STRATEGIA 2011-2013 TALOUSARVIO

KAM STRATEGIA Verkko-opetus Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Opiskelijahuolto Opinto-ohjaus Keskeiset opetusta ja oppimista tukevat prosessit Kansainvälisyys Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, hanketoiminta Näyttötutkinnot STRATEGIA 2011-2013 TALOUSARVIO 2011 Yhtymähallitus hyväksynyt: 24.11.2010 Yhtymävaltuusto hyväksynyt: 2.12.2010

2 A. KUNTAYHTYMÄN YHTEINEN OSA 1 STRATEGIA 3 1.1 KOULUTUSVISIO 2015 3 1.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3 1.3 PÄÄTEHTÄVÄ 4 1.4 TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT 4 1.5 PÄÄMÄÄRÄ 4 1.6 OSASTRATEGIAT 5 2 TOIMINTATAVOITTEETJA SUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2013 6 2.1 TAVOITTEET VUODELLE 2011 6 2.1.1 Johtajuus/Vaikuttavuus 6 2.1.2 Toimintaperiaatteet ja strategia 7 2.1.3 Henkilöstö / henkilöstön kehittäminen, oppiminen ja kasvu 7 2.1.4 Kumppanuudet ja resurssit / talous ja resurssit 8 2.1.5 Prosessit 8 2.1.6 Asiakastulokset / koulutuksen vaikuttavuus 12 2.1.7 Henkilöstötulokset / koulutuksen resurssit ja tehokkuus 13 2.1.8 Yhteiskunnalliset tulokset 14 2.1.9 Keskeiset suorituskykytulokset / koulutuksen vaikuttavuus 14 2.2 AIKUISKOULUTUS 15 2.3 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUTUSALOITTAIN 2011 2013 19 2.3.1 Tekniikan ja liikenteen ala 20 2.3.2 Kulttuuriala 20 2.3.3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä luonnontieteiden ala 21 2.3.4 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 22 2.3.5 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 23 2.3.6 Luonnonvara- ja ympäristöala 24 2.3.7 Korkeakoulutoiminta 25 2.4 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN 27 2.4.1 Yhtymäpalvelut 28 2.4.2 Talous- ja hallintopalvelut 28 2.4.3 Kehittämispalvelut 28 2.4.4 Tietohallintopalvelut 29 2.5 ITSEARVIOINTI/RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ 29 3 KUNTAYHTYMÄN TALOUS 31 3.1 Yleisperustelut 31 3.2 Käyttötalousosa 31 3.3 Tuloslaskelmaosa 32 3.3.1 Yhtymähallinnon hankkeet, kustannukset ja vyörytysperiaate 33 3.4 Investointiosa 35 3.5 Rahoitusosa 36 3.5.1 Kuntayhtymän rahoituslaskelma 36 B. AMMATTIOPISTOT JA TULOSALUEET Aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskus AIKUKAM Haapajärven ammattiopisto HAI Kalajoen ammattiopisto ARTEMA Nivalan ammattiopisto NAO Oulaisten ammattiopisto OULA Ylivieskan ammattiopisto YSO Nivalan autokoulu LIITTEET

3 A. KUNTAYHTYMÄN YHTEINEN OSA 1 STRATEGIA 1.1 KOULUTUSVISIO 2015 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä (KAM) on alueensa vastuullinen vaikuttaja ja Pohjois- Suomen vetovoimaisin ja tuloksellisin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. KAM on aktiivinen toimija laajentuneessa koulutuksen yhteenliittymässä ja koulutustarjonta kattaa toiminta-alueen koko toisen asteen koulutuksen vuoteen 2015 mennessä. 1.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Meneillään oleva globaalin talouden murros ja vaatimukset julkisen sektorin uusista toimintamalleista sekä tehdyt valtakunnalliset energiapolitiikan linjaukset haastavat koulutuksen järjestäjät mukaan koulutuksen laadulliseen ennakointiin. Yhtymä on voimakkaasti kehittämässä omaa laadullista ennakointiosaamistaan. Koulutuskuntayhtymä on myös toimijana mukana valtakunnallisissa ja alueellisissa ennakointihankkeissa. Työelämän ammattiosaamisvaatimusten ja yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä ammatillisen koulutuksen laaja tehtäväkenttä on muuttumassa entistä haasteellisemmaksi. Hyvä yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän sekä koulutussektorin välillä on keskeistä. Tulevaisuuden ammattiosaamisen haasteisiin vastaaminen edellyttää, että työelämään tulevien ammattitaito on riittävän laaja ja että se vastaa työelämän alakohtaisia tarpeita. Tämän lisäksi tarvitaan elinikäisen oppimisen valmiuksia, kielitaitoa, sosiaalisia taitoja ja edellytyksiä oman työn kehittämiseen. Kansainvälistymisen myötä näiden taitojen ja valmiuksien merkitys entisestään korostuu. Palvelusektorin kehittäminen on tärkeää, kun halutaan parantaa työllisyystilannetta. Palvelualojen kehittyminen on pitkälti riippuvaista korkeatasoisesta inhimillisestä pääomasta. Tämä korostaa koulutuksen merkitystä palveluyritysten innovatiivisen ja ammattitaitoisen työvoiman tuottajana ja yrittäjyyden edistäjänä. Menestykselliset tuotanto- ja palveluinnovaatiot edellyttävät tiivistä vuorovaikutusta tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä tuotanto- ja palvelutoiminnan välillä. Työministeriön mukaan uuden työvoiman tarve vuoteen 2015 saakka on keskimäärin 61 000 66 000 henkilöä vuodessa. Samaan aikaan työmarkkinoille tulee keskimäärin noin 56 000 57 000 henkilöä ikäluokasta. Nuorten työvoiman tarjonta ei näytä tyydyttävän työvoiman kysyntää: vajaus on vuositasolla 5 000 9 000 henkilöä. Elinkeinoelämän keskusliiton viimeisimmän rekrytointi- ja koulutustarveraportin mukaan sen jäsenyrityksiin vuosittain palkattavista 80 000 työtekijästä puolet on ammattiosaajia. Ammattiosaaminen ei tarkoita ainoastaan kädentaitoja. Ammattityöntekijöillä työn jatkuva kehittäminen, itsenäinen päätöksenteko- ja ongelmanratkaisukyky sekä uusien ratkaisujen luominen ovat olennainen osa työtä. Yhteisellä opiskelijakunnalla vahvistetaan opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Toiminnassa mukana oleminen antaa opiskelijoille lisävalmiuksia toimia yhteiskunnallisissa ja yhteisöllisissä tehtävissä. Ammatillisen koulutuksen kokoaminen Paras hankkeen vauhdittamana toteutuu Pohjois- Pohjanmaan eteläosassa. Siika-Pyhäjokialueen ja Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymät yhdistävät voimansa vuoden 2012 alusta. Syntyvän uuden kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Yhtymähallitus on operatiivisen työn keskeinen toimija. Toimintamalli vastaa perusrakenteeltaan nykyisten koulutuskuntayhtymien toimintamallia. Vuoden 2011 aikana luodaan uuden kokonaisuuden vaatimat toimintamallit, jotta vuoden 2012 alusta voidaan ammatillisen koulutusta ja kehittämistä viedä eteenpäin yhteisin resurssein. Tähän työhön on saatavissa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää lisärahoitusta jo vuodelle 2011. Syntyvä yhtymän järjestämisluvan opiskelijamäärä perustutkintojen osalta on lähes 3200. Se on kooltaan suurempi

4 kuin naapurimaakunnissa Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa toimivien ammatillisen koulutuksen järjestäjien luvat. Keskeiseksi toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi on hyväksytty tuloksellisuusrahoituksen indikaattorit. Nykyiset ammattiopistot ovat uuden organisaation peruselementtejä. Juridisesti molemmat yhtymät toimivat itsenäisinä vuoden 2011. 1.3 PÄÄTEHTÄVÄ Asennetta, tietoa ja osaamista Koulutus tuottaa riittävästi ammattitaitoisia osaajia ja yrittäjiä toiminta-alueemme uudistuvaan elinkeinotoimintaan. Ammattiin valmistuvat opiskelijat tuntevat työelämässä vaadittavat perustiedot ja -taidot. Ammatillinen koulutus ja kasvatus tukevat ammatillisten ja yhteiskunnallisten valmiuksien kehittymistä. Ammattiin valmistuvat opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa. Koulutuskuntayhtymä järjestää ja organisoi oman toimintansa siten, että yhtymän järjestämä koulutus on alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti arvioiden tuloksellista ja laadukasta. Koulutus tukee myös syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden ammatillisten valmiuksien kehittymistä. 1.4 TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Toiminnassa arvostamme Palveluhenkisyyttä ja avoimuutta, joka näkyy - nopeana ja vuorovaikutteisena tiedottamisena - vallan ja vastuun tarkoituksenmukaisena jakamisena - avoimena, keskustelevana ja kannustavana ilmapiirinä. Yhteistyökykyä, joka näkyy - kykynä toimia kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa - toimivina yhteistyösuhteina ja KAM-henkenä. Kehittymistä yksilönä ja yhteisön jäsenenä, mikä ilmenee - uskona omiin kykyihin ja osaamiseen - tukemisena ammatillisessa kehittymisessä ja henkisessä kasvussa - eettisten arvojen kunnioittamisena. Taloudellisuutta, vastuullisuutta ja tehokkuutta, joka näkyy - toiminnan kestävänä kehityksenä ja resurssien optimaalisena käyttönä. 1.5 PÄÄMÄÄRÄ Kuntayhtymä tarjoaa alueen nuorille ja aikuisille monipuoliset, kansallisesti laadukkaat ja tulokselliset koulutuspalvelut. Yhtymän toiminta tukee jäsenkuntien koulutus- ja elinkeinopolitiikkaa sekä alueen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Ammattiopistorakenne luo hyvät edellytykset kehittää aluetta kokonaisvaltaisesti.

5 1.6 OSASTRATEGIAT Pedagoginen strategia Pedagogisen strategian lähtökohtina ovat konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisesti aktiivinen oppija, oppia ikä kaikki, elinikäisen oppimisen tukeminen ja yksilöiden erilaisuuden huomioiminen koulutuksessa. Tavoitteena on edistää opetus- ja oppimiskulttuurin yhteisöllisyyttä ja työelämälähtöisyyttä. Kuntayhtymässä pedagoginen johtajuus näkyy kaikessa toiminnan kehittämistyössä ja se koskee koko henkilöstöä, johtoa ja opiskelijoita. Kuntayhtymän yhteisessä opetussuunnitelmassa on kuvattu pedagogisen strategian toteutumisen keinoja. Pedagogisen johtamisen tukena ovat ajan tasalla olevat tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Henkilöstöstrategia Yhtymä on asiantuntijaorganisaatio, jonka vahvuus riippuu henkilöstön osaamisesta, sitoutumisesta, motivaatiosta ja yritteliäisyydestä sekä kyvystä verkostoitua alueen muiden toimijoiden kanssa. Henkilöstöstrategia kertoo yhtymän henkilöstöpolitiikan suuntaviivat, ja strategian lähtökohtana on ollut osaamisen jatkuva kehittäminen. Uuteen strategiaan sisältyvät henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma sekä tasa-arvosuunnitelma. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Tavoitteena on kehittää toimintakäytäntöjä ja opetussuunnitelmia niin, että tieto- ja viestintätekniikan taidot, verkko-opinnot, työssäoppiminen ja lähiopetus muodostavat kiinteän kokonaisuuden opiskelijan opinnoissa. Tällöin ammatillinen tieto ja osaaminen rakentuvat monipuolisessa vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden ja ympäristön kanssa. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän tieto- ja viestintätekniikan strategian toteuttamiseksi jokaisessa ammattiopistossa tehdään vuosittain suunnitelma, jonka laadinnasta ja toteutuksesta vastaa ammattiopiston rehtori. Markkinointistrategia Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma on osa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän KAMstrategiaa. Se antaa pohjan markkinoinnin ja viestinnän kehittämissuunnitelmalle ja käytettävien viestintäkanavien ja -menetelmien valinnoille. Markkinointiprosessi tukee kaikkia koulutuskuntayhtymän prosesseja viestintään liittyvissä asioissa. Kansainvälisyysstrategia Kuntayhtymän kansainvälisyyssuunnitelmassa koulutuksen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ja henkilöstön osallistumista vaihtoihin. Kansainvälistyvän työelämän ja lisääntyvän kanssakäymisen edellyttämää kielten ja kulttuurien tuntemusta lisätään ja kehitetään. Aikuiskoulutuksessa lisätään kansainvälisyyttä ja sitä suunnataan pienten ja keskisuurten yritysten sekä erityisesti vientiyritysten työvoimatarpeen mukaisesti. Kuntayhtymän tavoitteena on kehittää kansainvälisiä työelämäyhteyksiä ja lisätä kulttuureihin liittyvää tuntemusta sekä saada kansainvälistä vertailutietoa yhteisten hankkeiden avulla. Lisäksi kuntayhtymässä on laadittu arviointiin, työssäoppimiseen, opinto-ohjaukseen, erityisopetuksen ja opiskelijahuollon tukemiseen liittyvät suunnitelmat ja toimenpideohjelmat, joita tarkistetaan säännöllisesti.

6 2 TOIMINTATAVOITTEETJA SUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2013 2.1 TAVOITTEET VUODELLE 2011 Strategiset tavoitteet on jaoteltu Euroopan laatupalkinnon (EFQM) ja tasapainotetun mittariston (BSC) mukaisesti. Tavoitteet tarkennetaan vuosittain talousarvion suunnittelun yhteydessä. Strategian liitteenä olevassa taulukossa on lueteltu EFQM:n mukaiset arviointialueet (1 9) ja niitä vastaavat BSC:n tulosalueet. EFQM 1-9 / BSC:n tulosalue: 2.1.1 Johtajuus/Vaikuttavuus Pedagoginen johtajuus: Rehtorit ja esimiehet tukevat ja rohkaisevat hyvä (4) Henkilöstökysely henkilöstöä osallistumaan täysipainoisesti oman tehtäväalueensa hoitamiseen ja kehittämiseen. Esimiehet käyvät vuosittain kehityskeskustelut jokaisen työntekijän kanssa. Keskusteluissa tärkeitä asioita ovat oman työn kehittäminen, työkyky, fyysinen työympäristö, esimiestyö, itsensä kehittäminen ja johtaminen. Jäsenkuntien vaikuttamismahdollisuus: Jäsenkunnat ovat tietoisia kuntayhtymän toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista ja voivat vaikuttaa kuntayhtymän toimintaan. hyvä (3,5) Palaute jäsenkuntien sivistysjohtajilta sekä elinkeinotoimilta Kuntayhtymän johto informoi jäsenkuntia yhtymän toimenpiteistä osallistumalla vuosittain jäsenkuntien johdon ja luottamushenkilöiden yhteisiin suunnittelukokouksiin.

7 2.1.2 Toimintaperiaatteet ja strategia Koulutuksen vaikuttavuus Opetustilat: Oppilaitoksen tilat ovat määrältään, käyttökelpoisuudeltaan hyvä (3,5) Opiskelijapalaute ja viihtyisyydeltään ajan- mukaisia. Nivalan ja Oulaisten ammattiopistojen tilojen saneeraustyöt jatkuvat. Yhteistoiminta Kuntayhtymän sisäinen: Strategioista ja toimintaperiaatteista tiedot- hyvä (4) Henkilöstökysely taminen on avointa. Ammattiopistot tekevät kiinteää yhteistyötä koulutuksen toteuttamisessa ja suunnittelussa. Tiimitoiminnan tavoitteena on lisätä yhteistoimintaa ja jakaa osaamista. Ammattiopistojen oppilaskunnat tekevät yhteistyötä. Toimintaa ohjaa yhteinen kuntayhtymän oppilaskunnan hallitus. Yhteisten hankkeiden määrä, tavoitteiden/tehtävien toteutuminen tiimeissä Tavoitteen toteutuminen. Kuntayhtymässä kehitetään ja otetaan käyttöön ryhmätyöympäristöjä, jotka lisäävät ja helpottavat tiedon jakamista ja yhteistoimintaa. Yksiköiden yhteistyötä ja johtamisjärjestelmää kehitetään yhteisten tiimien avulla. Tiimien keskinäistä yhteistyötä ja toimintatapoja kehitetään. Jokaisessa ammattiopistossa toimii yksi opistokohtainen oppilaskunta. Lukuvuoden 2010 2011 aikana oppilaskunnan hallituksen edustajat tiedottavat toiminnastaan ammattiopistoissa. Ulkoinen: Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien ja alueen lukioiden kanssa on monipuolista. Yhteistyötä tehdään arviointiin, tietotekniikkaan, verkko-opetukseen ja kansainvälisyyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi järjestetään yhteisiä henkilöstön virkistystapahtumia. Yhdistelmätutkintoa suorittaa 10 % opiskelijoista. Yhteisten hankkeiden ja tapahtumien lukumäärä Tilasto tutkinnoittain (kaksoiskolmoistutkinnot, ammatilliset yhdistelmätutkinnot) Itsearviointi Yhtymä on keskeinen toimija Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksessa ja Botnia-strategian toteuttamisessa. Kuntayhtymä on mukana Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkostossa. Alueen ammatilliset kuntayhtymät tarjoavat lukio-opintoja ammatillisten oppilaitosten ja päivälukioiden opiskelijoille. Kuntayhtymä toimii useiden kansallisten kehittämishankkeiden koordinaattorina. 2.1.3 Henkilöstö / henkilöstön kehittäminen, oppiminen ja kasvu Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus: Päätoimisilla opettajilla on asetuksen 14.12.1998/986 mukainen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimus. 90 % Tilasto

8 Joustavalla työjärjestyksellä mahdollistetaan pedagogisten opintojen suorittaminen työn ohessa. Opettajien ammattitaito: Opettajien ammattitaito vastaa työelämän tarpeita. Jokaisella opettajalla > 3,0 Opiskelijapalaute, tilasto opistoittain tavoitetason saavuttaneiden määristä. Kuntayhtymä järjestää vuosittain monipuolista täydennyskoulutusta ajankohtaisista pedagogisista asioista. EU osarahoitteiset työelämäjaksohankkeet vuosien 2009 2011 aikana tukevat opettajien ja asiantuntijoiden työelämäosaamista kotimaassa sekä EU-maissa. 2.1.4 Kumppanuudet ja resurssit / talous ja resurssit Talous: Kuntayhtymän talous on tasapainossa eli vuosikate riittää poistoihin. Kuntayhtymä rahoittaa itse toimintansa. Vuosikateprosentti on 10. Tilinpäätös Tuottojen ja kulujen suhde eli katteiden jatkuva seuranta ja kulujen sopeuttaminen tuottoihin tilivuoden aikana. Talouden hyvinvointi: Omavaraisuusaste säilyy hyvänä. 80 % Tilinpäätös Investointien omarahoitusosuus säilytetään hyvänä ja tehdään ylijäämäiset tilinpäätökset. 2.1.5 Prosessit Rakenteet ja prosessit Koulutustarjonta: Kuntayhtymän koulutusalatarjonta vastaa alueen työelämän tarpeisiin. Suoritetut perustutkinnot 700 Suoritetut perustutkinnot koulutusaloittain/vuosi. Meiltä valmistuneiden työllistyminen alueelle. Vuosittain tarkistetaan koulutusaloittain koulutusalatarjonta suhteessa alueen tarpeisiin. Työllistymistä seurataan tiiviisti, ja sen pohjalta tehdään ratkaisuja koulutustarjonnasta aloittain. Kuntayhtymä on mukana toteuttamassa osaamistarpeiden ennakointihanketta.

9 Koulutuksen prosessit Tähän kohtaan on kuvattu opetusta keskeisesti tukevia prosesseja (ammattiosaamisen näytöt, kansainvälisyys, opiskelijahuolto, opinto-ohjaus, työssäoppiminen ja verkko-opetus). Opetussuunnitelmien sisältö ja ajanmukaisuus: Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat vastaavat uusien tutkinnon perusteiden vaatimuksia ja kuntayhtymäsuunnitelman tavoitteita. hyvä (4) Itsearviointi ja opiskelijapalaute Vuosina 2009 2011 uudistetaan koulutuksen järjestäjän tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Tämä tapahtuu uusien ammatillisten perustutkintojen tutkintojen perusteiden ja kuntayhtymän opetussuunnitelman yhteisen osan pohjalta. Opetussuunnitelmatyön tueksi kerätään tietoa työelämältä osaamiskartoitusten ja palautekyselyjen avulla. Oppimistulostiedoista ja opiskelijapalautteesta saatua tietoa kerätään ja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

10 Oppimisprosessin laatu: Oppimisprosessit ovat monipuolisia työtavoiltaan ja ottavat huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. hyvä (4) Itsearviointi ja opiskelijapalaute Työssäoppiminen ja siihen liittyvät ammattiosaamisen näytöt monipuolistavat opiskelijoiden arviointia. AIKUKAMin työelämän kehittämis- ja palvelutehtävien resurssia hyödynnetään, kun lisätään henkilökunnan osaamista. Kansainvälisyys: Opiskelijavaihto: lähtevät opiskelijat 109 / 350 ov 5 % kokonaisopiskelijamäärästä saapuneet opiskelijat 22 / 230 ov Henkilökunnan kansainvälinen vaihto: lähteneet 36 / 70 ov 10 % koko henkilöstömäärästä saapuneet 25/ 8 ov Kuntayhtymän yhteinen kansainvälisyysmittaristo Kuntayhtymän yhteinen kansainvälisyysmittaristo Maahanmuuttajat Kuntayhtymässä opiskelevat 15 opiskelijaa/ vuosi Kuntayhtymän yhteinen kansainvälisyysmittaristo Vuoden 2011 kansainvälisyyden painopisteenä on jatkaa alueen työelämän aktivoimista kansainväliseen toimintaan. Tämä tapahtuu vastaanottamalla ulkomaisia työssäoppijoita sekä hyödyntämällä kuntayhtymän opiskelijoiden kansainvälistä osaamista työelämässä. Kuntayhtymä hakee vuosittain apulaisopettajaa opistoihin opetuksen tueksi. Erilaisten hankkeiden (mm. Leonardo, OPH:n rahoitukset) avulla lisätään opiskelijoiden ja henkilöstön osallistumista kansainvälisiin vaihtoihin ja kehitetään kansainvälistä vertaisoppimista. Hankkeilla tuetaan henkilöstön kielikoulutusta ja kehitetään verkko-opetushankkeita, joilla tuetaan ja aktivoidaan ammattiopistojen opettajia ja opiskelijoita. ESR -rahoitteisen KAMoon TYKE ja Leonardo-rahoitteisen DEMOKAM 2:n ja 3:n avulla toteutetaan neljän viikon mittaisia työelämäjaksoja EU-maissa. Opiskelijoille tarjotaan englannin ja ruotsin kielten lisäksi saksan ja venäjän opintoja, kaikille ulkomaan työssäoppimisjaksoille lähteville tarjotaan kieli ja kulttuurivalmennusta. Opinto-ohjaus ja opiskelijahuolto: Ohjata ja tukea opiskelijaa opintojen eri vaiheissa, Tilasto jotta opinnot valmistuvat ajallaan. Ammattiin valmistuvan ammattitaito vastaa työelämän alakohtaisia tarpeita. Vuoden 2011 painopistealueena on kehittää yksilöllistä ohjausta ja tehostaa varhaista puuttumista sekä parantaa läpäisyastetta. Tavoitteena on yhtenäistää opiskelijahuoltoon liittyviä lomakkeita ja käytänteitä. Mahdollisten uusien kehittämishankkeiden tavoitteena on vahvistaa sellaisia ohjauksen, urasuunnittelun, työssäoppimisen ja työllistymisen käytäntöjä, jotka mahdollistavat opiskelijoiden sitoutumisen opiskeluun ja kiinnittymisen työelämään. Potentiaalisten keskeyttäjien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen ja ohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Erityisesti pyritään ehkäisemään negatiivista keskeyttämistä, jossa nuori jää ilman jatkosuunnitelmia. Jokaiselle keskeyttämisuhan alla olevalle opis-

11 kelijalle pyritään löytämään syrjäytymistä ehkäisevä jatkosuunnitelma. Ammattiopistot tekevät yhteistyötä seutukunnallisten nuorisotyön hankkeiden kanssa. Ryhmänohjaaja on keskeinen toimija opiskelijan opintojen etenemisen tukemisessa. Opiskelun tukikeinoja ovat opintojen etenemisen ja poissaolojen reaaliaikainen seuranta, mahdollinen pienryhmäopetus sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen opiskelijaryhmissä. Opettajat ja ohjaajat ottavat huomioon erilaisten oppijoiden oppimistyylit opetuksessa ja työssäoppimisen ohjaamisessa. Työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt: Työssäoppimis- ja näyttötiimi Opiskelijat saavat työssäoppimisen ohjausta 75 % / ammattiopisto Tilasto verkon tai muun mobiililaitteen välityksellä. Työelämäosaamisen diplomin osasuoritukset 10 % Koulutustilasto Työelämäosaamisen diplomiopinnot (25 op) 15 % Tilasto suorittaneet Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisestä kuntayhtymässä vastaavat kuntayhtymän työssäoppimis- ja näyttötiimi. Tiimissä on edustus eri koulutusaloilta ja eri ammattiopistoista. Tiimi tekee esityksen linjauksista ja muusta kehittämisestä johtoryhmälle. Vuoden 2011 painopisteitä ovat näyttöjen toteutuksen laadunvarmistus, sähköisen palautejärjestelmän kehittäminen ja osallistuminen laajennettuun työssäoppimisen kokeiluun. Vuonna 2011 järjestetään koulutusta opettajan työelämäosaamisen opintojen alan kehittäminen ja yrittäjyys -osiosta. Arviointitoimikunta hyväksyy näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat, valvoo näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteuttamista, määrää näyttöjen arvioijat ja käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Toimikunnassa on mukana koulutuksenjärjestäjän edustajia, opettajia, elinkeinoelämän edustajia sekä opiskelijoita yhteensä 15 henkilöä. Arviointitoimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset. Työssäoppimis- ja näyttötiimin sekä arviointitoimikunnan välistä työnjakoa selkeytetään laatimalla toimintaohje arviointitoimikunnalle. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadulliseen arviointiin kehitettyä mittaristoa tarkennetaan vuoden 2011 aikana. Opetushallituksen erillismääräraha työssäoppimisen ja näyttöjen kehittämiseen sekä laajennetun työssäoppimisen kokeiluun on suunnattu hankesuunnitelmissa mainittuihin kohteisiin. Tulokset mitataan ja raportoidaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Vuoden 2011 aikana vertaillaan ja yhtenäistetään käytäntöjä Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ja Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän työssäoppimis- ja näyttötiimin ja arviointitoimikunnan kesken. Verkko-opetus: Ammatillisen perustutkinnon opiskelija suorittaa 100 % Tilasto koulutusaloittain vähintään 2 ov:a verkko-opintoja. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan verkossa. Koulutuskuntayhtymä tukee opiskeluympäristön monipuolistamista ja opiskelijoiden mahdollisuuksia valita opintojaan myös toisista oppilaitoksista. Tähän perustuen kuntayhtymän ammattiopistoissa kehitetään ja laajennetaan myös verkko-opintojen tarjontaa. Vuoden 2011 painopistealueena on kuntayhtymän verkko-opetusprosessin selkeyttäminen ja

12 kehittäminen. Verkkopedagoginen rehtori koordinoi ja kehittää kuntayhtymän verkko-opetusta yhdessä kuntayhtymän verkkokoordinaattorin ja verkkoyhteisön kanssa, verkkokoordinaattori toimii verkkoyhteisön puheenjohtajana ja koordinoin kuntayhtymän tasolla verkko-opetusta. Hän toimii myös ammattiopistokohtaisten verkkokoordinaattoreiden tukena ohjauksessa ja suunnittelussa. Opistokohtaisesti nimetyt verkkokoordinaattorit ovat opettajien tukena verkkoopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Verkko-opintojen määrää sekä osallistuvien opiskelijoiden määrää seurataan opistokohtaisesti. Ammattiopistokohtaiset tieto- ja viestintätekniikan toteutussuunnitelmat ohjaavat ja varmistavat verkko-opintojen toimivuuden osana opetussuunnitelmia. Opettajille järjestetään verkkoopetukseen liittyvää koulutusta. Opiskelijoille tehdään laadullinen kysely verkko-opetuksen merkityksestä ja siitä, miten he kokevat oppivansa opiskellessaan verkon välityksellä. Kuntayhtymässä toteutetaan erillisrahoituksella verkko-opetukseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Aikuisille suunnattujen verkkokoulutuspalvelujen kehittämiseksi Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä on saanut rahoituksen ASKO- Aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalveluiden kehittäminen -hankkeelle. Hanketta rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus, ESR ja kunnat ja sen toteutusaika on 1.1.2009-31.12.2011. Hankkeen tavoitteena on kehittää aikuisille suunnattuja koulutuspalveluita tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Kohderyhmänä ovat mm. aikuiskouluttajat, koulutussuunnittelijat, yrittäjät ja työnantajat sekä aikuisopiskelijat. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: - yrittäjyyteen liittyvän tutkinnon osan verkko-opetuksen kehittäminen - johtamistason erikoisammattitutkintojen verkko-opetuksen kehittäminen - näyttötutkintojen työnantaja- ja työntekijäarvioijien perehdyttämisen kehittäminen - opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikkataitojen kehittäminen - sähköisten koulutuspalveluiden prosessin ja verkossa tapahtuvan täydennyskoulutustarjonnan kehittäminen - verkkokoulutustarjonnan tuotteistaminen ja markkinointi. Kuntayhtymä on hakenut Opetushallitukselta valtionavustusta, jolla tehostetaan työssäoppimisen ja näyttöjen ohjausta digikuvien, mobiililaitteiden ja blogien avulla. 2.1.6 Asiakastulokset / koulutuksen vaikuttavuus Kielitaito: Koulutuksen päättyessä opiskelijat selviävät hyvä (2) Opiskelijoiden itsearviointi vähintään yhdellä vieraalla kielellä käytännön elämän tilanteissa. Vapaasti valittaviin opintoihin sisällytetään kieliopintoja ja kannustetaan opiskelijoita valitsemaan ensimmäisen vieraan kielen lisäopintoja. Oppimistulokset: Opiskelijat ovat saavuttaneet opetussuunnitelman mukaiset oppimistulokset. hyvä (3,5) Opettaja-arvio, opiskelijaarvio, työnantajapalaute Kuntayhtymä panostaa työelämälähtöisen koulutuksen kehittämiseen järjestämällä opettajille mahdollisuuksia osallistua työelämäjaksoille. Opiskelijoiden oppimisen tukena ovat mm. monipuoliset verkko-oppimisympäristöt, henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ja vuorovaikutteiset

13 opetusmenetelmät. 2.1.7 Henkilöstötulokset / koulutuksen resurssit ja tehokkuus Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen: Kokonaiskustannukset muodostuvat henkilöstön osaamisen uudistamiseen käytetyistä panoksista (mm. koulutus-, matka-, majoitus- ja palkkakulut). 5 % Talouden seuranta (henkilöstön kokonaismenoista) Kuntayhtymä järjestää vuosittain henkilöstölle mm. työelämäosaamisen diplomiopintoihin liittyviä koulutustilaisuuksia. Henkilöstön työelämäyhteydet: Tavoitteena on toteuttaa henkilöstön työelämäjaksoja uuden ohjelmakauden rahoituksella niin, että kaikilla opettajilla on tiiviit työelämäyhteydet. Tilasto Vähintään 15 henkilöä tai työelämäjaksoja on vähintään 30 kk /vuosi. Kuntayhtymän toiminnan lähtökohtana on, että kaikilla opettajilla on suorat työelämäyhteydet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyvässä työskentelyssä. Henkilöstökoulutus: Henkilöstökoulutuksessa noudatetaan kuntayhtymän Henkilöstöllä Tilasto vahvistettua strategiaa. Koulu- tuksen painopisteet määräytyvät toiminnan kehittämisen mukaisesti. on keskimäärin 5 koulutuspäivää / v henkilöä kohden. Kuntayhtymä järjestää monipuolisesti opetusta tukevia koulutuskokonaisuuksia yhtymän toiminta-alueella. Koko henkilökunnalle yhteisiä koulutuspäiviä on kaksi kertaa vuodessa. Tutkintotavoitteinen koulutus: Henkilöstö osallistuu oman ammattialan tutkintotavoitteiseen 5 % henkilöstöstä Tilasto omaehtoiseen koulutuk- seen vuosittain. Kehittämiskeskusteluissa käydään läpi henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet suhteessa omiin työtehtäviin. Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys: Henkilökunta on tyytyväinen työpaikkaansa. 3,5 Henkilöstöpalaute ja tilasto Kuntayhtymä tarjoaa henkilökunnalle 5 vuorokauden kuntoremontteja. Vuosittain toteutetaan vähintään yksi ryhmäkurssi. Lisäksi käyttöön otetaan vuoden 2011 alusta kulttuuriseteli (entinen kuntoraha) fyysisen tai henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Ammatillisen koulutuksen tu-

14 loksellisuusrahoituksesta yli 3 %:n vuosittain saatava lisärahoitus käytetään henkilöstön kehittämistä tukeviin toimenpiteisiin ja yhteisten hankkeiden omarahoitusosuuksiin. Kuntayhtymän työhyvinvointitiimi on keskeinen toimija henkilöstön työkuntoisuuteen, työssä jaksamiseen ja työtyytyväisyyteen liittyvien toimenpiteiden suunnittelussa ja toimeenpanossa. 2.1.8 Yhteiskunnalliset tulokset Kuntayhtymän toiminnan alueellinen vaikuttavuus: Toiminta tukee jäsenkuntien koulutus- ja elinkeinopolitiikkaa sekä alueen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Opiskelijoiden sijoittuminen Pohjois- Pohjanmaan alueelle Kuntayhtymässä on käynnissä useita ulkopuolisella rahoituksella olevia hankkeita. hyvä (3,5) Palaute jäsenkunnilta ja elinkeinoelämältä 70 % Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu 7 hanketta Hankkeiden määrä ja kokonaisbudjetti 4 milj. euron hankekanta Kuntayhtymä toimii kiinteässä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhtymä toteuttaa Opetusministeriön myöntämää pysyvää alueen työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää. Tehtävä mahdollistaa yrityksille suunnattujen palvelujen kehittämisen. Käytämme monipuolisesti eri rakennerahastojen mahdollisuuksia koulutuksen, oppimisympäristöjen ja muun infran sekä palvelutehtävien kehittämiseen. 2.1.9 Keskeiset suorituskykytulokset / koulutuksen vaikuttavuus Opiskelijoiden sijoittuminen työelämään, jatko-opintoihin, asevelvollisuuden suorittamiseen tai perhevapaalle opintojen päättyessä koulutusaloittain: Heti koulutuksen jälkeen Kaksi vuotta koulutuksesta 90 % 95 % Itsearviointi ja tilastokeskuksen aineisto Kuntayhtymä on saanut jatkorahoituksen opiskelijoiden ohjaustoiminnan tukemiseen. Veera - hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat verkostotyön kehittäminen ohjaustoiminnassa ja opiskelijahuoltotyössä, työpainotteisen koulutuksen kehittäminen ja kokeileminen sekä urasuunnittelun uusien toimintatapojen kehittäminen. Järjestämisluvan käyttöaste (koulutustehtävän mukainen opiskelijamäärä): Opiskelijamäärä 100 % tilasto Tiivis yhteydenpito peruskouluihin, vanhempainillat, messut, KAM-koulutusopas, TET-jaksojen kehittäminen eri koulutusaloille, TAITAJA-kisat, oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolistaminen ja edelleen kehittäminen. Tutkintojen läpäisyaste: Opinto-ohjaus ja henkilökohtaiset opetusjärjestelyt ehkäisevät koulutuksen keskeyttämisiä. 75 % Tilasto: Seurataan kuinka monta prosenttia opiskelijoista valmistuu OPH:n määrittelemässä määräajassa. Jokaiselle koulutusalalle tehdään suunnitelma läpäisyasteen kohottamiseksi.

15 Keskeyttämisaste: Valtakunnan tasoa pienempi negatiivisesti keskeyttäneiden määrä < 4 %. Negatiivisesti keskeyttäneiden prosenttimäärä koulutuksen järjestäjän koko opiskelijamäärästä kalenterivuosittain Opiskelijahuoltoprosessin käytänteiden yhtenäistäminen ammattiopistoissa. Opiskelijahuoltopalveluiden tarjoaminen opiskelijahuollollisia tarpeita vastaavaksi. Tehdään yhteistyötä alueen nuorisotyön toimijoiden kanssa. Keskeiset toimenpiteet on kuvattu opinto-ohjauksen ja opiskelijahuoltoprosessin alla. Kuntayhtymässä syksyllä 2009 alkaneen Veera-hankkeen tavoitteena on, että erityistä tukea tarvitseva nuori saa riittävän tuen ja palvelut opintopolun aikana opiskeluun kiinnittymiseksi ja opintojen etenemisen varmistamiseksi. Keskeiset toimenpiteet ovat: - opiskelijahuoltotyön palvelujen sisällöllinen tarkasteleminen - verkostoituminen eri toimijoiden kanssa opiskelijahuollon palveluiden kehittämiseksi - opiskelijahuollon palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen ammattiopistokohtaisesti yhteistyössä verkoston kanssa Imago ja vetovoima: Riittävä ensisijaisten hakijoiden määrä jokaiselle koulutusalalle 100 % Kaikilla koulutusaloilla ensisijaisten hakijoiden suhde aloituspaikkoihin Vuoden 2011 painopisteenä on riittävän henkilöstöresurssin suuntaaminen markkinoinnin suunnitteluun, toteuttamiseen ja tekniseen tukeen. Rakenteelliseen kehittämiseen liittyvät markkinoinnilliset suunnittelu- ja toteutustyöt edellyttävät päätoimista henkilöä uuden kuntayhtymän vetovoimaisuuden takaamiseksi. 2.2 AIKUISKOULUTUS Aikuiskoulutusta kehitetään niin, että opiskelija tai tutkinnon suorittaja oppii oppimaan ja tekemään ratkaisuja oman osaamisen kehittämiseksi, joilla hän palvelee yhteiskuntaa ja aluekehitystä. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on, että opiskelija hallitsee muutostilanteet ja pystyy hyödyntämään osaamistaan eri tavoilla toimivissa, kieli- ja kulttuuritaustaltaan erilaisissa organisaatioissa. Ammattiopistorakenne luo hyvät edellytykset alueen tasapainoiseen kehittämiseen. Opetusministeriön myöntämän järjestämisluvan mukaan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusehtoisen koulutuksen vuosipaikkamäärä on 112 opiskelijaa ja oppisopimuksen lisäkoulutuspaikkamäärä on 180 opiskelijaa. Tavoitteena on lisätä yhtymän vuosipaikkamääriä viimeistään vuoden 2011 valtionosuusjärjestelmän toteutuksen yhteydessä. Yhtymän oman tuotannon osuutta on mahdollista kasvattaa erityisesti oppisopimuskoulutuksessa. Oppisopimuksella toteutettavan perustutkintokoulutuksen resurssia ei ole rajattu. KAM toimii niin, että alueelle tuleva resurssi kohdennettaisiin aluekehityksestä kokonaisvastuun ottavalle koulutuksen järjestäjälle. Aikuiskoulutuksessa kokeillaan ja edelleen kehitetään yhtenäisiä ja alueellisia ohjaus- ja neuvontapalveluja. KAM toimii alueellisena koordinaattorina tässä kehittämishankkeessa.

16 Aikuiskoulutuksessa on merkittävä vuosittain vaihtuva työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen maksullisen palvelutoiminnan resurssi, joka on riippuvainen kilpailukyvystä ja alueelle kohdistettujen tarjouspyyntöjen määrästä. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän tavoitteena on maksullisessa palvelutoiminnassa pidempikestoiset ja kattavammat hankintasopimukset, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin työelämätarpeisiin. Toimimme keskeisenä koulutuksen toteuttajana eri toimijoiden hallinnoimissa koulutushankkeissa. Aikuiskoulutustiimin roolia KAM:n resurssien ohjauksessa vahvistetaan. KAAVIO: Valtionosuudella toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen vuosipaikkojen jako koulutusaloittain. Perustutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta järjestetään myös näyttötutkintona opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen yhteydessä. Nykyisessä järjestämisluvassa ei ole määrällistä rajoitetta. Koulutusresurssit: Opettajaresursseja pyritään jatkossa käyttämään mahdollisimman paljon ristiin opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen välillä. Tämä mahdollistaa osaamisresurssin mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen aluekehityksen hyväksi. Osaamisen kehittäminen on mahdollista työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hankkeiden kautta tai muiden henkilöstön kehittämishankkeiden kautta. Ennakointi: Kuntayhtymän aikuiskoulutus seuraa alueellisia, mm. työhallinnon ja itse toteutettuja ennakointitietoja, reagoi niihin nopeasti ja kustannustehokkaasti. Ennakointityössä tehdään yhteistyötä opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen kanssa. Aikuiskoulutuksen reagointinopeus on suuri, ja ennakointitiedon mukaisen koulutuksen toteutus on enemmänkin taloudellisista resursseista kiinni. Aikuiskoulutus vastaa jäsenkuntien elinkeinopolitiikan sekä alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. hyvä (3,5) Palaute jäsenkunnilta ja elinkeinoelämältä määräajoin, yhdessä nuorisoasteen kyselyn kanssa. Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää seurataan kotikunnittain. AIKUKAM koordinoi aikuiskoulutusta ja opetusministeriön myöntämän pysyvän Oulun Eteläisen alueen työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän toteuttamista. Aikuiskoulutusta tarjotaan kysyntään vastaten tasapainoisesti ammattiopistojen kautta. Työvoimakoulutuksen OPAL-palaute on vähintään valtakunnan keskitasoa niiden kysymysten osalta, joihin koulutuksen järjestäjä voi vaikuttaa (mitataan useaa asiaa). Palautteen keskiarvo 3,6 Työministeriön OPAL-raportit

17 AIKUKAM seuraa kuukausittain palautetietoa ja raportoi siitä yhtymäjohdolle ja hallinnolle, sekä rehtoreille ja aikuiskoulutustiimille. Ammattiopistojen johto puuttuu kehittämiskeskusteluissa heikkoon palautteeseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen AIPALpalaute. Palautteen Opetushallinnon raportit Vähintään valtakunnan keskitaso niiden kysymysten osalta, joihin koulutuksen järjestäjä voi vaikuttaa (mitataan useaa asiaa). keskiarvo 3,6 AIKUKAM seuraa kuukausittain palautetietoa ja raportoi siitä yhtymäjohdolle ja hallinnolle sekä rehtoreille ja aikuiskoulutustiimille. Ammattiopistojen johto puuttuu kehittämiskeskusteluissa heikkoon palautteeseen. Resurssitavoitteet Ammatillisen lisäkoulutuksen vuosipaikat 125 Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa + 10 % Oppisopimuksen lisäkoulutus 235 Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (järjestämislupa 180) Oppisopimuksen perustutkintosopimukset 110 AIKUKAM toteutumatieto Työvoimakoulutuksen myynti 280 AIKUKAMin toteutumatieto Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuspaikat pyritään täyttämään 110-prosenttisesti, mikä mahdollistaa lisäpaikkojen hakemisen viimeistään valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Oppisopimuskoulutuksen lisäpaikkoja haetaan. Työvoimakoulutuksen markkinointia ja tarjontaa lisätään uusille aloille. Valtionosuusehtoisen (tai valtionavustusehtoisen) 110 % AIKUKAM tilastot ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuminen Ammattiopistot ottavat opiskelijoita ns. ylipaikoille. Ylipaikkojen käyttö mahdollistanee lisäresurssien hakemisen toimintavuoden tai sitä seuraavan vuoden aikana. Oppisopimuskoulutuksen (tutkintotavoitteinen) 85 % AIKUKAM tilastot läpäisyaste Oppisopimuskoulutuksen loppuunsaattaneiden 95 % AIKUKAM tilastot työllistymistavoite Tietopuolisen opetuksen järjestäjän valintaan kiinnitetään huomiota. Yhteistyökumppaneiksi valitaan aidosti oppisopimuskoulutukseen sitoutuneita oppilaitoksia. Varmistetaan, että opiskelijoilla on kulkemismahdollisuudet oppilaitoksiin.

18 Oppisopimuskoulutuksesta KAM:n toteuttamaa 75 % AIKUKAM tilasto oppisopimuksen lisäkoulutuksesta tutkintotavoitteista 75 % AIKUKAM tilastot Ammattiopistojen tuotekehitys, markkinointi, opintojen ohjaus Aikuiskoulutuksen järjestäminen: Näyttötutkintomestarikoulutuksen (15 ov) 45 % Koulutustilasto suorittaneet KAMissa v. 2011 loppuun mennessä Kannustetaan opetushenkilöstöä hakeutumaan näyttötutkintomestarikoulutukseen. Järjestetään tarpeen mukaan KAM:n henkilökunnalle oma näyttötutkintomestari -koulutus. Työvoimakoulutuksen myynti: Työvoimakoulutuksen myynti 3 000 000 Hankintasopimukset Markkinoinnin tehostaminen, menestyminen alueen ulkopuolisissa tarjouskilpailuissa Aikuisopiskelijoiden lukumäärä valtionosuudella toteutettavassa opetussuunnitelmaperusteisessa perustutkintokoulutuksessa: Yli 25 v. opiskelijat 200 Laskentapäivien luvun keskiarvo Markkinoinnin tehostaminen Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintosuoritusten järjestämissopimukset: Ammattitutkintoihin Erikoisammattitutkintoihin 30 10 Tutkintotoimikuntien kanssa voimassa olevat sopimukset Ammattiopistojen uusien tuotteiden kehittäminen Aikuiskoulutuksessa suoritettujen perus-, ammatti, ja erikoisammattitutkintojen määrä: Perustutkintoja 80 Ammattiopistojen tilastot Perustutkinnon osia Ammattitutkintoja Ammattitutkinnon osia Erikoisammattitutkintoja Erikoisammattitutkintojen osia 200 100 100 10 10 Opiskelijoiden ohjaus, henkilökohtaistaminen, tutkintoon valmistavien koulutusten markkinointi, toimet opetustoiminnan kehittämisessä ja ammattiopistojen uusien tuotteiden kehittäminen.

19 Muut tutkinnot: Hygieniapassi 300 Ammattiopistojen tilastot Anniskelupassi Tulityötutkinto Työturvallisuustutkinto Työturvallisuus täydennys Tieturvatutkinto Trukin kuljettajan tutkinto Ensiapu 1 Järjestysmieskortti Palveluja kotiin -passi 150 400 300 10 10 50 200 10 20 Ammattiopistojen uusien tuotteiden kehittäminen, markkinointi 2.3 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUTUSALOITTAIN 2011 2013 Meneillään oleva maailmantalouden murros ja uudet julkisen sektorin toimintamallit korostavat vahvasti laadullisen ennakointityön merkitystä. Yhtymä on ollut ja on osaltaan aktiivisesti mukana alueelle syntyneiden uusien sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatioiden osaamistarpeiden kartoitustyössä. Tämä työ antaa työkaluja yhtymän sosiaali- ja terveysalan koulutustarjonnan profiloimiseen. Jatkossa kaikki opistot eri koulutusaloineen ovat mukana tässä laadullisessa ennakointityössä. Tämä on välttämätöntä, jotta Oulun Eteläisen osaamisprofiiliin liittyen kuntayhtymän opistot ovat osana alueen korkean teknologian ja palvelujen osaamisverkkoa. Yhtymä on opistojensa kautta keskeisesti mukana alueen eri kehittämisympäristöjen toiminnassa. Kuntayhtymän koulutuksen kehittämiskohteita ovat: Nivala toimii elektroniikan mekaniikan tuotantostudio konseptissa. Kehittämisympäristön työn hyödyntämismahdollisuuksia koulutukseen parannetaan käyttämällä opetushenkilökuntaa ja studion henkilökuntaa ristiin. Pyhäjärvellä kivistudion toimintaa kehitetään kone- ja metallialan koeteltujen hyvien toimintamallien mukaisesti. Uusiutuvat energiat ja erityisesti biokaasuun liittyvä koulutus- ja kehittämistyö on Haapajärvellä painopisteenä. Kalajoki on vahvasti mukana erityisesti matkailun kehittämishankkeissa. Jatkossa eri kehittämisympäristöissä saavutettu osaaminen tulisi heijastua entistä paremmin koulutusohjelmien sisällöissä. Tavoitteena on myös lisätä opetushenkilöstön liikkumista yhtymän sisällä. Kuntayhtymä ylläpitää ja kehittää osaltaan alueellista kulttuuria ja tarjoaa näin monipuolisen ja kulttuurisesti rikkaan kasvualustan alueen väestölle sekä koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämiselle. Kuntayhtymässä on korostettu pedagogisen johtajuuden merkitystä henkilöstön ja opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Kuntayhtymän yhteisessä opetussuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin pedagogisen johtajuuden keinoja koulutuksessa. Jokainen koulutusala kehittää toimintaansa ja ottaa huomioon sekä ammatillisen peruskoulutuksen, että aikuiskoulutuksen tuomat vahvuudet ja haasteet. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhdistelmätutkintojen määrää lisätään merkittävästi. Erilaiset kehittämishankkeet mahdollistavat uusien lähestymistapojen tuomisen kuntayhtymän opistoihin sekä erilaisten toimintamallien kokeilun arkityön ja toimintarakenteiden rajoitteista riippumatta. Kuntayhtymän hankkeiden tulee olla sidoksissa opetustoimintaan. Henkilöstön valmiuksia tarjota työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa parannetaan. Kehittämis- ja palvelutehtävää toteutetaan kaikilla koulutusaloilla. Kuntayhtymä hakee uusia rahoituksia mm. henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen ja verkko-opetuksen kehittämiseen.

20 2.3.1 Tekniikan ja liikenteen ala Nykytila: Meneillään oleva rakennemuutos heijastuu myös Kalajokilaakson alueelle. Orastavasta noususuhdanteesta huolimatta epävarmuus tulevasta kehityksestä heijastuu alueen tekniikan ja liikenteen työpaikkakehitykseen. Eräillä aloilla työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaanto ei ole oikein ja ammattitaitoisesta työvoimasta on ollut ajoittain puutetta, suhteellisen korkeasta työttömyydestä huolimatta. Useilla yrityksillä on työntekijöitä, joiden ikääntyminen sekä yritysten laajentuminen lisäävät työvoiman kysyntää. Esimerkkeinä ovat teräsrakenne- ja konepajateollisuus sekä puuala. Rakennemuutoksen myötä autoalan, logistiikan (esim. yhdistelmäajoneuvonkuljettaja) ja rakennusalan (talonrakennus, talotekniikka) ammattilaisille ja asiantuntijoille avautuu uusia työmahdollisuuksia. Keskeisimpiä haasteita on turvata osaavan työvoiman saatavuus alueella. Maailmantalouden taantuma pitää työvoimakoulutuksen kysynnän suhteellisen korkeana vielä vuonna 2011, mutta hakijamäärät alkavat nopeasti vähenemään. Päämäärä/tavoitteet lähivuosille: Nuorisoasteen koulutusvolyymissa ei ole tarvetta suurempiin muutoksiin. Toisen asteen perustutkintokoulutuksen aloituspaikkamäärien muutosten jälkeen koulutustarjonta vastaa määrällisesti alueellista tarvetta. Tulevaisuuden tärkeä haaste on joustavuus, jotta koulutuksen resurssit saadaan mahdollisimman järkevään käyttöön. Kone- ja metallialan koulutuksen toteuttamisen mahdollisuuksia maantieteellisesti laajemmalla alueella parannetaan. Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen kehittämistä ja yhteensovittamista jatketaan aktiivisesti. Aikuiskoulutuksen koulutusvolyymi tulee jatkossa vaihtelemaan paljon. Koko suomen alueella ja lähialueilla tapahtuvat suurhankkeet vaikuttavat myös KAM:n koulutustoimintaan. Tämä aiheuttaa tarpeita tarjonnan ja oppimismahdollisuuksien laajentamiseen. Aikuiskoulutusta vahvistetaan kaikissa tekniikan ja liikenteen koulutusohjelmissa. Keinot: Kuntayhtymä osallistuu metallialan opetusta tukeviin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Työssäoppimista, ammattiosaamisen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen näyttöjä kehitetään yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Kuntayhtymän henkilöstön, koneiden, laitteiden ja tilojen voimavarojen hyödyntäminen tehostuu uuden organisoitumisen myötä. Konekalustoa kehitetään asteittain mobilisoitavaksi (siirrettäväksi). Verkko-opetuksen avulla monipuolistetaan oppimista ja opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioidaan entistä paremmin. Aikuiskoulutusta vahvistetaan kysyntälähtöistä tarjontaa lisäämällä, oppimismahdollisuuksia monipuolistamalla ja -monimuotoistamalla sekä laajentamalla tutkintotilaisuuksien järjestämisoikeuksia. Samalla pyritään vähentämään koulutusasteen sisäistä moninkertaista koulutusta ohjaamalla perustutkinnon suorittanut lyhytkestoisempaan ammattitutkintoon tähtäävään aikuiskoulutukseen. Alalle hakeutuvalle aikuisopiskelijalle tarjotaan vastaavasti myös mahdollisuus perustutkinnon suorittamiseen näyttötutkinnon kautta, joustavasti integroituna toisen asteen koulutukseen. Työnjohtajakoulutuksen turvaamiseksi haetaan mahdollisuuksia saada ko. koulutuslupa. Siihen saakka tehdään yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Maailmantalouden elpyminen vähentää työvoimakoulutuksen kysyntää, mutta toisaalta siihen pystytään vastaamaan koulutustarjontaa laajentamalla erikoisammattitutkintojen suuntaan sekä oppimismahdollisuuksia monipuolistamalla, jolloin työssäkäyvä väestö saavutetaan helpommin. Tutkintojen läpäisyastetta parannetaan edelleen monipuolistamalla opetusmenetelmiä ja kokeilemalla työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämistä. 2.3.2 Kulttuuriala Nykytila: Koulutuskuntayhtymässä toimivia kulttuurialan perustutkintoja ovat käsi- ja taideteollisuusalan sekä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnot. Tuotteensuunnittelun ja valmistuksen (vaatetusala, puuala ja metalliala) ja ympäristön suunnittelun ja rakentamisen (rakennusala, sisustusala ja sisutusrakentamisen ala) koulutusohjelman painopisteenä ovat toiminnan integrointi yritystoimintaan erityisesti työssäoppimispaikkojen ja erilaisten yhteisten hankkeiden kautta.