KANSALAISTEN TIETÄMYS KEHITYSYHTEISTYÖASIOISTA. Tutkimusraportti

Transkriptio

1 KANSALAISTEN TIETÄMYS KEHITYSYHTEISTYÖASIOISTA Tutkimusraportti..0

2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen on tehnyt Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 00:ta Suomen asukasta, jotka ovat täyttäneet vuotta. Otos edustaa Suomen aikuisväestöä. Virhemarginaali on noin ±, prosenttiyksikköä prosentin luotettavuustasolla. Haasta elut teh in...0 etokoneavusteises (CATI) Taloustutkimus Oy:n valvotussa puhelinhaastattelukeskuksessa Helsingissä. Valtakunnallinen otos muodostettiin satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen rekisteristä (matkapuhelinnumeroita noin % otoksesta), ja kiintiöitiin valtakunnallisesti edustavaksi (ositettu otanta). Tulokset painotettiin sukupuolen, iän, asuinpaikan ja talouden koon mukaan vastaamaan koko väestöä.

3 PÄÄTULOKSET Tutkimus osoittaa, että suomalaisten näkemys kehitysmaiden tilanteesta on paljon synkempi kuin tilanne on todellisuudessa. Vain prosenttia tietää, että äärimmäisessä köyhyydessä elää nykyisin vähemmän ihmisiä kuin vuonna huikea enemmistö eli peräti prosenttia luulee äärimmäisen köyhyyden lisääntyneen maailmassa! Nuorilla on jonkin verran valoisampi käsitys asiasta: alle -vuotiaista prosenttia valitsee oikean vaihtoehdon tässä kysymyksessä, kun keski-ikäisissä ja sitä vanhemmissa lukema on vain prosen a. Koulutus näkyy tietämyksessä yllättävän vähän: jopa yliopistotutkinnon suorittaneista valtaosa luulee äärimmäisen köyhyyden lisääntyneen. Vasemmistoliiton ( %) ja kokoomuksen ( %) kannattajista hiukan keskimääräistä useampi tietää, että äärimmäinen köyhyys on vähentynyt viimeksi kuluneessa neljännesvuosisadassa.

4 = Oikea vastaus Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle, dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. Onko arvionne mukaan maailmassa tänä päivänä enemmän vai vähemmän äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä kuin vuonna? Selvästi enemmän Enemmän Yhtä monta Vähemmän Ei osaa sanoa Keskiarvo Kaikki, Sukupuoli Nainen, Mies, Ikä Alle vuotta, - vuotta, - vuotta, 0- vuotta, + vuotta,0 Koulutus Perus/keski/kansakoulu, Lukio/ylioppilas, Ammattikoulutus/opistotaso, Ammattikorkeakoulu 0,0 Yliopisto, Vastaajat = % xx.x.0 Työnumero, projektin nimi

5 KÖYHIEN MÄÄRÄ ARVIOIDAAN PAREMMIN KUIN MUUTOS Suomalaisten arviot äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten prosenttiosuudesta menevät paljon paremmin kohdalleen kuin arvio muutoksen suunnasta: vain pieni vähemmistö arvioi köyhien määrän reilusti yläkanttiin. Toisessa muutoksen suuntaa kartoittavassa kysymyksessä tilanne on samantyyppinen, muttei niin jyrkkä kuin ensimmäisessä kysymyksessä, joka koski äärimmäisen köyhyyden määrän muutosta. Vajaa puolet vastaajista arvioi lapsikuolleisuuden lisääntyneen vuodesta, vaikka se todellisuudessa on suunnilleen puolittunut. Peruskouluun pääsyä ja etenkin tyttöjen asemaa koskevat arviot sen sijaan ovat lohduttoman synkkiä, samoin puhdasta vettä ja ehkäisymenetelmien saatavuutta koskevat arviot.

6 Kuinka monta prosenttia arvionne mukaan maailman ihmisistä elää äärimmäisessä köyhyydessä, eli joutuu tulemaan toimeen alle, dollarilla päivässä? - % - % - % - % - % Ei osaa sanoa Kaikki Sukupuoli Nainen Mies Ikä Alle vuotta - vuotta 0 - vuotta 0- vuotta + vuotta 0 Koulutus Perus/keski/kansakoulu Lukio/ylioppilas Ammattikoulutus/opistotaso Ammattikorkeakoulu Yliopisto Vastaajat = % xx.x.0 Työnumero, projektin nimi

7 Yksi kehityspolitiikan tavoitteista on vähentää lapsikuolleisuutta. Vuonna lähes miljoonaa alle -vuotiasta lasta kuoli vuodessa. Onko luku nykyisin? Noin miljoonaa Noin miljoonaa Noin miljoonaa Noin miljoonaa Noin miljoonaa Ei osaa sanoa Kaikki Sukupuoli Nainen 0 Mies 0 Ikä Alle vuotta - vuotta - vuotta 0 0- vuotta + vuotta 0 Koulutus Perus/keski/kansakoulu Lukio/ylioppilas Ammattikoulutus/opistotaso 0 Ammattikorkeakoulu Yliopisto Vastaajat = % xx.x.0 Työnumero, projektin nimi

8 LAPSIKUOLLEISUUTTA YLIARVIOIDAAN Vain prosenttia suomalaisista tietää oikean vastauksen siihen, kuinka paljon maailmassa on lapsikuolleisuutta. Nuorimmat eli alle -vuotiaat vastaajat näkevät tilanteen muita positiivisemmin: heistä prosenttia valitsee oikean vastauksen. Ehkä hieman yllättäen koulutustaso ei korreloi positiivisesti tietämyksen kanssa: yliopistotutkinnon suorittaneista vain prosenttia valitsee oikean vastauksen. Puolueiden kannattajien välillä ei ole suuria eroja tietämyksen suhteen, mutta vihreiden kannattajat erottuvat muita synkemmillä arvioillaan: heistä prosenttia arvioi lapsikuolleisuuden niinkin korkeaksi kuin miljoonaa, mikä on kaksinkertainen osuus koko väestöön verrattuna.

9 Kuinka monta prosenttia arvionne mukaan kaikkien kehitysmaiden lapsista aloittaa peruskoulun? - % 0- % 0- % 0-0 % Yli 0 % Ei osaa sanoa Kaikki 0 Sukupuoli Nainen 0 Mies 0 Ikä Alle vuotta 0 - vuotta 0 - vuotta 0 0- vuotta + vuotta Koulutus Perus/keski/kansakoulu Lukio/ylioppilas 0 Ammattikoulutus/opistotaso 0 Ammattikorkeakoulu 0 0 Yliopisto 0 Vastaajat = % xx.x.0 Työnumero, projektin nimi

10 PERUSKOULUUN PÄÄSYSTÄ KAIKKEIN SYNKIMMÄT ARVIOT Peruskoulustaan tunnetun Suomen asukkaat näkevät erittäin synkkänä sen tilanteen, mikä kehitysmaissa vallitsee peruskouluun pääsyn suhteen: jopa prosenttia luulee, että kehitysmaissa peruskouluun pääsee alle puolet lapsista. Todellisuudessa yli 0 prosenttia kaikkien kehitysmaiden lapsista aloittaa peruskoulun: juuri kukaan vastaajista ei usko tilanteen olevan näin myönteinen. Jälleen kerran nuoret ovat hiukan myönteisempiä kuin vanhat, miehet hiukan myönteisempiä kuin naiset. Mutta koulutus ei tässäkään kysymyksessä paljon auta: yliopistotutkinnon suorittaneistakin yli 0 prosenttia luulee, että alle puolet kehitysmaiden lapsista aloittaa peruskoulun. Keskustan kannattajilla on tässä ja monessa muussa tutkimuksen kysymyksessä aavistuksen verran valoisampi näkemys kehitysmaiden tilanteesta kuin muilla, kun taas vihreillä se on keskimääräistä synkempi.

11 Kehityspolitiikassa pyritään parantamaan tasa-arvoa ja naisten asemaa esimerkiksi takaamalla sukupuolten välinen tasa-arvo kouluissa. Kuinka monta tyttöä sataa poikaa kohden aloitti arvionne mukaan peruskoulun vuonna 0? Yli Ei osaa sanoa Kaikki Sukupuoli Nainen Mies Ikä Alle vuotta - vuotta - vuotta 0- vuotta + vuotta Koulutus Perus/keski/kansakoulu Lukio/ylioppilas 0 Ammattikoulutus/opistotaso Ammattikorkeakoulu Yliopisto Vastaajat = % xx.x.0 Työnumero, projektin nimi

12 NUORET JA KESKUSTALAISET OPTIMISTISEMPIA TYTTÖJEN KOULUNKÄYNNIN SUHTEEN Vain kaksi prosenttia suomalaisista arvioi kohdalleen sen, kuinka moni kehitysmaassa asuva tyttö aloitti peruskoulun vuonna 0. Oikea vastaushan on yli prosenttia. Jos mukaan lasketaan edes suunnilleen kartalla olevat, joiden arvio peruskoulun aloittavien tyttöjen osuudesta on yli 0 prosenttia, oikeiden vastausten osuus on vain kahdeksan prosenttia. Tässäkin kysymyksessä vihreiden kannattajat ovat muita pessimistisempiä (heistä vain prosentti arvioi yli prosentin tytöistä aloittavan peruskoulun). Keskustan kannattajista näin arvioi prosenttia ja alle -vuotiaista prosenttia. Luvut ovat sinänsä pieniä, mutta kuitenkin suurempia kuin koko väestön tasolla. Ilmiö myös toistuu useassa kysymyksessä, joten pelkkää tilastollista satunnaisvaihtelua se ei ole.

13 Yksi YK:n vuosituhattavoitteista on puolittaa suhteellinen osuus ihmisistä, joilla ei ole pääsyä parannettujen vesilähteiden äärelle. Onko arvionne mukaan maailmassa tänä päivänä enemmän tai vähemmän ihmisiä puhtaan veden piirissä kuin vuonna? Selvästi enemmän Enemmän Yhtä monta Vähemmän Ei osaa sanoa Keskiarvo Kaikki 0, Sukupuoli Nainen, Mies, Ikä Alle vuotta 0, - vuotta, - vuotta, 0- vuotta, + vuotta, Koulutus Perus/keski/kansakoulu, Lukio/ylioppilas 0, Ammattikoulutus/opistotaso 0, Ammattikorkeakoulu 0, Yliopisto, Vastaajat = % xx.x.0 Työnumero, projektin nimi

14 VESITILANTEEN KEHITYKSESTÄ HIEMAN VALOISAMPI NÄKEMYS Hieman yli puolet ( prosenttia) suomalaisista arvioi oikein että maailmassa on nyt enemmän ihmisiä puhtaan veden piirissä kuin vuonna. Naiset ovat hiukan optimistisempia kuin miehet, ainakin jos katsotaan niiden osuutta, joiden mielestä maailmassa on nyt yhtä paljon tai vähemmän ihmisiä puhtaan veden piirissä. Vaikka perussuomalaiset on niin kannattajiensa kuin puolueen linjaustenkin tasolla profiloitunut keskimääräistä kriittisemmällä kehitysyhteistyölinjallaan, tässä tiedontasoa mittaavassa kyselyssä puolueen kannattajat eivät kuitenkaan juuri eroa suuntaan tai toiseen. Suomalaiset ovat näissä asioissa varsin tietämättömiä perus-etuliitteellä tai ilman!

15 Kuinka monella prosentilla arvionne mukaan maailman ihmisistä on saatavilla puhdasta vettä nykyisin? -0 % -0 % -0 % -0 % Yli 0 % Ei osaa sanoa Kaikki Sukupuoli Nainen Mies Ikä Alle vuotta - vuotta - vuotta vuotta + vuotta Koulutus Perus/keski/kansakoulu 0 0 Lukio/ylioppilas 0 Ammattikoulutus/opistotaso 0 Ammattikorkeakoulu Yliopisto Vastaajat = % xx.x.0 Työnumero, projektin nimi

16 VESITILANTEESTA SYNKKÄ NÄKEMYS Vaikka suomalaiset ovatkin kehitysmaiden vesitilanteen muutosta arvioidessaan varovaisen optimistisia, itse tilanteesta heillä on synkkä näkemys. Vain neljä prosenttia arvioi, että puhtaan veden saatavuus koskee yli 0:tä prosenttia väestöstä. Miehistä näin arvioi prosenttia, naisista vain prosenttia. Vanhimmilla eli yli -vuotiailla osuus on keskimääräistä pienempi, vain prosentti, kun taas alle -vuotiaista sentään prosenttia arvioi puhtaan veden saatavuuden kohdalleen tai jopa yli.

17 Miten suuren osuudelle maailman naisista arvioitte olevan käytössä tai mahdollisuus käyttää tehokkaita ehkäisymenetelmiä? Noin 0 % Noin 0 % Noin 0 % Noin 0 % Noin 0 % Ei osaa sanoa Kaikki Sukupuoli Nainen Mies Ikä Alle vuotta 0 - vuotta - vuotta 0 0- vuotta + vuotta Koulutus Perus/keski/kansakoulu Lukio/ylioppilas 0 Ammattikoulutus/opistotaso Ammattikorkeakoulu Yliopisto Vastaajat = % xx.x.0 Työnumero, projektin nimi

18 EHKÄISYVÄLINEIDEN SAATAVUUS ARVIOIDAAN ALAKANTTIIN Maailmassa yli 0 prosentilla naisista on käytössä tai mahdollisuus käyttää tehokkaita ehkäisymenetelmiä. Silti vain prosenttia suomalaisista arvioi tilanteen niin hyväksi. Tämä osuus on suunnilleen sama kautta linjan, riippumatta vastaajan iästä, sukupuolesta tai koulutustaustasta. Nuoret sentään eivät näe tilannetta ihan niin huonona kuin vanhimmat vastaajat. Kiinnostavaa kyllä, tässäkin kysymyksessä vihreiden kannattajilla on pessimistisimmät näkemykset: heistä peräti prosenttia arvioi ehkäisyvälineiden saatavuuden olevan alle 0 prosentilla maailman naisista, kun kaikista suomalaisista näin ajattelee prosenttia.

19 Malaria, tuberkuloosi, hiv/aids ja muut tarttuvat taudit aiheuttavat merkittäviä inhimillisiä, yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia kehitysmaissa. Onko arvionne mukaan malariaan kuolleiden määrä vuoden 000 jälkeen vähentynyt? % % % % 0 % Ei osaa sanoa Kaikki Sukupuoli Nainen Mies 0 Ikä Alle vuotta - vuotta - vuotta 0- vuotta + vuotta 0 Koulutus Perus/keski/kansakoulu Lukio/ylioppilas 0 Ammattikoulutus/opistotaso Ammattikorkeakoulu Yliopisto Vastaajat = % xx.x.0 Työnumero, projektin nimi

20 MALARIATILANTEESTA OIKEAAN OSUNUT NÄKEMYS Malariaa koskeva kysymys oli teknisesti vaikea: Siinä kysyttiin, kuinka monta prosenttia malariaan kuolleiden määrä on vähentynyt vuoden 000 jälkeen. Kaikista vastaajista prosenttia arvioi määrän oikein, ja oikea määrä sai myös enemmän osumia kuin muut vaihtoehdot. Nuorimmat ja etenkin vihreiden kannattajat osuvat tässä kysymyksessä useimmin oikeaan. Muuten taustaryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja.

21 Suomi on sitoutunut osoittamaan kehitysyhteistyöhön summan, joka vastaan 0. prosenttia Suomen bruttokansantulosta ja olisi euroissa noin, miljardia euroa. Kuinka paljon Suomi käytti kehitysyhteistyöhön varoja vuonna 0? 0, prosenttia bruttokansantulosta 0, prosenttia 0, prosenttia 0,0 prosenttia Noin prosentin Ei osaa sanoa Kaikki Sukupuoli Nainen Mies 0 Ikä Alle vuotta - vuotta - vuotta 0- vuotta + vuotta 0 Koulutus Perus/keski/kansakoulu Lukio/ylioppilas Ammattikoulutus/opistotaso Ammattikorkeakoulu Yliopisto Vastaajat = 00 xx.x.0 Työnumero, projektin nimi %

22 KOULUTETUT TUNTEVAT AVUN BKT-OSUUDEN Vaikka useimmissa tämän tutkimuksen kysymyksissä koulutus ei näytä lisäävän tiedontasoa, kehitysyhteistyömäärärahoja koskevassa kysymyksessä asia on kuitenkin toisin: yliopistokoulutetuista lähes puolet ( prosenttia) arvioi Suomen kehitysvarojen todellisen BKT-osuuden oikein. Vastaavasti vähiten koulutetuista, peruskoulupohjalla olevista, vain prosenttia valitsee oikean vastauksen. Miehet ( prosenttia) tietävät BKT-osuuden selvästi paremmin kuin naiset ( prosenttia). Nuorimmista eli alle -vuotiaista vastaajista vain joka neljäs valitsee oikean vastauksen, mikä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Vähiten oikean vastauksen tienneitä, prosenttia, on myös perussuomalaisten ja Sdp:n kannattajissa. Kokoomuslaisista prosenttia vastaa oikein.

23 KIITOS. KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ. Juho puh