Matematiikan rakennuspalikoita järjestämään esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -tapahtuma 12. 13.2.2014, Jyväskylän Paviljonki KT Sirpa Eskelä-Haapanen, Jyväskylän yliopisto, OKL
Mitä opetellaan, miten ja milloin? lapsen yksilöllisen kokonaiskehityksen asettamat rajat (muisti, spontaani huomion kiinnittäminen numeroihin, dyskalkulia) Aiemmat kokemukset ja aiemmin opittu luo pohjaa tulevalle. motivaation merkitys ohjaajan merkitys opetusjärjestelyt
Matemaattisten taitojen luokittelua Matemaattiset taidot alkavat kehittyä paljon aiemmin kuin näiden taitojen oppimista aletaan koulussa vahvistaa. ilman opiskelua ilmenevät synnynnäiset taidot ja harjoittelun myötä kehittyvät taidot lukujenluettelutaito, lukukäsite, laskutaito ja suhdekäsite Varhaisten matemaattisten taitojen automatisoituminen on sujuvan laskutaidon edellytys.
Matemaattisten taitojen kehittyminen esi- ja alkuopetusiässä numero-lukumäärä -vastaavuus peruslaskutoimitusten opettelu (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku) lukujonotaidot: lukumäärän kasvaminen ja väheneminen lukujonossa luvut ja järjestysluvut vertailu, ryhmittely, paikka
Spontaani huomion kiinnittäminen numeroihin ennakoi varhaisia matemaattisia taitoja. Kehittyneet matemaattiset taidot esiopetuksessa ennakoivat taitojen nopeaa kehittymistä myös koulussa. Vastaavasti heikommat matemaattiset taidot esikoulussa ennakoivat taitojen hidasta kehittymistä koulussa. Erityisesti lukujonotaidot ennakoivat nopeaa kehittymistä peruslaskutaitojen omaksumisessa. Opettajan antama verbaalinen ohjeistus tukee enemmän tyttöjen oppimista koulunkäynnin alussa (vrt. poikien spatiaalinen hahmottaminen)
Motivaation merkitys uskomukset, odotukset suoriutumisesta ja arvostukset sisäinen ja ulkoinen motivaatio Aiemmat kokemukset tehtävätilanteista vaikuttavat uuteen tehtävään suhtautumiseen (suoritusstrategiat, orientaatiot). tehtävistä saatu palaute Pojat motivoituvat enemmän matematiikasta varsinkin toisen kouluvuoden jälkeen. tietokoneet, tabletit ja mobiililaitteet matematiikan opetuksessa (esim. Smart Kid Maths)
Ohjaaminen ja opetus - pedagogiikkaa Esineiden laskeminen (lähiympäristö, lelut, liikenne..) Sujuva lukujen luettelu, lukujonotaidot (lukuloruttelut, eteenpäin, taaksepäin, eri lukujen välillä, yli kymmenen, ali kymmenen, Täydennä puuttuva luku, Mikä on seuraava luku? Keksitkö seuraavan?..) Järjestysluvut (Monesko? Mikä on viides? Väritä kuvasta kolmas..) Laskustrategiat (Oppilasta ohjataan löytämään hänelle sopivia tai hänen oppimistaan tukevia strategioita; 17+4=17+3+1; kymppiparin kautta ja hajottamalla, matemaattinen puhe..) Muistin tukeminen (välineet, vastauksen muistista hakeminen, erilaiset muistia tukevat ratkaisumallit..) Ulkoa opettelu Vertailu, ryhmittely Kymppiparit, sydänparit (nopea nimeäminen, junnauskokeet..) Erilaiset matematiikkapelit (bingo, lautapelit..) Monikanavaisuus (ohjeiden antaminen, muistia tukevat materiaalit näkyvillä, hiekkalaatikko, struktuuri..) Matematiikkavälineet (kymmenjärjestelmäalustat, rakentelupalikat, multilink-palikat, helminauhat, lukusuorat, tangramit, geometriavälineet, nopat, munakennot..) Kodin ja koulun yhteistyö ja tuki
Opetusjärjestelyt opettaja- / ohjaajajohtoinen opetus lapsilähtöinen opetus eriyttäminen kokeellinen työtapa työtapojen monipuolisuus ongelmanratkaisu hoksautus yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely materiaalit, virikkeet istumajärjestys luokassa struktuuri käytettävissä oleva aika asioiden kytkeminen aiemmin opittuun tai koettuun työskentelyrauha olennaisen etsiminen, epäolennaisen karsiminen mallintaminen ennakoiva tukiopetus
Lähteet Aunio, P., Hannula, M & Räsänen, P. 2004. Matemaattisten taitojen varhaiskehitys. Teoksessa P. Räsänen, P. Kupari, T. Ahonen & P. Malinen (Toim.) Matematiikka - näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. 2. Uudistettu painos. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti, 198 221. Aunola, K., Leskinen, E. Lerkkanen, M-K. & Nurmi J.-E. 2004. Developmental Dynamics of Math Performance from Preschool to Grade 2. Journal of Educational Psychology 96 (4), 699 713. Eskelä-Haapanen, S. 2012. Kohdennettu tuki perusopetuksen alkuluokilla. Acta Universitatis Tamperensis 1747. Hannula, M. & Lehtinen, E. 2005. Spontaneous focusing on numerosity and mathematical skills of young children. Learning and instruction 15, 237 256. Ketamo, H. & Kiili, K. (2010). Conceptual change takes time: Game based learning cannot be only supplementary amusement. Journal of Educational Multimedia and Hypermedia, 19(4), 399-419. Koponen, T. 2008. Calculation and Language. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 340. Vainionpää, T., Mononen, R. & Räsänen, P. 2004. Matemaattiset valmiudet. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen, R. Ketonen (Toim.) Joko se puhuu? - Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Opetus 2000. Juva: PS-Kustannus, 292 302. Zhang, X., Koponen, T., Räsänen, P., Aunola, K., Lerkkanen, M-K. & Nurmi, J.-E. (in press). Linguistic and Spatial Skills Predict Early Arithmetic Development via Counting Sequence Knowledge. Child Development.