Taustaa Tutkimuksen käynnistäminen ja toteutus. Myönnetty, ei käytetty tulkkauspalvelun haasteet

Transkriptio

1 Taustaa Myönnetty, ei käytetty tulkkauspalvelun haasteet Sillalla seminaari Eija Roisko Tikoteekin kehittämispäällikkö Kehitysvammaliitto ry Oikeus tulkkauspalveluun 5313 vammaisella asiakkaalla o heistä 1510 on puhevammaisia henkilöitä Tulkkauspalvelun käyttöaste: keskimäärin 65% o kuulovammaiset 70% o kuulonäkövammaiset 80 90%, o puhevammaiset noin 50% * Vammaisten tulkkauspalvelun käyttöä koskevia tilastoja Tutkimuksen käynnistäminen ja toteutus Miksi tulkkauspalveluun oikeutettu puhevammainen henkilö ei käytä tulkkauspalvelua? Kela tilasi selvityksen Kehitysvammaliitolta 11/2014 käynnistyi 10/2015 Tutkimuksen toteutus 1. rekisteritietojen analysointi 2. kohderyhmän päättäminen 3. selkokielinen kyselylomake Kelan kautta kohderyhmälle 4. aineiston analyysi ja yhdistäminen rekisteritietoihin 5. puhevamma alan järjestökysely ja puhevammaisten tulkeille kysely 1. Rekisteritietojen analysointi Puhevammaiset asiakkaat, joille myönnetty oikeus käyttää vammaisten tulkkauspalvelua mennessä N=1465 (1471) Taustatiedot: ikä, sukupuoli, asuinkunta, äidinkieli, diagnoosi (vammaryhmä), vaikeudet puheen tuottamisessa ja vastaanottamisessa sekä lukemisessa ja kirjoittamisessa Ei käytetty tietoja kommunikaatiokeinoista (erittäin puutteelliset) Asuinkunta tiedot yhdistettiin Kuntaliiton suuralueluokitukseen sekä tilastolliseen kuntaryhmäluokitukseen Tulkkauspalvelutiedot ja niiden käyttö: tieto käyttöoikeuden alkamisajankohdasta, tulkkiringissä olevien tulkkien lukumäärästä, tulkkauspalvelun käyttökertojen määrä vuosittain ajanjaksolta Tulkkauspalvelun puhevammaiset henkilöt TP järjestämisvastuu kunnilta KELAlle Ennen siirtoa oikeus myönnetty 572 (39.0 %) Siirron jälkeen oikeus myönnetty 893 (61.0 %). Taulukko1. Tulkkauspalvelu sukupuolen ja iän mukaan Mies Nainen Yhteensä Koko väestö Iän keskiarvo nuorin vanhin alle 20v 133 (15.0 %) 62 (10.8 %) 195 (13.3 %) 22.0 % v 254 (28.6 %) 201 (34.9 %) 455 (31.1 %) 21.7 % Alle 20 vuotiaiden ja yli 60 vuotiaiden osuudet eroavat verrattuna koko väestöön. Tulkkauspalvelun puhevammaiset henkilöt Äidinkieli: suomenkielisiä (98.0 %), ruotsinkielisiä 25 (1.7%), muu 5 hlöä Taulukko 2. Puhevammaiset miehet ja naiset vammaryhmittäin Mies Nainen Yhteensä % CP vamma ,2 Kehitysvamma * ,9 Autismi *** ,4 Afasia ** ,0 Dysartria ,3 Etenevä ,4 neurologinen sairaus Kielellinen ,2 erityisvaikeus Ei diagnoosia ,4 1

2 Tulkkauspalvelun käyttö N=1381 o Ei käyttänyt lainkaan n = 401 (29.0 %) o Käyttänyt korkeintaan 5 kertaa vuodessa n = 333 (24.1 %) o Käyttänyt enemmän kuin 5 kertaa vuodessa n = 647 (46.9 %) o Käyttänyt paljon eli yli 50 kertaa vuodessa n=135 (10%) Tulkkauspalvelun käyttö Miesten ja naisten välillä ei havaittu mitään eroa tulkkauspalvelun käytössä Eroja diagnoosiryhmittäin: kehitysvamma ja autismi: palvelua täysin käyttämättömiä oli vain %. Lisäksi näissä ryhmissä oli myös useimmin tulkkipalvelua käyttäneiden prosentuaaliset osuudet suurimmat, selvästi yli 50 %. Puhevammaiset henkilöt, joilla ei ollut diagnoosia: suurin osa (60 %) ei ollut käyttänyt tulkkipalvelua lainkaan ja useammin tulkkipalvelua käyttäneitä heistä oli vain 25% Nimetyt tulkit (tulkkirinki) 515 puhevammaisella henkilöllä (35.2 %, N=1465) ei ollut nimettyjä tulkkeja Keskimäärin tulkkeja nimetty 2,6. Muutamalla jopa 9 Suurimmalla osalla oli 1 3 (niistä, joilla ei puuttuva tieto) Nimetyt tulkit puuttuivat useimmiten (joka toiselle ei ollut): ei diagnoosia kielellinen erityisvaikeus etenevän neurologinen sairaus dysartria Nimetyt tulkit puuttuivat harvoin (vain joka neljänneltä): CP vamma kehitysvamma autismin kirjon henkilö Tulkkipalvelun käyttö ja tulkkien lukumäärä henkilöt, joilla ei ollut määritettyjä tulkkeja eivät käyttäneet palvelua juuri lainkaan (70% ei ollut käyttänyt) niistä, joilla oli 4 tulkkia tai enemmän, oli 92 % käyttänyt palvelua useammin kuin 5 kertaa vuodessa Ne puhevammaiset, joilta puuttui nimetty tulkki/tulkit, eivät olleet juurikaan käyttäneet tulkkauspalvelua ei lainkaan käyttäneet, heistä yli 80% puuttui nimetty tulkki Ne, jotka käyttivät tulkkauspalvelua useammin kuin 5 kertaa /v heistä lähes kaikilla (97%) oli nimetty tulkki! tilastollisesti erittäin merkittävä tulos! Kuvio 1. Tulkkauspalvelun käyttö tulkkien lukumäärän mukaisissa ryhmissä Kuvio 2. Tulkkauspalvelun keskimääräinen vuotuinen käyttö suuraluejaon mukaisissa ryhmissä Pohjois Pohjanmaa ja Kainuu 4 tulkkia tai enemmän Etelä Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski Pohjanmaa Keski Suomi Uusimaa, Kanta ja Päijät Häme 1 3 tulkkia Lappi Pohjois Savo, Pohjois Karjala ja Etelä Savo Etelä Karjala ja Kymenlaakso 0 tulkkia Pirkanmaa Satakunta ja Varsinais Suomi Ei lainkaan Korkeintaan 5 kertaa vuodessa Useammin kuin 5 kertaa vuodessa 0,0% 10,0% 20,0% 30,0% 40,0% 50,0% 60,0% 70,0% 80,0% 90,0% 100,0% Ei käyttänyt Alle 5 krt/vuosi Useammin 2

3 2. Kysely puhevammaisille henkilöille Kyselyyn osallistujat Kelan rekisteritietojen mukaan N= 757 (51% rekisteriaineistosta, n=1472) Kriteerit mukaan valituille: Tulkkauspalvelun käyttö: ei lainkaan max 5 kertaa /v ajanjaksolla Oikeus tulkkauspalvelun käyttöön oli alkanut ennen Lisäksi mukaan henkilöt, jotka olivat käyttäneet tulkkipalvelua yli 10 kertaa/v vuosina 2011 ja/tai 2012, mutta eivät olleet käyttäneet lainkaan vuosina (n=18) Huom. 7 henkilöä poistettiin (kuollut) N= Kyselyn tuloksia Vastauksia palautui 338, joista 3 tyhjää = palautusprosentti oli 45 % Vastaajat edustivat hyvin koko puva palvelun käyttäjäryhmää Ei merkittäviä eroja sukupuolessa iässä asuinpaikkakunnassa tulkkien lukumäärässä tulkkauspalvelun käytössä Palautumisessa aiheutunut kato ole olennaisesti vinouttanut aineistoa Kyselyyn vastanneet Vastanneissa ei havaittu eroa miesten ja naisten välillä verrattuna koko puhevammaisten tulkkauspalvelun käyttäjiin (khiin neliö: 0.11, ns.) Miehiä 207 (44,1 %) Naisia 128 (45,4%) Yhteensä 335 (44,6%) Vastanneet vastasivat myös kaikkia ikäryhmiä, ei eroja (Khiin neliö: 0.96, ns.) Palautunut n Palautus % alle 20 v % 20 39v % 40 59v % 60 v % Kaikki % Kyselyyn vastanneet vammaryhmän mukaan Kaikki ryhmät edustettuina ei diagnoosia ryhmä aliedustettuna (33 % vastannut, 54 hlöä) kehitysvammaiset ja autistit hieman yliedustettuina Kehitysvamma: Khiin neliö: 4.10, p<.05; Afasia: Khiin neliö: 4.52, p<.05; Ei diagnoosia: Khiin neliö: 10.63, p<.01) Palautunut n Palautus % CP vamma % Kehitysvamma * % Autismi % Afasia * % Dysartria % Etenevä % neurologinen sairaus Kielellinen % erityisvaikeus Ei diagnoosia *** % Kyselyyn vastanneiden tulkkauspalvelun käytössä ei ollut eroja Kyselyyn vastanneet olivat eri puolilta Suomea (ei alueellisia eroja) Paikkakunta Palautunut n Palautus % Tulkkauspalvelun käyttö Palautunut n Palautus % 0 = ei käyttänyt % 1 = Käyttänyt alle 5 kertaa / vuosi % 2 = Käyttänyt yli 10 kertaa / vuosi % Ahvenanmaa % Etelä Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski % Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa ja Kainuu % Keski Suomi % Uusimaa, Kanta ja Päijät Häme % Etelä Karjala ja Kymenlaakso % Lappi % Pohjois Savo, Pohjois Karjala ja Etelä Savo % Pirkanmaa % Satakunta ja Varsinais Suomi % 3

4 Kyselyyn vastanneiden kommunikointikeinot ja apuvälineet 1 Puhuminen % 2 Kirjoittaminen % 3 Viittomakieli % 4 Tukiviittomat % 5 Kuvat ja symbolit % 6 Eleet ja ilmeet % 7 Muut keinot % * vastaajilla oli käytössään useita kommunikointikeinoja. 154 henkilöllä (46 %) oli käytössä kommunikoinnin apuväline. 171 (51%) ilmoitti, että apuvälinettä ei ole. Ei vastausta 10 henkilöltä (3%). Kyselyyn vastanneet: Milloin tarvitset tulkkia? n % Ei vastausta % 1 Asioimisessa (kaupassa, pankissa, % virastossa, jne) 2 Harrastuksissa % 3 Opiskelussa % 4 Sukulaisten ja ystävien % tapaamisessa 5 Muissa tilanteissa % * Vastaajat valitsivat useita vaihtoehtoja Miksi vastaajat eivät käytä tai käyttävät vain vähän tulkkauspalvelua? N=335 ei tarvitse tulkkia 27 8 % selviää puhumalla % avustaja tai perheenjäsen auttaa % ei tiennyt että on oikeus 20 6 % ei osaa tilata, eikä ole saanut vaikka tilannut % ei ole saanut itselle sopivaa tulkkia 21 6 % huonoja kokemuksia tulkin käytöstä % en halua käyttää tulkkauspalvelua % muu syy % * vastaajilla mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja Missä tapauksissa käyttäisit tulkkauspalvelua enemmän? Käyttäisin tulkkauspalvelua enemmän, n % Ei vastausta % 1 Jos saan itse valita tulkin % 2 Jos saan tulkin aina kun haluan % 3 Jos tulkin tilaaminen olisi helpompaa % 4 Jos tulkki voisi toimia myös avustajanani % 5 Jos minulla olisi enemmän mahdollisuuksia liikkua kodin ulkopuolella % *Vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja Yhteenvetoa Nimetty tulkki ja tulkkirinki vaikuttavat merkittävästi tulkkauspalvelun käyttöön ja käyttämättömyyteen Tulkin ja avustajan suhde: noin 54 % palvelua vähän käyttävistä tai ei lainkaan käyttävistä tarvitsee toisen henkilön apua (vastaajista 335) Palvelun tilaus koetaan haastavaksi Tulkin ammattitaito koetaan joskus kyseenalaiseksi Palvelusta tarvitaan tietoa myös sen käyttäjiä Nykyinen systeemi on syvältä, koska tulkit ovat eri henkilöitä kuin henk.koht. avustaja. Pitää osata käyttää atk pitää osata ajaa sähkötuolia ja autoa (inva). Pitää olla moniosaaja. Pitää löytyä heti eikä viikon päästä. Jos tietäisikin, että saisin aina saman tulkin, sellaisen joka ymmärtäisi minua. Puhun todella huonosti. Avainsana on aina hukassa. Tarvitsen myös avustajan mukaan. Koen hulluksi käyttää 2 henkilöä, kun avustajani voi tulkata. Jos olisi vain tulkki, hän ei saa avustaa muissa toimissa. Tulkkauspalveluita vaikea saada, pitää varata niin ajoissa. 4

5 Meillä oli tulkkauspalvelun perehdyttämisinfo ja tämän myötä meille avautui mihin kaikkeen sitä voi käyttää poikani kohdalla ja samalla poikani ymmärsi miten paljon hän tarvitsee tulkin apua. Tulossa Kelan raportti Kiitos! 5