SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS

Transkriptio

1 SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin vaikuttavia tekijöitä Terveyskäyttäytyminen Liikunta-aktiivisuus Alkoholinkäyttö Tupakointi ja nuuskaaminen Henkinen hyvinvointi Väsymys ja nukkumisongelmat Poissaolot SIVU 2

3 SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI 2009 / 2011 / 2013 Aineiston koko on vastaajaa Miehiä 48.7%, naisia 51.3% Tiedot on kerätty vuosien aikana Aineisto 2009 ( ), n = Aineisto 2011 ( ), n = Aineisto 2013 ( ), n = Aineisto on koottu Odumin kumppaniyrityksistä, pääosin suuria ja keskisuuria yrityksiä Diacorin työterveyshuoltoasiakkailta, pääosin pieniä ja keskisuuria yrityksiä SIVU 3

4 SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI 2009 / 2011 / 2013 Raportin vertailuryhmät Työkyvyn mukaan: ennuste työkyvystä kahden vuoden kuluttua (oma arvio) Kohonnut tai korkea työkykyriski Ei työkykyriskiä Ikäryhmien mukaan 18 29, 30 39, 40 49, vuotiaat SIVU 4

5 VERTAILURYHMÄT TYÖKYVYN NÄKÖKULMASTA Ryhmä 1 ( Ei riskiä ) Henkilö on vastannut kysymykseen: Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua?: Melko varmasti Ryhmä 2 ( Korkea riski ) Henkilö vastannut yllä olevaan kysymykseen: En ole varma tai tuskin SIVU 5

6 SIVU 6 TYÖKYKYENNUSTEEN MUUTOS

7 30% 25% KORKEAN TYÖKYKYRISKIN MUUTOS TYÖKYKYRISKI ON HIEMAN PARANTUNUT KAIKISSA IKÄRYHMISSÄ, SELKEIN MUUTOS NÄKYY VUOTIAIDEN IKÄRYHMÄSSÄ En ole varma tai tuskin 20% 17,6 % 15% 14,8 % 13,6 % % 5% 7,6 % 7,7 % 7,1 % 5,5 % 6,6 % 6,1 % 9,0 % 8,2 % 7,5 % % v v v v. SIVU 7

8 KORKEAN TYÖKYKYRISKIN MUUTOS V. LASKENNALLINEN SÄÄSTÖ TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEMENOIHIN OLISI 110M / VUOSI 20,0 % 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 10,5 % 9,2 % 8,2 % Korkeassa työkykyriskissä olevien työntekijöiden osuus koko aineistossa on vähentynyt 2009 vuodesta vuoteen ,3 prosenttiyksikköä. Ei varma/tuskin SIVU 8

9 KORKEAN TYÖKYKYRISKIN SYYT 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% v v v v v v v v Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työkykyriskiin keskeisesti kaikissa ikäryhmissä. Vanhemmilla ihmisillä myös oireiden ja sairauksien osuus on merkittävä. Oireet ja sairaudet Työhön liittyvät tekijät SIVU 9

10 VOIMAKKAIDEN KIPUOIREIDEN VAIKUTUS TYÖKYKYRISKIIN 80% 70% 60% Kipuoireiden osuus kasvaa vanhemmissa ikäryhmissä. 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kipu Ei riskiä Kipu Korkea riski Kipu Ei riskiä Kipu Korkea riski SIVU 10

11 KIVUN AIHEUTTAMA HEIKENTYNYT TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN TOIMINTAKYKY 80% 70% 60% 50% Tules-oireiden merkitys kasvaa iän myötä ja on yleisempää korkean riskin ryhmissä. Tuki- ja liikuntaoireiden alentunut toimintakyky selittää korkeaa työkyvyttömyyden riskiä. 40% 30% 20% 10% Tules Ei riskiä Tules Korkea riski Tules Ei riskiä Tules Korkea riski % SIVU 11

12 TYÖHÖN LIITTYVÄT KORKEAN TYÖKYKYRISKIN SYYT 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Työhön liittyvillä tekijöillä merkittävä osuus, stressin osuus on kasvanut v v. SIVU 12

13 SIVU 13 TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN

14 LIIKUNTA-AKTIIVISUUS EI LIIKUNTAA LAINKAAN 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Niiden henkilöiden määrä, jotka eivät harrasta liikuntaa lainkaan, on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Ei riskiä Korkea riski 2009 Ei riskiä Korkea tai korkea riski Ei riskiä Korkea riski % SIVU 14

15 ALKOHOLINKÄYTTÖ VÄHINTÄÄN 5 / 7 ANNOSTA KERRALLAAN USEITA KERTOJA KK:SSA 80% 70% 60% 50% Runsas alkoholinkäyttö on vähentynyt nuorten ikäryhmässä. Alkoholin käytössä ei ole erityistä eroa ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä. 40% 30% 20% 10% 0% Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski SIVU 15

16 TUPAKOINTI JA NUUSKAAMINEN TUPAKOINTI JA NUUSKAAMINEN SILLOIN TÄLLÖIN TAI SÄÄNNÖLLISESTI 80% 70% 60% Tupakointi on vähentynyt erityisesti nuorissa ikäryhmissä, joskin nuoret tupakoivat edelleen eniten. 50% 40% 30% 20% 10% Ei riskiä Korkea tai kohonnut riski Ei riskiä Korkea tai kohonnut riski Ei riskiä Korkea tai kohonnut riski % SIVU 16

17 HENKINEN HYVINVOINTI TULEVAISUUS TUNTUU MINUSTA MELKO MASENTAVALTA 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Tulevaisuuden näkymät ovat parantuneet nuorten ryhmässä. Ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä suuri ero, ja huoli tulevaisuudesta korostuu keski-iän ikäryhmissä. Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski SIVU 17

18 HENKINEN HYVINVOINTI MINUSTA TUNTUU, ETTÄ OLEN EPÄONNISTUNUT PYRKIMYKSISSÄNI TAVALLISTA USEAMMIN 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % Epäonnistumisen tunne korostuu korkean riskin ryhmässä. Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski ,0 % SIVU 18

19 HENKINEN HYVINVOINTI TUNNEN ITSENI ALAKULOISEKSI JA SURULLISEKSI 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Erot ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä ovat suuria, korkean riskin ryhmässä hienoista positiivista kehitystä keski-iän ja vanhempien ikäryhmissä. Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski SIVU 19

20 UNIONGELMAT KÄRSIN UNETTOMUUDESTA, NUKAHTAMISVAIKEUKSISTA TAI LIIAN AIKAISIN KESKEN UNIEN HERÄÄMISESTÄ 80,0 % 70,0 % 60,0 % Uniongelmat ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % SIVU 20 Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski

21 LYHYET POISSAOLOT 1-3 PÄIVÄN POISSAOLOT EDELTÄVÄN 6 KK:N AIKANA (1-4) ERILLISTÄ POISSAOLOJAKSOA 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % Lyhyissä poissaoloissa ei ole mainittavaa eroa ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä. Iän myötä lyhyet sairauspoissaolot näyttävät vähenevän. Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski ,0 % SIVU 21

22 PITKÄT POISSAOLOT YLI 10 PÄIVÄN POISSAOLOT EDELTÄVÄN 6 KK:N AIKANA (1-4) ERILLISTÄ POISSAOLOJAKSOA 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % SIVU 22 Pitkät poissaolot ovat samalla tasolla eri ikäryhmissä. Pitkät poissaolot keskittyvät korkean riskin ryhmiin. Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski Ei riskiä Korkea riski

23 YHTEENVETO SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINNISTA VUOSINA 2009 / 2011 / 2013 Työkykyennuste on parantunut kaikissa ikäryhmissä ja koko aineistossa muutos vuodesta 2009 vuoteen 2013 on -2,3 prosenttiyksikköä Nuorten korostunut työkykyriskin uhka on pienentynyt vuoden 2009 tilanteesta Työhön liittyvät syyt ovat keskeisin korkeaa työkykyriskiä selittävä tekijä kaikissa ikäryhmissä Sairauksien merkitys työkykyriskin selittäjänä kasvaa ikäryhmittäin Ikäryhmässä v. sairaudet ensisijaisia Koetuilla kivuilla on ilmeinen yhteys kohonneeseen työkykyriskiin Tuki- ja liikuntaelinoireisiin liittyvä heikentynyt toimintakyky korostuu korkean työkykyriskin ryhmissä Poissaolojen määrä on vähentynyt Lyhyet poissaolot ovat vähentyneet kaikissa paitsi vuotiaiden ikäryhmässä Ei mainittavia eroja ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä Pitkät poissaolot keskittyvät korkean riskin ryhmiin, ja niissä näkyy myönteistä kehitystä korkean riskin ryhmissä. SIVU 23

24 YHTEENVETO SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINNISTA VUOSINA 2009 / 2011 / 2013 Henkinen hyvinvointi Henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean-riskin-ryhmiin Henkinen hyvinvointi on keskeistä työkyvyn säilymisen kannalta, ja se näyttää korostuvan vuotiaiden ikäryhmässä Stressitekijöiden merkitys on kasvanut korkean työkykyriskin omaavilla Uniongelmat ja stressin kokeminen ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä Terveyskäyttäytymisessä on tapahtunut myönteinen kehitys Liikkumattomien määrä on vähentynyt kaikissa ryhmissä Runsas alkoholinkäyttö on vähentynyt merkittävästi nuorimmassa ikäryhmässä (18 29 v.) erityisesti korkean riskin ryhmässä, joskin se on edelleen yleisintä tässä ikäryhmässä Tupakointi vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, myös korkean riskin ryhmissä, nuoret tupakoivat edelleen eniten. SIVU 24

25 SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 25