Ulkoisen motivaation merkitys opiskelussa



Samankaltaiset tiedostot
YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA. Opetussuunnitelma

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Autoalan perustutkinto

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu /

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Sähköisen portfolion käsitteet opintoohjaajankoulutuksessa

VIRE Virtuaalinen yritystoiminta osana insinööriopintoja

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Kotiväen ja tukijoukkojen kanssa yhteistyö nuorten hyväksi tulisi vahvistaa, luoda mahdollisuus

Kansallinen seminaari

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Miten tukea ja ohjata opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? Anne Virtanen

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

REC-E5010 Perustoimitukset TkT Juhana Hiironen

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Gradun arviointi. Arvostelulomake

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE:

Opettajankoulutuslaitos, Rauma. VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

Eväitä opintojen sujumiseen ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

P A R T. Professional Assault Response Training Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät

Opiskelijatutkimus Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Työelämän pelisäännöt

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla

AHOT-prosessien johtaminen Pedaforum 2013

Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AIKUISKOULUTUS- JA OPPISOPIMUSPALVELUT

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Tutkimus järjestäytymisestä

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:

Open Badge osaamismerkit korkeakoulujen toiminnassa. Eric Rousselle Discendum Oy

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

Pedagoginen johtaminen

Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?

Turvallisuus opetusalalla, elinikäinen oppiminen, informaali ja non-formaali oppiminen

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Joustava perusopetus. - taustaa ja perusteita

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

NUORTEN TYÖSSÄOPPIMIS- JA OPPISOPIMUSUUDISTUKSEN VALTIONAVUSTUSTEN ALOITUSSEMINAARI

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

YVI-hanke Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

Miksi koulu on olemassa?

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

10 askelta onnistumiseen

Minna Koskinen Yanzu-seminaari

Opiskelijan palaute ammatillisen peruskoulutuksen toteutuksesta oppisopimuskoulutuksena (2+1-malli)

Sisällys. 1 Aikuisopiskelusta 1. 2 Opiskeluvälineet ja tietotekniikka 1. 3 Opiskelijan tukipalvelut 1. 4 Koulutuksen toimijat 2

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

Luovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus

Olen täysin samaa mieltä (Arvo: 4)

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Laadukas oppiminen ja opetus Avoimessa yliopistossa. Saara Repo Pedagoginen yliopistonlehtori Avoin yliopisto Helsingin yliopisto 4.9.

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Menetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan

Transkriptio:

Opettajankoulutuksen kehittämishanke Ulkoisen motivaation merkitys opiskelussa Ahopelto Satu Kitinoja Kimmo Sankelo Varpu 2008 8.12.2008

Ahopelto, Satu; Kitinoja, Kimmo; Sankelo, Varpu Ulkoisen motivaation merkitys opiskelussa 69 sivua Opettajankoulutuksen kehittämishanke Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu Ryhmän opettaja Regina Nurmi Lokakuu 2008 Asiasanat; motivaatio, ulkoinen motivaatio, Maslowin tarvehierarkia Tiivistelmä Kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää ulkoisen motivaation merkitys ammatillisiin opintoihin hakeutuneiden suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa. Hankkeessa toteutettiin lyhyt kyselytutkimus suomalaisille kone- ja tuotantotekniikan insinööriopiskelijoille ja toisen asteen luonnonvara-alan oppilaitoksessa opiskeleville ulkomaalaisille opiskelijoille. Aihe on kehittämishankkeen tekijöille ajankohtainen ja mielenkiintoinen, sillä tutkimus tehtiin niiden opiskelijaryhmien keskuudessa, joita itse opetetaan. Ulkoisen motivaation olemassaoloa ja syntymistä pohdittiin kehittämishankkeessa opintolinjan valinnan syiden sekä opintorahan ja työssäoppimisjakson merkityksen selvittämisen avulla. Kyselytutkimukseen osallistui 63 suomalaista insinööriopiskelijaa ja 65 ulkomaalaista luonnonvara-alan oppilaitoksen opiskelijaa. Kyselyssä löytyi ehkä hieman yllättäen hyvin samanlaisia vastauksia. Opintolinjan valintaan, opintorahaan ja alalle työllistymiseen liittyviin kysymyksiin saatiin molemmilta kohderyhmiltä lähes samoja vastauksia. Suurin ero suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden välillä löytyi heidän odotuksistaan työssäoppimisesta. Tutkimuksessa selvisi, että ulkoinen motivaatio vaikuttaa sekä suomalaisten insinööriopiskelijoiden että ulkomaalaisten luonnonvara-ala opiskelijoiden motivaatioon hakeutua alalle opiskelemaan. Maslowin tarvehierarkian ylimmät tarpeet synnyttävät selvästi suomalaisten insinööriopiskelijoiden motivaation opiskeluun. Ulkomaalaisilla luonnonvara-alan oppilaitoksessa opiskelevilla ovat kuitenkin alempiasteiset tarpeet varsinkin opiskelun alussa ulkoisen motivaation taustalla. Kyselytutkimuksen ja koko kehittämishankkeen tulokset on esitetty työssä sanallisena asian pohdintana, lukuihin perustuvina sanallisina kuvauksina ja kuvaaja-histogrammeina. Tutkimuksessa on arvokasta tietoa opetussuunnitelmien ja niiden toteutustapojen laadinnan avuksi. Tietoa voi hyödyntää myös päivittäisessä kanssakäymisessä oppijoiden keskuudessa. Tutkimuksesta saa apua myös oppilaiden mahdollisia oppimisvaikeuksia pohdittaessa. Kehittämishankeen oppimisteoriatausta ja lähdeaineisto valittiin opettajakoulutuksessa esiin tulleista ja käytetyistä lähdemateriaaleista, alan ammattilehdistä ja internetistä. Internetistä löydettyihin aineistoihin on kuitenkin aina suhtauduttava pienellä varauksella. Lisäapua tutkimuksen teoreettiseen pohdintaan saatiin opiskelijatovereilta muun muassa lukuisina mielenkiintoisina lähdeaineistoina, joista heille kuuluu kiitos.

TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tausta 1.2. Tutkimuksen tavoite ja rajaukset.. 1 1.3. Tutkielman avainkäsitteet 1.3.1. Motivaatio... 4 1.3.2. Sisäinen motivaatio. 5 1.3.3. Ulkoinen motivaatio 7 2. MOTIVAATIO JA TOIMINTA 2.1. Motivaatiotutkimus.. 8 2.2. Motivaation tehtävät... 9 2.3. Tarvehierarkiat 2.3.1. Maslowin tarvehierarkia.. 9 2.3.2. Lawlerin odotusarvoteoria.. 12 2.4. Yhteenveto... 13 3. ULKOINEN MOTIVAATIO 3.1. Motivoitumisprosessi ja palkitseminen.. 13 3.1.1. Ulkoinen motivaatio opiskelussa.. 15 3.1.2. Ulkoinen motivaatio työssä.. 22 3.2. Ulkoisen motivaation työntövoima 23 3.3. Tilannetekijät ulkoisen motivaation taustalla 25 3.3.1. Ympäristötekijät.. 26 3.3.2. Henkilökohtaiset motiivit 27 3.4. Ulkoinen motivaatio ja oppiminen 28 3.5. Kuinka kauan ulkoinen motivaatio kantaa 3.5.1. Suomalaiset opiskelijat 32 3.5.2. Ulkomaalaiset opiskelijat 33 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 4.1. Tutkimuksen perusolettamukset ja tutkimukselliset ratkaisut 34 4.1.1. Tutkimusotteen ja tutkimusmetodin valinta 35 4.1.2. Aineiston keruu ja käsittely 37

4.1.3. Tutkimuksen eteneminen 38 4.1.4. Aineiston analysointi... 39 4.1.5. Luotettavuustarkastelu... 40 4.2. Kohdeorganisaatioiden esittely 42 4.3. Motivaatiokysymysten tutkimustulokset 4.3.1. Opintolinjan valinta 45 4.3.2. Alalle työllistyminen.. 48 4.3.3. Odotuksien täyttyminen opintolinjalla... 49 4.3.4. Opetukseen osallistumisen syy.. 50 4.3.5. Odotukset työssäoppimiselta. 51 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 53 LÄHTEET LIITTEET

1.0 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Motivoituminen merkitykselliseen oppimiseen voidaan kiteyttää seuraavaan väitteeseen: Ihminen oppii asioita, joita pidetään arvossa siinä yhteisössä, jonka jäsen hän on tai johon hän haluaisi kuulua. Lähtökohtana merkitykselliseen oppimiseen voidaan pitää ihmisen tarvetta tulla hyväksytyksi yhteisössä. Haluamme olla sen yhteisön jäsen, johon katsomme kuuluvamme. Yhteisön jäsenenä haluamme myös antaa siihen oman panoksemme edistääksemme kehitystä, yhteenkuuluvuuden tunnetta, yhteisön ja lähipiirimme hyvinvointia ja elintasoa. Hyväksytyksi tulemisen tarve on niin suuri, että se laittaa meidät oppimaan ja opiskelemaan saadaksemme omassa lähiympäristössämme huomiota ja hyväksyntää. Kunnianhimo pakottaa meidät kehittymään ja opiskelemaan näyttääksemme yhteisöllemme, että pärjäämme. Siksi opiskelemme asioita, jotka ovat merkityksellisiä sekä itsellemme että yhteisöllemme. Ammatillisessa oppilaitoksessa aikaisempien opintojen ja työkokemuksen kautta saavutettu ammatillinen pätevyys ei nykyisin riitä, vaan lisäksi vaaditaan pedagoginen pätevyys, jolla mitataan opettajan arvostus. Ulkoinen motivaatio opiskeluun innoittajana jää tutkimuksissa jossain määrin sisäisen motivaation varjoon. Pelkästään ulkoisen motivaation kimmokkeesta lähtenyttä opiskelua pidetään saamamme käsityksen mukaan myös jossain määrin arveluttavana tai ainakin vain välivaiheena matkalla kohti sisäisesti motivoitunutta opiskelua. Olemme nimittäin pedagogisten opintojen aikana tutustuneet opiskelumotivaatioon erilaisten tehtävien avulla, ja kaikissa niissä on tullut erityisesti esille se, että motivaation tulisi paremminkin olla sisäistä kuin ulkoista. Pedagoginen pätevyys antaa työkaluja opettajana toimimiseen ja erilaisten oppijoiden kohtaamiseen sekä varmuutta omaan opetustyöhön ja tilanteiden hallintaan. Koulutukseen osallistuminen on lisännyt ammatillista osaamistamme, mikä sinällään antaa meille opettajina oppilaitoksissamme lisäarvoa.