Työyhteisösovittelu varhaisen tuen toimintamuotona Valtion työsuojelutapaaminen 7.10.2014 Ismo Saario
Varhainen tukeminen Työhyvinvointi on seurausta tasapainoisesta, motivoivasta ja sujuvasta työn arjesta hyvin toimivassa työyhteisössä. Siinä henkilöstö voi suunnata energiansa perustehtäviensä hoitamiseen. Työn tekemiseen voi aika ajoin tulla häiriöitä, jotka haittaavat työtehtävistä suoriutumista ja ovat uhkana työhyvinvoinnille. Hyvään henkilöstöpolitiikkaan kuuluu, että kaikki työn tekemistä haittaavat ongelmatilanteet ratkaistaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tilanteiden selkiyttämiseen ja ratkaisujen löytämiseen esimiehet ja yksiköt saavat tukea HR -toiminnolta, työterveyshuollosta sekä työsuojeluorganisaatiolta.
Varhaisen tuen tilanteet, vastuut ja toimijat Työn tekemistä haittaava yksilötai työyhteisöongelma esim. Työntekijän poissaolokäyttäytyminen muuttuu työtehtävien hoidossa heikkenemistä työajan hallinnassa ongelmia sitoutuminen pelisääntöihin heikkenee epäily päihdeongelmasta koettu kiusaaminen tai häirintä käyttäytymismuutokset (jatkuva väsymys, eristäytyminen, motivaation puute jne.) Työyhteisö ei suoriudu perustehtävästään jakaantuu eripuraisiin kuppikuntiin käyttää aikaansa enenevässä määrin keskinäisten välien selvittelyyn yhteinen keskustelu loppuu / eristäytyminen uupuu ja sairauspoissaolot lisääntyvät Työyhteisö Tunnistamis- ja esilleottovastuu jokaisella työyhteisön jäsenellä Esimies Vastuu työyhteisön työhyvinvoinnista ts. asian tunnistamisesta, selvittämisestä ja puheeksiottamisesta on esimiehellä Esimiehen omat johtamis-työkalut perehdyttäminen kehityskeskustelut henkilöstöpalaverit Muita puheeksioton aloitteentekijöitä työterveyshuolto, työsuojeluorganisaation toimijat, luottamusmiehet, henkilöstöhallinto, opiskelijat Esimiehen tukena Toimijat henkilöstönkehittämisen ja henkilöstöhallinnon henkilöstö työsuojelupäällikkö ja - valtuutetut työterveyshuollon lääkärit, hoitajat ja psykologit Ohjeet ja prosessit Vartu-sivusto henkilöstöpoliittinen ohjelma
Havaintoja ja tuloksia Erilaisiin ongelmatilanteisiin liittyvien yhteydenottojen määrä on lisääntynyt selkeästi Ongelman tunnistamisen ja siihen liittyvän avun hakemisen välinen aika on lyhentynyt Yhteydenottaja yleisemmin esimiesasemassa oleva Valtaosassa tapauksista riittää esimiehen sparraus- /puheeksioton tuki Muita tuen muotoja: työkyvyn arviointi, työyhteisösovittelu, työterveyslääkärin konsultointi, coahcing, työhyvinvointikysely Haasteena piiloon jäävät tapaukset (esteenä esille ottamiseen liittyvät pelot)
Työyhteisösovittelu Uusi, yleisiin sovittelun malleihin ja ratkaisukeskeisyyteen perustuva tieteellisesti tutkittu konfliktien ratkaisumenetelmä. Työyhteisösovittelussa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia sovittelumenettelyn avulla löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelija ei osallistu erimielisyyden ratkaisuun vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Kuulluksi tuleminen, arvostuksen kokeminen, osallisuus, yhteisen ymmärryksen luominen, menneen korjaaminen ja korvaaminen, sitoutuminen ja vastuunotto
Sovittelumenettelyn kehittymisen askelia TY pilottiorganisaationa mukaan työyhteisösovittelua koskevaan väitöstutkimukseen v. 2007 (kaksi tapausta). Kokemukset sovittelun vaikuttavuudesta sekä saadut tutkimustulokset rohkaisevia V. 2009 työyhteisösovittelu pysyväksi henkilöstön kehittämisen palvelumuodoksi V. 2011-2012 uusi varhaisen tukemisen malli. Vartu madaltanut kynnystä haasteellisten työelämätilanteiden käsittelyyn Sovittelijavalmennus 8/2012 (12 sovittelijaa) Työeläkeyhtiö Varman yliopistoille tarjoama valmennus 2013
Sovittelumenettely organisaation prosessina 1. Alkutilannekartoitus yhteydenotto henkilöstönkehittämisyksikköön ongelman tutkiminen haastattelemalla oikean intervention valitseminen (voidaanko sovitella) 2. Sovittelun valmistelevat toimenpiteet sovittelijaparin valitseminen konfliktin terveydellisen riskin arviointi työterveyshuollossa prosessin käynnistäjän valinta sovittelun käytännön järjestelijän nimeäminen yksikössä
sovitteluprosessi 3. Sovittelun käynnistäminen Työnantajaposition omaavan toimijan (dekaani tai henkilöstöpäällikkö) tai henkilöstönkehittämispäällikön viesti osallisille 4. Sovitteluprosessi (Timo Pehrmanin mukaan) Alkuinfo (yhteinen tai yksilöllisten haastattelujen alussa) Yksilölliset haastattelut Yhteinen sovittelutapaaminen ja kirjallinen sopimus Seurantatapaaminen
TYÖYHTEISÖSOVITTELU
sovitteluprosessi 5. Jälkitoimenpiteet Reflektointi sovittelijoiden ja henkilöstönkehittämisyksikön kesken Mikä tapauksessa oli haastavaa/toimivaa? Tarvitaanko muita tukitoimenpiteitä? Kopio sopimuksesta henkilöstönkehittämisyksikköön
Sovittelutapaukset Vv. 2007-2013 on käynnistetty 22 sovitteluprosessia. Sovittelun tilaaja: esimies (18 tapauksessa) työntekijä (2) työterveyslääkäri/työpsykologi (2) Sovitteluun johtaneet syyt: yhteistyön toimimattomuus (6), työtehtävien laiminlyönti (5), puutteet johtamisessa (5), epäasiallinen käytös (2), pelisääntöjen noudattamatta jättäminen (3), tehtävänkuvan muutos (1)
TULOKSIA JA HYÖTYJÄ Sovitteluista 90% on johtanut osapuolten sopimukseen Sopiminen on ollut mahdollista tapauksessa, jossa on jo käytetty kurinpitotoimia Sopiminen on ollut mahdollista tapauksessa, jossa konflikti on siirtynyt organisaation ulkopuolelle Sovittelumenettely ja palvelun korkea omavaraisuusaste tuo kustannussäästöjä organisaatiolle Sovittelu kytkee työterveyden toimijat ja tukipalvelut työyhteisön ongelmatilanteisiin
TULOKSIA JA HYÖTYJÄ Sovittelijoiden yhteinen reflektointi mahdollistaa vertaisoppimisen ja -tuen sekä sovittelun kehittämisen Sovittelijat voivat hyödyntää taitojaan esimiestyössään Varhainen sopiminen ehkäisee pitkien viranomaisille siirtyvien riitaprosessien syntymistä Sovittelumenettely on sovellettavissa monenlaisiin organisaatioihin niiden toimialasta riippumatta Vaiheittaisen sovittelun hyödynnettävyys selvitettävä tapauskohtaisesti HENRY ry:n vuoden 2013 henkilöstöteko kilpailun kunniamaininta
Vartu-malli ja sovittelutapaukset Sovittelutapausten lukumäärä 2007-2013 lukumäärä 10 6 2 1 1 1 1 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Mikä sovittelun implementoinnissa on tärkeää? Ylimmän johdon ja Suomen sovittelufoorumi ry:n tuki Sovittelupalvelun tuotteistaminen ja omakohtaistaminen Tieteellisesti tutkittu menetelmä Asian pitäminen esillä säännöllisesti (koulutukset, intranet sivut, lehtiartikkelit, muu medianäkyvyys) Mahdollisuus kouluttautua sovittelijaksi ja sisällyttää sovittelu osaksi työtehtävää Toiminnan selkeä omistajuus ja koordinointi Työterveyshuolto on ottanut sovittelun osaksi omaa keinovalikoimaa Sovittelijaverkoston kautta tieto menetelmästä leviää organisaatiossa ( puskaradio ) Sovittelijoiden osaamisesta huolehtiminen