1 Euran kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Valtuusto 22.6.2015
2 TILINPÄÄTÖSKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TOIMINTAKERTOMUS 2014... 4 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 125 Tuloslaskelma... 125 Rahoituslaskelma... 126 Euran kunnan tase... 126 Konsernitase... 129 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 132 Tilintarkastusmerkintä... 151 TOIMINTAKERTOMUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 4 2.1 Kunnanjohtajan katsaus... 4 2.2 Kunnan yleinen kehitys... 7 2.3 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 6 2.4 Kunnan henkilöstö... 8 2.5 Yleinen taloudellinen kehitys... 10 2.6 Euran kunnan taloudellinen kehitys... 13 3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 15 3.1 Tuloslaskelma 2014... 15 4 TOIMINNAN RAHOITTAMINEN... 20 4.1 Rahoituslaskelma 2014... 20 5 TASE... 22 5.1. Tase... 22 5.2 Taseen tunnusluvut... 23 5.3 Taseen analysointia... 24 5.4 Kokonaistulot ja menot... 24 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 25 6.1 Kuntakonsernin rakenne... 25 6.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 25 7 KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ... 30 8 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 30 8.1 Vastuualueiden yksityiskohtainen toiminnan ja talouden tarkastelu... 30 8.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 120 8.3 Investointien toteutuminen... 121 8.4 Rahoitusosan toteutuminen... 123 8.5 Yhteenveto määrärahojen ja tulosarvioiden toteutumisesta... 125
3 JOHDANTO Kuntalain mukaan kunnat noudattavat kirjanpidossaan ja tilinpäätöksessään kirjanpitolakia soveltuvin osin. Kunnan tilinpäätös- ja toimintakertomuksen tarkoituksena on antaa oikea ja riittävä kuva kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tilinpäätöskokonaisuus Tilinpäätöstä koskevat säännökset Kunnan tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja se on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Tilinpäätöksen sisältö Kuntalain 68 :n mukaan kunnan on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitteineen. Toimintakertomus Toimintakertomuksen pakolliset ja suositeltavat asiat Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen antamisesta vastaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävä on selvittää valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksytään talousarviossa ja -suunnitelmassa.
4 TOIMINTAKERTOMUS 2014 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2014 päätavoitteiden toteutuminen Vuoden 2014 talousarviovalmistelun lähtökohtana oli, että taloudellisista paineista huolimatta tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroja ei koroteta. Ohjeena tulosalueille sen sijaan annettiin, että ne keskittyisivät erityisesti palvelutuotannon rakenteellisiin uudistuksiin ja henkilöstömenojen hallintaan. Budjetointiprosessia uudistettiin vuodelle 2014. Johtavana ajatuksena oli täsmentää toimielinten välistä työnjakoa: valtuusto päättää tavoitteista ja linjaratkaisuista, kunnanhallitus johtaa taloudenhoitoa ja hallintokunnat vastaavat tulosaluekohtaisen kehyksen puitteissa palvelutuotannosta ja resurssien tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta. Euran kunnan organisaatio osoitti vuoden 2014 aikana kykynsä reagoida tilanteen mukaisella tavalla. Käyttömenojen kasvu oli n. 1,7 % edellisvuoteen verrattuna, mikä kasvuluku on yksi menneiden vuosikymmenten pienimmistä. Toisaalta myös inflaatio oli matalalla tasolla ja palkkataulukoihin tehtiin vain vähäiset tarkistukset. Valittu strategia, palveluiden tuottaminen lisääntyvässä määrin oman organisaation toimesta ostopalveluiden sijaan, osoitti toimivuutensa. Monin tavoin tehostunut palvelutuotanto ei kuitenkaan riittänyt siihen, että taloudellisissa tunnusluvuissa olisi päästy kuntastrategiassa asetetulle tasolle. Osumatarkkuus tarkistettuun talousarvioon verrattuna oli kuitenkin varsin hyvä. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosien 2011, 2012, 2013 ja 2014 keskeiset kunnallistalouden tunnusluvut: TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 käyttömenot 70,8 milj. 73,1 milj. 76,0 milj. 77,3 milj. tuloveroprosentti 19,5 % 20,5 % 20,5 % 20,5 % verokertymä 38,8 milj. 41,0 milj. 44,0 milj. 43,0 milj. vuosikate 2,9 milj. 2,5 milj. 2,7 milj. 0,5 milj. tulos 0,8 milj. 0,3 milj. 0,2 milj. -2,3 milj. investoinnit 6,5 milj. 3,6 milj. e 10,7 milj. 7,2 milj. taseen ylijäämä 7,7 milj. 7,9 milj. 8,0 milj. 5,7 milj. lainakanta 11,2 milj. 12,0 milj. 16,9 milj. 24,7 milj. suhteellinen velkaantuneisuus 29,9 % 30,0 % 37,5 % 47,5 % omavaraisuusaste 63,0 % 62,5 % 56,3 % 49,1 %
5 Kuten edellä olevasta taulukosta ilmenee, Euran kunnalla on edessä merkittävät rakenteelliset ja taloudelliset ratkaisut. Koko organisaation on yhdessä sisäistettävä vaadittavien ratkaisujen todellinen mittakaava. Kuntien toimintaympäristön muutos ja Euran kunnan strategia Valtuustossa hyväksyttiin 18.10.2010 Euran kunnan strategiset linjaukset vv. 2010-2020. Strategiakirjasessa todettiin seuraavien kehityspiirteiden olevan keskeisiä tarkastelujakson aikana: globalisaatiokehitys ja kansainvälisen talouden välittömät heijastus- ja kerrannaisvaikutukset myös paikalliselle tasolle Euroopan unionin murros ja uudistuminen suomalaisen elinkeinorakenteen muutos ja kansainvälinen työnjako/ kilpailu väestölliset muutokset/paine palveluiden uuteen kohdentamiseen alue-, kunta- ja yhdyskuntarakenteen muutos peruspalveluohjelma ja uudistuva lainsäädäntö sekä nykyistä vahvemmat ohjaus- ja kontrollijärjestelmät julkisen talouden pysyvä rahoitusvaje ja velkaantuminen julkisen ja yksityisen sektorin henkilöstöpoliittisten toimintamallien yhdenmukaistuminen kunnallisen demokratian ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien uudistuminen/kunnalliskulttuurin kehittäminen Edellä kuvatut kehityspiirteet ovat koskettaneet kuntia ja niiden toimintaa ennakoituakin voimakkaammalla otteella. Edessä olevat ratkaisut on tehtävä siitä lähtökohdasta, että useimmat edellä kuvatut trendit ovat pitkäkestoisia ja yhä uusia haasteita antavia. Vuoden 2015 aikana Euran kunta tulee osaltaan tekemään päätöksensä tulevasta kuntarakenteesta ja myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleen järjestely on edessä. Menossa oleva aika voidaan kiteyttää kuntaorganisaation näkökulmasta seuraavasti: I Kunnat murroksessa II Muutoksen aika III Jatkuva kehittäminen Nähdä Hyväksyä Sitoutua Päätöksiä tehtäessä on hyvä korostaa, että Euran kunnan päättäjillä on velvollisuus turvata asukkailleen laadukkaat ja riittävät perus- ja muut välttämättömät palvelut myös tulevina vuosina. Samoin on arvioitava kuntatalouden tila ja tuleva kantokyky ja varmistettava palveluiden ja investointien rahoitus. Laaditussa kuntarakenneselvityksessä on ns. painelaskelman avulla kuvattu kuntatalouteen syntyvää rahoitusvajetta ja veroprosenttiin kohdistuvaa painetta. Viime vuosien aikana Euran kunta on panostanut teollisuuden ja muun yritystoiminnan kilpailukykyisten toimintaedellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen. Aktiivinen elinkeinopolitiikka ja tiivistyvä yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on välttämätöntä myös tulevina vuosina. Kuntaa kehitetään parhaiten lukuisten toimijoiden yhdensuuntaisin ponnistuksin. Esitän Euran kunnan luottamushenkilöille ja koko henkilöstölle kiitokset ahkerasta työstä Euran kunnan hyväksi vuonna 2014. Eurassa maaliskuun 30. päivänä 2015 Matti Lahtinen kunnanjohtaja
6 2.2. Kunnan yleinen kehitys Väestö Euran väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 12 320 (v. 2013 12 412), joista naisia oli 6190 (6218) ja miehiä 6130 (6150). Valtionvarainministeriön 2010 tekemän väestöennusteen mukaan Euran asukasluku laskee vähitellen keskimääri 0,3 % vuodessa. Vuonna 2020 asukasluku olisi noin 12.180 ja vuonna 2040 noin 11.800. Väkiluku ei 30 vuoden aikana laske siis kovinkaan paljon. Työllisyys Euran työvoiman määrä vuoden 2014 lopussa 5615 (v. 2013 5595). Työttömiä oli 569 (488), muutos 16,6 %. Työttömyysaste 10,1 % (8,7 %). Työttömiä miehiä oli 297 (268) ja naisia 233 (191). Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 74 (71), yli 50-vuotiaita 224 ja pitkäaikaistyöttömiä 110 (91). Avoimia työpaikkoja oli Eurassa vuoden lopussa 78 (15). Satakunnan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 14,5 % (13 %) ja koko maan 13,9 % (12,6 %). (Työhallinnon tilastot).
7 Euran työllistävimmät yritykset vuonna 2014 Henkilöstömäärät ovat noin lukuja. Lisäksi usealla yrityksellä on kausiluonteisesti työntekijöitä. Yritys Toimiala Henkilöstöä noin HKScan Finland Oy elintarvikkeiden valmistus 500 Auramaa -yhtiöt maaliikenne 300 Jujo Thermal Oy erikoispapereiden valmistus 200 Amcor Flexibles Finland Oy muovipakkausten valmistus 160 Loipart Technology Finland Oy laivojen rakentaminen 170 Pintos -konserni metallikiinnittimien valmistus 150 Jaakko-Tuote Oy lasituotteiden valmistus 150 Biolan ryhmä lannoitteiden ja ympäristötuotteiden valmistus 150 Koskinen yhtiöt maaliikenne 140 A & R Carton Oy kartonkipakkausten valmistus 100 Euran Teollisuushuolto Oy koneiden korjaus ja huolto 93 Euran Urakointipalvelu EUP Ky kiinteistöjen ja irtaimiston huolto 85 Mykora Oy sienten viljely ja tukkukauppa 75+ Eupart Oy eriste- ja ilmastointiasennus 70 Lammela Oy vähittäiskauppa 57 ETS-Lindgren Oy metallirakenteiden valmistus 52 Euran työpaikkaomavaraisuus 31.12.2012 Eurassa työssä käyviä oli tuoreimman Tilastokeskuksen tiedon mukaan 31.12.2012 yhteensä 5.296, ja euralaisia työllisiä 5.158. Työpaikkaomavaraisuus siten 102,7 %. Eura tarjoaa työpaikkoja myös muissa kunnissa asuville. Eniten Euraan tullaan töihin teollisuuden, rakennusalan sekä maa- ja metsätalouden aloille. Eurassa asuville ei ole kaikille toimialoilla riittävästi työpaikkoja oman kunnan alueella, vaan työssä käydään muissa kunnissa. Eniten muualle mennään töihin terveys- ja sosiaalipalvelujen, hallinto- ja tukipalvelujen, koulutuksen, maanpuolustuksen, julkisen hallinnon, informaation ja viestinnän, kaivostoiminnan sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan aloille.
8 2.3. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 2013-2016 VALTUUSTO 35 jäsentä KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS 11 jäsentä KONSERNI- JA OSAKKUUSYHTEISÖT KAAVATOIMIKUNTA HENKILÖSTÖJAOSTO YHTEISTYÖTOIMIKUNTA PERUSTURVA- LAUTAKUNTA KASVATUS- JA OPETUS- LAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN LAU- TAKUNTA LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA Valtuutetut 2013 2016 Ansio Teemu yrittäjä KESK Anttila Tarja terveydenhoitaja SDP Arvola Hannu autonkuljettaja SDP Hakala Manu yrittäjä KESK Heikkilä Hannu hitsaaja SDP Helander-Nieminen Eija kehitysvammahuollon ohjaaja, yrittäjä SDP Hirvelä Kimmo yrittäjä KOK Härjämäki Susanna yrittäjä, kuvataiteilija PS Junkkala Juho maanviljelijä KESK Kalli Timo maanviljelijä, kansanedustaja KESK Kallio Juha opiskelija KESK Kemppainen Jukka kirkkoherra KOK Ketola Pirkko maaseutuyrittäjä KESK ero valt 29.9.2014 Korhonen Esko maalari, pääluottamusmies VAS Kreula Jaakko maanviljelijä, eläkeläinen KESK
9 Kuivamäki Maria kauppatieteiden maisteri KOK Kyllöinen Päivi ilmoitussuunnittelija KESK Laine Kirsi lastentarhanopettaja, sijaisäiti KESK 29.9.14 alkaen Lehtonen Harri rehtori SDP Lähteenmäki Simo sähköasentaja, eläkeläinen VAS Myllykoski Juha sähköasentaja VAS Mäkitalo Esa maatalousyrittäjä KESK Paavilainen Hannu cnc-koneistaja SDP Perttu Jouko agrologi KOK Pesonen Pekka ins. opiskelija (AMK) PS Salminen Petri työsuojeluvaltuutettu, käynnissäpitäjä VAS Setälä Tero työnjohtaja SDP Siivonen Minna ruokapalvelutyöntekijä SDP Sillanpää Marjatta ekonomi KOK Susi Pertti työsuojeluvaltuutettu SDP Vainio Kai yrittäjä SDP Vainio Maaret sairaanhoitaja SDP Vihervuori Juhani rehtori, eläkeläinen KESK Virta Jukka keittämönhoitaja SDP Virtanen Kari teknikko SDP Vähä-Vahe Sanna sosionomi (AMK) VAS Valtuuston puheenjohtaja Timo Kalli, 1. varapuheenjohtaja Kari Virtanen ja 2. varapuheenjohtaja Jouko Perttu. Valtuusto kokoontui vuonna 2014 6 kertaa ja teki päätöksiä 51. Kunnanhallitus Valtuuston valitsema kunnanhallitus toimikaudeksi 2013-2014: Helander-Nieminen Eija kehitysvammahuollon ohjaaja, yrittäjä SDP Vainio Maaret sairaanhoitaja SDP Lehtonen Harri rehtori SDP Virta Jukka keittämönhoitaja SDP Mäkitalo Esa maatalousyrittäjä KESK Kyllöinen Päivi ilmoitussuunnittelija KESK Vihervuori Juhani rehtori, eläkeläinen KESK Kuivamäki Maria kauppatieteiden maisteri KOK Lähteenmäki Simo sähköasentaja, eläkeläinen VAS Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Harri Lehtonen, 1. varapuheenjohtajana Juhani Vihervuori ja 2. varapuheenjohtajana Simo Lähteenmäki. Kunnanhallitus kokoontui vuonna 2014 23 kertaa ja teki päätöksiä 229. Kunnanhallituksessa on toiminut lisäksi henkilöstöjaosto, jonka tehtäviin kuuluvat henkilöstöasiat. Lisäksi kunnanhallitus on nimennyt kaavatoimikunnan valmistelemaan kaava-asioita. Lautakunnat 2013-2016 Valtuuston valitsemien lautakuntien tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta, seurata toiminnan tuloksia sekä huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä. Lautakunnat myös valmistelevat toimialansa esitykset valtuustolle ja kunnanhallitukselle.
10 Lautakunnat ja niiden puheenjohtajat Keskusvaali Silvanto Jouko koulutoimenjohtaja, el KESK Kasvatus- ja opetus Reunanen Ari FM, pääsihteeri SDP Kulttuuri- ja vapaa-aika Hirvelä Kimmo ekonomi KOK Perusturva Mattila Aimo KM, rehtori SDP Tarkastus Kallio Juha opiskelija KESK Tekninen Ketola Pirkko maaseutuyrittäjä KESK ero valt 29.9.14 Tekninen Junkkala Juho maanviljelijä KESK 29.9.14 alkaen Lautakuntien esittelijät on määrätty hallintosäännössä. Uusi hallintosääntö tuli voimaan 1.2.2013 alkaen. 2.4. Kunnan henkilöstö Kunnan viranhaltijaorganisaatio jakaantuu tulosalueisiin, vastuualueisiin ja tulosyksiköihin. Tulosalueet ja niiden johtajat ovat seuraavat: VIRANHALTIJAORGANISAATIO 1.1.2014 KUNNANHALLITUS KUNTAJOHTAMINEN PERUSTURVA- PALVELUT KASVATUS- JA OPE- TUSPALVELUT KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN- PALVELUT TEKNISET PALVELUT Johtoryhmän muodostavat kunnanjohtaja, apulaiskunnanjohtaja, henkilöstö- ja hallintopäällikkö, talousjohtaja, perusturvajohtaja, sivistystoimenjohtaja, hallinto- ja talouspäällikkö sekä tekninen johtaja. Johtoryhmä työskentelee kunnan vision, strategian sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyössä luottamushenkilöiden ja henkilöstön kanssa. Johtoryhmän tehtävänä on kunnan palvelujen ja toimintojen kehittäminen, johtaminen sekä yhteistyöstä huolehtiminen.
11 Tilivelvolliset viranhaltijat Virka Kuntajohtaminen Kunnanjohtaja Apulaiskunnanjohtaja Hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Talousjohtaja Perusturvapalvelut Perusturvajohtaja Kasvatus- ja opetuspalvelut Sivistystoimenjohtaja Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Hallinto- ja talouspäällikkö Tekniset palvelut Tekninen johtaja Viranhaltija Matti Lahtinen Antti Jantunen Johanna Aalto Kari Rupponen Sanna-Tuulia Lehtomäki Teija Vuohijoki Jouko Koivunen Kimmo Haapanen
12 2.5. Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Vuosi 2014 oli maailmantaloudessa hitaan kasvun aikaa. Euroalueella kokonaistuotanto kasvoi vajaan prosentin. Euroalueella erityisesti rahoituskriisissä olevien maiden talouskasvu oli vähitellen elpymässä. Italian talous jatkoi supistumistaan. USA:ssa kasvu sen sijaan jatkui noin 3 %:n vauhtia. Suomen teollisuustuotanto väheni joulukuussa 2014 0,9 % ja kokonaistuotanto 1,2 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Bruttokansantuote väheni ennakkotietojen mukaan vuonna 2014 0,1 %. Työllisyys alkoi vuoden 2012 marraskuun aikana heikentyä selvästi. Työttömyysaste oli vuonna 2014 8,7 prosenttia. Korkotaso kääntyi jo vuoden 2011 loppupuolella laskuun eikä se sen jälkeen ole juurikaan noussut pikemminkin laskenut. Tammikuussa 2014 6 kk euriborkorko oli 0,396 % ja 12 kk korko 0,562 %. Joulukuussa 2014 6 kk korko oli 0,176 % ja 12 kk korko 0,328 %. Kuluttajahintahintaindeksin vuosimuutos eli inflaatio oli 1,0 %. Julkisyhteisöjen bruttovelka kasvoi vuoden aikana 8,4 mrd. euroa yhteensä 121 mrd. euroon. Bruttovelan suhde bruttokansantuotteeseen nousi vuoden 2013 lopun 56,0 %:sta 59,3 % :n. Kun julkinen alijäämä oli 3,4 %, ylitti alijäämä ennakkotietojen mukaan EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen viitearvon 3,0 %. Julkinen velka jäi niukasti alle 60 %:n tavoitearvon Valtion velkamäärä kasvoi 6,1 mrd. euroa ja kuntien velka 1,1 mrd. euroa. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen nähden oli 44,1 % kun suhde vuonna 2013 oli 44,0 %. Kuntatalous vuonna 2014 Kuntien vuosikatteet heikkenivät tilinpäätösennusteiden mukaan 1,6 % edellisestä vuodesta. Verotulot kasvoivat yhteensä 2,5 %, mutta tuloverot vain 1,3 %.Valtionosuudet alenivat 1,3 %. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikate oli vuonna 2014 373 euroa/asukas kun vuotta aikaisempi vuosikate oli 380 euroa/asukas. Tilastokeskuksen keräämä neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat vuonna 2014 1,0 % (ilman liikelaitoksia) edellisvuodesta. Kuntien palkat ja palkkiot kasvoivat 0,1 %. Palvelujen ostot kasvoivat 3,0 %. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa, noin 1,1 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asukasta kohti laskettu lainakanta oli Manner-Suomen kunnissa 2.733 euroa (vuonna 2013 2.542 euroa).
13 2.6. Euran kunnan taloudellinen kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Väestökehityksen suunta, työttömyysasteen suunta, asuntotuotanto Väestö väheni vuoden aikana (ennakkotietojen mukaan) 48 henkilöllä. Työttömyysaste kasvoi tammikuun 8,2 prosentista joulukuun 10,1 prosenttiin. Työttömänä oli joulukuun lopussa 569 henkilöä, joista 224 oli yli 50 vuotiaita. Naisia oli työttömänä 233 ja miehiä 336. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli 110 henkilöä. Työttömyyden kasvu näkyi myös työmarkkinatuen kuntaosuuden huomattavana lisäyksenä. Kun kuntaosuutta maksettiin vuonna 2013 198.610 euroa, oli maksettava määrä vuonna 2014 264.881 euroa. Vuoden aikana valmistui 28 asuntoa, joista omakotitaloja 17 kpl ja rivitaloja 2 kpl (7 asuntoa) ja kaksi paritaloa. Talous Vuonna 2010 kunnan toimintakulut kasvoivat 1,9 %, vuonna 2011 5,8 %, vuonna 2012 3,3 %, vuonna 2013 4,0 % ja vuonna 2014 1,7 %. Menot kasvoivat vuonna 2014 selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Edellisen kerran alle 2 %:n menokasvuun päästiin vuonna 2010. Henkilöstömenot kasvoivat 2,2 %, palvelujen ostot 0,7 %, aineet ja tarvikkeet vähenivät 3,6 %, muut toimintakulut kasvoivat 4,2 % ja avustukset 12,0 %. Tulosalueiden menot kasvoivat 0,5 % perusturvapalveluita lukuun ottamatta, jonka menokasvu oli 2,9 %. Vuotta aikaisemmin perusturvan menot kasvoivat 1,6 % ja muiden tulosalueiden menot 7 % verrattuna vuoteen 2012. Tilapäiselle henkilökunnalle ja sijaisille maksettujen palkkojen määrä kasvoi 13,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön palkkamenot kasvoivat 2,0 %. Henkilöstön määrä oli joulukuun lopussa 2012 844 kpl, vuoden 2013 lopussa 864 kpl ja vuoden 2014 lopussa 916 kpl. Vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 626 kpl, vuoden 2013 lopussa 612 ja vuoden 2014 lopussa 639 kpl. Tilapäistä ja määräaikaista henkilöstöä oli vuoden 2012 lopussa 213 kpl, vuoden 2013 lopussa 234 ja vuoden 2014 lopussa 250 kpl. Sairauspoissaoloja oli vuonna 2012 10.673 kalenteripäivää, vuonna 2013 10.638 kalenteripäivää ja vuonna 2014 12.886 kalenteripäivää. Palvelujen ostot kasvoivat 0,9 %. Erikoissairaanhoidon kasvoivat 2,4 %, 348.230 euroa. Muut perusturvapalveluiden palveluiden ostot vähenivät 6,7 % 654.019 euroa vuoteen 2013 verrattuna. Muutoin ostopalveluiden määrä koko kunnan osalta (ilman erikoissairaanhoitoa) väheni 0,5 % eli 82.338 euroa. Aine- ja tarvikemenot vähenivät 3,6 %. Elintarvikkeisiin kului 7,5 %, 79.523 euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lämmitysmenot vähenivät 5,9 %, 63.712 euroa. Sähköenergia käyttö puolestaan väheni 4,0 %, 31.525 euroa. Sähköön ja lämpöön kului kaikkiaan 1.765.231 euroa. Maksettujen avustusten määrä kasvoi 12,0 % 488.032 euroa.
14 Verotulot kasvoivat vuonna 2011 0,4 % ja vuonna 2012 5,7 %, vuonna 2013 7,3 % ja vuonna 2014-2,2 %. Verotulojen kertymä oli vuonna 2011 38,8 milj. euroa, vuonna 2012 41,0 milj. euroa, vuonna 2013 44,0 milj. euroa ja vuonna 2014 43,0 milj. euroa.. Valtionosuuksia kertyi vuonna 2014 23,9 milj. euroa, mikä oli 1,6 % eli 384.829 euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Valtion valtionosuuksia koskevat säästöpäätökset alkavat todella näkyä kertymissä. Vuoden 2014 talousarviossa (alkuperäinen talousarvio) tilikauden tulos oli arvioitu 1,6 milj. euroa alijäämäiseksi. Tilinpäätös on 2.3 milj. euroa alijäämäinen. Pitkäaikaisen lainan määrä väheni vuoden aikana suunnitelman mukaisesti. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 4,5 milj. euroa investointimenoihin. Lainakanta oli vuoden 2011 lopussa 11,2 milj. euroa, vuoden 2012 lopussa 12,0 milj. euroa, vuoden 2013 lopussa 17,0 milj. euroa ja vuoden 2014 lopussa 24,7 milj. euroa. Kolmessa vuodessa lainakanta on kasvanut 13,5 milj euroa. Pitkäaikaisen lainan määrä oli 14,0 milj. euroa ja lyhytaikaisen määrä 10,8 milj. euroa. Investointimenoja kertyi 7,2 milj. euroa ja tuloja 0,9 milj. euroa. Taserakenne heikkeni edelleen. Omavaraisuusaste oli 49,1 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 56,3 %. Omavaraisuusasteen hyvänä tasona kuntasektorilla pidetään 70 %:a. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus oli 47,5 % ja vuotta aikaisemmin 37,5 %. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä kehityksestä Tilinpäätöksessä toimintakulut ovat 77,3 milj. euroa. Vuoden 2014 alkuperäisessä talousarviossa toimintakulut olivat 76,0 milj. euroa. Tilikauden menot kasvoivat siten 1,3 milj. euroa arvioitua enemmän. Vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna menot kasvoivat 1,7 %. Vuoden 2015 toimintakulut ovat talousarviossa 76,6 milj. euroa eli 0,7 milj. euroa pienemmät kuin vuoden 2014 tilinpäätös. Vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana nähdään mihin suuntaan talous on kääntymässä. Kahden edellisen vuoden menokehityksen valossa vuoden 2015 käyttömenojen kasvuksi on arvioitava noin 2,0 %. Sen perusteella vuoden 2015 tilinpäätös on noin 4,2 milj. euroa alijäämäinen minkä seurauksena vuosien 2016 ja 2017 tilinpäätökset ovat jo noin 5,7 6,5 milj. euroa alijäämäisiä. Eu- alueen talous ei näytä merkittävää paranemista ensi vuoden aikana. Suomen talouden ennakoidaan kääntyvän hitaaseen kasvuun vuoden 2015 aikana. Valtiontalouden tasapainottamistoimet vuodelle 2015 jäävät uuden eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen ratkaistaviksi. Euran talous ei edellä olevan perusteella ole paranemassa. Vuoden 2014 menojen kasvu oli arvioitua pienempi ja toimintatuotot talousarvion mukaiset. Kaksi oleellisen tärkeää tuloerää eli verotulot ja valtionosuudet eivät kasvaneet. Helmikuussa 2015 julkaistun ensimmäisen verotuloennusteen mukaan verotulokertymä jää noin 0,4 milj. euroa alle talousarviovarauksen. Vuoden 2015 valtionosuudet kertynevät kutakuinkin talousarvion mukaisesti. Mikäli toimintakuluja ei vuoden aikana saada alenemaan, toteutuu talousarvion alijäämä 1,8 milj. euroa ja todennäköistä on, että toteutuva alijäämä on vielä arvioitua suurempi. Vuoden 2016 talousarviota ei voida enää tehdä nykyisillä veroprosenteilla. Taseen ylijäämät uhkaavat muuttua alijäämäksi jo vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Sen seurauksena kunta joutuisi tekemään voimassa olevan kuntalain mukaisen tasapainottamisohjelman vuoden 2017 talousarvioon.
15 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on selvittää, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan ja talouden hoidon ohjeistus on kunnanhallituksen hyväksymä toimintaohje, minkä mukaan sisäistä valvontaa suorittaa jokainen esimies oman vastuualueensa osalta. Sen lisäksi kunnanhallitus on vuosittain valinnut joukon tarkastettavia toimintoja. Näiden osalta tarkastuksen on tehnyt taloushallinto talousjohtajan johdolla. Puolivuosittain tehdyssä ja valtuustossa käsitellyssä osavuosikatsauksessa arvioidaan talousarviovuoden tavoitteiden toteutumista, määrärahojen käyttöä sekä myös sitä, miten määrärahat riittävät koko vuoden ajaksi. Osavuosikatsauksessa esitettyjen arvioiden lisäksi lokakuussa tehtiin valtuustossa päätös eräiden määrärahojen lisäyksestä/vähentämisestä. Ostolaskujen ALV tarkastusta tehdään säännöllisesti. Lautakuntien pöytäkirjoista tarkistettiin käsiteltiinkö kunnanhallitukselle valmistellut talouskatsaukset lautakuntien kokouksissa. Kaikki lautakunnat olivat käsitelleen talouskatsaukset kokouksissaan. Hankintoja tarkastettiin pistokeen luontoisesti. Kunnan käteiskassat tarkistettiin. Erityistä huomautettavaa ei havaittu. Riskienhallinnassa otettiin vuoden 2013 aikana käyttöön uusi ohjelmisto. Riskien kartoitus aloitettiin uudelleen. Riskienkartoitus saatiin osaksi valmiiksi ja osaa tuloksista ja toimenpiteistä esitetään jo tulosalueiden toimintakertomuksissa. Valmis riskienkartoituskokonaisuus ei kuitenkaan ole ja kestää aikansa ennen kuin se sisäistetään tulos ja vastuualueilla arkipäiväiseksi ja aina huomioon otettavaksi toiminta-ajatteluksi. 3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 3.1 Tuloslaskelma 1000 eur 2014 2013 Toimintatuotot 11 074 10 541 Myyntituotot 4 147 4 022 Maksutuotot 3 535 3 398 Tuet ja avustukset 982 830 Muut toimintatuotot 2 410 2 291 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 77 348 76 031 Henkilöstökulut 35 557 34 802 Palkat ja palkkiot 27 470 26 675 Henkilösivukulut Eläkekulut 6 708 6 512 Muut henkilösivukulut 1 379 1 615 Palvelujen ostot 30 825 30 600 Aineet tarvikkeet ja tavarat 5 241 5 438 Avustukset 4 565 4 077 Muut toimintakulut 1 160 1 114 Toimintakate -66 274-65 490 Verotulot 43 028 44 014 Valtionosuudet 23 921 24 306
16 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 25 30 Muut rahoitustuotot 92 88 Korkokulut -249-232 Muut rahoituskulut -10-11 Vuosikate 533 2 705 Poistot ja arvonalentumiset Suunniteman mukaiset poistot -2 822-2 498 Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos -2 289 207 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys/vähennys 30 32 Tilikauden yli-/alijäämä -2 259 239 Tuloslaskelman tunnusluvut 2014 2013 Toimintatuotot/toimintakulut % 14,3 13,9 Vuosikate/Poistot % 18,9 108,3 Vuosikate, euroa / asukas 43,3 218,8 Asukasmäärä 12320 12363 Tuloslaskelman erät Toimintatuotot Toimintatuotot ylittyivät arvioidusta. Tulosalueiden arviot tulojen kertymisestä pitivät pääosin hyvin paikkansa. Tulosalueista kuntajohtaminen ja tekniset palvelut alittivat talousarvioon merkityt tuottonsa. Muut tulosalueet ylittivät talousarvionsa. Tuottoja kertyi 0,1 milj. euroa arvioitua enemmän. Myyntituottojen suurin yksittäinen tuottoerä oli vesimaksut yhteensä 2,4 milj. euroa. Taksakorotusten vaikutus näkyy kertymässä. Kasvua edelliseen vuoteen oli 12,0 % yhteensä 0,3 milj. euroa. Maksutuottojen suurin tuottoerä oli perusturvapalveluiden hoitopäivämaksut 1,0 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 19,5 % 170.118 euroa. Päivähoitomaksuja kertyi 0,6 milj. euroa. Vaikka hoidossa olevien lasten määrä oli edellisvuotta suurempi, kertyi maksuja 0,5 % vähemmän. 2013 m % 2014 m % Myyntituotot 4 021 552 1,4 4 146 990 3,1 Maksutuotot 3 397 784 1,4 3 534 546 4,0 Tuet ja avustukset 830 634-1,5 982 335 18,3 Muut toimintatuotot 2 291 261 5,9 2 409 947 5,2 Yhteensä 10 541 231 2,1 11 073 818 5,1 Toimintakulut Toimintakulut olivat yhteensä 77,3 milj. euroa, missä oli kasvua edellisvuoteen 1,3 milj. euroa eli 1,7 %. Henkilöstömenojen kasvu oli jonkin verran arvioitua suurempaa. Konaisuudessaan palkkamenojen kasvu oli 3,0 %. Muut henkilöstömenot eli palkkojen sivukulut vähenivät 14,6 % ja eläkekulut puolestaan kasvoivat 3,0 %.
17 Vuoden 2014 lopussa oli vakinaisen henkilöstön määrä 639 kpl. Määräaikaisen ja muun henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 221 kpl, vuoden 2013 lopussa 244 kpl ja vuoden 2014 lopussa 250 kpl. Koko henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 819 kpl, vuoden 2013 lopussa 839 kpl, ja vuoden 2014 lopussa 879 kpl kun kansalaisopiston tuntiopettajia (noin 40 kpl) ei lasketa mukaan. Vakinaisen henkilökunnan palkat kasvoivat 2,0 % ja erilliskorvaukset 5,1 %. Sijaisten ja tilapäisen henkilöstön palkat kasvoivat 13,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Jaksotettuja palkkoja eli lomapalkkavarausta lisättiin 133.070 euroa. Vuonna 2013 vastaava lisäys oli 505.732 euroa. Sairauslomapäiviä kertyi vuonna 204 12.886 kpl vuonna 2013 11.056, kun vuonna 2012 vastaava määrä oli 10.895. Toimintakulut (ulkoiset) 2013 m % 2014 m % Henkilöstömenot 34 802 241 5,9 35 556 965 2,2 Palvelujen ostot 30 600 376-0,2 30 825 475 0,7 Aineet ja tarvikkeet 5 438 077 6,9 5 241 057-3,6 Avustukset 4 076 850 14,3 4 564 882 12,0 Muut toimintakulut 1 113 613 17,0 1 159 864 4,2 Yhteensä 76 031 157 4,0 77 348 243 1,7 Palvelujen ostot kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 0,7 % eli 0,2 milj. eurolla. Palvelujen ostot (ulkoiset) tulosalueittain käyvät selville alla olevasta taulukosta. Taulukon talousarvio on vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio. Taulukosta näkyy, että ostopalvelujen kokonaismäärä kasvoi alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 1,9 %. Palvelujen ostot tulosalueittain Tulosalue Ta 2014 Tp 2014 Muutos % Johtaminen ja tukipalvelut 2 468 075 2 585 941 4,8 Perusturvapalvelut 23 419 114 23 774 989 1,5 Kasvatus- ja opetuspalvelut 1 689 410 1 694 125 0,3 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 275 315 271 220-1,5 Tekniset palvelut 2 454 345 2 499 199 1,8 Yhteensä 30 306 259 30 825 474 1,7 Muutos Toimintakulujen vertailu alkuperäiseen talousarvioon Toimintakulut (ulkoiset) Ta 2014 Tp 2014 Erotus eur Muutos % Henkilöstömenot 35 964 654 35 556 965-407 689-1,1 Palvelujen ostot 29 436 259 30 825 475 1 389 216 4,7 Aineet ja tarvikkeet 5 565 528 5 241 057-324 471-5,8 Avustukset 4 110 260 4 564 882 454 622 11,1 Muut toimintakulut 939 388 1 159 864 220 498 23,5 Yhteensä 76 016 089 77 348 243 1 332 176 1,8 Alkuperäinen talousarvio ylittyi 1,8 % 1,4 milj. euroa. Palvelujen ostoista suurin ylitys aiheutui erikoissairaanhoidon menojen arvioitua suuremmasta kasvusta. Vuoden 2014 menot olivat 14,7 milj. euroa eli 2,4 % edel-
18 lisvuotta suuremmat. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat 0,3 milj. euroa vuoteen 2013 verrattuna ja ylittivät alkuperäisen talousarvion 1,0 milj. euroa. Maksetut avustukset kasvoivat 12,0 %, 488.032 euroa. Suurin lisäys aiheutui Euran Uima-ja urheiluhallin käyttökulujen kattamiseen myönnetystä avustuksesta. Myös toimeentulotuki, omaishoito ja muut kotitalouksille sosiaalitoimessa myönnetyt avustukset kasvoivat. Toimintakate Toimintakate oli 66,3 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli1,2 %. Verotulot ja valtionosuudet Verotuloja kertyi yhteensä 43,0 milj. euroa, missä oli vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 1,0 milj. euroa eli 2,2 %. Ansio- ja pääomatuloista perittävän kunnallisen tuloveron määrä oli 3,5 % eli 1,4 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Yhteisöverokertymä oli 2,3 milj. euroa eli 7,8 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kiinteistöveron kertymä kasvoi 13,2 % eli 0,2 milj. euroa. Kunnassa käynnissä oleva kiinteistöjen veroperusteiden tarkistuksen arvioitiin tuottaneen noin 150.000 euron verolisäyksen vuoden 2014 osalta. Arvioiden mukaan rakennuskannasta on noin 20-25 % kiinteistöverotuksen ulkopuolella. Verotulokertymään vaikutti osaksi vuodelta 2013 marraskuussa maksettu maksuunpanotilitykseen liittyvä liikaa maksettujen ennakoiden ja oikaisujen määrä 3,5 milj. euroa, minkä lisäksi joulukuussa palautettiin vielä 545.178 euroa jako-osuustarkistuksen vuoksi. Vuoden 2014 tuloverokertymä oli lopulta 216.530 euroa talousarviovarausta pienempi. Yhteisöveron tuotto kasvoi 98.176 euroa arvioidusta. Kiinteistöveroa kertyi 62.107 euroa arvioitua enemmän. Verotulot 2013 m % 2014 m % Tulovero 39 989 832 8,4 38 582 470-3,5 Yhteisövero 2 097 100-8,3 2 261 176 7,8 Kiinteistövero 1 927 885 5,0 2 184 107 13,3 Yhteensä 44 014 817 7,3 43 027 753-2,2 Valtionosuudet 2013 m % 2014 m % Peruspalvelujen valtionosuus 24 867 341 1,2 24 954 586 0,4 Verotuloihin perustuva valt.os. tasaus 1 271 734-24,3 712 857-43,9 Järjestelmämuutoksen tasaus 147 021 0,0 147 021 0,0 Opetus- kult. ja muut valt. osuudet -1 980 409-4,5-1 893 606-4,4 Yhteensä 24 305 687-0,1 23 920 858-1,6 Valtionosuuksia kertyi yhteensä 23,9 milj. euroa. Muutos vuoteen 2013 oli 1,6 %, 0,4 milj. euroa. Valtionosuuksiin on vuodesta 2012 tehty merkittäviä leikkauksia. Toisaalta verotulomenetysten kompensointi on parantanut tilannetta siten, että valtionosuuksien maksatuksissa leikkausten vaikutus on ollut pienempi. Suunta on kuitenkin ollut selvä. Valtionosuudet eivät ole vuoden 2012 jälkeen juurikaan kasvaneet ja Eurankin osalta ne ovat pienentyneet. Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna valtionosuudet ovat vähentyneet 268.109 euroa. Harkinnanvaraista rahoitusavustusta ei haettu. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot olivat 25.144 euroa. Vuoden 2014 korkotuotot kertyivät lähinnä antolainoista ja talletusten koroista.
19 Muita rahoitustuottoja kertyi kaikkiaan 92.395 euroa osingoista, kuntayhtymien peruspääoman koroista, verotilitysten koroista ym. Pitkäaikaisten lainojen korkokulut olivat 244.982 euroa ja lyhytaikaisten maksuvalmiuteen otettujen lainojen korot 4.297euroa. Lyhytaikaista luottoa maksuvalmiuden turvaamiseksi nostettiin vuonna 2014 yhteensä 58,1 milj. euroa. Vuoden lopussa lyhytaikaista luottoa oli 10,8 milj. euroa. Kunnanhallitus teki vuonna 2011 päätöksen korkosuojausten käyttämisestä korkomenojen optimoimiseksi. Vuoden 2011 aikana suojausmenetelmiä käytettiin kahdella tavalla. Koulukeskus I vaiheen rakennuskustannusten kattamiseen otettiin kahdeksan vuoden kiinteäkorkoinen laina korolla 2,8 % ja toiseksi kunnan vaihtuvakorkoisia lainoja suojattiin 2 milj. euron edestä muuttamalla ne kiinteäkorkoiseksi 5 vuoden ajaksi. Kiinteä korko on 2,8 %. Vuonna 2012 suojauspäätöksiä ei tehty. Kuntakonsernin tytäryhtiö Euran Uima- ja urheiluhalli Oy muutti yhtiön hallituksen päätöksellä 9,6 milj. euron pitkäaikaisen lainan 10 vuodeksi kiinteäkorkoiseksi lainaksi. korko on 2,3 %. Vuoden 2013 aikana tehtiin yksi suojauspäätös, jolla terveyskeskuksen rakentamiseen otetuista 6,0 milj. euron lainasta suojattiin 1,9 milj. euroa muuttamalla korko seitsemäksi vuodeksi kiinteäksi korolla 1,34 %. Vuoden 2014 aikana tehtiin yksi suojauspäätös. Terveyskeskuksen rakentamiseen otetusta 6,0 milj. euron lainasta suojattiin loput eli 3,5 euroa kiinteäksi koroksi ajalle 5,5 vuodeksi. Korko on 1,31 %. Vuosikate Tuloslaskelmassa vuosikatteen tulisi kattaa poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset, jolloin talouden voidaan katsoa olevan rakenteellisesti tasapainossa. Vuoden 2014 vuosikate oli 0,5 milj. euroa ja alittaa suunnitelman mukaiset poistot 2,3 milj. eurolla, joten vuosikateprosentiksi muodostuu 18,9 %. Talousarviossa tavoitteena oli 1,5 milj. euron vuosikate. Siihen ei kuitenkaan päästy. Tämänhetkiset investoinnit edellyttäisivät noin 4 milj. euron poistotasoa ja vähintään saman tasoista vuosikatetta. Tilikauden tulos ja johtopäätökset Tuloslaskelman tarkastelu osoittaa, että vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella kunnan talous on epätasapainossa, kun alijäämää kertyi 2,3 milj. euroa. Taseessa oleva aikaisempien tilikausien 8,0 milj. euroa alijäämä pienenee 5,7 milj. euron ylijäämäksi, joten kuntalain 65 :n mukaista toimenpideohjelmaa alijäämän kattamiseksi ei vielä tarvitse tehdä. Tilikauden tulos ja ylijäämä/alijäämä Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksen käsittelyeriä. Tilikauden 2014 tulos on 2.289.739,71 euroa alijäämäinen. Tilinpäätöksen järjestelyerien jälkeen alijäämä on 2.260.088,26 euroa. Tilikauden alijäämä esitetään siirrettäväksi taseen yli/alijäämätilille.
20 4 TOIMINNAN RAHOITTAMINEN 4.1 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma 2 014 2013 1000 eur Toiminnan rahavirta Vuosikate 532 2 705 Satunnaiset erät netto Tulorahoituksen korjauserät -74-111 Yhteensä 458 2 594 Investointien rahavirta Investointimenot -7 212-10 737 Rahoitusosuudet investointimenoihin 779 1 387 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 102 236 Yhteensä -6 331-9 114 Toiminnan ja investointien rahavirta -5 873-6 520 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -920-392 Antolainasaamisten vähennykset 319 391 Yhteensä -601-1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 487 6 400 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 508-1 301 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 800-100 Yhteensä 7 779 4 999 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -20 22 Vaihto-omaisuuden muutos 12-2 Saamisten muutos 654-534 Korottomien velkojen muutos -271 1 945 Yhteensä 376 1 431 Rahoituksen rahavirta 7 554 6 429 Rahavarojen muutos 1 680-91 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 1000 eur 2 229 549 Rahavarat 1.1. 1000 eur 549 640 Yhteensä 1 680-91 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja inv. Rahavirran kertymä 5 v milj. -16,4-11,5 Investointien tulorahoitus, % 8,3 28,9 Lainanhoitokate 0,4 1,9 Kassan riittävyys, pv 9,3 2,3 Asukasmäärä 12 320 12368
21 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma kertoo miten kunnan käyttömenot ja investoinnit on rahoitettu. Positiivinen vuosikate kertoo paljonko käyttötuloista jää käyttömenojen maksamisen jälkeen pääomamenojen rahoittamiseen Kun rahoituslaskelmassa vuosikatteesta vähennetään investoinnit ja niiden rahoitukseen saadut valtionosuudet sekä omaisuuden myynnistä saadut varat, nähdään riittivätkö varat investointien rahoittamiseen. Jos rahoituslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirtaa kuvaava luku on positiivinen, on investoinnit voitu kattaa vuosikatteesta ja investointien rahoituseristä. Rahoituksen kassavirta kuvaa sitä kuinka paljon menoista on rahoitettu lainanotolla. Rahavarojen muutos kertoo kuinka paljon kunnan rahavarat (kassavarat) muuttuivat vuoden aikana. Vuoden 2014 pitkäaikaisten lainojen lyhennykset olivat 1,5 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi 4,8 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 10,8 milj. euroa. Kassaa hoidettiin edelleen kuntatodistusohjelman aktiivisella käytöllä. Lyhytaikaista luottoa otettiin joka kuukausi keskimäärin 4,8 milj. euroa. Lainojen takaisinmaksuaika oli 1 3 kuukautta. Lainanhoitokatteen tunnusluku oli 0,4. Lainanhoitokyky on hyvä, kun luku on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2.
22 5 TASE 5.1. Tase V A S T A A V A A 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT 67 266 63 023 Aineettomat hyödykkeet 1 556 1 475 Aineettomat oikeudet 495 365 Muut pitkävaikutteiset menot 1 061 1 110 Aineelliset hyödykkeet 50 834 47 459 Maa- ja vesialueet 5 989 5 988 Rakennukset 23 429 22 905 Kiinteät rakenteet ja laitteet 11 505 10 782 Koneet ja kalusto 514 574 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet 9 397 7 210 Sijoitukset 14 876 14 089 Osakkeet ja osuudet 10 171 10 043 Muut lainasaamiset 4 313 3 673 Muut saamiset 392 373 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 31 39 Valtion toimeksiannot 10 17 Muut toimeksiantojen varat 21 22 VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 863 4 908 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 94 107 Saamiset 3 540 4 252 Pitkäaikaiset saamiset 94 220 Myyntisaamiset Lainasaamiset 14 19 Muut saamiset 82 201 Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset 3 446 4 032 Myynti saamiset 1 747 2 545 Lainasaamiset 0 26 Muut saamiset 1 028 1 165 Siirtosaamiset 671 296 Rahoitusarvopaperit 0 0 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0 0 Rahat ja pankkisaamiset 2 229 549 73 160 67 970 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA 35 543 37 802
23 Peruspääoma 29 747 29 747 Muu oma pääoma Ed. tilikauden yli-/alijäämä 8 056 7 816 Tilikauden yli-/alijäämä -2 260 239 POISTERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero 278 308 PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 34 63 Valtion toimeksiannot 13 41 Muut toimeksiantojen pääomat 21 22 VIERAS PÄÄOMA 37 305 29 797 Pitkäaikainen 14 584 11 665 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 12 160 9 228 Lainat julkisyhteisöiltä 214 237 Saadut ennakot 21 22 Ostovelat 2 6 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 2 187 2 172 Lyhytaikainen 22 721 18 132 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 12 355 7 487 Lainat julkisyhteisöiltä 23 22 Saadut ennakot 246 209 Ostovelat 3 829 4 388 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 1 199 1 203 Siirtovelat 5 069 4 823 Yhteensä 73 160 67 970 5.2. Taseen tunnusluvut 2014 2013 Omavaraisuus-% 49,1 56,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 47,5 37,5 Kertynyt yli- ja alijäämä milj. eur 5,8 8,1 Kertynyt yli- ja aljiäämä eur/as 470,5 651,3 Lainakanta 31.12., 1.000 eur 24 752 16 974 Lainakanta 31.12. eur/asukas 2 009,09 1 372,41 Lainasaamiset, 1 000 eur 4 313 3 673 Asukasmäärä 12 320 12 368
24 5.3. Taseen analysointia Taseen loppusumma on 73,2 milj. euroa (67,9 milj. euroa vuonna 2013). Taserakenne on heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Omavaraisuusaste oli 31.12.2014 49,1 % ja edellisenä vuonna 56,3 %. Omavaraisuudella mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pidemmällä tähtäyksellä. Kuntatalouden hyvänä omavaraisuuden tavoiteltavana tasona pidetään 70 %. Suhteellista velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman (korolliset ja korottomat lainat) maksamiseen. Käyttötuloja oli tilinpäätöksessä 78,0 milj. euroa ja vierasta pääomaa 37,2 milj. euroa, joten kaikkien velkojen maksaminen kerralla vaatisi 47,5 % tuotoista. Suhteellinen velkaantuneisuus oli siis 47,5 % Vastaava luku oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 38 %. Kun velkaantuneisuusaste ylittää 50 %, alkaa velkamäärä olla talouden kannalta jo aika raskas. Nykytilanteessa korkotason mataluus helpottaa tilannetta. Lainakanta 24,5 milj. euroa (2009 euroa/asukas) on vielä selvästi kuntien keskiarvon (2.733 euroa/as) alapuolella 5.4. Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta teur Varsinainen toiminta teur Toimintatuotot 11 073 12,50 Toimintakulut 77 348 88,65 Verotulot 43 026 48,59 Korkokulut 249 0,29 Valtionosuudet 23 921 27,01 Muut rahoituskulut 10 0,01 Korkotuotot 25 0,03 Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot 94 0,11 Pakollisten varausten muutos Satunnaiset tuotot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Tulorahoituksen korjauserät (pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutusvoitot) -74-0,08 Käyttöomaisuusinvestoinnit 7 212 8,27 Investoinnit Rahoitustoiminta Rah.osuudet investointeihin 779 0,88 Antolainsaamisten lisäys 920 1,05 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 102 0,12 Pitkäaik.lainojen vähennys 1 508 1,73 Rahoitustoiminta Kokonaismenot yhteensä 87 247 100,0 Antolainasaamisten vähennys 319 0,36 Pitkaik.lainojen lisäys 4 487 5,07 Lyhytaik.lainojen lisäys 4 800 5,42 Kokonaistulot yhteensä 88 552 100,0
25 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1. Kuntakonsernin rakenne Euran kunnan konsernirakenne muodostuu seuraavista yhteisöistä: Konserniyhteisöt Tytäryhteisöt Yhtiöt Euran Uima- ja urheiluhalli Oy 1 JVP - Eura Oy 1 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty kpl Ei yhdistelty kpl 1 Kiinteistö Oy Kauttuanpuisto 1 Kiinteistö Oy Euran Virastotalo 1 Kiukaisten asunto- ja teollisuuskiinteistöt Oy 1 Säätiöt Pyhäjärvi-instituutti 1 Kuntayhtymät Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 Satakunnan sairaanhoitopiiri ky 1 Satakuntaliitto 1 Osakkuusyhteisöt Jokilaakson Ympäristö Oy 1 Jätehuolto Satakierto Oy 1 Muut omistusyhteysyhteisöt Pohjolan Muinaiselämys Oy 1 6.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konserniyhtiöiden tavoitteet Yhtiöiden toimintaa ja taloutta on hoidettava niin, että tuloilla voidaan kattaa menot. Toimintaa on johdettava voimassa olevaa lainsäädäntöä ja muita viranomaismääräyksiä noudattaen taloudellisesti ja tehokkaasti. Yhtiöiden asiakkailtaan perimien maksujen muutokset saavat noudattaa enintään yleisen kustannustason muutosta elleivät erityisen suuret investoinnit edellytä maksutason suurempaa tarkistusta. Konserniin kuuluvien yhtiöiden valvontaa hoidettiin osavuosikatsauksen sekä yhtiöiden hallinnossa olevien edustajien ohjeistuksella. Euran Uima- ja Urheiluhalli Oy:n oman toiminnan tuotot olivat 370.832,82 euroa ja toimintakulut 789.942,13 euroa. Kunnan myöntämä avustus lainanhoitokustannuksiin oli 689.787,10 euroa ja toimintakuluihin 345.000 euroa. Tilikauden tappio oli 120.917,19 euroa.
26 Kiinteistö Oy Kauttuanpuiston voitto oli 7,49 euroa. Taseessa on aikaisempien vuosien tappiota 3.050,56 euroa. Taseen oma pääoma on kuitenkin 2,0 milj. euroa, mikä on kasvanut edellisestä vuodesta 0,1 milj. euroa. Käyttöaste oli vuonna 2014 96,86 %, joten asuntojen täyttöaste on hyvä, vaikka tyhjiä asuntoja olikin jonkin verran. Yhtiön talouden tila on kohtuullisen vakaa. JVP-Eura Oy on vuonna 2003 perustettu Broilertalo Oy:n, Ahlstrom Kauttua Oy:n, Jujo Thermal Oy:n ja Euran kunnan jätevesien puhdistuksesta vastaava yhtiö, jonka osakekannasta kunta omistaa 55 %. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä tappiota 42.691,30 euroa. Vuoden 2013 tilinpäätös osoitti 145.366,89 euron voittoa. Yhtiön jätevedenkäsittelyjärjestelmän peruskorjaus- laajennus valmistui rakennustöiden osalta vuoden 2014 aikana. Hankkeen kustannukset olivat hieman yli 5 milj. euroa, kun alkuperäinen kustannusarvio oli 5,0 milj. euroa. Puhdistamo täyttää ensimmäisten mittaustulosten mukaan lupamääräykset. Rakennushankkeen III vaiheen suunnittelusta on käynnissä tarjouskilpailu. Kolmannessa vaiheessa allastilaa lisätään, jotta normaaleista kevään ja syksyn sateista aiheutuva vesimäärä saadaan mahtumaan puhdistamolle ja käsittelyprosessiin entistä paremmin. Kiinteistö Oy Euran Virastotalon osakekannasta siirtyi 82,6 % kunnan omistukseen tammikuussa 2005 tehdyllä kaupalla. Kiinteistössä on toimitilat perusturvapalvelujen hallinnolla, poliisilla ja työvoimahallinnolla. Yhtiön vuoden 2014 tulos oli 7.7783,36 euroa tappiollinen. Tytäryhtiöissä on päätoimista henkilökuntaa yhteensä 14. Osa kiinteistöjen kunnossapitoon liittyvistä palveluista ostetaan ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Uusi riskienhallintasuunnitelma on valmisteilla JVP-Euran osalta. Muilla yhtiöillä ei tällä hetkellä ole riskienhallintasuunnitelmaa. Osakkuusyhtiöt ja muut omistusyhteisöt Kunnan konserniin kuului osakkuusyhtiönä Jätehuolto Satakierto Oy. Vuoden 2014 aikana yhtiö n yritysosakkaat ilmoittivat halunsa myydä osakkeensa. Yhtiön sääntöjen mukaan kuntaomistajat ovat velvolliset lunastamaan muiden osakkeet. Osakkeiden ostoon varattiin 470.000 euron määräraha vuoden 2014 talousarvioon. Suurin osa kaupoista tehtiin vuoden 2015 alkupuolella. Satakierrosta kunta omisti osakkeiden oston jälkeen 31.12.2014 30,85 % ja vuonna 2015 40,23 %. Yhtiö vastaa kunnan jätehuollosta. Yhtiön taloudellinen tilanne on hyvä. Kunta omistaa Pohjolan Muinaiselämys Oy:stä 60,6 % ja Pyhäjärvi instituuttisäätiöstä 36,30 %. Konsernituloslaskelma 2014 2013 Toimintatuotot 35 057 33 469 Toimintakulut -102 403-100 076 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta(tappiosta) 45-10 Toimintakate -67 300-66 617 Verotulot 43 028 44 015 Valtionosuudet 26 750 27 091 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 2 Muut rahoitustuotot 1 114 1 320 Korkokulut -795-731 Muut rahoituskulut -60-50 Vuosikate 2 741 5 030 Poistot ja arvonalentumiset
27 Suunnitelman mukaiset poistot -5 140-4 545 Arvonalentumiset -51 Satunnaiset erät 198 Tlikauden tulos -2 451 683 Tilinpäätössiirrot -45-419 Vähemmistöosuudet 33-56 Tilikauden ylijäämä -2 462 208 Toimintatuotot/ Toimintakulut % 34,2 33,4 Vuosikate/Poistot % 53,3 110,7 Vusikate euroa/asukas 224,1 406,9 Asukasmäärä 12230 12363 Konsernin rahoituslaskelma 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 741 5 030 Satunnaiset erät 198 Tulorahoituksen korjauserät 121-18 Toiminnan rahavirta yhteensä 2 862 5 210 Investointien rahavirta Investointimenot -17 791-16 610 Rahoitusosuudet investointeihin 779 1 477 Pysyvien vastaavien luovutustulot 5 076 287 Investointien rahavirta yhteensä -11 936-14 846 Toiminnan ja investointien rahavirta -9 074-9 636 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset -920-391 Antolainojen vähennykset 361 434 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8 400 11 386 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 263-3 858 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 785-158 Oman pääoman muutokset 12 134 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -18 24 Vaihto-omaisuuden muutos 24 28 Saamisten muutos 564 406
28 Korottomien velkojen muutos 307 1 727 Rahoituksen rahavirta 10 252 9 732 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 5497 4319 Rahavarat 1.1 4319 4223 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä -32,1-23,2 5 vuodelta milj. eur Investointien tulorahoitus % 16,1 33,2 Lainanhoitokate 0,9 1,3 Kassan riittävyys 16,0 13,0 Konsernitase Konsernitase Konsernitase 2014 2013 V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT 93 598 87 139 Aineettomat hyödykkeet 2 055 1 850 Aineettomat oikeudet 957 703 Muut pitkävaikutteiset menot 1 098 1 147 Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet 89 112 82 726 Maa- ja vesialueet 6 541 6 548 Rakennukset 56 881 52 703 Kiinteät rakenteet ja laitteet 11 661 10 959 Koneet ja kalusto 2 227 2 491 Muut aineelliset hyödykkeet 294 272 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet 11 508 9 753 Sijoitukset 2 431 2 563 Osakkuusyhteisöosuudet 3 641 Muut osakkeet ja osuudet 1 754 1 170 Muut lainasaamiset 263 361 Muut saamiset 411 391 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 110 184 Valtion toimeksiannot 81 154 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 2 2 Muut toimeksiantojen varat 27 28 VAIHTUVAT VASTAAVAT 12 825 11 337 Vaihto-omaisuus 515 540 Aineet ja tarvikkeet 515 540 Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Ennakkomaksut 0 0 Saamiset 6 813 6 478