Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Mitä lääkäri voi tehdä? Geriatri Pirkko Jäntti 19.5.2015 1
Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Suosituksen tavoitteena on edistää yleisimpien muistisairauksien ennaltaehkäisyä, vaaratekijöiden tunnistamista ja hoitoa sekä tehostaa ja yhdenmukaistaa muistioireista ja etenevistä muistisairauksista kärsivien diagnostiikkaa ja hoitoa. Alzheimerin tauti Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä(vci) Parkinsonin taudin muistisairaus Lewyn kappale -tauti Frontotemporaaliset degeneraatiot eli otsa-ohimolohkorappeumat Käypä hoidon 4 ratkaisua muistisairauksien haasteeseen 1. Ennaltaehkäisy 2. Varhainen taudinmääritys 3. Kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus 4. Ehyt hoitopolku 2
Aivoterveyden edistäminen On koko elämän mittainen Alzheimerin taudin luonnollinen kulku 3
4
Suomalaisen ikääntyvän väestön kognitiivisen heikentymisen ehkäisytutkimus The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability FINGER Tutkimuksessa on 1200 henkilöä, joilla on vaara sairastua muistisairauteen, tutkimus alkanut syksyllä 2009 ja päättynyt vuoden 2011 lopussa. Tutkittavien ikä tutkimuksen alussa 60 77v Ravitsemusneuvonta Fyysinen aktiivisuus Älyllisten toimintojen harjoittaminen ja sosiaalinen aktiivisuus Sydän ja verisuonitautien riskitekijöiden arvioiminen ja hoito 5
Elintapaneuvonta ehkäisee muistihäiriöitä Lancet, March 12, 2015 6
FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta, liikuntaharjoittelu ja muistiharjoittelu) sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinnalla, voidaan pienentää muistihäiriöiden riskiä ja parantaa iäkkäiden henkilöiden muisti- ja ajattelutoimintoja Kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelutoiminnan heikkenemiseen oli 31% suurempi kuin elintapaneuvontaa saaneiden. Aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua voidaan siirtää 5-10 vuotta muistisairaiden määrä voisi jopa puolittua 7
Aivojen kunnon kohentaminen Mitä uutta FINGER-tutkimus toi? Ohjeiden toteutus vaatii resursseja ja systemaattisuutta 1. Virikkeitä ja henkinen ponnistelu 2. Liikunta 3. Hyvä ravitsemus 4. Vitamiini- ja muiden puutosten korjaaminen 5. Hyvä yöuni 6. Yleissairauksien hyvä hoito 7. Lääkityksen kokonaistarkastus 8. Nautintoaineita kohtuudella 8
Tarve aikaisemmalle diagnoosille? Tieto Alzheimerin taudista on lisääntynyt ja tutkimustekniikat parantuneet Alzheimerin taudin hoidon tavoite muuttumassa Alzheimerin taudin tunnistaminen varhain, ennen dementiatasoista häiriötä kohdennettu lääkehoito mahdollisimman aikaisin Vaikuttaminen Alzheimerin taudin aivopatologiaan tulevaisuudessa: taudin etenemisen pysäyttäminen uusilla hoidoilla? (rokotteet, ß- ja γ-sekretaasin estäjät) Tiedossa olevat tai parhaalla mahdollisella tavalla hoidetut sairaudet Esim. diabetes, koronaaritauti, hypertonia, hyperkolesterolemia Esimerkkejä Kaatuilu tunnistamattomista Ummetus tai Masennus epätyydyttävästi Muistisairaus hoidetuista Virtsankarkailu sairauksista Vajaaravitsemus /oireyhtymistä Parkinsonin tauti Äkillinen sekavuustila Näkö- ja kuulo-ongelmat Lääkkeiden sivuvaikutukset Hauraus-raihnaus oireyhtymä (HRO) Verenpaineen lasku seisomaan noustessa Jäävuori-ilmiö: tärkeitä toimintakykyä ja hyvinvointia heikentäviä sairauksia jää toteamatta, vaikka ne olisivat hoidettavissa 9
Kenelle muistisairauksien tunnistaminen kuuluu? Kaikille vanhojen ihmisten kanssa työskenteleville Epäily muistisairaudesta voi herätä joko muistivaikeuksien, toimintakyvyn heikkenemisen tai psykiatristen oireiden ilmaantuessa Muistitoimintojen selvittäminen tulisi kuulua kaikkiin ikäkausitarkastuksiin, toimintakykyä edistäviin kotikäynteihin, kroonisten sairauksien vuosikontrolleihin, ajokyvyn arviointeihin sekä terveyskeskusten vuodeosastojen/sairaaloiden tutkimusarsenaaliin Muistisairaus missä tilanteissa epäilen/huomioin? Kaikilla minkä tahansa kroonisen sairauden seurantakäynneillä Potilas käy toistuvasti päivystyksessä tai unohtaa vastaanottoaikoja, sotkee lääkehoitoja Ajokyvyn arvioinneissa Vuodeosastolla, jos akuutin sairauden yhteydessä sekavuutta 10
Milloin epäillä muistisairautta? Henkilö itse tai hänen omaisensa ovat huolissaan lähimuistista tai psyyken muutoksista Muistioire haittaa töitä ja arkiaskareita, sovitut asiat unohtuvat Tapahtumamuisti on heikentynyt Terveyspalvelujen käyttö epätarkoituksenmukaista, vaikeuksia noudattaa hoito-ohjeita Käsitteellinen ajattelu on heikentynyt, esimerkiksi taloudellisten asioiden hoitamisessa vaikeutta Esineitä katoaa ja joskus on vaikea ymmärtää niiden käyttötapaa ja tarkoitusta Mielialamuutoksia yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa. Persoonallisuus muuttuu, harhaluuloisuutta Tapahtunut muutosta aikaisempaan käyttäytymiseen Sekavuus akuutin sairauden yhteydessä 11
Lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI) Lievä kognitiivinen heikentyminen on tila, jossa potilaan henkinen suorituskyky on alentunut, mutta potilaalla ei ole dementiaa. Omatoimisuus perustoiminnoissa on säilynyt, lievä heikentyminen monimutkaisissa toiminnoissa mahdollinen. Subjektiivinen muistioire" MCI:n ennuste Tulee seurata 5 v 20 % AT Morris 2001 24 % AT Tierney 1996 2 v 2.5 v 4.5 v 41.3 % AT Devanand 1997 4.5 v 55 % AT Petersen 1995 30 % AT Bennett 2002 12
Kognitiivisen toimintakyvyn muutoksen nopeus kertoo sen syystä Delirium = akuutti aivojen vajaatoiminta Aivojen tehtävänä on vastaanottaa informaatiota ympäristöstä, prosessoida sitä ja muotoilla asianmukainen vaste Deliriumista eli sekavuustilasta kärsivän potilaan aivot ovat akuutisti kyvyttömiä prosessoimaan informaatiota ja ärsykkeitä asianmukaisesti Taustalla somaattinen syy Merkittävin riskitekijä on krooninen aivojen vajaatoiminta, dementoiva sairaus 13
Delirium sairaalassa Vallitsevuus, prevalenssi Yleissairaala 15-20% Akuuttihoito 20-40% Psykiatrinen tai palliatiivisen hoidon yksikkö 13-42% Kirurgia 15-85% Tehohoito ad 50-80% Päivystyspoliklinikka Noin joka 7.s yli 65- vuotias, joka 3.s yli 85- vuotias ja lähes jokainen vaikeaa dementiaa sairastava vanhuspotilas kärsii sairaalan päivystyspoliklinikalla myös deliriumista Deliriumin oireet vanhuksilla Hyperaktiivinen Levottomuus Kiihtyneisyys Aistiharhat Vaikeammat kognitiiviset oireet kuin keski-ikäisillä Vanhuksilla noin kolmannes tapauksista Parempi ennuste? Hypoaktiivinen Hidastuneisuus Uneliaisuus Vaikeammat kognitiiviset oireet kuin keski-ikäisillä Vanhuksilla yleisempi Ennuste huonompi? 14
The Confusion Assessment Method (CAM) (Inouye ym. 1990) 1. Äkillinenalku& vaihteleva oireiston kulku & 2. Tarkkaavaisuushäiriö + joko/ tai 3. Hajanainen ajattelu 4. Poikkeava tajunnan taso DELIRIUM Delirium on vaarallinen diagnoosi, koska se Liittyy suurentuneeseen kuolleisuuteen (20-30%/6kk). Deliriumin pituus lisäsi kuolleisuutta. Pidentää sairaalassaoloaikaa (2x) Lisää pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumisen vaaraa (25-30%) Heikentää toimintakykyä Lisää loukkaantumisen riskiä On raskas kokemus potilaalle ja omaisille Ennakoi dementoivaa sairautta Dementoiva sairaus todettiin 38%:lla yli 65-vuotiaista 2 vuoden seurannassa ja 65%:lla yli 85-vuotiaista 3 vuoden seurannassa (Rahkonen, 2000). 15
Kirjallisuutta Rusanen M, Ngandu T, Kivipelto M. Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin. Suomen Lääkärilehti 42/2014, vsk 69; 2707-2712 Kivipelto M ym The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER): Study design and progresss Alzheimer s & Dementia 9 (2013): 657-665 http://dx.doi.org/10.1016/s0140-6736(15)60461-5 Juva K. Alkava muistisairaus milloin muistihuoli johtaa kattaviin tutkimuksiin? Duodecim 2014;130:969-74 Mattila J ym. Iäkkään potilaan kognitiiviset oireet toimintakyvyn ylläpito on aina tärkeää. Duodecim 2015;131:599-603 Kiitos! 16