Hallintojohtajan katsaus... 3 Kunnanhallituksen toimintakertomus... 4

Kunnanhallituksen allekirjoittama 7.4.2015

SISÄLLYS Hallintojohtajan katsaus... 3 Kunnanhallituksen toimintakertomus... 4 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Ohjausasiakirja ja arviointi... 8 Keskusvaalilautakunta... 12 Tarkastuslautakunta... 13 Kunnanhallitus... 14 Sivistyslautakunta... 16 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta... 18 Sosiaalilautakunta... 20 Hoivalautakunta... 21 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta... 23 Rakennuslautakunta... 26 Länsirannikon valvontalautakunta... 27 Kunnanhallitus Erikoissairaanhoito... 28 Kunnanhallitus Kunnan osuus perusterveydenhuollosta... 28 Kunnanhallitus Kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet... 29 Kunnanhallitus Kiinteistötulot... 30 Kunnanhallitus Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL)... 30 Käyttötalousarvio, toimintakate tehtäväalueittain...... 31 Investointitalousarvio, talousarviovertailu... 32 Selvitys useamman vuoden aikana toteutettavista investointihankkeista... 35 Tuloslaskelma, talousarviovertailu... 36 Rahoituslaskelma, talousarviovertailu... 37 Verotuotot 2009... 38 Valtionosuudet 2009... 39 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma... 41 Rahoituslaskelma... 42 Kunnan tase... 43 Kuntakonsernin tuloslaskelma... 45 Kuntakonsernin rahoituslaskelma... 46 Kuntakonsernin tase... 47 LIITETIEDOT Kunnan ja kuntakonsernin tilinpäätösten liitetiedot... 50 KERTYNYT YLIJÄÄMÄ JA VELKATAAKKA VUOSINA 1996, EUROA/ASUKAS SEKÄ OMAVARAISUUS... 62 ERIYTETTY TILINPÄÄTÖS Vesihuoltolaitos... 63 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 68 Tunnuslukujen laskentaperusteet... 69 Käyttötalousarvio, toimintakate tehtäväalueittain, varsinainen talousarvio... 70 Tuloslaskelma, vertailu varsinaiseen talousarvioon... 71 Rahoituslaskelma, vertailu varsinaiseen talousarvioon... 72 Työllisyyskatsaus... 73 Väestönkehitys... 75 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta... 76 Tilintarkastuskertomus... 80 2

Hallintojohtajan katsaus Vuoden tilinpäätöksestä tuli odotettua parempi. Budjetoitu 1,6 miljoonan euron alijäämä kaventui 662 887 euroon. Tämä oli mahdollista siitäkin huolimatta, että verorahoitus (verot ja valtionosuudet yhteensä) ei toteutunut budjetoidusti vaan jäi lähes 1,8 miljoonaa euroa alle varsinaisen talousarvion. Toimintakulut toteutuivat kokonaistasolla budjetoidusti, sillä henkilöstökulut alittuivat noin 1 miljoonalla eurolla kun taas ostopalvelut ylittyivät vastaavalla summalla. Tuotot olivat yhteensä 1,3 miljoonaa euroa budjetoitua paremmat hyvien myyntituottojen ansiosta. Näin muodostuu tulos, joka on lähes miljoona euroa budjetoitua parempi. Investointitahti pysyi rivakkana, sillä Mustasaaren lähisairaalan investointihanke jatkui vielä vuoden puolelle. Lähisairaala on kunnan kautta aikojen suurin investointihanke. Kunta voi nyt muun muassa vähentää perinteistä laitoshoitoa ja tarjota tehostettua palveluasumista, jossa pääpaino on kodinomaisessa ympäristössä ja kuntoutuksessa. Muita tärkeitä investointihankkeita ovat Norra Korsholms skolan muutostyöt, minkä ansiosta koulun yhteyteen on nyt saatu myös esiopetustilat, Replot daghemin ja Tuovilan koulun lisärakennukset sekä panostus uuteen jätevedenpuhdistamoon Koivulahdessa. Tilinpäätöksessä on vielä mainittava kaikkein näkyvin investointi, vaikka kunta ei olekaan rahoittanut sitä yksin: valtion toteuttama Sepänkylän ohikulkutien hanke. Syksyllä avattu ohikulkutie antaa kunnalle uusia, pitkäjänteisiä kehittämismahdollisuuksia sekä tien varrelle että Koivulahden alueelle. Vuotta ovat leimanneet erilaiset selvitystyöt. Kunta on osallistunut erityiseen kuntajakoselvitykseen yhtenä Vaasan seudun kymmenestä kunnasta. Selvitystyötä ovat johtaneet kuntajakoselvittäjät Jan-Erik Enestam ja Ossi Repo, jotka valtiovarainministeriö nimitti tehtävään. Heidän lisäkseen kunnan omat viranhaltijat ovat käyttäneet lukemattomia tunteja kerätessään tilastoja ja muuta pohja-aineistoa selvitystä varten. Valtuusto päättää kuntajakoselvittäjien ehdotuksesta kesäkuussa 2015. Jotta Mustasaaren taloudenpito saadaan kestävälle pohjalle, kolme rakennetyöryhmää on tarkastellut kunnan suurimpien toimialojen palvelurakenteita. Kunnanhallituksen asettama tasapainottamistyöryhmä on samanaikaisesti tarkastellut aktiivisesti kunnan taloutta lyhyellä aikavälillä, niin että työ on voitu huomioida vuoden 2015 talousarviossa. Tasapainottamisryhmän työ jatkuu. Rakennetyöryhmien työn tuloksena on syntynyt kolme laajaa loppuraporttia, jotka käsittelevät vanhustenhuoltoa, perusterveydenhuoltoa ja koulu- ja päiväkotirakenteita. Valtuusto ottaa vuoden 2015 aikana kantaa raportteihin osana jatkuvaa työtä kunnan tulojen ja menojen tasapainottamiseksi. Rakenteisiin puuttuminen merkitsee muutosta totuttuun, ja prosessi saatetaankin kokea hankalana. Kuitenkin juuri näiden palvelurakenteeseen tehtävien muutosten kautta kunta pystyy vastaamaan tiukkenevaan taloustilanteeseen, niin ettei kunnan taloustilanteesta tule kestämätön. haluaa jatkossakin edistää kuntalaisten mahdollisuuksia saada helposti saatavilla olevia ja laadukkaita palveluja kunnan vision mukaisesti. Linda Jakobsson-Pada Hallintojohtaja 3

Kunnanhallituksen toimintakertomus Yleistä on laadittu kuntalain 8. luvun nojalla. Tämä katsaus sekä raportit talousarvion tavoitteiden toteutumisesta tehtäväalueittain muodostavat kuntalaissa säädetyn toimintakertomuksen. Kunnan organisaatiota uudistettiin vuoden alusta, minkä vuoksi tilinpäätös ei kaikilta osin vastaa edellisvuosien tilinpäätöksiä. jakautuu neljään pääosioon. Talousarvion toteutuminen sivuilla 8 39 esittää kaikki tavoitearvioinnit ja talousarviovertailut. Osion alussa on ohjausasiakirjan arviointi. laskelmat sivuilla 41 48 käsittävät kunnan ja kuntakonsernin viralliset tuloslaskelmat, taseet ja rahoituslaskelmat. Laskelmien bruttoluvut poikkeavat talousarviovertailuista, sillä laskelmissa on eliminoitu sisäiset tilitapahtumat. Seuraavana tilinpäätöksessä tulevat liitetiedot sivuilla 50 61. Liitetiedoissa esitellään yksityiskohtaisemmat tilinpäätöslaskelmat. Viimeisenä tilinpäätöksessä on vesihuoltolaitoksen eriytetty tilinpäätös sivuilla 63 67. Liitteinä, sivuilla 70 75, on talousarviovertailut, joissa tilinpäätöstä verrataan alkuperäiseen talousarvioon, sekä työttömyys- ja väestötilastoja. Talousarviovertailut esitellään valtuuston vahvistamalla sitovuustasolla, mikä käyttötalousarvion osalta tarkoittaa lautakuntien toimintakatetta ja investointitalousarvion osalta hankekohtaista tai hankeryhmittäistä nettotulosta. Käyttötalousarvion talousarviovertailu on laadittu lyhennettyinä tuloslaskelmina lautakunnittain, mikä antaa enemmän tietoa kuin pelkkien toimintakatteiden esittely. Vuoden aikana talousarviomuutoksia hyväksyttiin käyttötalousarvioon ja investointitalousarvioon sekä tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan. Kaikki talousarviomuutokset on huomioitu talousarviovertailuissa sarakkeessa Talousarvio. Tulos, toimintakate ja vuosikate Vuoden tulos on 662 886,56 euroa alijäämäinen. Tulos on nyt alijäämäinen neljättä vuotta peräkkäin. Tulos on budjetoitua parempi, mikä selittyy budjetoitua pienemmällä toimintakatteella, mikä puolestaan vaikutti vuosikatteeseen positiivisesti, niin että vuosikatetta kertyi yli miljoona euroa enemmän siitä huolimatta, että verorahoitus alitti talousarvion. Toimintakatteen positiivinen kehitys selittyy sillä, että kustannukset kokonaistasolla pysyivät talousarviossa ja tuottoja kertyi budjetoitua enemmän. Toimintakate, joka on toiminnan nettokustannus, kasvaa 2,1 % (: +2,3 %), kun taas verotulojen ja valtionosuuksien summa (= verorahoitus) kasvaa 4,3 % (: +4,4 %). Tämä johtaa siihen, että vuosikate kasvaa 53,8 % (: +82,5 %). Toimintakatteen kasvu oli toista kertaa sitten vuoden 2009 pienempi kuin verorahoituksen kasvu, mikä selittää vuosikatteen positiivisen kehityksen. Ylijäämä ja kertynyt ylijäämä, euroa/asukas vuosina 2007 (katso myös kuvio sivulla 62) Vuosi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ylijäämä/ 25 11 66 32-46 -185-118 - 34 asukas Kertynyt ylijäämä/ asukas 499 505 565 589 536 347 226 191 Kertynyt ylijäämä on vuoden lopussa vajaat 3,7 miljoonaa euroa eli 191 euroa asukasta kohti. Koko maan asukaskohtainen kertynyt ylijäämä oli 1 224 euroa vuonna 2012 ja 1 290 euroa vuonna. Vuosikate on runsaat 6,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on lähes 2,3 miljoonan euron parannus vuodesta. Vuosikatteella tarkoitetaan varoja, jotka kunta voi käyttää investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Vuonna nettoinvestoinnit olivat 14,7 miljoonaa euroa ja lainojen lyhennykset 13,5 miljoonaa euroa. Talousarviovertailu Talousarviomuutoksia hyväksyttiin viidessä kokouksessa. Talousarviomuutokset on huomioitu kaikissa talousarviovertailuissa. Kunnanhallitus ja sivistyslautakunta ylittivät budjetoidut toimintakatteensa. Myös määräraha kunnan osuuteen perusterveydenhuollosta ylittyi, kun taas kiinteistötuloissa ei päästy budjetoituun tuottoon. Hoivalautakunta ja Länsirannikon valvontalautakunta eivät yllä budjetoituun toimintakatteeseen, mutta ne täyttävät sovitun vaatimuksen siitä, että vuosikatteen tulee kattaa poistot. Budjetoitu toimintakate alittui kokonaistasolla lähes 1,4 miljoonalla eurolla. Toteumaprosentiksi tuli 98,6 %. Toimintatuotot olivat 1,35 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat. Yli 1,4 miljoonaa euroa tästä selittyy hoivalautakunnan, sosiaalilautakunnan ja yhdyskuntarakentamisen lautakunnan myyntituotoilla. Toimintakulut olivat 0,05 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät. Henkilöstökulut alittivat talousarvion lähes 1 miljoonalla eurolla. Palvelujen ostot sen sijaan ylittivät talousarvion yli 0,9 miljoonalla eurolla, josta perusterveydenhuollon osuus on runsaat 0,4 miljoonaa euroa. Muut kustannuslajit toteutuivat yhteensä talousarvion mukaisina. 4

Verorahoitus, joka on verojen ja valtionosuuksien summa, alitti talousarvion lähes 0,5 miljoonalla eurolla. On syytä panna merkille, että verorahoitus jäi lähes 1,8 miljoonaa euroa alun perin budjetoitua summaa pienemmäksi. Muiden rahoitustuottojen ja -kulujen toteuma oli yhteensä lähes 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Poistot ylittävät talousarvion runsaalla 0,1 miljoonalla eurolla. Investointitalousarviossa on kaikkiaan kolmetoista talousarvioylitystä, suuruudeltaan 80 euroa 118 688 euroa. Ylityksistä annetaan selvitys yhteenvedossa investointitalousarvion toteutumisesta. Kokonaisnettoinvestoinnit alittavat talousarvion runsaalla 2,7 miljoonalla eurolla. Lähes 80 % alituksesta selittyy sillä, että kiinteän omaisuuden määräraha ja julkisen omaisuuden määrärahat alittavat talousarvion yli 2,1 miljoonalla eurolla. Rahoituslaskelmasta käy ilmi, että vuoden aikana nostettiin pitkäaikaisia lainoja 20 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten lainojen lisäys on 2 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennettiin runsaalla 13,5 miljoonalla eurolla. Velkataakka kasvoi näin ollen vajaat 8,5 miljoonaa euroa, mikä alittaa talousarvion 3,5 miljoonalla eurolla. Liittymismaksuja kertyi runsaat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän eli vajaat 0,8 miljoonaa euroa. Rahavarat kasvoivat 0,1 miljoonaa euroa vuoden aikana, ja niiden määrä oli vuodenvaihteessa runsaat 1 miljoonaa euroa. Kunnan väkiluku kasvoi vuoden aikana 134 hengellä (: 141). Väkiluku vuodenvaihteessa /2015 oli 19 287 henkeä (/: 19 153). Liitteessä esitellään asukkaiden määrä ja työttömien määrä kuukausittain vuosina 2010. Vertailu edellisiin vuosiin (ulkoiset tilitapahtumat) Toimintatuotot vähenivät 3,2 % eli vajaat 0,8 miljoonaa euroa vuonna. Väheneminen selittyy sillä, että maksutuotot vähenivät lähes 1,7 miljoonaa euroa. Maankäyttösopimus Kova Login Ab Oy:n kanssa tuotti vuonna lähes 2 miljoonaa euroa eikä vuonna ole ollut vastaavaa tuottoa. Toimintakulut kasvoivat 1,0 % eli runsaat 1,2 miljoonaa euroa vuonna. Toimintakate, joka osoittaa toiminnan nettokustannukset, kasvoi 2,1 % eli runsaat 2 miljoonaa euroa vuonna. Verorahoitus, joka on verotulojen ja valtionosuuksien summa, kasvoi vajaat 4,3 miljoonaa euroa (+ 4,3 %) vuoden aikana. Verorahoitus kasvoi vuonna toista kertaa sitten vuoden 2009 enemmän kuin toimintakate. Verotulot kasvoivat 6,1 % (+ 4,3 miljoonaa euroa), mutta on muistettava, että myös tuloveroprosenttia korotettiin vuoden alusta 1 prosenttiyksiköllä 20,75 %:iin. Valtionosuudet vähenivät vuodesta, mikä on ensimmäinen kerta Mustasaaressa sen jälkeen, kun kuntien valtionosuuksia ryhdyttiin leikkaamaan vuonna 2012. Valtionosuudet vähenivät 0,2 % eli runsaat 42 000 euroa. Verojen ja valtionosuuksien kehitys vuosina 2009 esitellään yksityiskohtaisemmin sivuilla 38 39. Investointimenot pienenivät 14,2 % eli runsaat 2,9 miljoonaa euroa vuonna. Viime vuosien korkea investointitaso selittää poistojen suuren kasvun: poistot kasvoivat 10,2 % eli vajaat 0,7 miljoonaa euroa vuonna. Tase ja rahoituslaskelma Taseen loppusumma 31.12. on 135,5 miljoonaa euroa (: 126,3 miljoonaa euroa). Jos tulos kirjataan omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi, oma pääoma vähenee vajaaseen 50,1 miljoonaan euroon. Velkataakka kasvoi vajaat 8,5 miljoonaa euroa 63,5 miljoonaan euroon eli 3 292 euroon asukasta kohti. Velkataakka kasvoi nyt yhdeksättä perättäistä vuotta ja saavuttaa nyt kahdeksantena perättäisenä vuotena tähänastisen huippunsa. Velkataakka asukasta kohti oli koko maassa 2 261 euroa vuonna 2012 ja 2 540 euroa vuonna. Velkataakka asukasta kohti koko maassa on alustavien tietojen mukaan 2 733 euroa vuonna. Tämä merkitsee, että kunnan velkataakka asukasta kohti on ylittänyt maan keskiarvon vuodesta asti. Velkataakan kehitys asukasta kohti vuosina 2007 (katso myös kuvio sivulla 62) Vuosi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa/asukas 628 754 834 1 446 1 708 2 242 2 872 3 292 Omavaraisuus, joka ilmaisee kunnan omien varojen osuuden kaikista sen varoista, pieneni 37 %:iin vuonna. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tunnuslukuohjeiden mukaan 50 %:n tai sitä pienempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitusta. Omavaraisuus koko maassa oli 62,1 % vuonna 2012 ja 60,5 % vuonna. Omavaraisuusasteen kehitys vuosina 2007 (katso myös kuvio sivulla 62) Vuosi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Omavaraisuus(%) 70,2 67,9 65,4 56,8 52,3 45,7 40,2 37,0 Omavaraisuus on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana 42,4 prosenttiyksikköä vuoden 2004 huippulukemista, jolloin omavaraisuus oli 79,4 %. Eniten omavaraisuus väheni vuonna 2010, jolloin pudotusta oli 8,6 prosenttiyksikköä. 5

Rahoituslaskelma kuvaa, miten kunnan toimintaa ja investointeja on vuoden aikana rahoitettu. Toiminnan ja investointien rahavirta oli runsaat 10 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna. Alijäämäinen rahavirta voitiin rahoittaa lainataakan lähes 8,5 miljoonan euron lisäyksellä ja rahavarojen runsaan 1,5 miljoonan euron muilla positiivisilla muutoksilla. Rahoituslaskelmaan on vuodesta sisältynyt uusi tunnusluku: toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta. Tämä tunnusluku on lähes 54 miljoonaa euroa vuonna, kun se vuonna oli 46,3 miljoonaa euroa. Tunnusluku oli 19,8 miljoonaa euroa vuonna 2011, mikä osoittaa kolmen viime vuoden kovan paineen tuottojen lisäämiseen ja lainataakan kasvattamiseen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi, todetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tunnuslukuja koskevassa ohjeessa. Syyskuussa 2009 valtuusto hyväksyi 10 miljoonan euron kunnallisen takauksen Oy Westenergy Ab:lle. Kunnan takausvastuu lainasta oli vuodenvaihteessa runsaat 7,6 miljoonaa euroa. Yhtiön kunnallinen takaus on yhteensä 80 miljoonaa euroa, josta Vaasan kaupungin osuus on 40 miljoonaa euroa ja Seinäjoen kaupungin osuus 30 miljoonaa euroa. Konsernitilinpäätös ja konsernitase Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien sitovien ohjeiden mukaisesti on laadittu täydellinen konsernitilinpäätös, johon sisältyvät tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Alla esitetään konsernitasetta koskevat vertailuluvut. Kuntakonserniin kuuluvat kaikki kuntayhtymät, joiden jäsen kunta on, sekä kunnan tytäryhteisöt Korsholms Bostäder, Smedsby Värmeservice ja Merten Talo. Stormossen, Poronkankaan Vesi, Kova Login ja Kvevlax Värmeservice sisältyvät konsernitilinpäätökseen osakkuusyhteisöinä. Kuntakonsernin tilinpäätös on lähes 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna. Konsernin velkataakka kasvaa kunnankin velkataakkaa vähemmän. Tämä on positiivista keväällä 2015 hyväksytyn uuden kuntalain valossa, sillä konsernitilinpäätös korostuu uusissa kriisikuntakriteereissä. Konsernitaseen loppusumma on 159 miljoonaa euroa (: 151 miljoonaa euroa). Konsernin velkataakka kasvaa 7,2 miljoonalla eurolla lähes 72,6 miljoonaan euroon eli 3 763 euroon asukasta kohti. Konsernin omavaraisuus laskee 36,1 %:iin. Koko maan asukaskohtainen konsernivelkataakka oli 5 041 euroa vuonna 2012 ja 5 544 euroa vuonna. Koko maan kuntakonsernien omavaraisuusaste oli 45,2 % vuonna 2012 ja 43,6 % vuonna. Velkataakan kehitys asukasta kohti sekä kuntakonsernin omavaraisuusasteen kehitys vuosina 2007 Vuosi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Velkataakka euroa/ 789 931 1 089 1 729 1 999 2 628 3 413 3 763 asukas Omavaraisuus (%) 65,4 63,7 61,1 53,8 49,7 43,6 37,7 36,1 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vastuu sisäisestä valvonnasta Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan lisäksi tilivelvolliset. Kunnanhallitus hyväksyi elokuussa 2010 sisäisen valvonnan ohjeen (KH 24.8.2010 122). Vuonna 2012 kunnassa tehtiin päätös organisaatiomuutoksesta, joka tuli voimaan vuoden alusta. Hallintosääntöä ja muita sääntöjä uusittiin syksyllä 2012 uuden organisaation mukaisiksi. Valtuusto hyväksyi uudet säännöt 10.12.2012. Organisaatiomuutosta arvioitiin syksyllä, ja arvioinnin pohjalta aloitettiin hallintosäännön ja sisäisen valvonnan ohjeen tarkistaminen. Hallintosäännön päivitystyö aloitettiin syksyllä. Valtuusto hyväksyi muutetun hallintosäännön 9.6.. Hallintosääntö tuli voimaan 1.8.. Sisäisen valvonnan ohjetta on tarkistettu syksyllä vastaamaan hallintosäännön määräyksiä. Kunnanhallitus hyväksyy uudistetun ohjeen keväällä 2015. Vuoden aikana on myös laadittu hallintomenettelyohje, jota ryhdytään soveltamaan toiminnassa vuoden 2015 aikana. Ohje on käytännön opas kunnan hyvään hallintoon. Valtuusto hyväksyi samassa kesäkuun kokouksessa kunnan rahoitusriskien hallinnan perusteet. Vuoden aikana on jatkettu vuonna 2012 aloitettua nk. recovery auditia, jossa painopiste on alv-käsittelyssä. Toimeksiannon suorittaa Qvalia. Löytyneet virheet voidaan analysoida ja mahdolliset puutteet ostolaskujen käsittelyssä korjata. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan päätöksenteon laillisuutta seurataan kuntalain 51. :ssä säädetyllä otto-oikeudella sekä kunnan yhteistoiminta-alueiden ja kuntayhtymien toimielinten pöytäkirjojen kautta. 6

Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnanhallitukselle ja lautakunnille asetetut sitovat tavoitteet arvioidaan vuosittain kunnan tilinpäätöksessä. Jokaista tehtäväaluetta varten valitaan talousarviovastaavaksi viranhaltija, joka seuraa tehtäväalueen toiminnan ja talouden kehitystä. Talousarvion ja taloussuunnitelman lisäksi toiminnan kehitystä ohjataan ohjausasiakirjalla, joka hyväksytään valtuustossa vuosittain, sekä valtuuston hyväksymillä erilaisilla strategioilla. Kunnanhallitus on toimintavuoden aikana seurannut talousarvion toteutumista neljännesvuosittain laadittavalla talousarvioseurannalla ja tiettyjen kuukausien kohdalla myös talouden kuukausiraporteilla. Kunnanhallitus asetti 5.2. 73 toimikunnan toimielinten toiminnan yksityiskohtaista tarkastusta varten. Talouden tasapainottamisryhmän toimikautta jatkettiin vuoden loppuun. Tasapainottamisryhmä toimii kunnanhallituksen viiteryhmänä talousasioissa, ja ryhmä on vuoden kuluessa käsitellyt kunnanhallituksen kokouksiin muun muassa kaikki toistaiseksi täytettävät palvelussuhteet ja erilaisia investointihankkeita. Valtuusto käsitteli kokouksessaan syyskuussa toiminnan ja talouden arviointia tilanteen 30.6. mukaan. Valtuusto on kahdessa kokouksessa käsitellyt talousarviomuutoksia vuoden talousarvioon. Toimivaltansa rajoissa kunnanhallitus on käsitellyt talousarviomuutoksia kaksi kertaa ja yhdyskuntarakentamisen lautakunta kerran. Kunnanhallituksen arvion mukaan sisäinen valvonta on kehittynyt suotuisasti vuoden aikana ja kehitys jatkuu. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu puutteita vuoden aikana, ja kunnanhallituksen arvion mukaan valvonta on ollut toimivaa. Talouden tasapainottaminen Kuntalain vaatimus alijäämän kattamisesta on toteutunut vuoden 2002 tilinpäätöksestä lähtien. Kertynyt ylijäämä 31.12. on vajaat 3,7 miljoonaa euroa, jos tulos käytetään kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden tavoitteiden toteutuminen Kunnanhallituksen arvion mukaan valtuuston vuodeksi asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Tätä katsausta seuraa yksityiskohtainen selvitys tavoitteista ja niiden toteutumisesta tehtäväalueittain. Kunnanhallitus arvioi, että toimintaa ja investointeja koskevat taloudelliset tavoitteet, jotka valtuusto asetti talousarviopäätöksissään vuodeksi, ovat suurelta osin toteutuneet. Tuleviin vuosiin vaikuttavat oleelliset päätökset Valtuusto päätti marraskuussa korottaa tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä 20,75 %:iin vuoden alusta. Marraskuussa valtuusto päätti korottaa kiinteistöveroa. Veronkorotukset yhdistettynä taloussuunnitelman 2016 ja 2017 toimintakatteen nollakasvuun nostavat vuosikatetta, mikä yhdessä investointivauhdin hidastamisen kanssa vähentää toiminnan ja investointien alijäämäistä rahavirtaa. Tämä vuorostaan vähentää painetta velkataakan lisäämiseen. Uusi kuntalaki tulee voimaan keväällä 2015. Lakiin sisältyy aikaisempaa sitovampi vaatimus kunnan talouden tasapainottamisesta. Kuntalakiin on siirretty myös nk. kriisikunnan määritelmä, ja kriteereitä arvioidaan konsernitasolla. Uudet määräykset tulevat voimaan vaiheittain vuoden 2015 alusta lähtien. Vuoden tuloksen käyttö Kunnanhallitus esittää, että tilikauden tulos 662 886,56 euroa siirretään taseeseen tilikauden alijäämäksi. Taseeseen kertynyt ylijäämä on tämän jälkeen 3 674 884,22 euroa. 7

Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja 2015 Ohjausasiakirja on kokoava asiakirja, jonka tarkoituksena on selventää kunnan prioriteetteja. Siinä nivotaan yhteen kunnan olemassa olevat strategiat ja niiden toimintasuunnitelmat sekä yleiset tavoitteet. Ohjausasiakirjassa nostetaan esiin lähivuosien keskeisimmät toimenpiteet. Toiminnassa on tarkoitus noudattaa strategisen yleiskaavan ja asiakirjan Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit linjauksia Painopiste on laajoissa, pitkäjänteisissä kokonaisuuksissa, jotka edellyttävät koordinoitua toimintaa yli toimialarajojen. Ohjausasiakirja kytkee poliittiset prioriteetit talousarviopäätökseen, mikä korostaa päättäjien roolia talousarvioprosessissa ja antaa viranhaltijoille selkeät suuntaviivat. Ohjausasiakirja käsitellään kunnanvaltuustossa viimeistään kesäkuussa. Talousarviokirjaan liitettävä ohjausasiakirja ohjaa talousarviotyötä yhdessä taloussuunnitelman ja yksityiskohtaisempien talousarvio-ohjeiden kanssa. Ohjausasiakirja päivitetään vuosittain. an vaikuttavat valtakunnalliset tavoitteet ja trendit Mustasaaren strategian mukaan kunta tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja maan viihtyisimpiin kuuluvissa asuinympäristöissä. pyrkii tasapainoiseen ja positiiviseen väestönkehitykseen kaikilla osa-alueilla. Kunnan toiminta perustuu kestävään talouteen. Mustasaari on johtava pohjalainen maaseutukunta ja alueellisen kehityksen liikkeelle paneva voima. Kataisen I hallituksen ohjelmassa vahvistetaan, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahvan peruskunnan on pystyttävä itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Lisäksi vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Kuntauudistus merkitsee kuntarakenneuudistuksen lisäksi kuntalain kokonaisuudistusta, valtionosuusjärjestelmän uudistamista ja kunnan tehtävien arviointia. Palveluilta halutaan jatkuvasti entistä parempaa saatavuutta ja laatua. Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset luovat tarvetta sekä ruotsin- että suomenkielisten palvelujen kehittämiselle. Samaan aikaan kuntatalous pysyy kireänä ja kunnan on sopeutettava toimintaansa siihen, että valtion rahoitus kuntapalveluihin pienenee. Voimakkaana jatkuva investointitarve lisää velkaantumista, poistoja ja käyttömenoja. Kunnan on pyrittävä kestävään kustannus- ja investointitalouteen. Valtio pyrkii tahollaan samaan, mikä puolestaan heijastuu negatiivisesti kuntaan. Tavoitteena on toimenpiteiden avulla vuosina 2015 tasapainottaa toiminnan talous niin, että rahoitus kattaa menot ja kertynyt ylijäämä pysyy positiivisena ja kasvaa. Investointitasoa sopeutetaan vuosina 2015 niin että investoinnit voidaan kattaa vuosikatteella ja velkataakka ei kasva enää vuodesta 2016. Taloudellisen liikkumavaran vähetessäkin ovat riittävä henkilökunta ja työssä viihtyminen avainasemassa, jotta kunta voi tarjota jatkossakin lakisääteiset palvelut, joihin väestöllä on oikeus. Valtakunnallisiin trendeihin kuuluu tahto yhtenäistää yhdyskuntarakennetta sekä pyrkimys päästöjen vähentämiseen ja ekotehokkaisiin ratkaisuihin. Heikkenevä vaihtotase kasvattaa vientivetoisen elinkeinotoiminnan poliittista kysyntää. Tämä suosii Pohjanmaan, Vaasan seudun ja Mustasaaren hyvinvoivia vientielinkeinoja. Uusi toimintaympäristö edellyttää päämäärähakuista politiikkaa, joka perustuu elinkeinoelämän, koulutuksen ja viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Vaasan seudun ja Mustasaaren kunnan uhkakuviin kuuluu logistinen eristäytyminen, koulutustarjonnan supistuminen, yhteistyöilmapiirin huonontuminen, energiaklusterin heikentyminen ja uusi muuttoaalto isompiin kaupunkeihin. Koulutuspaikkojen laaja-alainen tarjonta, kasvava väestö ja kansainväliset kontaktit yhdessä kasvavan viennin kanssa antavat nykyisin verrattain vankan pohjan julkisten palvelujen kehittämiselle sitä mukaa kuin kunta kehittyy Keskeiset toimenpiteet vuosina ja 2015 Yhdyskuntasuunnittelu asuminen, elinkeinoelämä, virkistys, liikenne odottaa väestönkasvun jatkuvan koko kunnan alueella. Kunnan asukasluku oli 19 012 asukasta 31.12.2012. Yhdyskuntasuunnittelun keskeisen perustan muodostavat strateginen yleiskaava ja asiakirja Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit. Hyvinvoinnille on keskeistä, että asukkaille on elämän kaikissa vaiheissa tarjolla sopivia asumismuotoja viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Ikääntyneiden 65 84-vuotiaiden osuus väestöstä on kasvussa koko kunnan alueella, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia asumisen huolettomuudelle. luo kaavanmuutoksilla edellytyksiä kerrostalorakentamiselle kunnanosakeskuksiin ja ottaa kaikessa kaavatyössään huomioon erilaisten asumismuotojen tarpeen. Sepänkylän uuden osayleiskaavan työstämistä jatketaan ideakilpailun tulosten pohjalta. Tölbyn Vikbyn ja Helsingbyn Tuovilan alueiden kokonaistarkastelut toteutetaan uusilla osayleiskaavoilla. Myös Koivulahdessa ja Pohjois-Mustasaaressa kaavoitusta on tarpeen tarkastella kokonaisperspektiivistä. Asumisen ja elinkeinopolitiikan tavoitteisiin vastatakseen kunta toteuttaa maakauppoja, jotka mahdollistavat kunnan välttämättömät investoinnit ja uudet asuinalueet. Kunta laajentaa asteittain Lintuvuoren ja logistiikkakeskuksen yritysalueita. Edellytyksiä yrityshotellin perustamiseen selvitetään. 8

Arviointi: Kunnanvaltuusto hyväksyi ehdotuksen Lintuvuoren yrityskeskuksen asemakaavan laajentamiseksi 9.6.. Ely-keskuksen kunnalle antaman oikaisukehotuksen vuoksi kunnanvaltuusto tekee keväällä 2015 uuden päätöksen Lintuvuoren yrityskeskuksen asemakaavan laajennuksesta. Sepänkylän keskustan (korttelit 6 ja 8) hybridikorttelia ja yrityshotellia koskevat selvitykset on aloitettu. Tölbyn Vikbyn osayleiskaava käsitellään kunnanvaltuustossa keväällä 2015. Yleisten teiden ja kevyen liikenteen väylien kiireellisyyslistassa huomioidaan liikenneturvallisuuden parantamisen ja yhtenäisten liikennekokonaisuuksien tarve. Sepänkylän osayleiskaavassa huomioidaan yhtenäisten virkistysreittien tarve. Arviointi: Kevyen liikenteen väylien rakentamisen kiireellisyyslistaa on tarkistettu ja täydennetty vuonna. Lisäksi on aloitettu pisteytysperusteiden tarkempi läpikäynti. i. Kiireellisyyslistat käsitellään kunnanvaltuustossa keväällä 2015. Kunta toteuttaa kuituverkon kunnan kiinteistöihin Mustasaaren kunnan avoin kuituverkko -hankkeen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Arviointi: Vuoden aikana on panostettu kuituverkon rakentamiseen ja täydentämiseen Sepänkylässä sekä ryhdytty suunnittelemaan kaapelisiirtoja / uusia kaapelivetoja uuden ohikulkutien, Sepänkylän keskustaalueen rakentamisen ja keskustasuunnitelman vaikutusten vuoksi. Kunnan strategisen yleiskaavan tavoitteet sisällytetään Vaasan kaupunkiseudun rakennemalliin. Kunnanvaltuusto hyväksyi 22.5.2008 kokonaisratkaisun päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi kunnassa. Päiväkoti- ja koulukokonaisuuksien kaikki suunnittelu perustuu kokonaisratkaisussa esitettyihin periaatteisiin. kehittää vanhustenhuoltoa ja palveluketjuja vanhusten palveluasumisen ja laitoshoidon linjauksia koskevan kunnanvaltuuston periaatepäätöksen 17.12.2009 pohjalta. Periaatepäätös perustuu kunnan vanhuspoliittiseen ohjelmaan (hyväksytty 17.11.2005) sekä pitkäaikaispaikkojen ja asumispalvelujen tarveselvityksessä esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin ja kartoitukseen. Selvitys valmistui tammikuussa 2009 nimellä Behovet av anstalts- och serviceboende i Korsholm fram till år 2025. Selvitysten tuloksena kunnassa lisätään kotihoidon ja kodinomaisen asumisen resursseja ja laitoshoito järjestetään uudelleen. Vuodeosaston I rakennushankkeen toteuttaminen tukee tämänsuuntaista kehitystä. Arviointi: Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 ja Vaasan seudun Elinvoimastrategia 2015 2020 on laadittu vuoden aikana. Kunnanvaltuustoa informoidaan strategioista keväällä 2015. Palvelut Kunta suunnittelee kuntapalveluja väestömäärän kasvun ja demografi an muutosten mukaisesti. Kunta seuraa jatkuvasti sähköisen hyvinvointikertomuksen tunnuslukujen kehittymistä ja perustaa ohjelmatyönsä päivitettyihin väestöennusteisiin. Strategisessa yleiskaavassa on määritelty kunnan keskeiset kasvualueet, ja kiinteitä palveluja laajennetaan lähinnä näillä alueilla. Kaupallisten palvelujen edellytyksiä vahvistetaan aluekohtaisella kokonaissuunnittelulla. Arviointi: Kolme työryhmää on vuoden aikana tarkastellut koulun ja päivähoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelurakenteita. Työryhmät ovat loppuraporteissaan esittäneet uusia rakenteita ottaen huomioon kunnan strategisessa yleiskaavassa määritellyt osakeskukset. Kunnanvaltuusto päättää työryhmien rakenneehdotuksista keväällä 2015. Kunta kehittää palveluja käyttäjän näkökulmasta ja soveltaa tarvittaessa uusia konsepteja hyvän kustannustehokkuuden ja käyttäjätyytyväisyyden saavuttamiseksi. Verkkokaupan kasvaessa yhä useammat palvelut tulevat saataville asuinpaikasta riippumatta. Arviointi: Sähköisten ja mobiilipalvelujen kehittäminen etenee hitaasti. Lähitulevaisuudessa uusia sähköisiä palveluja voidaan ensisijaisesti tarjota osana kunnan uusia verkkosivuja. Henkilöstöpolitiikassa keskitytään terveellisiin työpaikkoihin, rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen. Arviointi: Työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on vuonna laadittu yhteinen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmamalli. Koulutussuunnitelmamalli otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana kaikissa yksiköissä helpottamaan ja parantamaan henkilöstön täydennyskoulutuksen seurantaa. Kaupunkiseutu Kuntauudistuksessa kiinnitetään huomiota elinvoimaisiin kaupunkiseutuihin. toimii aktiivisesti parantaakseen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävien palvelujen tuotantoa ja käyttöä. Konkreettisten toimenpiteiden lähtökohtana on asiakirja Vaasanseudun alueelliset kehityslinjat, joka esiteltiin Vaasanseudun yhteistyöneuvottelukunnalle 12.9.2011. Arviointi: Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 ja Vaasan seudun Elinvoimastrategia 2015 2020 on laadittu vuoden aikana. Kunnanvaltuustoa informoidaan strategioista keväällä 2015. toimii aktiivisesti sen puolesta, että Vaasan seutu saa keskeisen aseman valtion uudessa innovaatiokeskittymäohjelmassa ja että seutu tekee kasvusopimuksen valtion linjausten mukaisesti ja osallistuu muutenkin niihin ohjelmiin, jotka valtio käynnistää Suomen ja alueiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Arviointi: Vaasan seutu vahvisti asemaansa valtakunnallisella tasolla, kun Vaasan kaupungille myönnettiin vetovastuu INKA-ohjelman teemasta Kestävät energiaratkaisut. Valtio teki vuonna kasvusopimuksen Vaasan seudun ja 11 muun kaupunkiseudun kanssa. Kasvusopimus vahvistaa kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. 9

toimii yhteisen seudullisen strategian laatimiseksi elinkeino-, koulutus- ja terveydenhuoltoasioissa. Arviointi: Vaasan seudun Elinvoimastrategian valmistelu on aloitettu. Kunta on vuoden aikana ottanut kantaa Vaasan seudun ja Suupohjan rannikkoseudun ruotsinkielisen seutulukion ylläpitäjävaihtoehtoihin. Seutulukiomallia työstetään edelleen vuoden 2015 aikana. Lisäksi kunta on sote-uudistuksen johdosta pohtinut aktiivisesti sosiaalija terveydenhuollon kysymyksiä työryhmissä, jotka valmistelevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestelyä Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. pyrkii edistämään alueen hajanaisen matkailutoiminnan yhdistämistä yhdeksi johtavaksi organisaatioksi, joka kattaa koko Vaasan seudun. Arviointi: Toteutui. Kunta selvittää yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa edellytyksiä yhteisten päiväkotien ja koulujen toteuttamiseksi Bölen alueella. Arviointi: Vaasan kaupunki on päättänyt toteuttaa itse päiväkodit ja koulut Bölen alueelle. Alueella asuvia mustasaarelaislapsia ja -nuoria saadaan sopimuksesta ilmoittaa Vaasan kaupungin kouluihin ja päiväkoteihin Bölessä. toimii seudullisen strategian laatimiseksi Vaasan seudun liikuntapaikkojen käytölle, kehittämiselle ja laajentamiselle. Arviointi: Yhteistä seudullista liikuntapaikkastrategiaa ei ole toteutettu. Vaasanseudun Areenat -kuntayhtymän puitteissa tehtiin panostus Vaasa Arenaan (jäähalli) vuoden aikana. Rahoitus järjestettiin siten, että yhteiseen hevosurheilukeskukseen varatut määrärahat vapautettiin jäähallin investointeihin ja lunasti itselleen ne infrastruktuuri-investoinnit, jotka kuntayhtymä on toteuttanut hevosurheilukeskuksessa. Mustasaari nostaa kuntauudistuksen yhteydessä esiin kysymyksen koko Pohjanmaalle yhteisistä, kuntarajat ylittävistä keskeisistä rakenteista (esim. erikoissairaanhoito, pelastuslaitos, toisen asteen koulutus ja elinkeinoelämän kehittämisedellytykset). Arviointi: Valtiovarainministeriö päätti 4.4. toimittaa Vaasan seudulla erityisen kuntajakoselvityksen Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien välillä. Kuntajakoselvittäjät Jan-Erik Enestam ja Ossi Repo ehdottivat 30.12., että kaikki tarkastelun kohteena olleet kymmenen kuntaa lakkaavat 31.12.2016 ja niistä muodostetaan uusi kunta 1.1.2017. Uuden kunnan nimi on Vaasa, ja se käyttää kaupunkinimitystä ja ottaa vaakunakseen Vaasan vaakunan. Kunnanvaltuusto päättää kunnan vastauksesta kuntajakoselvittäjien ehdotukseen keväällä 2015. Kunta on lausunnossaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista nostanut esiin koko alueelle yhteisten, kuntarajat ylittävien rakenteiden merkityksen [KV 6.10.]. Toiminnan muu kehittäminen Kunta edistää seudun joukkoliikenteen yhteensovittamista ja kohdistaa tarkoitukseen varoja. Arviointi: Kunta osallistuu käynnissä olevaan työhön seudun joukkoliikenteen yhteensovittamisen edistämiseksi. Kunta noudattaa kaikissa suurissa tuulivoimahankkeissa periaatetta, jonka mukaan paikallisomistus on mahdollistettava ja tuulivoimayhtiöiden on maanomistajille maksamissaan korvauksissa noudatettava oikeudenmukaisuutta tuulivoiman koko tuotantoalueella. Arviointi: Kunta on aloittanut Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmistelun. valvoo aktiivisesti kunnan etuja uusiutuvia energiamuotoja koskevassa vaihemaakuntakaavassa. Arviointi: Vaihemaakuntakaava 2 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 12.5.. toteuttaa vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Arviointi: Kunnan viemäriverkkoa Singsbyssä laajennetaan vuosina 2015. Ennen hankkeen aloittamista selvitettiin kiinteistönomistajien kiinnostusta liittyä viemäriverkkoon. Maailmanperintöaluetta kehitetään kokonaisuutena, johon kuuluu laadukkaita käyntikohteita Svedjehamnissa sekä Merten talo Raippaluodon sillan kupeessa. Kunta laatii strategian Mustasaaren osalle maailmanperintöaluetta. Arviointi: Kunta on vuoden aikana sopinut yhdessä Björkön osakaskunnan, Metsähallituksen ja paikallisten yrittäjien kanssa siitä, miten Svedjehamnista kehitetään laadukas käyntikohde. Kehittämistyötä tehdään pitkälti hankerahoituksella. Hankkeeseen saadaan EU-rahoitusta aikaisintaan keväällä 2015, jolloin uusi ohjelmakausi alkaa. Merten Talon hallitus ja Berny sin kiinteistönomistaja neuvottelivat vuoden aikana, miten Merten talo voitaisiin yhdistää ennestään olevaan rakennukseen. Kunta on pannut alulle tapaamisia tutkimuslaitosten ja muiden sellaisten sidosryhmien kanssa, jotka harjoittavat meri-, kalastus- tai energiatutkimusta tai -kehitystyötä. Nämä ovat osoittaneet kiinnostusta esitellä Merten talossa tutkimuksensa empiiristä osuutta kävijäkeskus-mallin mukaisesti. 10 Seuranta Kunta laatii tilinpäätöksen yhteydessä selonteon talousarvioon kirjattujen tavoitteiden ja ohjausasiakirjan tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanvaltuustolle esitellään vuosittain syyskuussa väliraportti kuluvan vuoden kirjallisten tavoitteiden toteutumisesta. Ohjausasiakirja sekä jokaisen lautakunnan kohdalla mainitut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat avainasemassa seurannan ja sisäisen valvonnan toteuttamisessa.

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 11

Toimielin: Tilivelvollinen: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kansliapäällikkö Solveig Söderback Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Vuoden arviointi Vastaa vuoden europarlamenttivaalien toimittamisesta. Vaalilautakunnille ja vaalitoimitsijoille annetaan selkeää informaatiota. Vaalitulokset raportoidaan klo 21.00. Vaalitulokset raportoitiin klo 22.00. Vaalien teknisten järjestelyjen parantamista jatketaan. Jatketaan osallistumista sähköisen vaaliluettelon käytön kokeiluun. Sähköistä vaaliluetteloa käytetään 8 äänestysalueella. Sähköistä vaaliluetteloa käytettiin 7 äänestysalueella. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 660 Myyntituotot 27 000 29 010 107,4 % 4395,5 % 660 Toimintatuotot yhteensä: 27 000 29 010 107,4 % 4395,5 % Toimintakulut: -936 Henkilöstökulut -30 600-29 233 95,5 % 3123,2 % -227 Palvelujen ostot -8 300-2 442 29,4 % 1078,0 % 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 300-572 13,3 % 0 Muut toimintakulut -2 000-1 009 50,4 % -1 163 Toimintakulut yhteensä: -45 200-33 256 73,6 % 2860,6 % -503 TOIMINTAKATE -18 200-4 246 23,3 % 845,0 % 12

Toimielin: Tilivelvollinen: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leif Bengs TARKASTUSLAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: -7 809 Henkilöstökulut -6 700-8 875 132,5 % 113,6 % -20 003 Palvelujen ostot -27 800-24 816 89,3 % 124,1 % -360 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -500-360 72,0 % 100,0 % 0 Muut toimintakulut 0-436 -28 173 Toimintakulut yhteensä: -35 000-34 487 98,5 % 122,4 % -28 173 TOIMINTAKATE -35 000-34 487 98,5 % 122,4 % Tarkastuslautakunnan arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen. 13

Toimielin: Tilivelvollinen: Sitovat tavoitteet vuodeksi KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Vuoden arviointi Mustasaari tarjoaa maan viihtyisimpiin kuuluvia asuinympäristöjä. Asuinympäristöjä kehitetään strategisen yleiskaavan ja hyvinvointistrategian pohjalta. Sepänkylän osayleiskaava valmistuu. Koivulahden ja Pohjois-Mustasaaren osayleiskaavoja valmistellaan ja kaavoitus aloitetaan. Sepänkylän osayleiskaavasta annetut huomautukset ja lausunnot on käsitelty. Viiteryhmä on pitänyt kokouksia. Täydentäviä inventointeja on tehty, ja kaavaehdotus käsitellään YRL:ssä keväällä 2015. Karperön Singsbyn osayleiskaava sisältyi kaavoituskatsaukseen. Luontoinventointi on tehty. Koivulahden osayleiskaavaa ei ole vielä aloitettu. Hanke on kaavoitusohjelmassa 2015 2019 siirretty vuoteen 2016. Mustasaari tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja. Vaihtoehtoisia tapoja tuottaa kunnan palveluja. Kehittämisjaosto aloittaa selvitykset. Sotera on laatinut selvityksen hybridikortteleista. Kehittämisjaostolle järjestettiin tiedotustilaisuus Doctagonkonseptista ja muista yhteistyömahdollisuuksista yksityisten toimijoiden kanssa. Laaditaan viestintä- ja IT-strategia vuonna. Kunnan interaktiivista palvelutarjontaa kehitetään, verkkosivut uudistetaan. Verkkosivuja uudistetaan parhaillaan, uudet verkkosivut otetaan käyttöön kesällä 2015. Mustasaarella on kestävä talous. Vuosikate. Positiivinen vuosikate varsinaisessa talousarviossa. Vuosikate positiivinen tilinpäätöksessä sekä talousarviossa 2015 ja taloussuunnitelmassa 2016 2017. Investointihankkeiden yhteensovittaminen. Kehittämisjaosto tekee esityksiä peruspalveluihin liittyvien sekä toimialarajat ylittävien uusien investointihankkeiden yhteensovittamiseksi vuodesta 2016. Toimialakohtaisten työryhmien työt valmistuvat. Sen jälkeen kehittämisjaosto koordinoi investointihankkeet. Mustasaaressa on tasapainoinen väestönkasvu. Vuotuinen väestönkasvu. Asukasluku 19 190. Positiivinen väestönkasvu kaikissa kunnanosissa. Asukasluku 19 287. 14

Toimielin: Tilivelvollinen: Sitovat tavoitteet vuodeksi KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Vuoden arviointi Mustasaarella on aktiivinen ja innovatiivinen elinkeinopolitiikka. Sepänkylän osayleiskaava luo edellytykset kehittää kuntakeskuksen liikeja elinkeinoelämää. Sepänkylän osayleiskaava valmistuu. Sepänkylän keskusta I -asemakaava valmistuu. Osayleiskaava ei valmistunut, ja työtä jatketaan. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä lokakuussa. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuonna 2015. Lintuvuoren yrityskeskuksen asemakaavan laajennus luo edellytykset elinkeinoelämän jatkuvaan kehittämiseen. Toteutetaan ensimmäinen vaihe. Valtuusto hyväksyi asemakaavan 9.6. Ely-keskukselta on tullut oikaisukehotus. Uusi kaavaehdotus käsitellään valtuustossa keväällä 2015. Logistiikkakeskusta kehitetään yhteistyössä Kova Login Ab Oy:n kanssa. Jatketaan tonttien myyntiä logistiikkakeskuksesta. Kaikki tontit on myyty Kova-Login Ab Oy:lle. Maailmanperintöaluetta kehitetään kokonaisuutena. laatii strategian Mustasaaren osalle maailmanperintöaluetta. Strategiaehdotus on laadittu ja palautettu. Kunnanhallitus on sen jälkeen asettanut toimikunnan laatimaan strategiaa. Ehdotus annetaan viimeistään 31.5.2015. Mustasaari on johtava pohjalainen maaseutukunta ja alueellisen kehityksen liikkeelle paneva voima. Osallistutaan Vaasan seudun kasvusopimuksen laatimiseen. Sopimus tehdään. Vaasan kaupungin ja valtion välinen sopimus tehtiin 20.12.. KUNNANHALLITUS Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 56 058 Myyntituotot 20 000 71 452 357,3 % 127,5 % 0 Maksutuotot 1 700 0 0,0 % 69 057 Tuet ja avustukset 38 000 196 819 517,9 % 285,0 % 607 897 Muut toimintatuotot 510 000 633 496 124,2 % 104,2 % 733 012 Toimintatuotot yhteensä: 569 700 901 767 158,3 % 123,0 % 0 Valmistus omaan käyttöön 0 1 398 Toimintakulut: -2 306 143 Henkilöstökulut -2 271 686-2 376 719 104,6 % 103,1 % -2 203 731 Palvelujen ostot -1 832 280-2 255 196 123,1 % 102,3 % -146 351 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -86 000-197 940 230,2 % 135,3 % -675 253 Avustukset -670 000-682 895 101,9 % 101,1 % -317 701 Muut toimintakulut -364 863-333 654 91,4 % 105,0 % -5 649 179 Toimintakulut yhteensä: -5 224 829-5 846 405 111,9 % 103,5 % -4 916 167 TOIMINTAKATE -4 655 129-4 943 240 106,2 % 100,6 % -408 685 Poistot -432 039 Ylitys: 288 111 euroa. Ylitys selittyy lähinnä sillä, että työllistämiseen, verotuskustannuksiin ja atk-palvelujen lisenssikustannuksiin varatut määrähat ylittyivät. 15

Toimielin: Tilivelvollinen: Sitovat tavoitteet vuodeksi SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Vuoden arviointi Tarkastellaan ruotsinkielisen perusopetuksen koulurakenteita pedagogisesta, taloudellisesta ja maantieteellisestä näkökulmasta. Toimenpideehdotukset esitellään sivistyslautakunnalle helmikuussa. Toimenpiteet toteutetaan. Kunnanhallitus asetti 13.1. toimikunnan tarkistamaan Mustasaaren koulu- ja päivähoitorakenteita. Toimikunta luovutti loppuraporttinsa kunnanhallitukselle 19.11. Lisätään ruotsinkielisten ja suomenkielisten perusopetuksen oppilaiden välistä yhteistyötä. Rehtoreita, lähinnä koulukeskuksessa, kehotetaan edistämään yhteistyötä aktiivisesti. 2 4 yhteistyötä lisännyttä toimenpidettä. Syyslukukaudella toteutettiin 4 yhteistyötä lisännyttä toimenpidettä: Cirkuskalaset, Lucia, lauluhetkiä sekaryhmissä ja kirjeenvaihtoa. Yhteistyön edistämistä jatketaan kevätlukukaudella 2015. Valtakunnallisten uusien esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien valmistelu jatkuu. Opetussuunnitelmat on määrä ottaa käyttöön syksyllä 2016. Seurataan aktiivisesti valmistelun etenemistä ensisijaisesti opetussuunnitelmatyötä varten perustetussa ohjausryhmässä. Annetaan palautetta opetussuunnitelmatyöstä ja osallistutaan opetussuunnitelmatyöhön liittyvään täydennyskoulutukseen. Nimitetään tarvittaessa työryhmiä eri aihealueita varten. Rehtorit, opettajat ja päiväkodinjohtajat ovat osallistuneet opetussuunnitelmatyöhön liittyvään täydennyskoulutukseen. Opetushallitus hyväksyi opetussuunnitelman perusteet joulukuussa. Opetushallituksen arvopohjaluonnoksen pohjalta on käyty arvokeskustelua. Aineryhmät asetetaan vuonna 2015. Korsholms gymnasium sopeutetaan lisääntyneeseen tietokoneavusteiseen opetukseen. Opettajat käyttävät tietokonetta opetuksessa. Kannettavasta tietokoneesta tulee opiskelijalle tavallinen työväline. 100 prosenttia opettajista käyttää tietokonetta opetuksessaan. 100 prosenttia opiskelijoista käyttää tietokonetta. 100 prosenttia opettajista käyttää tietokonetta. Kaikki opiskelijat käyttävät tietokonetta. Kaikilla lukion ensimmäisen vuosikurssin oppilailla on henkilökohtainen tietokone, joka on hankittu omalla kustannuksella. Valmistellaan siirtymistä sähköiseen ylioppilastutkintoon. Testataan sähköisiä kokeita. Testataan maantiedon, fi losofi an ja saksan kielen kokeita. Ylioppilastutkintolautakunnan sähköinen kurssikoejärjestelmä julkaistiin vasta tammikuussa 2015. Testataan kevään 2015 aikana. Kirjasto on mukana Fredrika-kirjastojen uuden integroidun, interaktiivisen verkkoportaalin suunnittelussa. Pietarsaaren kaupunginkirjasto toimii pilottikirjastona. Uuden verkkokirjaston rakenne suunnitellaan yhteistyössä muiden Fredrikakirjastojen kanssa. Mustasaaren uusi kirjastosivusto otetaan käyttöön keväällä. Sivusto mukautuu kuhunkin näyttökokoon. Fredrika-kirjastojen uusi yhteinen verkkokirjasto avattiin 1.10. Responsiiviset verkkosivut, eli sivut mukautuvat sopiviksi kullekin mobiililaitteelle, esim. tabletille ja älypuhelimelle. 16

Toimielin: Tilivelvollinen: Sitovat tavoitteet vuodeksi SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Vuoden arviointi Sivusto ja kirjastoluettelo integroidaan nk. Web 2.0 -ratkaisuun, joka mahdollistaa kirjaston ja sen käyttäjien välisen vuorovaikutuksen. Henkilökunta koulutetaan uuden portaalin käyttöön. Henkilökunta testaa uutta verkkokirjastoa sekä luo ja päivittää sen sisältöjä (toimituksellinen rooli). Kirjaston ja sen asiakkaiden välinen vuorovaikutus lisääntyy. Verkkokirjastossa voidaan esitellä kansia sekä antaa kirjavinkkejä aiheen tai kohderyhmän mukaan. Lainaajat voivat kommentoida kirjoja ja antaa niille arvosanoja sekä tehdä omia listoja. Luettelossa on kansikuvat ja lyhyet kuvaukset. Uusia kirjavinkkejä annetaan viikoittain. Asiakkaiden viimeksi arvioimat kirjat näkyvät aloitussivulla. Asiakkaat voivat paitsi hakea, uusia tai varata kirjoja myös laatia omia muistilistoja esimerkiksi suosikkikirjoistaan. Lautakunta luo hyvät edellytykset elinikäiselle musiikin ja tanssin harrastukselle sekä alan ammattiopintoihin. Pätevä henkilökunta antaa ruotsin- ja suomenkielistä opetusta. Toiminta suunnataan lähinnä lapsille ja nuorille koko kunnan alueella. Pyritään säilyttämään opetustuntien lukumäärä tiukemmista talousarviokehyksistä huolimatta. Opetustunteja oli 7 718 (=7 966). Uuden lautakuntarakenteen johdosta taiteen perusopetus kuuluu kokonaan sivistyslautakunnan alaisuuteen. Kartoitetaan kunnassa annettavaa taiteen perusopetusta. Kartoitus tehty. Toteutui. SIVISTYSLAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 655 039 Myyntituotot 541 400 667 336 123,3 % 101,9 % 2 126 580 Maksutuotot 2 426 777 2 138 994 88,1 % 100,6 % 163 995 Tuet ja avustukset 71 100 144 473 203,2 % 88,1 % 269 120 Muut toimintatuotot 175 400 237 396 135,3 % 88,2 % 3 214 733 Toimintatuotot yhteensä: 3 214 677 3 188 200 99,2 % 99,2 % 202 Valmistus omaan käyttöön 0 13 6,3 % Toimintakulut: -24 700 689 Henkilöstökulut -24 758 170-24 902 433 100,6 % 100,8 % -6 549 113 Palvelujen ostot -6 327 600-6 408 532 101,3 % 97,9 % -1 001 319 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 026 860-990 274 96,4 % 98,9 % -1 393 850 Avustukset -1 307 100-1 588 719 121,5 % 114,0 % -4 912 082 Muut toimintakulut -5 168 517-5 179 778 100,2 % 105,4 % -38 557 052 Toimintakulut yhteensä: -38 588 247-39 069 735 101,2 % 101,3 % -35 342 117 TOIMINTAKATE -35 373 570-35 881 523 101,4 % 101,5 % -538 140 Poistot -426 234 Ylitys: 507 953 euroa. 17

Toimielin: Tilivelvollinen: Sitovat tavoitteet vuodeksi Ylläpidetään ja kehitetään viihtyisiä ja helposti saavutettavia liikuntaalueita ja liikuntapaikkoja sekä nuorisotiloja. Ylläpidetään ja kehitetään helposti saatavilla olevaa tietoa nuorille. Mustasaaren aikuisopisto on johtava aikuisopisto, joka on kiinni ajassa. KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Vapaa-aikapäällikkö Caroline Lund Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Vuoden arviointi Investointisuunnitelman mukaisesti. Nuorisoportaali Decibel.fi. Perinteet ja uudet suuntaukset huomioidaan ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi järjestettävien kurssien, luentojen, tapahtumien ja hankkeiden suunnittelussa. Aikuisopisto suunnittelee ja tarjoaa aihealuevastaavien opettajien kurssikonseptien lisäksi kuntalaisten ehdottamia kursseja ja luentoja. Aikuisopiston rehtori on ruotsinkielisen vapaan sivistystyön etujärjestön Bildningsalliansen rf:n hallituksen jäsen. Lautakunta jakaa 65 000 euroa kunnan liikuntaalueiden kehittämiseen. Laaditaan hankesuunnitelma nuorisotiloista + toimistosta (vapaa-aikaosaston henkilöstöä varten). Portaaliin lähetettävistä kysymyksistä 20 prosenttia tulee mustasaarelaisnuorilta. Aikuisopistolla on aktiivinen rooli Mustasaaren aikuisopiston ja maamme kansalaisopistojen sekä näiden ruotsinja suomenkielisen toiminnan kehittämisessä; kehittämistyössä ja kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään olemassa olevia ulkopuolisia rahoitusjärjestelmiä. Toteutui. Ei toteutunut. Hanke on mukana Sepänkylän aktiviteettitalon kehittämishankkeessa, jota suunnitellaan vuonna 2015. Vastuuhenkilö kehittämisjohtaja. 14,3 prosenttia portaaliin lähetetyistä kysymyksistä tulee mustasaarelaisnuorilta. Hanketuki ja -rahoitus on 20,77 prosenttia toimintatuotoista. Se on suuri lisäys edellisvuodesta. Opetusta, luentoja ja tapahtumia on tarjottu ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Yksi kansainvälinen hanke päättyi syyskuussa. Toimeksiantokoulutus muodosti 2,45 prosenttia kurssimaksutuotoista, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna. Rehtori luopui hallituspaikasta Bildningsalliansen rf:ssä vuonna. Aikuisopiston koulutuspalvelujen kustannukset pysyvät entisellä tasolla. Lautakunta edistää kuntalaisten monipuolisia kulttuurielämyksiä ja tietämystä kotiseutuhistoriasta. Lautakunta luo edellytykset vaihtelevalle ja monipuoliselle kulttuuritarjonnalle koko kunnan alueella. Säännöllinen aihealuekohtainen seuranta opetustuntien toteutumisesta suhteessa tuntisuunnitelmaan. Kokoaikaiset opettajat toteuttavat 2 200 tuntia ja tuntiopettajat loput 9 000 tuntia. Konsertit, näyttelyt, teatteriesitykset ja aikamatkat. Toiminta- ja hankeavustuksia yhdistyksille, seuroille, yhteisöille ja yksityisille hakemuksesta. Valtionosuuteen oikeuttavia, toteutuneita tunteja on vähintään 11 200. Enimmäiskustannukset ovat alle 90 euroa/ opetustunti ja alle 50 euroa/kurssilainen. Teatteriesityksiä ja konsertteja päiväkodeille ja kouluille sekä eläkeläisille, aikamatkoja yhteistyössä Pohjanmaan lasten-kulttuuriverkosto BARK:in kanssa. Avustus säilytetään nykyisellään. Valtionosuuteen oikeuttavia, toteutuneita tunteja on 11 019. Tuntisuunnitelma alitettiin 181 tunnilla. Tavoite ei toteutunut täysin. Kustannukset ovat 95,31 euroa/opetustunti ja 31,21 euroa/kurssilainen. Tuntimäärän väheneminen tekee lopuista tunneista kalliimpia. Tavoite ei toteutunut täysin. Tavoite toteutui vain osittain, koska kulttuurisihteerin virka oli täyttämättä 6 kuukautta. Toteutui. 18

Toimielin: Tilivelvollinen: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Vapaa-aikapäällikkö Caroline Lund KULTTUURI- JA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 59 141 Myyntituotot 71 314 62 139 87,1 % 105,1 % 259 890 Maksutuotot 228 000 245 444 107,7 % 94,4 % 142 294 Tuet ja avustukset 61 380 94 439 153,9 % 66,4 % 128 924 Muut toimintatuotot 160 800 118 783 73,9 % 92,1 % 590 250 Toimintatuotot yhteensä: 521 494 520 806 99,9 % 88,2 % Toimintakulut: -1 215 911 Henkilöstökulut -1 210 614-1 182 723 97,7 % 97,3 % -257 853 Palvelujen ostot -255 110-233 173 91,4 % 90,4 % -42 016 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -45 720-76 347 167,0 % 181,7 % -207 971 Avustukset -208 700-215 560 103,3 % 103,6 % -533 791 Muut toimintakulut -541 350-514 278 95,0 % 96,3 % -2 257 542 Toimintakulut yhteensä: -2 261 494-2 222 081 98,3 % 98,4 % -1 667 293 TOIMINTAKATE -1 740 000-1 701 275 97,8 % 102,0 % -98 020 Poistot -114 346 19

Toimielin: Tilivelvollinen: Sitovat tavoitteet vuodeksi Ikääntyneille turvataan hyvät sosiaalipalvelut. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM:n julkaisuja :11). Muistio vanhuspalvelulain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi (STM ja Kuntaliitto 28.6.). Kehitetään sosiaalityön aktivoivia ja kuntouttavia työtapoja. Asiakaskohderyhmänä ovat nuoret aikuiset. Kehitetään lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä varhaista tukea moniammatillisena yhteistyönä. Turvataan vammaisten asuminen. Viite: Laitoksista yksilölliseen asumiseen. Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. Sosiaalija terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:5. Lisätään tehostetun palveluasumisen osuutta. SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalijohtaja Alice Backström Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Vuoden arviointi Henkilöstöresurssit vuoden tasolla. Otetaan käyttöön yhteinen työväline palveluntarpeen selvittämiseksi ja laaditaan Kastehankkeen puitteissa omavalvontasuunnitelma edistämään vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Osallistutaan SOS II -hankkeeseen. Osallistutaan Lassehankkeeseen. Olemassa olevia suunnitelmia seurataan ja päivitetään yhteistyössä Kårkullan ja Eskoon kanssa. Asumispaikkoja lisätään vuonna vain akuuttitapauksissa, koska suunnitellut toimenpiteet vammaisten asumiseen on aikaistettu vuoteen. 10,5 11 prosentilla 75 vuotta täyttäneistä on saatavilla säännöllistä kotipalvelua. Laadittu ikääntyneiden palveluntarpeen selvitysmalli ja omavalvontasuunnitelma. Toimeentulotukea tarvitsevien nuorten asiakkaiden (18 29 vuotta) määrä on vuositasolla enintään 35 prosenttia asiakkaista. Lastensuojelun kustannukset alle maan keskiarvon. Asumispaikkoja lisätään yhdellä. Säännöllistä kotipalvelua sai 30.11. noin 10,1 prosenttia. Talouksien ja käyntien määrä edellisvuoden tasolla. Toteutui. Nuoria asiakkaita oli 33,5 prosenttia. Toteutui. 24 uutta paikkaa. Paikat otetaan käyttöön. Toteutui. Ei uusia asumispaikkoja. SOSIAALILAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 1 101 589 Myyntituotot 657 700 1 034 179 157,2 % 93,9 % 883 564 Maksutuotot 972 700 1 033 449 106,2 % 117,0 % 74 034 Tuet ja avustukset 305 500 35 314 11,6 % 47,7 % 602 932 Muut toimintatuotot 573 000 612 900 107,0 % 101,7 % 2 662 119 Toimintatuotot yhteensä: 2 508 900 2 715 841 108,2 % 102,0 % Toimintakulut: -8 213 509 Henkilöstökulut -8 886 850-8 326 753 93,7 % 101,4 % -6 727 550 Palvelujen ostot -6 838 570-6 089 582 89,0 % 90,5 % -211 039 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -246 200-221 122 89,8 % 104,8 % -2 414 312 Avustukset -2 622 700-2 606 093 99,4 % 107,9 % -1 053 653 Muut toimintakulut -1 184 660-1 189 852 100,4 % 112,9 % -18 620 063 Toimintakulut yhteensä: -19 778 980-18 433 402 93,2 % 99,0 % -15 957 944 TOIMINTAKATE -17 270 080-15 717 561 91,0 % 98,5 % 20-44 079 Poistot -81 342