KATSAUS tieteessä Hannu Sarkkinen dosentti, tulosryhmän johtaja, ylilääkäri hannu.sarkkinen@phsotey.fi Eeva-Liisa Paattiniemi FT, osastonylikemisti Pauliina Kärpänoja FM, ylimikrobiologi Santra Karumaa ETM, sairaalamikrobiologi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, lääketieteelliset palvelut, kliininen mikrobiologia Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa Virtsatieinfektiot ovat tavallisimpia avohoidossa ja sairaaloissa hoidettavia infektioita, ja niiden tärkein diagnostinen menetelmä on virtsaviljely. Selvästi yli puolet viljelyyn tulevista näytteistä on negatiivisia. Infektion poissulkemisen tai toteamisen nopeuttamiseksi tarvitaan käytäntöön soveltuva seulontamenetelmä. Virtaussytometria soveltuu seulontamenetelmäksi, kun seulontatuloksessa yhdistetään virtaussytometrin leukosyytti- ja bakteeritulokset tietoon potilaan iästä ja sukupuolesta. Sairaaloissa nykyisin oleva laitekanta mahdollistaa menetelmän käytön haluttaessa kaikkina vuorokaudenaikoina, jolloin negatiivisten näytteiden vastausviive vähenee merkittävästi. Seulontapositiivisiksi osoittautuvat näytteet viljellään perinteisin menetelmin mahdollisen taudinaiheuttajan osoittamiseksi ja mikrobilääkeherkkyyden määrittämiseksi. Vertaisarvioitu VV Suomessa hoidetaan vuosittain sairaaloissa noin 20 0000 ja avohoidossa noin 250 000 virtsatieinfektiota (6 % avohoitokäynneistä) (1). Kyse on yleensä rakkotason infektiosta. Tauti on tavallinen naisilla ja harvinainen lapsilla ja keski-ikäisillä miehillä. Yleisin taudinaiheuttaja on E. coli (jopa 80 % avohoidon infektioista naisilla). Nykykäsityksen mukaan aikaisemmin terveiden naisten kystiittiepäilyä lukuun ottamatta diagnoosin on perustuttava oireisen potilaan virtsan bakteeriviljelyyn, ja maassamme pyydetäänkin vuosittain yli miljoona virtsaviljelyä (1). Bakteeriviljelyn työvoimavaltaisuuden ja pitkän vastausviiveen vuoksi rutiinimenetelmäksi soveltuvalle seulontatestille on selvä tarve. Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä on otettu rutiinikäyttöön virtaussytometriaan perustuva laboratorioseulonta (2), jolla voidaan vähentää virtsaviljelyn tarvetta ja nopeuttaa tulosten vastaamista merkittävästi. Virtsatieinfektioiden seulontamenetelmät Seulontamenetelmällä pyritään sulkemaan pois infektion mahdollisuus. Menetelmän tulisi olla nopea ja riittävän herkkä. Lisäksi sen tulisi soveltua sekä laboratorion päivätyöhön että päivystystoimintaan. Perinteisesti virtsa-analytiikassa on käytetty liuskatestejä (virtsan kemiallinen seulonta, U-KemSeul; Kuntaliiton Laboratoriotutkimusnimikkeistön mukainen nimike), jotka soveltuvat yksikertaisina ja nopeina testeinä myös päivystyksen tarpeisiin. Meta-analyysi liuskatesteihin perustuvasta seulonnasta (nitriitti, leukosyyttiesteraasi) osoitti, että menetelmän herkkyys, spesifisyys ja ennustearvo vaihtelevat potilasryhmittäin ja vertailuna käytetyn viljelyn kynnysarvon mukaan. Liuskatestien todetaan soveltuvan seulontaan vain, jos sekä nitriitti että leukosyytit antavat negatiivisen tuloksen (3). Virtsan soluja ja partikkeleita (mukaan lukien mikrobit) voidaan laskea mikroskopoimalla, mutta se on varsin työvoimavaltainen ja aikaa vievä menetelmä eikä siten sovellu suurten näytemäärien seulontaan. Mikroskopointi on kliinisen kemian laboratorioissa laajalti korvattu virtsan analysointiin kehitetyillä virtaussytometreillä, joiden ansiosta virtsan solujen peruserittely (U-Solut) on pitkälti automatisoitu. Ensimmäisen polven virtaussytometriaan perustuvia analysaattoreita (Sysmex UF-100, Sysmex, Kobe, Japan) on tutkittu virtsatieinfektion seulontamenetelmänä jo 1990-luvulta alkaen (4,5,6,7,8). Tutkimusten positiiviset ja negatiiviset ennustearvot (PPV, NPV) ovat olleet vaihtelevia, ja näin ollen myöskään tuloksista tehdyt päätelmät eivät ole olleet yhtenevät. Uudemman sukupolven laitteisiin (Sysmex UF-500 ja UF-1000) on lisätty oma mittauskanava bakteereille. Tämän muutoksen on odotettu lisäävän mittauksen tarkkuutta ja siten parantavan testin seulontakykyä. 1411
KATSAUS Kirjallisuutta 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Virtsatietulehdus. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011. www.kaypahoito. fi 2 Jolkkonen S, Paattiniemi EL, Kärpänoja P, Sarkkinen H. Screening of urine samples by flow cytometry reduces the need for culture. J Clin Microbiol 2010;48:3117 21. 3 Devillé WL, Yzermans JC, van Duijn NP, Bezemer PD, van der Windt DA, Bouter LM. The urine dipstick test useful to rule out infections. A meta-analysis of the accuracy. BMC Urol 2004;4:4. 4 Kouri T, Kähkönen U, Malminiemi K, Vuento R, Rowan R. Evaluation of Sysmex UF-100 urine flow cytometer vs chamber counting of supravitally stained specimens and conventional bacterial cultures. Am J Clin Pathol 1999;112:25 35. 5 Zaman Z, Roggeman S, Verhaegen J. Unsatisfactory performance of flow cytometer UF-100 and urine strips in predicting outcome of urine cultures. J Clin Microbiol 2001;39:4169 71. 6 Koken T, Aktepe OC, Serteser M, Samli M, Kahraman A, Dogan N. Determination of cut-off values for leukocytes and bacteria forurine flow cytometer (UF-100) in urinary tract infections. Int Urol Nephrol 2002;34:175 8. TAULUKKO 1. Kuvio 1. Virtsaviljelyn seulonnan prosessi. Herkistetyn viljelyn toteamisraja on 10E2 bakt/ml (tavallisella viljelyllä 10E3 bakt/ml). Potilaalla virtsatieinfektioepäily Erityisryhmän potilas (esim. immuunipuutteinen) Ei Seulonta virtaussytometrillä Negat Vastaus: Negat, näytettä ei viljellä Kyllä pyydetään herkistetty viljely Posit tai Raja-arvo Vastaus: Posit tai Raja-arvo, näyte ohjataan viljelyyn Virtaussytometrisen seulonnan raja-arvot Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän laboratoriossa. Raja-arvot perustuvat 2 343 potilaan viljely- ja virtaussytometriatuloksiin. Seulontatulos Potilasryhmä Seulonnan raja-arvot Negat Lapset < 16 v Miehet 16 v Naiset 16 v Leuk < 17 x E6/l ja Bakt < 40 x E6/l Leuk < 27 x E6/l ja Bakt < 80 x E6/l Leuk < 17 x E6/l ja Bakt < 560 x E6/l Raja-arvo Kaikki Ikäryhmä- ja sukupuolikohtaiset Negat tai Posit -ehdot eivät toteudu Posit Lapset < 16 v ja Miehet 16 v Naiset 16 v Leuk > 370 x E6/l ja Bakt > 2300 x E6/l tai Leuk > 1600 x E6/l ja Bakt > 1200 x E6/l Leuk > 520 x E6/l ja Bakt > 6900 x E6/l tai Leuk > 2800 x E6/l ja Bakt > 5200 x E6/l tai Leuk > 9500 x E6/l ja Bakt > 1000 x E6/l Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kliinisen mikrobiologian ja kemian laboratorioissa Sysmex UF-500 -laitteella tehdyssä alkuperäistutkimuksessa (2) tutkittiin menetelmän soveltuvuutta virtsan bakteeriviljelyn seulontaan. Tavoitteena oli löytää sellainen sovellus, jota käyttämällä väärien negatiivisten vastausten riski olisi mahdollisimman pieni kun vertailumenetelmänä käytettiin perinteistä virtsaviljelyä (9). Tutkittava potilasaineisto edusti mahdollisimman hyvin laboratorioihin tulevaa näytemateriaalia; ts. mukana oli sekä sairaalassa että perusterveydenhuollossa otettuja kaikentyyppisiä näytteitä ja vain rakkopunktionäytteet jätettiin pois. Tutkimus osoitti, että uuden sukupolven virtaussytometrit soveltuvat seulontaan parhaiten, kun analysaattorin bakteeri- ja leukosyyttitulosten lisäksi huomioidaan potilaan ikä ja sukupuoli. Muissa vastaavilla virtaussytometreillä tehdyissä tutkimuksissa seulontakriteerinä on käytetty joko pelkästään näytteen bakteerituloksia tai bakteeri- ja leukosyyttituloksia (10,11,12,13), ja siksi seulonnan kattavuus on niissä pienempi kuin Päijät-Hämeen laboratorion ikä- ja sukupuolitiedot hyödyntävässä sovelluksessa. Menetelmän käyttöönottoon liittyviä seikkoja, laadunvalvontaa, sekä alkuvaiheen kokemuksia on kuvattu tarkemmin alkuperäisjulkaisussa (2) sekä kahdessa kotimaisessa artikkelissa (14,15). Kokemuksia virtaussytometrian käytöstä rutiinimenetelmänä Nykyisin Päijät-Hämeen lähes koko perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasaineisto seulotaan ja vain seulonnassa positiiviset näytteet viljellään (kuvio 1). Erikseen sovittujen potilasryhmien (immuunipuutteiset potilaat) näytteet, joista kokemusta ovat vasta vähän, viljellään käyttäen ns. herkistettyä viljelyä (15) ilman edeltävää seulontaa virtaussytometrialla. Seulonnassa käytetyt ikä- ja sukupuolikohtaiset leukosyyttien ja bakteereiden raja-arvot on esitetty taulukossa 1. Mikäli joko leukosyytti- tai bakteerimäärä näytteessä ylittää rajaarvon, näyte on seulontapositiivinen ja ohjautuu viljelyyn. Seulonnasta annettava vastaus on tällöin Raja-arvo (harmaalla alueella, jossa viljelyn tulosta ei voida ennustaa) tai Positiivinen (viljelyssä on yli 95 %:n todennäköisyydellä merkitsevä löydös). Kuukausittaisessa seurannassa noin 59 % näytteistä on voitu vastata negatiivisiksi ilman viljelyä. Positiivisen vastauksen saa 7 % näytteistä ja harmaalle alueelle (raja-arvo) jää noin 34 % näytteistä. Menetelmän diagnostinen suorituskyky on esitetty taulukossa 2. Potilaiden hoidon näkökulmasta pidettiin tärkeänä, että väärien negatiivisten vastausten riski olisi mahdollisimman pieni vertailumenetel- 1412
tieteessä 7 Evans R, Davidson MM, Sim LR, Hay AJ. Testing by Sysmex UF- 100 flow cytometer and with bacterial culture in a diagnostic laboratory: a comparison. J Clin Pathol 2006;59:661 2. 8 Kim SY, Kim YJ, Lee SM ym. Evaluation of the Sysmex UF-100 urine cell analyzer as ascreening test to reduce the need for urine cultures for community-acquired urinary tract infection. Am J Clin Pathol 2007;128:922 5. 9 Kouri T, Anttinen J, Icen A ym. Suositus virtsan perustutkimuksia ja bakteeriviljelyä varten. Moodi, Erillisjulkaisu 7. Labquality 1999. 10 Manoni F, Fornasiero L, Ercolin M ym. Cutoff values for bacteria and leukocytes for urine flow cytometer Sysmex UF-1000i in urinary tract infections. Diagn Microbiol Infect Dis 2009;65:103 7. 11 Pieretti B, Brunati P, Pini B ym. Diagnosis of bacteriuria and leukocyturia by automated flow cytometry compared with urine culture. J Clin Microbiol 2010;48:3990 6. 12 Broeren MA, Bahçeci S, Vader HL, Arents NL. Screening for urinary tract infection with the Sysmex UF-1000i urine flow cytometer. J Clin Microbiol 2011;49:1025 9. 13 Kadkhoda K, Manickam K, Degagne P ym. UF-1000i flow cytometry is an effective screening method for urine specimens. Diagn Microbiol Infect Dis 2011;69:130 6. 14 Kärpänoja P, Paattiniemi E-L, Karumaa S, Sarkkinen H. Virtsaviljelyiden seulonta virtaussytometrilla (Sysmex UF-500) vähentää viljeltävien näytteiden määrää. Moodi 2010;5:246 50. 15 Sarkkinen H, Paattiniemi E-L, Kärpänoja P, Karumaa S, Frilander A. Virtsaviljelyiden seulonta virtaussytometrilla ensivaiheen kokemuksia. Moodi 2011;4:102 5. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Hannu Sarkkinen, Pauliina Kärpänoja, Santra Karumaa: Ei sidonnaisuuksia. Eeva-Liisa Paattiniemi: Konsultointipalkkio ja aiempi työsuhde (Roche Diagnostics Oy). TAULUKKO 2. Virtaussytometrisen seulonnan diagnostinen suorituskyky. Vertailumenetelmänä virtsaviljely. Luvut perustuvat 2 343 virtsanäytteen viljely- ja virtaussytometriatuloksiin. NPV = negative predictive value, negatiivisen tuloksen ennustearvo, PPV = positive predictive value, positiivisen tuloksen ennustearvo. Potilasryhmä Lapset < 16 vuotta Miehet 16 vuotta Naiset 16 vuotta Kaikki (n = 170) (n = 691) (n = 1 482) (n = 2 343) Herkkyys 1,000 0,974 0,960 0,964 Tarkkuus 0,752 0,834 0,746 0,774 NPV 1,000 0,996 0,985 0,990 PPV 0,309 0,424 0,514 0,480 Väärien negat. osuus, % 0,00 0,29 0,88 0,64 mään nähden, ts. testin negatiivinen ennustearvo olisi mahdollisimman suuri (taulukko 2, NPV 0,990). Potilasaineistossa, joka käsitti yhteensä 2 343 näytettä (alkuperäisjulkaisun 948 ja lisäksi 1 395 myöhemmin kerättyä) yhteensä 15 potilaan seulontatulos oli negatiivinen, mutta bakteeriviljelyssä todettiin jokin löydös (taulukko 3). Potilaat ovat varsin iäkkäitä ja näytteiden leukosyytti- ja bakteerimäärät varsin vähäisiä. Mukana oli kestokatetrinäytteitä, joissa kolonisaatio on hyvin todennäköinen. Suurimmassa osassa tapauksista potilaan tutkimuksen syy oli jokin muu kuin epäily virtsatieinfektiosta ja löydökset yhdistettynä kliinisiin taustatietoihin viittasivat näytteenottoon liittyvään kontaminaatioon tai oireettomaan bakteriuriaan. Kolmessa tapauksessa kyse oli hoidetun infektion kontrollinäytteestä, mutta tieto potilaan oireista näytteenottohetkellä jäi epävarmaksi. Ainoastaan neljässä tapauksessa potilaalla oli virtsatieinfektioon sopivia oireita ja seulontatulos näin ollen todennäköisesti virheellinen vertailumenetelmään nähden. Väärien negatiivisten tulosten riskin ollessa vähäinen testin positiivinen ennustearvo (mukana laskennassa sekä raja-arvotuloksen että positiivisen seulontatuloksen antavat näytteet) on vastaavasti pieni (taulukko 2, PPV 0,480). Koska kaikki negatiivisen seulontatuloksen ylittävät näytteet viljellään, viljelyn perusteella erotetaan merkitseviksi tulkittavat löydökset vääristä seulontapositiivisista (esim. sekafloorista) ja näin varmistetaan tuloksen oikeellisuus. Negatiivisen viljelytuloksen raja-arvojen (suuri negatiivisen tuloksen ennustearvo) lisäksi potilasaineistostamme voitiin hakea empiirisesti ristiintaulukoimalla ne leukosyyttien ja bakteerien kynnyspitoisuudet, jotka ennustivat merkitsevää positiivista viljelytulosta 95 %:n todennäköisyydellä (suuri positiivisen tuloksen ennustearvo). Näiden arvojen ylittyessä virtaussytometrian tulos vastattiin positiiviseksi (taulukko 1). Koska virtsaviljelyssä merkitseviksi löydöksiksi osoittautuvien mikrobien kirjo sekä niiden herkkyysmääritystulokset ovat kohtuullisen hyvin ennustettavissa, saattaa tästä tiedosta olla lisäapua kliinisessä potilastyössä. Vastauskäytännöt perusteineen on kuvattu taulukossa 4. Hyötyjä ja haittoja Virtaussytometrian avulla tapahtuvalla seulonnalla on useita etuja perinteiseen viljelyyn nähden. Menetelmä on nopea ja se on käytössä sairaalassa tarvittaessa myös päivystysaikana. Omassa seurannassamme ympärivuorokautisessa käytössä sairaalassa otettujen näytteiden (n = 1 701) seulontavastausten mediaaniaika oli 48 minuuttia ja avoterveydenhuollon näytteiden (n = 1 784) 3 tuntia 24 minuuttia, näytteen kuljettamiseen kuluvan ajan vuoksi. Perinteisessä, pelkästään viljelyyn perustuvassa menettelyssä negatiivinen vastaus valmistuu aikaisintaan seuraavana päivänä. Mikäli virtsasta löytyy uropatogeeni, sen tunnistaminen ja herkkyysmääritys vie yleensä vielä toisen vuorokauden ja vastausviive on tällöin sama riippumatta siitä, käytetäänkö perinteistä viljelyä tai virtaussytomet-riaa viljelyyn yhdistetty- 1413
KATSAUS nä. Osalle seulonnan perusteella viljelyyn ohjautuvista näytteistä voidaan vastata seulonnasta positiivinen tulos, mikä lisää seulontatulosten hyödynnettävyyttä. Laiteinvestointia ei useinkaan tarvita, koska suurimmassa osassa Suomen laboratorioista laitteet ovat jo käytössä virtsan partikkelien peruserittelyssä. Laitteet soveltuvat suurienkin näytemäärien sujuvaan ja pitkälle automatisoituun analysointiin ja vastaamiseen. Yksi laite kykenee analysoimaan laitemallin mukaan vaihdellen 50 100 näytettä tunnissa. Bakteeriviljelynäytteiden seulontamenetelmän käyttöönotto ja laadunvalvonta sekä tietojärjestelmien vaatimien muutosten tekeminen vaativat toisaalta asiantuntemusta, ja mm. käytettävät rajaarvot on syytä tarkistaa laboratoriokohtaisesti ennen seulonnan käynnistämistä potilasaineiston mahdollisten erojen takia (14,15). Virtaussytometrisen virtsaviljelyseulonnan myötä liuskatestien (virtsan kemiallinen seulonta, U-KemSeul) käyttö virtsatieinfektion poissulkuun on useimmiten tarpeetonta. Ke-miallisen seulonnan käyttö tulisikin rajata hematurian, proteinurian ja glukosurian seulontaan. Seulonnan kustannusvaikutuksia perinteiseen viljelyyn verrattuna ei ole perusteellisesti tutkittu. Sen on kuitenkin useissa kansainvälisissä tutkimuksissa arvioitu tehostavan laboratorion toimintaa. Vastausten huomattava no- Taulukko 3. Virtaussytometriassa seulontanegatiivisen tuloksen antaneet näytteet, joiden virtsaviljelyssä löytyi patogeeni. Aineisto: 2 343 potilaan virtaussytometria- ja viljelylöydökset. Sukupuoli Ikä, v Lähettävä taho Näytteenottotapa Leukosyytit x E6/l Bakteerit x E6/l Viljelytulos Mikrobin määrä /ml Tulosyy Akuutti virtsatieinfektio Mies 60 terveyskeskus keskisuihku 2,1 14,6 K. oxytoca 10E3-10E4 Tihentynyt virtsaamistarve Mies 83 sairaala kestokatetri 4,2 34 Enterococcus sp >10E5 Kuivuminen Ei Nainen 86 terveyskeskus kestokatetri 8,4 426 Enterococcus sp >10E5 Aivohalvaus Ei Nainen 62 terveyskeskus keskisuihku 13,4 151 Enterococcus sp 10E4-10E5 Virtsatieinfektion oireet Nainen 72 terveyskeskus keskisuihku 12,0 13,8 E. coli 10E3-10E4 Kirvelyä virtsatessa Nainen 81 terveyskeskus keskisuihku 3,8 146 Enterococcus sp >10E5 Hoidon jälkeinen kontrolli Nainen 74 terveyskeskus keskisuihku 1,4 144 K. pneumoniae >10E5 Hoidon jälkeinen kontrolli Nainen 69 terveyskeskus keskisuihku 13,2 28,5 S. agalactiae 10E4-10E5 Tihentynyt virtsaamistarve Nainen 71 terveyskeskus keskisuihku 0,6 1,8 P. aeruginosa 10E3-10E4 Proteesi-infektio? Ei Nainen 74 sairaala kestokatetri 0,6 98,4 P. aeruginosa 10E4-10E5 Aivorunkovuoto Ei Nainen 60 sairaala kestokatetri 9,3 0,9 Candida sp >10E5 Eksploratiivinen vatsaontelon dreneeraus Ei Nainen 82 sairaala keskisuihku 5,9 64,3 E. cloacae 10E4-10E5 Sydänperäiset oireet Ei Nainen 71 sairaala keskisuihku 3,9 78,2 E. coli, C. freundii 10E4-10E5 Hoidon jälkeinen kontrolli Nainen 79 sairaala keskisuihku 8,1 395 E. coli >10E5 Virtsankarkailua, kontrollinäyte Nainen 40 sairaala keskisuihku 2,6 270 E. coli >10E5 Extirpatio prolapsus praesacralis l.sin. Ei 1414
tieteessä Virtaussytometrian käyttö virtsatieinfektioiden seulonnassa vähentää tarvittavien viljelyiden määrää noin 60 %. Taulukko 4. Virtaussytometrisen seulonnan vastauskäytännöt. Vastaus Vastauksen muodostuminen ja jatkotoimenpiteet Vastauksen yhteydessä annettava lausunto Negatiivinen Sekä leukosyytti- että bakteeritulos jäävät ikä- ja sukupuolispesifisten raja-arvojen alle. Tulos on lopullinen, näytettä ei viljellä. Negatiivisen tuloksen ennustearvo (NPV) on 99,2 %. Negatiivinen tulos on todettu UF- 500-solulaskentamenetelmällä ja sitä ei erikseen viljellä. Menetelmällä voidaan seuloa viljelynegatiiviset näytteet luotettavasti (negatiivinen ennustearvo 99,2 %). Positiivinen Raja-arvo Sekä leukosyytti- että bakteeritulos ylittää ikä- ja sukupuolispesifiset raja-arvot. Raja-arvot on määritetty siten, että positiiviseksi vastattavasta näytteestä löytyy merkitsevä löydös jatkoviljelyssä 95 %:n todennäköisyydellä. Näytteet ohjautuvat automaattisesti jatkoviljelyyn, josta annetaan merkitseviksi tulkituissa tapauksissa bakteerin nimi ja antibioottiherkkyys. Vastaus Raja-arvo annetaan, mikäli näytteen leukosyytit ja bakteerit eivät täytä negatiivisen tai positiivisen tuloksen kriteereitä. Tällöin viljelytuloksen ennustaminen ei ole mahdollista. Näytteet ohjautuvat automaattisesti jatkoviljelyyn, josta annetaan merkitseviksi tulkituissa tapauksissa bakteerin nimi ja antibioottiherkkyys. Näyte ohjattu jatkoviljelyyn. Virtsaviljelyn positiivinen seulontatulos viittaa virtsatieinfektioon 95 %:n todennäköisyydellä. Näyte ohjattu jatkoviljelyyn. Viljelyn tulosta ei voida ennustaa luotettavasti seulontamenetelmässä käytettävän bakteeri- ja valkosolulaskennan perusteella. peutuminen on varmasti hyödyksi kliinisessä päätöksenteossa. Oman potilasaineistomme tutkimiseen virtaussytometria soveltuu kokemuksemme mukaan hyvin, mutta kokemukset erityisryhmistä ovat vähäisiä. Lisätietoa tarvitaan mm. immuunipuutteisten potilaiden tutkimuksista. Lopuksi Virtaussytometrian käyttö virtsatieinfektioiden seulonnassa vähentää tarvittavien viljelyiden määrää merkittävästi, noin 60 %. Se nopeuttaa erityisesti negatiivisen tuloksen vastaamista ja mahdollistaa pitkälle viedyn automaation niin teknisessä suorituksessa kuin tulosten vastaamisessakin. Vaikka menetelmän kustannustehokkuudesta ei ole vielä tutkittua tietoa, on syytä olettaa, että automaation, suurien volyymien myötä laskevien käyttökustannusten sekä toisaalta merkittävästi nopeutuvan vastaamisen edut puoltavat menetelmän käyttöönottoa laajasti suomalaisissa sairaaloissa. n English summary www.laakarilehti.fi > in english Flow cytometry in the screening for urinary tract infections 1415
ENGLISH SUMMARY Hannu Sarkkinen Chief Physician, Clinical Microbiology Director, Center for Medical Services Joint Authority for Päijät-Häme Social and Health Care, Lahti, Finland hannu.sarkkinen@phsotey.fi Eeva-Liisa Paattiniemi Pauliina Kärpänoja Santra Karumaa Flow cytometry in the screening for urinary tract infections In Finland approximately 20 000 urinary tract infections in hospitals and 250 000 in outpatient care (6% of all outpatient visits) are treated yearly. The disease, usually cystitis, is common among women and rare among children and men. E. coli is the most important aetiological agent, causing as much as 80% of the urinary tract infections in women in outpatient care. According to Finnish evidence-based clinical practice guidelines the diagnosis of urinary tract infections must be based on urine culture in a patient with symptoms, with the exception of cystitis in previously healthy women. Consequently, more than one million urine cultures are requested for diagnosis yearly in Finnish health care. However, urine culture is fairly labour-intensive and due to time delay in reporting there is a need for a suitable screening method. In Päijät-Häme, we have recently adopted flow cytometry as a screening method for urinary tract infections, with age and gender-specific cut-off limits resulting in an overall negative predictive value of 0.99. This reduces the need for urine culture by 59% and speeds up reporting significantly. 1415a