1510018818 15.4.2015 Loviisan kaupunki Lovisa Gymnasium Brandensteininkatu 27A 07900, Loviisa Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20 755 611
Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 6 1.1 Yleistä 6 1.2 Rakenteet 6 1.3 LVIA- tekniikka 7 1.4 Sähkötekniikka 8 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus 8 2. RAKENNUSTEKNIIKKA 10 2.1 Yleistä 10 2.2 Aluerakenteet (D) 10 2.3 Pohjarakenteet (E) 11 2.4 Perustukset (F1) 12 2.5 Rakennusrunko (F2) 12 2.6 Julkisivu (F3) 12 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) 13 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) 14 2.9 Sisäpinnat (F6) 14 2.10 Rakennetekniset valokuvat 16 3. LVI-TEKNIIKKA 19 3.1 Yleistä 19 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) 19 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) 20 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) 21 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) 22 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) 22 3.7 Rakennusautomaatio (J6) 22 3.8 LVI-tekniset valokuvat 24 4. SÄHKÖTEKNIIKKA 26 4.1 Yleistä 26 4.2 Aluesähköistys (H1) 26 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) 26 4.4 Johtotiet (H3) 27 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) 28 4.6 Valaisimet (H5) 29 4.7 Laitteet (H6) 29 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) 29 4.9 Tietojärjestelmät (J) 30 4.10 Siirtolaitteet (F8) 30 4.11 Sähkötekniset valokuvat 31 5. ASBESTIKARTOITUS 35 5.1 Yleistä 35 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 35 5.3 Johtopäätökset 35 Ramboll Finland Oy 2 / 35
LAADUNVARMISTUS Versio Draft Tarkastuspvm. 27.8.2015 Tekijät Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Finland Oy Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä - Rakennustekniikka Risto Purtilo - LVIA Mikko Jääskeläinen - Sähkötekniikka Ville Nikkilä Jani Lepistö Kuvaus Ramboll Finland Oy 3 / 35
ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Lovisa Gymnasium nimisen, osoitteessa Brandensteininkatu 27A, 07900 Loviisa sijaitsevan koulurakennuksen rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Selvitykseen liittyvä kenttätyö on toteutettu kiinteistön yhteis- ja teknisissä tiloissa sekä sisätiloissa 15.4.2015. Tilaajan puolesta yhteyshenkilöinä ovat olleet Antti Kinnunen ja Mikko Mattinen Loviisan kaupungilta. Kiinteistöjen puolesta yhteyshenkilöinä ovat toimineet Mikko Mattinen, Heidi Tulonen sekä kohteiden huoltohenkilöstö. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntoarvion tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Ramboll Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Ramboll Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. Ramboll Finland Oy Rakentamisen Laadunvalvonta, geotutkimus ja jätehuolto yksikkö Ville Nikkilä Projektipäällikkö Jani Lepistö Yksikönpäällikkö Yhteystiedot: Puhelin +358 20 755 611 Osoite Niemenkatu73, 15140 Lahti E-mail etunimi.sukunimi@ramboll.fi Ramboll Finland Oy 4 / 35
1 YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Ramboll Finland Oy 5 / 35
1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 1.1 Yleistä Kuntoarvion kohteena oli Lovisa Gymnasium -niminen koulurakennus (Brandensteininkatu 27A, 07900 Loviisa). Tilaajalta saadun lähtötietoaineiston perusteella rakennus on rakennettu 1909. Sitä on laajennettu 1951 ja saneerattu 1989. Lisäksi julkisivu on saneerattu 2001 ja konesaumakatto on uusittu 2000. Rakennuksessa on kolme maanpäällistä kerrosta ja yksi osittain maan alla oleva kerros sekä ullakkotilat. Tilaajalta ja lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan on rakennuksen kerrosala n. 2482 m 2, tilavuus n.12 730 m 3. Pinta-alaja tilavuustietoja tietoja ei ole tarkastettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntoarviossa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle 2015 2024. Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset sekä tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai asuin-/työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTSehdotukseen. Kuntoarvio perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Mahdollisten kuntotutkimusten tulosten ja erillisen suunnittelun perusteella sekä peruskorjaushankkeen ja sen ajoituksen tarkentuessa kustannusennustetta tulee tarkentaa. 1.2 Rakenteet Havainnot ulkopuolelta ja ullakolta: Julkisivuille on tehty saneeraus vuonna 2001 ja katto on uusittu vuonna 2000. Ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Rakennuksen ympärystän maanpinnat eivät kallista riittävästi rakennuksesta poispäin ja lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta. Ikkunat, joita ei ole uusittu, suositellaan uusittaviksi ainakin ulkopuolisten puitteiden osalta. Vanhat kaksilasiset puuikkunat eivät lämpötaloudeltaan ja ääneneristävyydeltään vastaa nykyaikaisia lämpölasein varustettuja ikkunoita ja niiden uusimista tulee harkita. Ulko-ovet tulee uusia tarkastelujaksolla. Sadevesien viemäröinti ei kata koko rakennusta, mikä aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteille. Salaojituksen Ramboll Finland Oy 6 / 35
kattavuudesta ei ole varmuutta, etelä- ja itäsivulla havaittiin salaojien tarkastuskaivoja. Piha-alueella ei ole sadevesikaivoja. Etupihan pintavedet ohjataan betonikouruilla pois rakennuksen vierustoilta. Sisäpihalla pinnat kallistuvat reilusti uudemman rakennuksen seinälinjaa kohti ja lisää perusmuuriin kohdistuvaa kosteusrasitusta, vaikka betonikourut ohjaavat suurimmat vesimäärät eteenpäin. Havainnot sisäpuolelta: Kosteusvauriojälkiä havaittiin kolmannen kerroksen aulan katossa. Osassa kellarikerroksen seiniä maalit kupruili kosteuden vaikutuksesta ja lattioissa oli kohonnutta kosteutta. Ylempien kerrosten seinissä ja katoissa maalipinta/rappaus halkeili. Pinnoitteiden tekniset käyttöiät ovat tulleet tai tulevat vastaan tarkastelujaksolla suurimmalla osalla sisäpintoja. 1.3 LVIA- tekniikka Rakennuksen lämmitysjärjestelmä perustuu vesikiertoisiin lämmityspattereihin, jotka saavat lämmön kaukolämmön alajakokeskuksen siirtimeltä. Tulee varautua alajakokeskuksen ja toimilaitteiden korjauksiin ja uusintaan seuraavan 10 vuoden kuluessa. Lämmityspatterit ja verkoston putkistot ovat silmämäärin arvioiden vielä tyydyttäväkuntoisia, mutta tulee harkita kuntotutkimuksen suoritusta tarkastelujakson lopulla. Käyttövesiverkoston putkistot ovat ilmeisesti pääosin viimeisen saneerauksen ajalta, niiden kunto on silmämäärin arvioiden tyydyttävä. Tulee varautua vanhojen sulku- ja kertasäätöventtiilien uusintaan ja verkoston kuntotutkimukseen tarkastelujakson aikana. Jätevesiviemärien kuntoa ei päästy arvioimaan, koska asennukset ovat rakenteiden peittämiä. Mikäli aiemmin ei ole suoritettu, tulisi suorittaa seikkaperäinen viemäriverkostojen kuntotutkimus kuvauksineen tarkastelujakson aikana. Vesi- ja viemärikalusteista pääosa on 1970- ja 1980-luvuilta, joten tulee varautua oleellisen määrän korjauksiin ja uusitaan seuraavan 10 vuoden tarkastelujaksolla. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, josta vastaa neljä suurta tuloilmakonetta ja vastaavat ullakkotiloihin sijoitetut erilliset poistoilmakoneet ilman lämmön talteenottoa. Tulee varautua vanhempien isojen ilmanvaihtokoneiden uusintaan jo tarkastelujakson alkupuolella ja pienempien korjauksiin tai uusintaan jakson loppupuolella. Rakennuksessa on keskitetty kaukovalvottu automaatiojärjestelmä, johon kuuluu mm. kaukolämmön alajakokeskuksen, ilmavaihdon sekä ulkovalaistuksen valvonta ja ohjaus. Sähköisten LVI-piirustusten ja dokumenttien puutteista on kerrottu kappaleessa 3.1 Yleistä. Ramboll Finland Oy 7 / 35
1.4 Sähkötekniikka Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmää on peruskorjattu vuosina 1976-1981 vuosina TN-C-järjestelmän mukaisesti. Pääkeskus kuten useimmat vanhat keskukset ovat 1970-luvun lopulta. Yleiskaapelointilisäysten yhteydessä 2009 on lisätty myös uusia TN- S-järjestelmän mukaisesti asennettuja sähköpistorasioita uusien pistorasiakeskusten avulla. Kaapelointi ja sähkötekniikka on silmämäärin arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Vanhat autopistorasiat ja ulkopistorasiat sekä kosteiden tilojen pistorasiat tulisi varustaa vikavirtasuojin kohteen käyttötarkoitus huomioiden. Valaisimet ovat pääosin vanhoja loisteputki- tai hehkulamppuvalaisimia, joten niiden uusintaa tulee varautua seuraavan 10-vuoden jakson aikana. Poistumistiet ovat varustettu merkkivaloin. Järjestelmän valaisimia ei ole kattavasti nykymääräysten mukaisesti, suositellaan vanhojen poistumistiemerkkivalaisimien uusintaa ja lisäystä vastaamaan nykyisiä määräyksiä. Rakennukseen on asennettu osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä, joka on kunnoltaan hyvä eikä todennäköisesti tarvitse oleellisia korjauksia tai laiteuusintoja lähivuosina. Rakennukseen on asennettu ATK-verkko datajakokaapilla ja ulkoisen tietoverkon kuituliitännällä. Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. Pääosaan huoneista on asennettu yleiskaapelointijärjestelmän mukaiset ATK-rasioinnit. Rakennuksessa on äänentoisto-, antenni- ja ajannäyttöjärjestelmät sekä lisäksi luokkatiloissa oli omia järjestelmiään ja smartboardtyyppisiä esityslaitteita. 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus PTS-ehdotus on esitetty liitteessä 1. Ramboll Finland Oy 8 / 35
2. RAKENNUSTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 9 / 35
2. RAKENNUSTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Kuntoarvio tehtiin koko koulun osalle. Julkisivujen kunto arvioitiin maanpinnalta ja vesikatolta käsin silmämääräisesti. Kuntoarviota tehtäessä oli käytettävissä erinäinen määrä aikaisempia tutkimusraportteja ja korjaussuunnitelmia. Asiakirjoja käytettiin otannalla eikä niiden sisältämiä tietoja ole varmistettu. Seuraavat rakennekuvaukset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat käytössä olleisiin asiakirjoihin sekä kuntoarvion yhteydessä tehtyihin kenttähavaintoihin ja haastatteluihin. Rakennuksen perustamisesta ei saatu kuntoarviota tehtäessä tarkempia asiakirjatietoja, mutta käytettävissä olevien asiakirjojen sekä katselmusajankohdan havaintojen perusteella rakennus on perustettu maanvaraisesti lohkottujen graniittikivien varaan. 2.2 Aluerakenteet (D) Aluerakenteet (D1) Ei ole. Alueen maakaivannot (D2) Ei tiedossa. Ei toimenpiteitä. Alueen kalliokaivannot (D3) Ei ole tiedossa. Alueen täyttö- ja pohjarakenteet (D4) Ei ole tiedossa. Putkirakenteet ja johdot (D5) Pintavesien ohjaamista suositellaan parannettavan esim. pihakaivoilla ja viemäröinnillä. Sisäpihan pintavedet ohjataan betonikouruilla pois rakennuksen vierustoilta, mutta pinnat kallistavat kohti myöhemmin rakennettua laajennusosaa ja se aiheuttaa kosteusrasitusta perusmuurissa. Vaihtoehtona viemäröintiin, ehdotetaan yhden lisäbetonikourulinjan asentamista keskemmälle piha-aluetta. Pintavesien ohjauksen parantamista suositellaan. Varaus PTSehdotuksessa. Maakaivot alueella (D52) Piha-alueilla ei havaittu sadevesikaivoja. Ei toimenpide-ehdotuksia. Ramboll Finland Oy 10 / 35
Kasvillisuus (D6) Alueella on puita ja pensaita. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Pintarakenteet (D7) Piha-alueet on pinnoitettu betonilaatoilla ja pihakivillä. Betonilaatat ovat halkeilleet, mutta se ei haittaa niiden toimintaa. Pihakiveys on hyvässä kunnossa. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aluevarusteet (D8) Lipputanko on sisäpihalla ja se on tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Jätehuoltovarusteet (D85) Jäteastiat ovat sijoitettu ruokalarakennuksen etupihalle ja niillä on oma aitaus. Ei toimenpide-ehdotuksia. Ulkopuoliset rakenteet (D9) B ja D sisäänkäynneillä on omat katokset, joiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aidat ja kaiteet (D91) Kaiteet ovat metallirakenteisia ja ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Ulkopuoliset portaat ja terassit (D92) Sisäänkäyntien portaat ovat graniittikiveä ja betonia, niiden kunto on tyydyttävä. Portaat saattavat olla liukkaat märkänä ja lumisina. Portaiden käyttöturvallisuudessa tulee noudattaa RakMK F2 säännöksiä. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). 2.3 Pohjarakenteet (E) Muut alueen ulkopuoliset rakenteet (D93) Muut ulkopuoliset rakenteet eivät kuuluneet kuntoarvion laajuuteen. Salaojat (E53) Salaojituksesta on lähtötietoaineistossa suunnitelma ja rakennuksen Ramboll Finland Oy 11 / 35
eteläpuolella havaittiin salaojien tarkastuskaivoja. Mikäli kiinteistöllä on salaojitusta, niiden toiminta ehdotetaan tarkastettavaksi erillisellä lisätutkimuksella eli tarkastuksella ja huuhtelulla. Muiden putkien toiminnan varmistaminen lisätutkimuksin on arvioitu LVI osiossa. Salaojien olemassaolon selvitys ja mikäli sellaiset on, suositellaan ne tarkastettaviksi ja huuhdeltaviksi toiminnan selvittämiseksi. (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). 2.4 Perustukset (F1) Perustukset (F1) ja alapohjat (F13) Rakennuksen perustamisesta ei saatu kuntoarviota tehtäessä tarkempia asiakirjatietoja, mutta asiakirjojen sekä katselmusajankohdan havaintojen perusteella perustukset ovat lohkottuja graniittikiviä. Perusmuurin ulkopuolista kosteuden eristystä ei havaittu. Alapohjassa ja perusmuurissa havaittiin useita kosteuden aiheuttamia vaurioita ja kohonneita kosteuslukemia. Rakenteiden tarkempaa kuntotutkimusta suositellaan tehtäväksi. Vanhan osan alapohjatilan tarkastusta mahdollisilta vaurioilta suositellaan erillisellä kuntotutkimuksella. Korjaustarpeet kustannuksineen tulee tarkentaa lisätutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole tarkemmin sisällytetty PTS:aan. Lisätutkimus suositellaan tehtäväksi mahdollisimman pian. 2.5 Rakennusrunko (F2) Vanhemman osan rakennusrunko on rakennettu massiivitiilirunkoinen. Laajennusosan runkorakenteista ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti rakennusrunko on myös tiilirakenteinen. Sisäpuolella on muurattuja rakenteita kummassakin rakennuksessa. Välipojat ovat todennäköisesti alalaattapalkistoja, joissa on käytetty täyttöinä mm. kutterilastua ja koksikuonaa. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa Kuilut(F22) Ei ole tiedossa. 2.6 Julkisivu (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen julkisivut ovat rapattuja tiilipintoja, lohkopintaista luonnonkiviverhousta ja pesubetonilaattoja. Rakennuksen ulkoseinien sisäpuolista rakennetta ei saatu tarkemmin selvitettyä. Julkisivusaneeraus on tehty vuonna 2001, ja ne oletetaan olevan edelleen tyydyttävässä kunnossa. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Ramboll Finland Oy 12 / 35
Ikkunat (F32) Rakennuksen ikkunat ovat pääosin kaksipuitteisia, kaksilasisia sisään ja ulosaukeavia puuikkunoita. Alkuperäiset ikkunat ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Muutamia ikkunoita on uusittu lähinnä rakennuksen etelä puolella. Katselmusajankohdan havaintojen perusteella ikkunoiden sisäpuoliset puuosat ovat rakenteellisesti tyydyttävässä kunnossa, mutta niiden pintakäsittelyt ovat rispaantuneet, lukuun ottamatta uusittuja ikkunoita. Osassa ikkunapenkkejä maali hilseilee ja lohkeilee pahoin. Ulkopuolen ikkunat ovat välttävässä kunnossa ja ne tulisi kunnostaa tarkastelujakson toisella osalla tai uusia tarkastelujakson kolmannella osalla. Vanhat kaksilasiset puuikkunat eivät lämpötaloudeltaan ja ääneneristävyydeltään vastaa nykyaikaisia lämpölasein varustettuja ikkunoita ja niiden uusimista tulee harkita. Ikkunoiden kunnostus tai uusiminen ja samalla ikkunoiden vesipellitys. PTS-ehdotuksessa on otettu huomioon ikkunoiden uusiminen. Ulko-ovet (F33) Pääsisäänkäyntien ulko-ovet ovat puurakenteisia. Ovien tekninen käyttöikä on jo tullut vastaan. Ovissa on epätiiveyttä, päivä paistaa läpi ovien ala- ja yläreunoista ja pintakäsittelyt ovat osin kuluneet. Ovien uusiminen tarkastelujakson toisella osalla. Huomioitu PTSehdotuksessa. Julkisivun täydennysosat (F34) Talotikkaat ovat tyydyttävässä kunnossa eikä niille erikseen ehdoteta toimenpiteitä. Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) ja räystäät (F42) Rakennuksen yläpohja on havaintojen mukaan: - rivipeltikate - kattoruoteet - puurakenteinen vesikaton runko + tuuletettu ilmatila (ullakko) - palopermanto käyttöullakon kohdalla, muualla puhallusvillaeriste Räystäät ovat tiilirakenteiset ja pinta on rapattu. Peltikate on uusittu kesällä 2000. Katon vedenpoisto toimii jalkarännien ja rakennuksen ulkopuolisten syöksytorvien kautta. Räystäiden rappauksessa on paikoin lohkeamia. Yläpohjatilassa oli varastoituna pieniä määriä puutavaraa ja yksittäisiä kalusteita, jotka tulisi poistaa. Yläpohjan rakenteet ja vesikate ovat tyydyttävässä kunnossa. Vesikate on likainen mutta ei toistaiseksi aiheuta toimenpiteitä. Tarkastelujakson Ramboll Finland Oy 13 / 35
kolmannella osalla katon läpivientien ja katteen tarkastusta suositellaan. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) Sisäovet (F51) Väliovet ovat pääosin puuovia ja päällisin puolin ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Lisäksi on metalliovia, joissa on lasia. Osassa ovia pintakäsittelyt ovat kuluneet. Sisäoville ei teknisesti ehdoteta toimenpiteitä tarkastelujaksolla normaaleja kunnostuksia ja huoltotoimenpiteitä lukuun ottamatta. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kevyet väliseinät (F52) Osa kevyistä väliseinistä on levypinnoitettuja ja pääosin tyydyttävässä kunnossa. Kolmannessa kerroksessa on taittoseinä aulan (3.07 ja luokkatilan (3.10) välillä. Kaikkien väliseinien rakennetta ei tutkittu. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kulkurakenteet (F56) Sisäpuoliset portaat ovat pääosin betonirakenteiset, ne on päällystetty mosaiikkibetonilla ja ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Lisäksi on metallirakenteiset portaat, jotka on tyydyttävässä kunnossa. Laajennusosan betoniportaat on maalattu ja niiden alimmasta askelman on kulma lohjennut pois. Ei toimenpide-ehdotuksia normaalien huolto- ja kunnostustoimenpiteiden lisäksi. 2.9 Sisäpinnat (F6) Hormit, kanavat ja tulisijat (F57) Hormit olivat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Seinäpinnat (F61) Seinäpinnat ovat pääosin maalattuja rappaus- ja rakennuslevypintoja. Lisäksi on laatoitettuja pintoja. Seinäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa halkeamia, vanhemman osan maalin hilseilyä ja kellarikerroksen kosteusvaurioituneita kohtia lukuun ottamatta. Hilseilevä maalipinta vaikeuttaa pintojen puhtaanapitoa ja ne tulisi korjata. Ehdotetaan hilseilevien maalipintojen korjausta tarkastelujakson toisella osalla. Ehdotetaan tehtävän kellarikerroksen seinien Ramboll Finland Oy 14 / 35
kuntotutkimus ennen korjaustoimenpiteitä tarkastelujakson ensimmäisellä osalla. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä tutkimustulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTSehdotukseen. Kattopinnat (F62) Rakennuksessa on pääosin rapattuja kattopintoja. Osa katoista on alas laskettuja kattoja. Kattopinnoille on asennettu akustolevyjä ja rakennuslevyjä. Vanhemman osan aulan (3.07) katon akustolevyissä on vesijälkiä. Rappauksessa on paikoin halkeamia ja maali hilseilee. Kattopinnat ovat muuten tyydyttävässä kunnossa. Ehdotetaan aulatilan (3.07) katon tutkimista vesivuotojäljen kohdalta syyn ja korjaustarpeen selvittämiseksi tarkastelujakson ensimmäisellä osalla. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä tutkimustulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTSehdotukseen. Ehdotetaan hilseilevien maalipintojen maalausta/kunnostusta tarkastelujakson toisella osalla. Lattiapinnat (F63) Lattiapinnoissa on käytetty linoleumia, muovimattoa, vinyylilaattaa, mosaiikkibetonia, keraamisia laattoja, tekstiilimattoa sekä lautaa. Lisäksi on maalattuja betonipintoja. Tilojen lattiapinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Suurimmalla osalla lattiapinnoitteista tekninen käyttöikä on tullut tai tulossa vastaan tarkastelujaksolla mosaiikkibetonipintoja lukuun ottamatta. Keramiikkapajassa lattialaattoja on irti ja lohkeillut, nämä tulisi korjata. Kellarikerroksen lattiapinnoissa on kohonnutta kosteutta, osa näistä tiloista on poistettu käytöstä. Ehdotetaan tehtäväksi alapohjarakenteen erillinen kuntotutkimus, kts. kohta 2.4. Alapohjarakenteen kuntotutkimus, huomioitu kohdassa 2.4 Perustukset ja alapohja. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä tutkimustulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTSehdotukseen. Varaudutaan märkätilojen lattiapinnoitteiden uusintaan tarkastelujakson toisella osalla ja kuivien tilojen pinnoitteiden osittaiseen uusintaan. Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä Ramboll Finland Oy 15 / 35
2.10 Rakennetekniset valokuvat Kuva 2.10.1. Sisäpihalla pinnat kallistavat kohti uudempaa rakennusta, pintavesien ohjausta pois rakennuksen vierustalta suositellaan. Kuva 2.10.2. Kuva on pääportaiden vierestä, sadevedet rasittavat perusmuuria. Kuva 2.10.3. Sisäpihan kulmassa sadevedet ohjautuvat osittain betonikouruun, mutta aiheuttaa kosteusrasitusta rakenteisiin. Kuva 2.10.4. Ikkunapenkkien maalit hilseilevät paikoin. Ramboll Finland Oy 16 / 35
Kuvat 2.10.5 ja 2.10.6. Ikkunoiden maalit hilseilevät ja kunnostusta suositellaan tarkastelujakson toisella osalla tai uusimista kolmannella osalla Kuvat 2.10.7 Päivä paistaa ulko-ovista läpi. 2.10.8. Aulatilan 3.07 katossa on vanhoja vesivuotojälkiä. Kuva 2.10.9. Hilseileviä seinän maalipintoja kirjastossa. Kuva 2.10.10. Hilseileviä maalipintoja keramiikkapajan katossa. Ramboll Finland Oy 17 / 35
3. LVI-TEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 18 / 35
3. LVI-TEKNIIKKA 3.1 Yleistä Rakennuksen LVI-teknisiä järjestelmiä on uusittu merkittävimmin 1970- ja 1980-lukujen lopulla ja vuosituhannen vaihteessa. Vanhat öljykattilat ovat korvattu kaukolämmön alajakokeskuksella vuonna 2001 ja automaatiojärjestelmä muutettu kaukovalvotuksi. 1970-luvun lopulla asennettu koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on hyvin vanhanaikainen eikä hyödynnä lämmön talteenottoa, sen uusimista tulisi harkita lähivuosina. LVI-piirustuksista puuttui sähköisinä mm. päivitetyt uuden automaatiojärjestelmän, ilmanvaihto-, lämmitys- sekä vesi- ja viemärijärjestelmän dokumentaatiot. Tulee varmistaa, että rakennuksesta on olemassa ajantasaiset LVIAtekniikan piirustukset ja dokumentit, jotka mahdollistavat kohteen huollon ja ylläpidon. Em. dokumentaation täydentäminen tarvittaess ja varmistaminen sen sähköisten versioiden olemassaolosta. 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Rakennus on liitetty 2001 kattilahuoneeseen asennetun kaukolämmön alajakokeskuksen kautta Porvoon Energian kaukolämpöverkostoon. Vanhat viereisen huoneen öljykattilat ovat jätetty paikoilleen. Alajakokeskuksella on erillinen käyttöveden siirrin ja yhteinen lämmitysverkoston ja ilmanvaihtoverkoston siirrin. Jälkimmäisten lämmitysverkostojen lämpötilan säätöä ohjataan omin säätöpiirein. Alajakokeskuksen yhteydessä olevista pumpuista ja venttiileistä osa jouduttaneen korjaamaan tai vaihtamaan lähivuosina. Myös siirtimien tekninen käyttöikä voi täyttyä seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua alajakokeskuksen ja toimilaitteiden korjauksiin ja uusintaan seuraavan 10 vuoden kuluessa. Lämmönjakelu (G12) Patteriverkostoa ja tuloilmakonetta palvelevat putkistot ovat normaalia teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat messinkisiä pallo- tai vinoistukkaventtiileitä. Patteriverkoston vanhojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusintaan tulee varautua seurantajakson aikana, tällöin on tarpeen suorittaa myös verkoston tasapainotus. Lämmitysverkoston putkien kunto vaikuttaa pääosin silmämääräisesti arvioiden tyydyttävältä, mutta paikoitellen on tarvetta putkiosuuksien huoltomaalaukseen. Suuremmalle kulutukselle altistuu ilmanvaihtokoneiden lämmityspattereita palveleva verkosto, jossa oli havaittavissa vuotojälkiä. Ramboll Finland Oy 19 / 35
Tarkastelujakson aikana on syytä suorittaa verkoston kuntotutkimus. Lämmönjakeluverkoston kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. Patteriverkoston vanhojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusinta ja verkoston tasapainottaminen tarkastelujakson aikana. Kuntotutkimuksen suoritus tarkastelujakson aikana. Lämmönluovutus (G13) Kiinteistöä lämmitetään lähes pääosin vanhoin jaeradiaattorein, joiden kunto vaikuttaa tyydyttävältä. Osassa tiloissa on tilalle asennettu tai lisätty jälkikäteen pääosin kaksilevyisiä paneeliradiaattoreita. Tuulikaappien yhteyteen on asennettu uusi vesikiertoisia kiertoilmapuhaltimia. Lämmityspattereiden termostaattiventtiilit ovat pääosin jo yli parikymmentä vuotta vanhoja, joten niitä joudutaan uusimaan runsaasti tarkastelujakson aikana. Yksittäisissä huonetiloissa havaittiin pattereiden ripustuksen pettäneen. Kuten putkistojen yhteydessä on todettu tarkastelujakson aikana on syytä suorittaa myös pattereiden kuntotutkimus. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä tarkastelujakson kuluessa pääosaan termostaattiventtiilien uusita. Suoritetaan pattereiden kuntotutkimus tarkastelujakson aikana. Eristykset (G14) Pääosa näkyvissä olevista eristyksistä ovat tehty villakouruista, jotka on päällystetty PVC-muovilla. Kuitenkin jäljellä on pellitettyjä villaeristyksiä ilmanvaihtokoneiden patteriasennusten yhteydessä ja yksittäisiä kangaspäällysteisiä eristeitä sisältäen mahdollisesti asbestia. Eristeiden mahdollisista asbestiaineen olemassaolosta suoritetaan tähän raporttiin liitettävä erillinen osatutkimus. Kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vedenkäsittelylaitteet (G21) Ei ole. Vesijohtoverkostot (G22) Rakennus saa käyttövetensä Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostosta. Liittymä ja vesimittari ovat sijoitettu rakennuksen kellarin teknisen käsityön tiloihin. Rakennuksessa vesijohdot ovat kupariputkea ja sulku- ja kertasäätöventtiilit messinkisiä. Käyttövesiverkoston putkistot ovat ilmeisesti pääosin viimeisen saneerauksen ajalta, niiden kunto on silmämäärin arvioiden tyydyttävä. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Ramboll Finland Oy 20 / 35
Vanhojen sulku- ja kertasäätöventtiilien uusinta ja verkoston kuntotutkimus tarkastelujakson aikana. Varautuminen yksittäisten verkoston osien uusintaan tarkastelujakson aikana. Jätevesien käsittely (G23) Ei ole. Viemäriverkostot (G24) Jätevesiviemärit ovat pääosin valurautaiset. Niiden kuntoa ei päästy arvioimaan, koska asennukset ovat rakenteiden peittämiä. Tarkastuskäynnillä havaittiin yksittäisten viemärien läpivientien vaativan korjauksia. Viemärien tuuletusviemärit ovat johdettu vesikatolle asti. Vanhemman rakennusosan tuuletusviemäri on viety muoviputkella vesikatolle, joten siinä tulisi olla palomansetti palopermannon läpiviennissä tai putki tulee paloeristää ullakkotilassa. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tuuletusviemäröinnin ullakon palosuojauksen sekä putkimateriaalin kunnon tarkastus ja korjaus tarvittaessa. Viemäriverkostojen kuntotutkimus tarkastelujakson aikana. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Vesi- ja viemärikalusteista pääosa on 1970- ja 1980-luvuilta, vain yksittäisiä on uusittu tuon jälkeen. Kalusteet ovat silmämääräisesti arvioiden vielä toimintakuntoiset, mutta iäkkäimpien uusimiseen tulee varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujaksolla. Normaalit säännölliset kalusteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen merkittävän osan kalusteiden korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Tulo- ja poistoilmakoneet (G31) Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, josta vastaa neljä suurta tuloilmakonetta ja vastaavat ullakkotiloihin sijoitetut poistoilmakoneet. Konepareja ei ole varustettu lämmön talteenotolla, mutta niissä on vesikiertoiset lämmityspatterit. Koneet ovat asennettu 1970-luvun lopulla ja niiden kunto ja soveltuvuus nykyiseen käytöön on välttävä. Lisäksi ns. likaisia ja teknisiä tiloja varten asennettu useita pienempiä kanavapuhaltimia ja poistokoneita. Lounaiskulman entisten asuntohuoneiden käyttöön on asennettu lämmön talteenotolla varustettu ns. pakettikone, jota ei ole yhdistetty automaatiojärjestelmään. Ilmanvaihdon kanavointi on asennettu osin kerroksissa rakenneaineisiin kanaviin ja kammioihin. Ullakolla kanavointi on paloeristetty mineraalivillalla ja pellityksin. Poiston päätelaitteet ovat osin vanhoja painovoimaisessa ilmanvaihdossa käytettäviä Ramboll Finland Oy 21 / 35
säätöpellein varustettuja säleikköjä. Tarkastuskäynnillä huomattiin eräissä pienemmissä tiloissa ovirakojen olevan liian pienet, päätelaitteiden sijoittelun olevan virheellinen tai päätelaitteen puuttuvan. Pakettikoneen palvelualueella sisäilman laadun koettiin käyttäjien toimesta olevan puutteellinen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tarkistetaan huonekohtaiset ilmamäärät ja varmistetaan ilmanvaihdon tasapainotus koko rakennuksen osalta. Tulee varautua vanhempien isojen ilmanvaihtokoneiden uusintaan jo tarkastelujakson alkupuolella ja pienempien korjauksiin tai uusintaan jakson loppupuolella. Jotta uusinnoissa voidaan täyttää järjestelmän laatuun ja energiankulutuksen säästöön liittyvät vaatimukset, joudutaan konehuoneita ja kanavistoa muuttamaan merkittävästi. Näiden muutosten vaatimia rakenneteknisiä tutkimuksia, suunnittelua ja muutostöitä ei ole arvioitu niiden laajuuden vuoksi tässä raportissa. Kanavistot ja eristykset (G33) Rakennuksen ilmanvaihtokanavat ovat silmämääräisesti arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Ullakolla ei voitu tarkistaa kaikin osin, että kaikki kanavat ovat asiallisesti lämpö- ja paloeristettyjä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä kanavien lämpö- ja paloeristeiden tarkastukset ja tarvittaessa korjaukset ullakkotiloissa. 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) Ilmanvaihdon jäähdytyslaitteet (G41) Ei ole. 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) Alkusammutuskalusto (G71) Alkusammutuskalusto koostuu jauhesammuttimista ja pikapaloposteista. Lisäksi uusi rakennusosa on suojattu vanhaan nähden 1. 3. kerroksen käytävien osalta savuilmaisimilla varustetuilla liukupalo-ovilla. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 3.7 Rakennusautomaatio (J6) Rakennuksessa on keskitetty kaukovalvottu Siemensin logiikkaan pohjautuva automaatiojärjestelmä, johon kuuluu mm. kaukolämmön alajakokeskuksen, ilmavaihdon sekä ulkovalaistuksen valvonta ja ohjaus. Ramboll Finland Oy 22 / 35
Käytettävissä ei ollut sähköisiä dokumentteja automaation toteutuksesta ja valvontojen kattavuudesta. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee tarkistaa, onko automaatioon liitetty oleelliset hälytykset, valvonnat ja ohjaukset. Varautuminen osan kenttälaitteiden ja keskusyksiköiden uusintaan tarkastelujakson aikana. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 23 / 35
3.8 LVI-tekniset valokuvat Kuva 3.8.1. Öljykattilat on korvattu kaukolämpöliittymällä siirtimineen. Kuva 3.8.2. Tuloilmakoneet ovat jo 40 vuotta vanhoja. Kuva 3.8.3. Lämmityspatterit ovat iäkkäitä ja samoin niiden termostaattiventtiilit. Kuva 3.8.4. Vesi ja viemärikalusteet ovat iäkkäitä. Kuva 3.8.5. Ilmanvaihdon kanavisto on paloeristettyä ullakolla. Kuva 3.8.6. Liukupalo-ovet suojaavat rakennusosia palotilanteessa. Ramboll Finland Oy 24 / 35
4. SÄHKÖTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 25 / 35
4. SÄHKÖTEKNIIKKA 4.1 Yleistä Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmää on peruskorjattu vuosina 1976-1981 vuosina TN-C-järjestelmän mukaisesti, Pääkeskus kuten useimmat vanhat keskukset ovat 1970-luvun lopulta. Yleiskaapelointilisäysten yhteydessä 2009 on lisätty myös uusia TN- S-järjestelmän mukaisesti asennettuja sähköpistorasioita uusien pistorasiakeskusten avulla. Kaapelointi ja sähkötekniikka on silmämäärin arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Sähköisessä dokumentaatiossa ei ollut selkeästi dokumentoitu jäljellä olevia vanhoja asennuksia ja keskuksia. Uusia ja myös vanhoja asennuksia koskevat piirustukset tulee sijoittaa rakennuksen tiloihin ja tulee tarkistaa, että uusimattomien osien määräaikais-tarkastukset on suoritettu ajallaan. Tulee myös tarkistaa, että dokumenteista on huollon ja ylläpidon käytössä myös sähköiset versiot. 4.2 Aluesähköistys (H1) Kohteessa on useita ulkovalopylväitä ja muutamia rakennuksen seinään kiinnitettyjä valaisimia. Rakennuksen seinällä on myös autolämmityspistorasiakoteloita. Osan pylväsvalaisimien valaisuteho ei ole merkittävä, sillä ne ovat tietyn aikakauden lyhtyvalaisinten mallisia myös valonlähteensä osalta. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen valaisimien korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. Pistorasiakoteloiden kunnon tarkistaminen ja tarvittaessa uusiminen vikavirtasuojatuilla pistorasioilla. 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) Suurjännitelaitteet (H21) Ei ole Pääkeskus (H22) Rakennuksen tulppavarokkein varustettu sähköpääkeskus on asennettu omaan tilaansa, pääkeskus kuten useimmat vanhat keskukset ovat 1970-luvun lopulta vuosilta 1976 1977. Osa pienemmistä keskuksista on tätäkin vanhempia ja vastaavasti uusimmat ovat asennettu 2009 TN-S-järjestelmän mukaisia sähköpistorasioita varten. Sähköpääkeskuksen pääsulakkeet ovat 3x100A. Pääkeskus on tyydyttävässä kunnossa ja kuormitettavuudeltaan vastaa nykyistä käyttöä. Myös muut sähkökeskukset tyydyttävässä tai hyvässä kunnossa. Poikkeuksen muodosti ullakon ilmanvaihtokonehuoneen keskus, jonka kosketussuojakorjauksia on tehty teipaten. Ramboll Finland Oy 26 / 35
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Keskusten kosketussuojauksen ja kaapelikiinnitysten systemaattinen tarkastus. Tarvittaessa vikavirtasuojien lisäys kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille. Ohjaus- ja hälytyskeskukset (H22) Lämmönjakohuoneessa ja ullakon ilmanvaihtokonehuoneessa on LVI- ja sähkölaitteiden ohjauskeskukset. Juhlasalissa on näyttämön sähkölaitteiden ohjauskeskus. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua uusimaan IV-koneiden ja kaukolämmön alajakokeskuksen uusintojen yhteydessä. Kompensointi (H23) Ei ole. 4.4 Johtotiet (H3) Kaapelihyllyt ja valaisinripustuskiskot (H31) Vanhat asennukset oli tehty pääosin yläpohjassa ja rakenteissa. mutta uudemmat asennukset levyhyllyillä ja johtokanava- sekä pinta-asennuksina. Kellaritiloissa vanhat asennukset on tehty pinnassa ja uusissa on käytetty hyväksi kaapelihyllyjä. Silmämäärin arvioiden ne ovat tyydyttäväkuntoisia, mutta osassa hyllyjä oli runsaasti purkamattomia vanhoja käytöstä poistettuja asennuksia. Yksittäisissä luokkahuoneissa on käytetty valaisinripustuskiskoja kohdevalojen asennuksiin, niiden kunto oli silmämäärin arvioiden tyydyttävä. Ei muita toimenpide-ehdotuksia normaalien säännöllisten tarkastusja huoltotoimenpiteiden lisäksi. Kaapeliläpiviennit (H33) Kartoituksen yhteydessä havaittu merkittäviä puutteita läpivientien palokatkoissa. Kartoituksen yhteydessä havaittiin yksittäisissä kohdin puutteita läpivientien tiivistyksissä ja palokatkoissa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Läpivientien systemaattinen läpikäynti ja tarvittaessa tiivistäminen tai palokatkon asennus. Ramboll Finland Oy 27 / 35
4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Rakennus on liitetty Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon. Kohteen päävarokkeet ovat nimellisvirraltaan 3x100 A. Liittymän kuormitettavuus on nykyisellä käytöllä riittävä. Ei toimenpide-ehdotuksia normaalien tarkastusten lisäksi. Maadoitukset (H42) Sähköpääkeskus viereen on jälkikäteen lisätty maadoituskisko, mutta dokumentaatiosta ei selvinnyt on muut kuin uudet 2009 asennetut keskukset maadoitettu siihen. Vanhan käytössä olleen dokumentaation mukaan pääkeskukselta lähtevät ryhmäkeskusten nousujohdot ovat asennettu 4-johtimisina TN-C -järjestelmän mukaisesti. Osa vanhoista muistakin asennuksista voi olla edelleen kaapelointuina TN-C -järjestelmän mukaisesti. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua uusimaan rakennuksen maadoituselektrodi ja maadoituskisko, sekä tarkistaa että maadoituskiskoon on liitetty kaikki johtavat osat. Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Ei ole. Voimaryhmäjohdot (H44) LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat pääosin MMJ-kaapeleita. Poistopuhaltimien turvakytkimet ja liitäntäkaapelit ovat tyydyttävässä kunnossa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot (H45) Osa vanhemmista asennuksista on voitu tehdä ns. 2- johdinkaapelointeina TN-C -järjestelmän mukaisesti. Asennukset ovat silmämäärin arvioiden hyvä- tai tyydyttäväkuntoisia. Yksittäisiä kojeita oli rikki tai huonosti kiinnitettynä alustaan. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Vanhojen valaisinasennusten ja kaapelointien uusiminen TN-S -järjestelmän mukaiseksi. Ramboll Finland Oy 28 / 35
4.6 Valaisimet (H5) Valaisimet (H51) Sisätiloissa on pääosin noin 1970-1980-luvulla asennettuja loisteputkivalaisimia ja ulkona seinä- ja pylväsvalaisimia. Sisällä oli myös runsaasti hehkulamppuvalaisimia ja joitain halogeenivalaisimia kohdevaloina. Valaisimien iän ja heikentyneen kunnon lisäksi niiden vaihtoa puoltaa uudempien valaisimien parempi valotehokkuus. Sisällä oli myös hehkulamppuvalaisimia. Tulee varautua osan valaisinten uusintaan tarkastelujakson aikana. Jäljelle jätettäville uudemmille valaisimille tulee suorittamaan tarvittaessa korjauksia ja puhdistusta. 4.7 Laitteet (H6) Lämmittimet (H61) Ränneissä ja syöksyputkissa oli sulanapitolämmityksiä, joihin kerrottuun tulevan lähitulevaisuudessa täydennystä. Osa lämmityskaapeleista näytti tippuneen kiinnityksestään. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Syöksytorvissa olevien lämmityskaapeleiden kiinnitysten tarkistaminen. Keittiölaitteet (H62) Keittiölaitteista on tehty erillisen selvitys, joten niiden mahdollista uusimista ei sisällytetä PTS-ehdotukseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Muut laitteet (H62) Kohteessa ei ole. 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (H74) Rakennuksessa oli keskusakustolla varustetut poistumistiemerkkivalaisimet. Osa asennuksista on uudempia, mutta joukossa on vanhoja hehkulampullisia poistumissuunta ilmaisemattomia valaisimia. Poistumisvalaisimia ei ollut kattavasti uusien säännösten mukaisesti. Osa poistumisvaloista oli tarkastuskäynnin aikaan myös pimeänä. Turva- ja merkkivalojärjestelmä tulisi uusia uusilla asianmukaisilla valaisimilla ja varmistaa, että järjestelmän keskusyksikkö pystyy testaamaan kaikkien valaisimien toimintakunnon. Varavoimajärjestelmä (H74) Kohteessa ei ole. Ramboll Finland Oy 29 / 35
UPS-laitteet (H73) Kohteessa ei ole. 4.9 Tietojärjestelmät (J) Puhelinjärjestelmät (J1) Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. 1970-luvulla asennettu puhelinsisäjohtoverkko on korvattu yleiskaapelointijärjestelmällä. Ei toimenpide-ehdotuksia. Antennijärjestelmä (J2) Rakennus on varustettu vesikatolle asennetulla antennilla ja antennivahvistimella. Katolla oli myös operaattoreiden antenneja ja heillä on erillinen laitehuone ullakkokerroksessa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Antennijärjestelmä tulee maadoittaa antennivahvistimen kautta. ATK-järjestelmät (J4) Rakennukseen on vastikään (2009) asennettu yleiskaapelointijärjestelmä omalla datajakokaapilla ja valokuituun perustuvalla tietoliikenneliittymällä. Työasemapistorasiointi kattaa opetus-, toimisto- ja tekniset tilat. Järjestelmän kunto on hyvä. Normaalit tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valvonta- ja turvajärjestelmät (J5) Rakennuksessa on äänentoisto-, videovalvonta- ja osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä. Rakennuksessa on keskitetty kaukovalvottu automaatiojärjestelmä, jota on kuvattu lähemmin LVI-osuudessa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen korjauksiin ja laiteuusintoihin tarkastelujakson aikana. 4.10 Siirtolaitteet (F8) Hissit (F81) Ei ole. Liukuportaat (F82) Ei ole. Muut nostinlaitteet (F83) Ei ole. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 30 / 35
4.11 Sähkötekniset valokuvat Kuva 4.11.1. Kohteessa oli autolämmityspistorasiakoteloita, katolla oli operaattoreiden antenneja. Kuva 4.11.2. Nykyinen poistumisvalaiastus ei ollut kattava. Ramboll Finland Oy 31 / 35
Kuva 4.11.3. Osassa syöksytorvia ja kouruja oli sulanapitolämmitys. Kuva 4.11.4. Välipohjan kaapelilävienti vaikuttaa varsin puutteelliselta. Ramboll Finland Oy 32 / 35
Kuva 4.11.5. Valaisinpisteen kaapelointi roikkui, johdon päältä puuttui suojakupu. Kuva 4.11.6. Uusittujen asennusten johtolistoista puuttui kansia. Ramboll Finland Oy 33 / 35
5. ASB KARTOITUS Ramboll Finland Oy 34 / 35
5. ASBESTIKARTOITUS 5.1 Yleistä Asbestikartoitus sovittiin tehtäväksi pintamateriaaleista ja näytemääräksi määriteltiin n. 5 näytettä/kohde. Nyt tehty asbestikartoitus ei ole kattava, koko rakennusta ja kaikkia rakenteita koskeva kartoitus, vaan korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tulee varmistua lisätutkimuksin materiaalien asbestipitoisuudesta ennen töiden aloittamista. 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset Näytteitä kellarikerroksesta ja ullakolta otettiin yhteensä kymmenen kappaletta. Kellarista keramiikkapajan lattiasta, listasta ja ikkunapenkistä otettiin näytteet, käytävän ikkunapenkistä otettiin 5.3 Johtopäätökset kaksi näytettä ja siivouskeskuksen vinyylilaatasta yksi. Kolmannen kerroksen lattiamateriaalista otettiin yksi ja pyöreän tornin vinyylilaatasta kaksi näytettä. Ulkopuolelta julkisivun uuden osion tasoitteesta otettiin myös näyte. Vanhan osan puolelta ei otettu näytettä, mutta voidaan olettaa sen sisältävän asbestia. Myös pääsisäänkäynnin laattalattiassa voidaan olettaa olevan asbestia, ja pannuhuoneessa on asbestiputkia. Näiden lisäksi asbestia löytyi pyöreän tornin lattiasta (krysotiili, antofylliitti). Muut näytteet eivät sisältäneet asbestia. Näytepisteet ja asbestia sisältävät materiaalit on merkitty pohjakuvaan. Kartoituksessa on tutkittu sellaiset materiaalit, joiden tutkiminen on mahdollista ilman laajempia purkutöitä. Jos purkutyön aikana puretaan materiaaleja, joita ei ole kartoituksessa tutkittu ja niiden oletetaan sisältävän asbestia, pitää ne tutkia ennen työn aloittamista. Jos materiaaleja ei ole tutkittu, tulisi purkutyöt tehdä olettaen materiaalin sisältävän mahdollisesti asbestia. Kartoituksessa havaitut asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna asbestipurkutöistä annettujen lakien ja asetuksien sekä ohjeiden mukaisesti. Asbestipurku-urakoisijalla täytyy olla työsuojelupiirin valtuutus asbestipurkutöiden suorittamiselle. Ennen purkutyön aloittamista asbestipurku-urakoitsijan tulee tehdä asbestipurkutyön työsuunnitelma, jonka hän toimittaa työsuojeluviranomaisille vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Rakenteiden purkutyöt tehdään ympäristöviranomaisten ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Ramboll Finland Oy 35 / 35
Välittömästi 2016-2019 2020-2024 Brandesteininkatu 27 A, 07900 Loviisa Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Lovisa Gymnasium Korjauskustannukset x 1000 Rakennus Kohde Toimenpiteen kuvaus Summa Aluerakenteet (D) Pintavesien ohjaamisen parantaminen pois rakennuksen vierustalta 1 5 6 Pohjarakenteet (E) 0 Perustukset (F1) 0 Rakennusrunko (F2) 0 Julkisivu (F3) Ulko-ovien uusiminen 4 2 6 Ikkunoiden uusiminen 30 40 70 Varaus pieniin kunnostuksiin 5 10 15 Yläpohjarakenteet (F4) 0 Täydentävät sisäosat (F5) 0 Sisäpinnat (F6) Lattia-, seinä- ja kattopinnoitteiden osittainen uusinta 45 20 65 Varaus pieniin kunnostuksiin 2 5 10 17 Yhteensä 3 94 82 179 LVIA-järjestelmät LVI-järjestelmät (G) LVIA-järjestelmien dokumentaation täydennykset. 3 3 Kaukolämmön alajakokeskuksen ja toimilaitteiden korjaukset Lämmitysjärjestelmät (G1) ja uusinnat 25 2 27 Lämmitysjärjestelmät (G1) Patteriverkoston vanhojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusinta sekä putkiston kuntotutkimus. 5 5 10 Lämmitysjärjestelmät (G1) Vanhojen termostaattiventtiilien uusinta sekä vanhojen lämmityspatterien uusinnat 14 10 24 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vanhojen käyttövesiverkoton sulku- ja kertasäätöventtiilien uusinta, verkoston kuntotutkimus, verkoston osien korjaus ja uusinta 10 5 15
Brandesteininkatu 27 A, 07900 Loviisa Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Tuuletusviemäröinnin ullakon palosuojauksen tarkastus ja korjaus, viemäriverkoston kuntotutkimus, verkoston osien korjaus ja uusinta 1 5 10 16 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vesi- ja viemärikalusteiden korjaukset ja uusinnat 10 15 25 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Huonekohtaisten ilmamäärien säätö ja ilmanvaihdon tasapainotus, vanhojen ilmanvaihtokoneiden ja poistopuhaltimien korjaukset ja uusinnat 2 180 20 202 Automaatio (J6) Kenttälaitteiden ja keskusyksiköiden uusinnat 5 15 20 Yhteensä 6 254 82 342 Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät (H) Alusähköistys (H1) Sähköjärjestelmien dokumentaation täydennykset ja mahdollinen määräaikaistarkastus 2 3 5 Ulkovalaisinten korjaus ja uusinta sekä mahdolliset autopistorasioiden uusinnat 5 5 10 Sähköjärjestelmät (H2) Ryhmäkeskuksien ja sen vanhojen kaapelointien korjaukset ja uusinnat, mahdolliset vikavirtasuojauslisäykset 1 45 15 61 Johtotiet (H3) Läpivientien systemaattinen läpikäynti ja tarvittaessa tiivistäminen tai palokatkon asennus 2 2 Maadoitusten tarkastukset ja korjaukset, vanhojen Johdot ja niiden varusteet (H4) valaisinasennusten ja kaapelointien uusiminen TN-S - järjestelmän mukaiseksi. 2 8 2 12 Valaistusjärjestelmät (H5) Valaisinten tarkastuksia, puhdistuksia, korjauksia ja uusintoja 1 10 10 21 Laitteet (H6) Sulanapitojen kiinnitysten tarkistaminen ja korjaukset 2 3 3 8 Erityisjärjestelmät (H7) Poistumistiemerkkivalojen uusinnat ja lisäykset, turvavalokeskuksen ja kaapelointien soveltuvuuden tarkastus ja tarvittavat muutokset 1 15 16 Turvallisuusjärjestelmät (J5) Yksittäisten kojeiden uusiminen. 2 5 10 17 Yhteensä 13 94 45 152 YHTEENSÄ ALV 0% YHTEENSÄ ALV 24 % 22 442 209 673 835