JULKAISIJA VARSINAIS-SUOMEN TIETOJENKÄSITTELYYHDISTYS RY Yhdistysrek.no 106.650. Perustettu 1967 VSTKY ry, PL 111, 20251 Turku TÄSSÄ NUMEROSSA Internet...www.vstky.fi Puheenjohtaja...Erkki Innola Puhelin...0400 153359 Sähköposti...erkki.innola@avoltus.com Päätoimittaja...Markus Auvo Puhelin...046 560 0646 Sähköposti...tiedotus@vstky.fi Taitto...Markus Auvo ILMESTYMINEN Vätskäri ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmestymiskuukaudet 2011: helmi-, huhti-, syys- ja joulukuu. Kulunut vuosi 2011 Kutsu syyskokoukseen Taaksepäin loppuun Katsaus Merivoimien johtamisjärjestelmäalan toimintaan 19.9.2011 Konfiguraationhallinta PAINOPAIKKA Painotalo Painola Jousitie 2 20760 Piispanristi Puhelin *(02) 274 9222 www.painola.com PAINOS 1250 kpl. Erikois-/liitenumerot sovittavissa. JAKELU Jäsenkunta Yhteistyökumppanit Oppilaitokset Valmistuneita Turun yliopisto Onko riskienhallintasuunnitelmasi ajantasalla? Valmistuneita Turun Kauppakorkeakoulu Tulevaisuudessa siintää unelmien konfiguraationhallinta Tietojärjestelmien käyttöönottojen yhteiskunnalliset vaikutukset Vastamäen kimurantit ISSN 1457 0270 2 VÄTSKÄRI * 04/2011
Kulunut vuosi TEKSTI ERKKI INNOLA 2011 Tämä on vuoden viimeinen Vätskäri. Paljon on tapahtunut vuonna 2011 ja jotain tapahtumia on vielä jäljelläkin. Itselleni merkittävin asia on ollut lokakuussa pidetty verkottumisseminaari. Saimme 80 ilmoittautunutta ja lähes yhtä monta paikalle tullutta osallistujaa verkottumaan, ei pelkästään puheiden, vaan myös tekojen kautta. Verkottumisseminaarissa Esa Korvenmaan ja Vesku Paanasen kiinnostavien alustusten jälkeen jokaisen osallistujan piti jakaa ajatuksiaan ja tavoitteita vähintään viiden kanssaosallistujan kanssa. Nopeimmat kirjasivat itselleen muistaakseni 11 kontaktia. Verkottumisseminaarien on tarkoitus jatkua ensi keväänä, nyt odottelemme kovasti konkreettisia välituloksia. Näitä saa myös allekirjoittaneelle ilmoitella. Kaikkia verkottumisesta kiinnostuneiden rohkaisen painokkaasti seuraamaan ja osallistumaan tutustumaan ja liittymään VSTKY:n LinkedIn -ryhmään, sieltä löytyy lisätietoja. Sovimme myös yhdessä tämän LinkedIn -ryhmän olevan pääasiallinen tiedotus- ja verkottumiskanava ennen seuraavaa seminaaria. Myös muuten VSTKY on toiminut aktiivisesti. Koulutustilaisuudet ovat keränneet väkeä mukavasti ja tilaisuuksien kirjo on ollut ilahduttavan laaja. Samoin myös jäsentilaisuuksia s uk si a on järjestetty jest ty teatteri-illasta ill t rapujuhlien kautta Bridge-iltaan. Ensi vuonna VSTKY todennäköisesti jatkaa verkottumisteemaa. Samalla panostetaan yhä laadukkaan perusohjelman järjestämiseen. Tavoitteena olisi jäsenten aktivointi. Viime aikoina hienoisessa laskussa oleva jäsenmääräkin tulisi kääntää kasvuun. Tähän ei ole poppakonsteja, meidän täytyy tehdä yhdistyksemme toiminnasta houkuttelevaa ja luoda näin yhä laajemmalle porukalle ehdoton tarve kuulua Vätskyläisten positiivisen kirjavaan joukkoon. Haluan kiittää toimikuntia ja erityisesti tämän vuoden johtokuntaa kuluneen vuoden toiminnan onnistuneesta suunnittelusta ja toteutuksesta. Ensi vuodeksi Vätksyllä on suunnitelmissa yritysvierailu sekä mahdollisuuksien mukaan myös TTL:n RoadShow-seminaari. Yksityiskohdat eivät ole viedä varmistuneet, mutta tapahtumia työstetään aivan alkuvuoteen. Näin ollen pysy taajuuksilla ja seuraa Vätskyn tiedotusta netissä, sähköpostissa, LinkedIn:ssä ja Facebookissa. VÄTSKÄRI * 04/2011 3
KOKOUSKUTSU Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous M a a n a n t a i 1 9. 1 2. 2 0 1 1 k l o 1 8-1 9 I C T - t a l o, J o u k a h a i s e n k a t u 3 Käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat 1. 2. Kokouksen avaus Kokouksen järjestäytyminen valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokouksen asialistan hyväksyminen Johtokunnan esitys toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi vuodelle 2012 Jäsenmaksujan vahvistus vuodelle 2012 Johtokunnan valinta vuodelle 2012 Varsinaisten ja varatilintarkastajien valinta vuodelle 2012 Tietotekniikan liitto ry:n liittokokousedustajien ja varaedustajien valinta vuodelle 2012 Muut yhdistyksen sääntöjen mukaan esille tuodut asiat Kokouksen päättäminen Kahvitarjoilun vuoksi pyydetään ystävällisesti etukäteisilmoittautumisia 15.12. mennessä yhdistyksen kotisivuilla olevalla lomakkeella. TERVETULOA!
Taaksepäin loppuun Vuotta seuraa toinen, päättynyttä projektia uusi, työviikkoa seuraava. Yksikään hetki ei kuitenkaan aidosti palaa. Silti jotkut asiat vaikuttavat kertautuvan loputtomiin, toiset tuntuvat ainutkertaisemmilta kuin muut. TEKSTI PEKKA SALMELA KUVAT AINO KOPU Kolme vuotta sitten tähän samaan vuodenaikaan kirjoitin opiskelijajärjestöni Asteriskin julkaisemaan File-lehteen artikkelin, jossa katselin ajassa taaksepäin varsin merkittävässä elämän käännekohdassa. Olin vastikään vastaanottanut Turun yliopistosta nipun kovin virallisia papereita, joissa vuosien enemmän tai vähemmän päämäärätietoisen uurastuksen jälkeen seisoivat oman nimeni vieressä nuo kauan odotetut sanat: Filosofian maisteri. Kirjoittamassani tekstissä muistelin menneitä luentojentäyteisiä, opiskelijabileidenhuuruisia ja nuoresta pojanklopista nuoren miehen muokanneita opiskeluvuosiani ja samalla koetin aprikoida valmistumisen merkitystä itselleni ja tulevaisuudelleni. Nyt vuosia myöhemmin tätä tekstiä kirjoittamaan ryhtyessäni olin jo ehtinyt unohtaa, mitkä asiat minua tuolloin askarruttivat ja niinpä luin mielenkiinnolla vanhan raapustukseni muistiani virkistääkseni. Ei liene yllättävää, että VÄTSKÄRI * 04/2011 5
yhtenä keskeisenä kysymyksenä vastavalmistuneen elämäntilannetta pohtiessani mielessäni tuolloin olivat taloudelliset huolet, katon säilyttäminen pään päällä ja vatsan pitäminen sopivan etäisyyden päässä selkärangasta. Opiskelijuus mahdollistaa niin kohtuuhintaisessa opiskelija-asunnossa majoittumisen, puoleen hintaan junassa matkustamisen kuin opiskelijahintaisten ateroidenkin hyödyntämisenkin, mutta tutkintopapereiden saapuessa niille voi muiden etuuksien ohella valmistautua sanomaan hyvästit. Vakaa tulonlähde olisi löydettävä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Onnekkaasti olin itse tuolloin jo onnistunut saamaan jalan lupaavan työpaikan oven väliin ja niinpä nuo huolet jäivät pian taka-alalle. Niiden tilalle kuitenkin hiipivät muut asiat, joita olin ainakin rivien välistä tulkiten osannut ennakoida jo tuolloin kolmisen vuotta sitten. Opiskeluaikojaan monet muistelevat yhtenä elämänsä parhaista ajanjaksoista ja usein löydän itseni muistelemasta noita aikoja samanlaisin tuntein. Kiitos suomalaisen koulutusjärjestelmän on tässä maassa lähes kellä vain mahdollisuus enemmän tai vähemmän täydellisesti omistaa useita vuosia elämästään itseään kiinnostavien asioiden tutkimiselle muiden samoista asioista innostuneiden ihmisten kanssa. Kaiken lisäksi tämä sama aika mahdollistaa opintojen ohessa niin suuren määrän elämänhallinnallista vapautta, että moiseen ei monessa muussa elämäntilanteessa ole mahdollisuutta. Itse koen, ja uskon monien olevan tässä kanssani samaa mieltä, että suurimpana asiana opinnot 6 VÄTSKÄRI * 04/2011
taakseen jättävä jättää taakseen suuren joukon syvään uurtuneita kokemuksia, iloja ja suruja, onnistumisia ja pettymyksiä, voimakkaita tunteita, joiden kehys katoaa valmistuneen ympäriltä. Vaikka ystävät, opitut asiat ja muistot kulkevat edelleen mukana, voi tulevaisuus valmistumisen kynnyksellä vaikuttaa varsin tyhjältä. Uudet ympyrät, ihmiset ja kokemukset toki odottavat itse kutakin ja moinen melodramatiikka väistynee usean kohdalla mielestä piankin arjen hyörinän sekaan. Jokainen myös itse omalla kohdallaan määrittelee sen, mitä ovat ne asiat, jotka korvaavat opiskeluajan riemut. Toisille se on helpompaa, toiset tuntevat jättäneensä taakseen jotain, johon ei voi koskaan palata. Voiko työelämä sitten tarjota samanlaisia tuntemuksia ja muistua sitten taas kymmenien vuosien päästä mieleen kultaisena aikana, jolloin elämä todella tuntui elämältä? Odottaako kukaan työelämältä edes sellaista vai ajatellaanko tulevan uraputken olevan vain jotain pakollista, joka pitää miehen tai naisen tiellä ja särpimen leivän päällä? Tätä kirjoittaessani en vielä osaa vastata omaan kysymykseeni, mutta ehkä olen vasta matkalla kohti vastausta. Olivathan opintojenikin alkuvuodet melkoista hapuilua, ennen kuin löysin ne tärkeät ihmiset ja kiinnostuksen kohteet. Ehkä kirjoitan muutaman vuoden päästä toisenlaista tekstiä, tätä kirjoitusta naureskellen. VÄTSKÄRI * 04/2011 7
KATSAUS Merivoimien johtamisjärj TEKSTI MICHAEL MAIER MMerivoimien esikunta sijaitsee Turussa Heikkilän kasarmilla, jonka monet turkulaiset muistavat vielä Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentin sijaintipaikkana. Syyskuussa noin 20 vätskyläistä suuntasi kasarmille tutustumaan merivoimiin ja merivoimien johtamisjärjestelmäalan toimintaan. Enää portilla eivät vartioineet sotilaspoliisit ja audiotoriokin löytyi opasteita seuraamalla. Heti alkuun tarjolla oli teemaan sopivasti sotkun munkkeja, jotka tuntuivat tekevän kauppansa sekä yleisön että esiintyjien keskuudessa. Tarjoilujen jälkeen oli tietohallintopäällikkö Jari Lehtosen puheenvuoro, jossa esiteltiin merivoimien ja johtamisjärjestelmäalan tehtäviä, toimintaa sekä tietysti puolustusvoimille tärkeitä organisaatiokaavioita. Merellä tapahtuva valvonta ja meriyhteyksien turvaaminen on yksi merivoimien tärkeimpiä tehtäviä, sillä Suomen tavaraviennistä jopa 90% kulkee meriteitse. Itämeren liikennemäärien kasvu vaatii merivoimilta yhtä enemmän kansainvälistä yhteistyötä sekä uusien uhkakuvien hallintaa. Tämä kaikki pitää tietysti suorittaa rajoitetuilla resursseilla, joihin merivoimilla kuuluu mm. 2 ohjuslaivuetta, 2 miinalaivuetta, rannikkojoukot ja noin 2000 työntekijää, joista ¼ siviilejä. Puolustusvoimia ei ole enää vähään aikaan, jos koskaan, johdettu huutamalla. Nykyään johtaminen tapahtuu erilaisten johtamisjärjestelmien avulla. Näiden järjestelmien kehityksestä ja tuotannosta vastaa puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK). Sen tehtävänä on luoda eri aselajeille ja puolustushaaroille tarvittavat johtamisedellytykset puolustusvalmiuden kaikissa vaiheissa. Suunnittelija Jarmo Erling kertoi puolustusvoimien käyttävän nykyään tilaaja-tuottajaasiakas -mallia, jolloin PVJJK toimii tuottajana esimerkiksi monille konsernitason ITpalveluille. PVJJK:ssa suurin osa työntekijöistä on siviilejä, sillä erilaisia teknisen alan ammattilaisia tarvitaan paljon. Johtamisjärjestelmäalalla on puolustusvoimissa tärkeä asema, sillä tietoliikenteen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tietoliikenteen 8 VÄTSKÄRI * 04/2011
estelmäalan toimintaan 19.9.2011 Kuva Olli Soininen esittelee merivalvonnan toimintaa VÄTSKÄRI * 04/2011 9
turvallisuus on myös ajankohtainen aihe, sillä Ruotsi on kertonut seuraavansa maan kautta kulkevaa tietoliikennettä, johon sisältyy myös suuri osa Suomen ulkomaan tietoliikenteestä. Osastoinsinööri Mika Vuorinen merivoimista esitteli meille puolustusvoimien käyttämiä tietoverkkoja, joihin lukeutuu mm. oma maan kattava kuituverkko. Kuituverkon rakentaminen tuli välttämättömäksi, kun entinen tele- ja postilaitos yksityistettiin ja omistus siirtyi lopulta Soneran ja Telian fuusion johdosta Ruotsiin. Oman verkon menetyksestä ollaan silti ulkoistuspaineiden keskellä huolissaan, sillä salaisen ja operatiivisesti tärkeän tiedon siirtämistä ulkopuolisen ylläpitämässä verkossa pidetään syystäkin turvallisuusriskinä. Kuituverkon lisäksi käytössä on paljon muita, osin vanhojakin tiedonsiirtoteknologioita, joiden avulla pystytään vastaamaan eri tarpeisiin ja luomaan samalla vikasietoisuutta. Vuorisen mukaan tärkeintä on edelleen sanomanvälitys ja siviilipuolelta tutut kuvapuhelut ja muut modernit kommunikointimenetelmät ovat vain mukava lisä. Puolustusvoimat pystyykin edelleen toimimaan myös vanhojen sanomalaitteiden avulla, jos tilanne sitä vaatii. Nykyisissä hankinnoissa ja kehityshankkeissa vaatimuksena on myös tiedonsiirron osalta kansainvälinen yhteensopivuus, joka mahdollistaa kasvainvälisen yhteistyön eri viranomaistahojen välillä. Hyvänä esimerkkinä on puolustusvoimien tietohallinnon käyttämä arkkitehtuurikehikko, joka on Naton standardin (NAF) mukainen. Tietoliikenneverkot ja sensorit ovat avainasemassa, kun merivoimat koostaa eri tietolähteisiin perustuvaa merialueiden tilannekuvaa. Tilannekuva muodostuu mm. rannikon tutkien, kameroiden ja alusten omien AIS-lähetteiden pohjalta. Merivalvontajärjestelmien (mm. MEVAT) kehityksestä vastaava osastoupseeri Olli Soininen kertoi järjestelmän sisältävän niin sanotun fuusiomoottorin, joka koostaa operaattoreille näkyvän tilannekuvan tietolähteistä saadun datan perusteella. Pelkästään Itämerellä seurattavia kohteita on muutama tuhat, joten järjestelmän operaattorit eivät ehtisi seuraamaan jokaisen kohteen toimintaa manuaalisesti. Tällä hetkellä kehityksen kohteina ovatkin erilaiset matemaattisiin käyttäytymismalleihin perustuvat analyysit, jotka osaavat kertoa alusten poikkeuksellisista liikkeistä. Järjestelmään voidaan asettaaa myös erilaisia hälytysehtoja, jotka voivat perustua esimerkiksi määriteltyihin merialueisiin ja alusten ominaisuuksiin. Sensoridata ja VHF-radioliikenne tallennetaan useiksi kuukausiksi, joten yksittäisen kohteen liikkeitä on mahdollista tarkastella myös jälkikäteen. Soininen esitteli yleisölle järjestelmän toimintaa näyttämällä mm. Silja Europan kulkureitin, kun se oli vuonna 2009 saanut peräsinvaurion Ahvenanmaan lähistöllä. Soininen kertoi myös, että ajantasaisen meritilannekuvan rooli on merivoimille erittäin tärkeä ja vikatilanteiden aiheuttamat katvealueet pyritään paikkaamaan välittömästi esimerkiksi lähettämällä oma alus paikalle. Suomen merialueen valvonnassa ja merellä tapahtuvassa toiminnassa ovat puolustusvoimien lisäksi pääasiallisesti mukana ra- 10 VÄTSKÄRI * 04/2011
javartiosto, liikennevirasto ja Trafi. Kotimaisten viranomaisten lisäksi merialueiden tilannekuvaa jaetaan kansainvälisesti, jolloin myös merivoimat saa tilannekuvaa muiden maiden järjestelmistä. Soininen mainitsi merivoimien olleen aktiivisesti mukana kehittämässä maiden välistä tiedonvaihtoa, joka olisi ensin rajattu vain Suomen ja Ruotsin välille, mutta on nyt laajentunut Euroopan laajuiseksi. Merivoimien kehittämiä ratkaisuja on tätä kautta päätynyt jopa Naton standardeihin asti, jolloin omat järjestelmämme ovat olleet jo valmiiksi ns. kansainvälisesti yhteensopivia. Kansainvälinen tiedonvaihto kasvattaa seurattavien kohteiden määrää useisiin kymmeniin tuhansiin. Kaikkea tietoa ei kuitenkaan jaeta kaikkien kanssa, sillä eri maita sitovat sopimukset määräävät, mitä tietoja kenellekin jaetaan. Kello oli ehtinyt jo iltayhdeksään, kun turvallisuustarkastaja Juha Åberg aloitti oman puheenvuoronsa puolustusvoimien toimittajakentän ongelmista ja sidosryhmäturvallisuudesta. Suomen lainsäädäntö ohjaa ja rajoittaa puolustusvoimien tekemiä sopimuksia ja tavoitteena tietysti on, että salaiseksi määritelty aineisto myös pysyy salaisena. Puolustusvoimien yhteistyökumppanien tulee osallistua turvallisuussopimusmenettelyyn, jolla varmistetaan kumppanin sitoutuneisuus ja vaadittujen toimintatapojen noudattaminen. Turvallisuussopimukset on luokiteltu turvallisuustason mukaan ja korkeat tasot saattavat vaatia yhteiskumppaneilta huomattavia investointeja, jolloin esimerkiksi ulkoistushankkeet saattavat helposti jäädä PK-yrityksien ulottumattomiin. Turvallisuussopimuksia saatetaan tarvita myös ulkomaankaupassa, sillä ulkomaisen viranomaisen virallisesta pyynnöstä voidaan suomalaisille yhteisöille myöntää yhteisöturvallisuustodistus. Todistukselle saattaa olla tarvetta esimerkiksi vieraan maan puolustusvoimien järjestämässä tarjouskilpailuissa. Yhteisöturvallisuustodistus kuitenkin vaatii, että yhteisöllä on puolustusvoimien kanssa voimassa oleva turvallisuussopimus. Åberg mainitsi myös Suomessa kehitetyn kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön (KATAKRI), jonka kehittämisessä on poikkeuksellisesti ollut mukana myös elinkeinoelämän edustajia. KATAKRIn tarkoituksena on luoda viranomaisille ja yrityksille yhteinen kansainvälisten vaatimusten mukainen turvallisuuskriteeristö, joka yhtenäistää turvallisuustasojen määrittelyä ja helpottaa auditointia. Paperilla olevasta turvallisuudesta ei kuitenkaan ole hyötyä, vaan turvallisuutta tulee tarkastella jatkuvasti. Turvallisuuteen liittyvien yleisökysymyksien jälkeen oli kolmen ja puolen tunnin tietoisku merivoimiin, johtamisjärjestelmäalaan sekä puolustusvoimien turvallisuusmenettelyyn saatu päätökseen. Tapahtuman kestosta huolimatta hyvät puhujat ja mielenkiintoiset aiheet jaksoivat kiinnostaa yleisöä loppuun saakka. Moni joutui varmasti myös esitysten aikana hienosäätämään mielikuvaansa puolustusvoimista IT-alan työnantajana, sillä esitysten perusteella esimerkiksi johtamisjärjestelmäalalla on monia todella mielenkiintoisia ja haastavia hankkeita. VÄTSKÄRI * 04/2011 11
Aamupäivä. Kokous merkittävän toimittajan lisenssisopimuksen uusinnasta. Kertaan nopeasti käytössämme olevat tuotteet, määrät ja nykysopimuksen keskeisimmät ehdot. Korvaamaton assistentimme, CMDB, tarjoaa tässä jälleen huippuluokan palvelua. Aamupäivä jatkuu. Seuraavaksi tarkistan käyttöpalvelutoimittajan laskut ja laskujen liitteet. Katsotaan. Työasemat, palvelimet, tietokantainstanssit, tietokannat, kytkimet, verkkotulostimet. Tiedot täsmäävät, hienoa! Kiitos jälleen assistentillemme. Iltapäivä. Huomaan, että tiedote tulevasta huoltokatkosta on julkaistu. Luen tiedotetta. Hyvää työtä. Tiedote on jälleen kerran selkeä ja perusteellinen. Tiedotteessa yksilöidään sovellukset, joihin katko vaikuttaa. Iltapäivä jatkuu. Päivän viimeinen palaveri. Organisaatiomme on lakkauttamassa joukon toimipisteitä. Valmistaudun toimenpiteisiin, mutta ensin on vastattava muutamaan kysymykseen. Mitä laitteita ja tarvikkeita toimipisteissä on? Kuinka paljon? Entä toimipisteiden tietoliikenneliittymät? Pyydän assistentiltamme apua (http://cmdb. myorg.fi../). Tarkistetaan. Laitteet, määrät, tietoliikenneliittymät. Asia selvä. Kiitos! Päivän päätteeksi saan sähköpostin, jossa kiitetään erään vakavan häiriön nopeata ratkaisua. Kiitän puolestani väsymätöntä työmyyräämme. Konfiguraat TEKSTI PAVEL HAIMI 12 VÄTSKÄRI * 04/2011
MUUTAMA HETKI AIKAISEMMIN Edellä on kuvattu kuinka konfiguraationhallintaa ja CMDB:tä voidaan hyödyntää. Kuvaus perustuu todellisiin tilanteisiin. Edelläkaltaisen tilan saavuttamiseen liittyy kuitenkin joukko haasteita ja ratkaisuja. Ensimmäinen haaste liittyy ylläpidettäviin tietoihin ja tiedon määrään. Liian suppea toteutus ei palvele tarkoituksenmukaisesti. Liian laaja vaatii paljon voimavaroja ja ylläpitotyötä. Molemmissa tapauksissa hyödyt jäävät osittain tai kokonaan realisoimatta. Toinen haaste liittyy tietolähteisiin ja automatisointiin. Tarvittavat tiedot sijaitsevat eri lähteissä ja palveluiden organisoinnista riippuen eri palveluntoimittajien käsissä. Kuinka tiedot saadaan kerran toisensa jälkeen samaan järjestelmään ilman monimutkaista manuaalista työtä? Entä kuinka organisaatiorajat rikotaan? Kolmas haaste liittyy tietojen oikeellisuuteen ja ajantasaisuuteen. Kuinka varmistutaan siitä, että tiedot ovat jatkuvasti oikeat ja ajan tasalla? Varsinkin, kun tietolähteitä ja sisällöntuottajia on paljon. RATKAISU Ensimmäisen haasteen (tietojen ylläpito) ratkaisu vaatii päätöksentekoa ja suunnittelua. Organisaation täytyy pohtia tilannettaan ja valita omista lähtökohdista keskeisimmät tiedot, jotka määritellään ensimmäiseksi keskitettyyn konfiguraationhallinaan. Ajan kuluessa, hyvän suunnittelun ja tiekartan avulla hallittavia tietoja voidaan täydentää. Nopeiden hyö- ionhallinta Assistentti palveluksessasi VÄTSKÄRI * 04/2011 13
tyjen saavuttaminen on kuitenkin avainasemassa ja ruokkii parhaiten jatkovaiheita. Päävastuullisen (pääarkkitehdin) nimeäminen on niin ikään onnistumisen edellytys. Päävastuullisen tehtävänä on huolehtia riittävän hyvästä ja palvelevasta ratkaisusta. Toinen haaste (tietolähteet ja automatisointi) voidaan ratkaista integraatioliittymillä. Muista lähteistä rakennetaan liittymät, jotka kuljettavat tarvittavat tiedot keskitettyyn konfiguraatiotietokantaan (CMDB). Lähdejärjestelmät voivat olla omia tai palvelutarjoajien tarjoamia. Tässä suhteessa CMDB ei eroa muista liiketoimintajärjestelmistä, joiden integrointiin, tietohallinnot tarjoavat apua. Integraatioliittymien toteutus voidaan sitoa edelläkuvattuun tiekarttaan. Manuaaliselle ylläpitotyölle voidaan nimetä tietovastuulliset (organisaatiorajoja katsomatta), joiden tehtävänä on ylläpitää oman vastuualueensa tietoja. Jakamalla ylläpitotyö se ei muodostu kenellekään taakaksi. Kolmas haaste (tietojen oikeellisuus ja ajantasaisuus) on ratkaistavissa ihmisten, sääntöjen ja menetelmien avulla. Kokonaan uusia rakennetietoja (CI) ei saa lisätä ilman päävastuullisen lupaa ja sovittua ylläpitoprosessia. Hyvä keino olemassa olevan sisällön oikeellisuuden varmistamiseksi on CMDB:n säännöllinen auditointi. Auditoinnin avulla voidaan paljastaa aukot ja suunnitella toimenpiteet aukkojen paikkaamiseksi heti ja jatkossa. Hyvä ilmapiiri, CMDB:n aktiivinen käyttö ja hyödyntäminen pitävät tiedot omalta osaltaan ajan tasalla. Tähän täytyykin pyrkiä: Positiiviseen kierteeseen. Pavel Haimi ICT Advisor, ITIL V3 Expert Sofigate Oy pavel.haimi@sofigate.com 14 VÄTSKÄRI * 04/2011
VALMISTUNEITA Turun Yliopisto Viime kevään ja kesän aikana Turussa valmistui uusi joukko tuoreita IT-alan ammattilaisia. VSTKY onnittelee valmistuneita lämpimästi ja toivottavaa onnea sekä menestystä. Filosofian maisteri Alapaattikoski, Tomi Kansainvälisen verkkokaupan menestyksen strategiat Järveläinen, Teijo Ennustava monivaiheinen vektorikvantisointi kuvan tiivistämisessä Korenius, Katriina Dispositions of Traditional Large-Scale Enterprises towards Social Media Usage Laine, Mika Graafi sten käyttöliittymien tapahtumankäsittely Malik, Sohail Optimization of Feeder Carrier Arrangement in PCB Assembly Process using Mathematical Programming Mäkelä, Jari-Matti Moniydinsuorittimien rinnakkaisohjelmointi Ojasalo, Hannu Ketterän ohjelmistokehitysprosessin tehostaminen roolipohjaisen vaatimustenhallinnan avulla hajautetussa organisaatiossa Poukkula, Tuomas Perinteisestä todennäköisyysteoriasta poikkeava näkökulma epävarmuuden mallintamiseen tietokilpailupeleissä Repo, Timo E-laskutuksen vaikutukset työntekoon pkyrityksissä käyttäjän näkökulmasta Stenberg, Lasse IPsec-protokollien toiminta osoitteenmuunnosta käytettäessä Suutala, Jussi Yritysfuusio ja taloushallinnon tietojärjestelmät - muutos organisatorisena oppimisprosessina Tuikka, Anne-Marie Suomalaisten ohjelmistoyritysten kansainvälistyminen Intian ja Kiinan markkinoille Diplomi-insinööri Jakonen, Markus When to Utilize Software as a Service Kadiric, Selma Agilen scrum ja Leanin kanban - menetelmien yhteensopivuus ja eroavaisuus Kalliovaara, Juha Integration of measurement and simulation environments for rapid end-to-end analysis and prototyping. Case study: DVB-T2 Lehtinen, Tuomas Mikroyrityksen tietotekniikkatarpeiden tunnistaminen ja ohjelmistokatsaus Lella, Mikael Managing and Assuring Quality in Agile Web Development Projects Mäkelä-Vaitilo, Mikko Kliinisen laboratoriotestauksen automatisointi nestemikroprosessoritekniikalla Santio, Teemu Benefi ts and drawbacks of using Silverlight in interactive business applications Silén, Ari Improving GUI application development using Qt Quick Turunen, Jenni Consumer Adoption of Mobile Television: Factors affecting the adoption of mobile TV in Finland Turunen, Toni Blu-ray-levyn picket-virheenkirjauskoodi Valtonen, Johannes Challenges of object-relational mapping and meeting them by using persistence frameworks Lähde: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta VÄTSKÄRI * 04/2011 15
Onko riskienhallin ajantasalla? TEKSTI ANNE KOSKINEN-KANNISTO Tietojärjestelmien yhteiskunnallisen merkitsevyyden ja vikojen vaikuttavuuden lisäksi on hyvä myös käsitellä hiukan henkilökohtaista riskienhallintaa. Siksi kysynkin että milloin Sinä olet viimeksi päivittänyt riskienhallintasuunnitelmasi? Työkaverini ilmoitti eräänä maanantaina että hänellä menee hetki saada pyytämäni dokumentit koska hänen kovalevynsä oli hajonnut ja hän odotti teknisen tuen paikalle saapumista, jotta hän saisi uuden kovalevyn. Onneksi tiedostot olivat pääosin turvassa verkkolevyllä, mutta tapaus sai minut pohtimaan että mikähän on omien tiedostojeni tilanne, jos kannettavani hajoaisi vaikkapa tänään. Tapauksesta säikähtäneenä ensireaktiona aloin etsiä tyhjää DVD:tä, johon polttaa tärkeimmät dokumentit talteen siltä varalta että kovalevy vikaantuisi. Verkkolevy on hyvä keksintö, jos sinne vain saisi kaiken mahdollisen mahtumaan. Tapauksesta oppineena ja muistutuksen saaneena aloin taas ainakin hetken aikaa skarppaamaan tietojen varmistamisen osalta, mutta täytyy kuitenkin myöntää että riskienhallinta on kokonaisuudessaan jäänyt liian vähälle huomiolle. Mahtaako sitä ihminen oppia ennen kuin se lopulta osuu omalle kohdalle? Kun päivittäin käyttämämme teknologiset sovellukset toimivat, niihin ei juuri kiinnitetä huomiota, mutta entä sitten kun työtehtäviin liittyen kannettava tietokone jumiutuu tärkeän esityksen aikana, tietokoneen kovalevy hajoaa ennen kuin muistat ottaa taas uutta varmistusta, tekstinkäsittelyohjelmisto vikaantuu ennen kuin ehdit tallentaa tärkeää asiakirjaa, nettiyhteys on poikki kun pitäisi lähettää kriittinen sähköposti, vapaa-ajalla kortinlukija ei toimi kun olet kaupassa, ravintolassa tai junassa, tankki tyhjänä ajat huoltoasemalle ja sähkökatkos yllättää, verkkopankki ei toimi kun laskujen eräpäivä on käsillä, 16 VÄTSKÄRI * 04/2011
tasuunnitelmasi Teknisten järjestelmien vikojen vaikuttavuus navigaattori buuttaa itse itsensä kun olet kriittisessä tienhaarassa vieraallaa paikkakunnalla. Listaukseni nostaa varmasti mieleesi paljon muitakin esimerkkejä harmillisista tilanteista, joissa olet itse ollut tai joista olette työ- tai kaveriporukassa jutelleet. Teknologia arkipäiväistyy koko ajan ja teknologiset ratkaisut helpottavat huomattavasti arkea, mutta vian ilmaantuessa voimme törmätä ikäviin yllätyksiin. Esimerkinomaiset tilannekuvaukset eivät ole vielä pahimmasta päästä, mutta tällaiset tilanteet kyllä harmittavat ja vaikeuttavat toimintaamme. Miten ihmeessä tällaisiin tilanteisiin voisi sitten varautua? Kaikkeen ei tietenkään voikaan varautua, mutta olisi hyvä tiedostaa mitä kaikkea voi teknologia-riippuvaisessa yhteiskunnassa tapahtua. Tieto lisää perinteisesti tuskaa, mutta tässä tapauksessa tieto voi myös auttaa ennakoimaan ja varautumaan toisenlaisiin toimenpiteisiin yllättävän tilanteen sattuessa. Täytyypä vielä listata omien kokemuksieni kautta miten jatkossa olen ajatellut varautua aiemmin listaamiini epämiellyttäviin tilanteisiin: työtehtäviin liittyen kannettava tietokone jumiutuu tärkeän esityksen aikana; onneksi olin ottanut paperisen esitysversion mukaan. Tilanteessa en voinut muuta kuin yrittää puhua hiukan teatraalisemmin, ettei pelkkä puhe puuduttaisi kuulijakuntaa.. Paperinen versio on siis välttämätön. tietokoneen kovalevy hajoaa ennen kuin muistat ottaa taas uutta varmistusta tämä tapahtui työkaverille, joka oli onneksi huolehtinut varmistuksistaan. Nyt on omistakin koneista varmistukset ajan tasalla, ainakin taas vähän aikaa.. tekstinkäsittelyohjelmisto vikaantuu ennen kuin ehdit tallentaa tärkeää asiakirjaa automaattitallennus on pelastanut monta kertaa. Nykyään silti uuden kappaleen kirjoituksen jälkeen klikkailen automaattisesti hiirellä tallennus-painiketta. VÄTSKÄRI * 04/2011 17
nettiyhteys on poikki kun pitäisi lähettää kriittinen sähköposti tämä on valitettavan usein arkipäivää. Kännykällä on täytynyt lähettää viesti perään asianosaiselle viivästymisestä tai siirtyä toiseen paikkaan, jossa nettiyhteys toimii. Työlästähän se on, mutta pakko mikä pakko. Onneksi kännykät ovat jo melkoisia työkaluja, joilla sähköpostiviestejä liitteineen pystyy myös lähettämään. vapaa-ajalla kortinlukija ei toimi kun olet kaupassa, ravintolassa tai junassa siinäpä sitten jää tavarat tiskille. Junassa olen joutunut kymmensenttisiä laskemaan, että saisin kupin teetä. Joskus on onnistunut ja joskus on juoma jäänyt saamatta. Käteistä rahaa on siis aina hyvä pitää mukana. tankki tyhjänä ajat huoltoasemalle ja sähkökatkos yllättää tätä ei onneksi ole itselleni käynyt, mutta olen kuullut käyneen jollekin muulle onnettomalle. Ei ollut varmastikaan ihana yllätys. Ei siis kannata ihan tyhjilleen tankkia päästää tai vaihtoehtoisesti kannattaa siirtyä pyöräilyyn. Suosittelen! verkkopankki ei toimi kun laskujen eräpäivä on käsillä on tarvinnut ottaa puhelin käteen ja jonottaa asiakaspalveluun kertoakseni että maksu saapuu hiukan myöhässä. Yleensä on kyseessä ollut isompi verkkopankkiongelma, joka on ollut laskun lähettäjilläkin tiedossa. Tästä olen oppinut että yritän hyödyntää e-laskutusta ja välttää manuaalista laskujen maksamista niin paljon kuin mahdollista. navigaattori buuttaa itse itsensä kun olet kriittisessä tienhaarassa vieraalla paikkakunnalla tätä on tapahtunut liian usein. Onneksi olen hiukan etukäteen hahmottanut mihin suuntaan olen menossa. Joskus on täytynyt ajaa lähimmälle pysäkille ja odottaa navigaattorin uudelleenkäynnistystä. Paperinen kartta pelastaa myös tällaisista tilanteista. Varautumis-/riskienhallintasuunnitelma voi kuulostaa massiiviselta tai jopa ylireagoinnilta, mutta kun tarpeeksi monta kertaa törmää teknisiin ongelmiin ja niiden aiheuttamiin haasteisiin, alkaa tällaisen pohtiminen kuulostaa järkevältä. Eipä sitä tarvitse virallisesti nimetä riskienhallintasuunnitelmaksi, mutta ei varmastikaan haittaa pohtia omakohtaisesti mahdollisia riskejä ainakin silloin tällöin. Pieni pysähtyminen on asiassa kuin asiassa aina välillä paikallaan. Energistä loppuvuotta tietoteknisten haasteiden parissa, Anne 18 VÄTSKÄRI * 04/2011
VALMISTUNEITA Turun Kauppakorkeakoulu Snicker Juha-Matti Korkeakoulujen toiminnanohjaus ja Uusi julkisjohtaminen: Toiminnanohjaus johtamisjärjestelmän kehittämisessä. Lehtimäki Antti Se on ihan sellainen strateginen valinta Jatkuvuudenhallinnan rooli suurissa suomalaisissa yrityksissä Mäkinen Carita Opetusprosessien kuvaaminen ja tietoteknisen tuen kehittäminen: Case Turun yliopisto Pihlava Jarno Tietojärjestelmän hyväksyminen ja siihen liittyvät tekijät Achalefi Forji Analysis of adaption and acceptance of e-procurement systems (end-user s acceptance) Kharel Bishnu Offshore outsourcing of IT services, An analysis of human resource from client s perspective IMMIT International Master in Management of Information Technology Baiyere Abayomi Disruptive Innovations at the Bottom of the Pyramid: Can they impact the sustainability of today s top companies? Bhattarai Suresh Kumar Challenges in Scaling Agele Software Development in Offshoring Environment Korzhova Olga Enterprise Software for Nuclear Industry: The Case of the SAP Nuclear Competency Center Li Yixiang Improving Alumni Administration BBY Selfbuilt Information System: Building IMMIT Connected to Enhange Alumni Connection Lukashov Viktor Confi guration Management Process Improvement: A Case Study of a Pan-Nordic Insurance Company Nguyen Phuong Business Process Modeling in a Global Organization Nikoghosyan Marianna Application of the scrum framework in nonsoftware project management Radchenko Andriry Key Success Factors and Process for IT Project Portfolio Management Rubinstein Igor Analysis of Value Drivers behind CRM Adoption in Financial Services Industry Scheidl Half Abude Master Data Management Maturity and Technology Assessment: From theory to practice, Case Ineo Oy Shen Yunru IT Innovtion at PHILIPS-Structuring Ideation Process Theppatipat Trisai IT Service Catalog: A Case Study of the Implementation Need in a Pan-Nordic Insurance Company Toscano Matheus The Role of Information Technology in Creating Sustainability Value for Financial Institutuons in 2020 Vadangi Anil Raj Smart Social Tagging Support for Task Management through Work Context Exploitation Venkatachalam Karthick Developing Project Management Information System. A large and complex multinational corporation perspective Xu Wei Business on Demand and its Mobil Solution Study with SAP ByDesign Lähde: Turun Kauppakorkeakoulu VÄTSKÄRI * 04/2011 19
Tulevaisu unelmien konfig TEKSTI MILLA KETTUNEN Lokakuun puolivälissä ServiceNow-käyttäjäyhdistyksen kokouksessa esiintyy positiivinen ja innostunut Marko Mäki- Ullakko, Neste Oilin Head of ICT Services. Mäki-Ullakko kertoo kokouksessa miten Neste Oil on hyödyntänyt IT-palveluhallinnan työkalua ServiceNow:ta tehostamaan ICT:n toimintaa ja ohjaamaan käyttöönotettuja prosesseja. Olemme vasta käyttöönoton alussa, mutta hyödyt ovat jo selkeästi nähtävissä, Mäki-Ullakko hymyilee. Logica, joka tuottaa myös loppukäyttäjille Service Desk -palvelun. Ensimmäisiksi käyttöönotettaviksi prosesseiksi valittiin tapahtumanhallinta (Incident Management), muutoksenhallinta (Change Management) sekä konfiguraationhallinta (Configuration Management). Konfiguraationhallinta on ollut prosesseista tärkein ja implementointilistalla ensimmäisenä, sillä konfiguraatiotietokanta (Configuration Management Database, KOHTI UUSIA TUULIA Neste Oil aloitti vuonna 2007 uuden, oman aikakautensa yrityksen ICT-palveluiden saralla. Pari vuotta aikaisemmin Fortumista irtaantunut Neste Oil halusi kehittää ja toteuttaa paremmin Neste Oilin tarpeita vastaavat ICT-palvelut ja prosessit. Prosessien ja hallinnan osalta päätavoitteita oli kolme; ottaa käyttöön ITIL:n mukaiset perusprosessit, ohjata kaikki loppukäyttäjiltä tulevat yhteydenotot keskitetylle Service Deskille, sekä yhdenmukaistaa palveluiden hankinta. Infrastruktuuripalveluiden kilpailutuksessa voittajaksi selvisi 20 VÄTSKÄRI * 04/2011
udessa siintää uraationhallinta Case Neste Oil CMDB) sisältää paljon muita prosesseja tukevaa tietoa. Tärkeä osa muutosprosessia oli uuden IT-palveluhallinnan työkalun, ServiceNow:n käyttöönotto. Neste Oil törmäsi työkaluun Sofigaten tilaisuudessa, ja kiinnostui heti. Olimme juuri kartoittamassa uusia, innovatiivisia ja joustavia järjestelmiä, ja pilvestä saatava ServiceNow vastasi tarpeeseen. ServiceNow oli meidän kannalta myös pienimmällä vaivalla käyttöönotettavissa. Marko Mäki-Ullakko kollegoineen on ristinyt oman ServiceNow-järjestelmänsä NOTICE:ksi. Yrityksen kulttuuriin kuuluu antaa kaikille järjestelmille oma nimi. Järjestimme nimikilpailun, jonka voittajaksi selviytyi NOTICE, Mäki-Ullakko kertoo. KONFIGURAATIONHALLINTA PAL- VELUJOHTAMISEN TUKENA Neste Oilin ICT-palvelut ovat vahvasti ulkoistettuja, ja yrityksen oma ICT-tiimi keskittyykin enemmän palvelujohtamiseen ja varmistamaan, että palvelut vastaavat liiketoiminnan tarpeita. Koska toimittajia on useita ja eri palveluita tarjoavia sovelluksia ja laitteita sitäkin enemmän, Neste Oilille oli Konfiguraatiohallinnasta saatavat riippuvuudet ja relaatiot auttavat tulevaisuudessa myös monissa muissa käyttöönotettavissa prosesseissa, esimerkiksi muutoshallinnassa. tärkeää, että kaikki tiedot löytyvät yhdestä keskitetystä järjestelmästä, jota oma ICT-tiimi voi käyttää työnsä tukena. NOTICE:n CMDB onkin rakennettu niin, että siellä on vain palvelujohtamisen kannalta tärkeät tiedot. Palvelutarjoajilla on omat tietokantansa omista laitteistaan ja palveluistaan, mutta johtamisen helpottamiseksi esimerkiksi Logican Service Desk käyttää myös NOTICE:n CMDB:tä ja Service Deskin luomat incident-tiketit tullaan replikoimaan Logican järjestelmästä NOTICE:een. Tällä hetkellä konfiguraatiotietokannassa on kuvattuna muun muassa sovellukset, palvelimet, työasemat ja käyttäjätiedot, joita palvelupäälliköt käyttävät jokapäiväisessä työssään. Osa tiedoista on tuotu CMDB:hen automaattisesti integraatioiden ja ServiceNow:n VÄTSKÄRI * 04/2011 21
Discovery-työkalun avulla. Palvelupäälliköt ovat vastuussa oman palvelunsa ajantasaisista tiedoista. Mäki-Ullakko kertoo, että NOTICE:ssa osa liiketoimintasovellusten tiedoista päivitetään manuaalisesti, ja etenkin käyttöönottovaiheessa se vaati hieman panostusta palvelupäälliköiltä. Onneksi lopputulos ja työskentelyn tehostaminen on koko tiimillä kirkkaana mielessä. Erityisen paljon apua konfiguraatiohallinnan kurinalaisesta noudattamisesta onkin ollut sovellusten listaamisessa. Jokaisen käytetyn liiketoimintasovelluksen tiedot löytyvät samasta CMDB:stä, ja jokaisesta sovelluksesta tulee löytyä tärkeät tiedot, kuten kuvaus, liiketoimintakriittisyys ja vaikutukset vikatilanteissa sekä sovellustoimittaja ja vastuuhenkilöt. Relaatioiden kuvaustyö sovellusten ja niiden käyttämien palvelinten ja tietokantojen välille on kohtapuoliin alkamassa, Mäki-Ullakko toteaa. RELAATIOT ROKKAA Kaikkien tärkeimpänä ja hyödyllisimpänä seikkana ovat kuitenkin kaikkien kannassa olevien sovellusten ja laitteiden riippuvuudet toisiinsa nähden. Liiketoimintasovellukseen tullaan liittämään palvelimet ja tietokannat, joita se käyttää sekä sovellusten väliset integraatiot. Asiantuntijat pystyvät hyödyntämään näitä kuvattuja riippuvuussuhteita esimerkiksi ongelmaselvityksessään. Niiden avulla on helpompi tunnistaa vikatilanteen aiheuttava laite tai palvelu sekä ymmärtää ja ennakoida mihin muihin palveluihin sama vika voi vaikuttaa, toteaa Mäki-Ullakko. Kun Service Deskissä avattuihin incident-tiketteihin jatkossa liitetään NOTICE:sta saa- 22 VÄTSKÄRI * 04/2011
tava liiketoimintasovellus, voidaan paremmin ymmärtää ja analysoida sovellukseen liittyviä häiriöitä ja palvelupyyntöjä ja pureutua tarkemmin mahdollisiin toistuviin vikoihin ongelmanhallinta (Problem management) prosessin kautta. Konfiguraatiohallinnasta saatavat riippuvuudet ja relaatiot auttavat tulevaisuudessa myös monissa muissa käyttöönotettavissa prosesseissa, esimerkiksi muutoshallinnassa. Esimerkiksi palvelinten käyttöjärjestelmäpäivityksiä tehdessä, kaikki kyseisiä palvelimia käyttävät liiketoimintasovellukset saadaan listattua automaattisesti, jolloin päivitysten mahdollisista vaikutuksista saadaan helposti kokonaiskuva. Aikaisemmin jokaisen toimittajan muutokset on hallittu eri työkaluissa, nyt muutoshallinta-prosessit yhtenäistetään yhteen työkaluun, joka tarjoaa näkymän kaikkiin ICT-palveluihin. ServiceNow-työkalun käyttöönotto toi mukanaan myös vahingossa paljon muita hyödyllisiä apuja. Relaatioiden ansiosta voidaan tunnistaa virhetilanteita konfiguraatiosta, esimerkiksi saadaan raportoitua kaikki työasemat, joiden AD:ssa nimetty omistaja ei ole enää töissä Neste Oililla. Erilaisten raporttien avulla päästään pureutumaan ja korjaamaan epäkohdat palveluissa ja niiden dokumentoinnissa. TULEVAISUUDEN UNELMIA Marko odottaa tulevilta kuukausilta NOTICE:n kanssa paljon. CMDB:ssä liiketoimintasovellusten relaatioiden viimeistely on iso puristus, sen jälkeen otetaan virallisesti käyttöön keskitetty muutoksenhallinta- ja tapahtumanhallintaprosessit. Konfiguraatiohallinnan ja CMDB:n ollessa valmiita voimme laajentaa työkalun käyttöä muihinkin prosesseihin, ongelmahallintaan sekä lisenssien, kustannusten ja resurssienhallintaan näin esimerkkeinä. Unelma-maailmassa NOTICE olisi enemmän kuin oman ICT-tiimin ja Logican Service Deskin työkalu, se toimisi esimerkiksi myös Neste Oilin sovellustoimittajien käyttämänä järjestelmänä. Fakta: Neste Oil Toimii kahdella liiketoimintaalueella, öljyn- ja uusiutuvien tuotteiden tuotannossa (noin 15 miljoonaa tonnia öljytuotteita vuodessa) sekä öljyn vähittäismyynnissä. Pääomistajana valtio Suomen Liikevaihto 11,9 Mrd (2010) Toimii 15 eri maassa Henkilöstöä noin 5000, joista n. 100 toimii ICT:ssä. NOTICE-konfiguraatiohallintatyökalun alaisena 300 sovellusta, 3300 työasemaa ja 4400 käyttäjää VÄTSKÄRI * 04/2011 23
Tietojärjestelmien yhteiskunnall TEKSTI ANNE KOSKINEN-KANNISTO Iltapäivälehtiä tai valtakunnallisia sanomalehtiä lukiessani en ole voinut välttyä viimeaikojen kirjoituksilta epäonnistuneista käyttöönotoista ja teknisistä ongelmista. Yleensä tällaiset uutiset voisin sivuuttaa vain toteamalla, että ei voi olla todellista: Eivätkö yritykset ole vieläkään sisäistäneet tietojärjestelmien merkitsevyyttä toiminnassaan? Voiko todellakin käyttöönotoista ja teknisistä vaikeuksista nousta edelleen näin suurta hälyä? Emmekö me ole vieläkään oppineet mitään? Tämän hämmästelyn päätteeksi olisin vain kääntänyt sivua ja jatkanut lehden lukemista, mutta tässä tapauksessa sivu ei kääntynytkään niin nopeasti, sillä kyseessä olivat VR:n uuden lipunmyyntijärjestelmän käyttöönoton ongelmat. Ongelmat eivät kuormittaneet vain organisaatiota sisäisesti, vaan ongelmat ulottuivat käyttäjiin saakka sinuun ja minuun VR:n asiakkaina. Kun yhteiskunnallisesti merkittävien organisaatioiden ja toimijoiden toimintaan tulee järjestelmäteknisistä syistä ongelmia, herää kysymys paljon vakavammasta asiasta kuin yksittäisen tietojärjestelmän käyttöönoton epäonnistumisesta. Suomalainen yhteiskunta rakentuu koko ajan enemmän ja enemmän teknologisten ratkaisuiden varaan. Erilaiset sähköiset palvelut, joukkoliikenteen toiminta, kauppojen maksutoiminta ym. ovat riippuvaisia teknisistä ratkaisuista. VR on joukkoliikenteen osalta hyvin näkyvä ja konkreettinen esimerkki siitä, miten uuden järjestelmän käyttöönotto vaikuttaa suureen määrään ihmisiä heidän jokapäiväisessä toiminnassaan. Osaltaan voidaan puhua sekasorrosta erityisesti työssäkäyvien junamatkustajien aikataulujen järjestämisen ja paikasta toiseen siirtymisen osalta. On siis myönnettävä että VR:n käyttöönotto on myös yhteiskunnallinen asia, joka koskettaa montaa meistä. Myös muut kulkemisen muodot, kuten lentoyhtiöiden tarjoamat palvelut ovat alttiita erilaisille tietoteknisille haasteille, joista esimerkkinä viivästelyt ja lentojen peruuntumiset. Paikasta toiseen siirtymisen haasteiden lisäksi esimerkiksi terveydenhuollon haas- 24 VÄTSKÄRI * 04/2011
käyttöönottojen iset vaikutukset teiden osalta kysymys on vieläkin kriittisemmästä asiasta. Terveyden- ja sairaudenhoidon piirissä erilaiset ohjelmistopäivitykset tai verkkouudistukset aiheuttavat tilanteita, joissa potilasturvallisuus saattaa vaarantua. Sairaanhoito on erittäin hyvä esimerkki ammattikunnasta, jonka tilannetietoisuutta vaativaa työtä on mahdollista tukea erilaisilla tietojärjestelmäratkaisuilla mutta järjestelmien toimimattomuudella ja käyttöönottojen epäonnistumisilla voi olla vakavat seuraukset. Tietojärjestelmien käyttö ei saisikaan olla itseisarvo, vaan toimintojen pitäisi nimenomaisesti tukea työtä. Valitettavan usein järjestelmäratkaisut toteutetaan kuitenkin siten, että työntekijät joutuvat muokkaamaan omia työkäytänteitään tietojärjestelmien ehdoilla ja keskeneräisten järjestelmien testaajiksi käyttöönottovaiheessa joutuvat työntekijät ja pahimmassa tapauksessa asiakkaat. Tietojärjestelmiä pidetään yleensä itsestään selvyyksinä kunnes jokin menee pieleen. Silloin alkaa helposti syyttely, joka yleensä kohdistuu tekniseen järjestelmään ja sen ylläpitoon, vaikkakin kyse on todellisuudessa paljon suuremmasta ja laajemmasta ongelmasta. Kyseessä ei siis ole pelkkä tietotekninen ongelma, vaan epäonnistunut käyttöönotto tai teknisen vian heijastamat ongelmat kuvaavat organisaation toimintatapojen, ohjeistusten, riskienhallinnan ja varautumisen puutteellisuutta. Tietojärjestelmiä tulisi käsitellä työvälineinä siinä missä muitakin ja näin ollen toimintasuunnitelmien ja riskienhallinnan pitäisi koskea vastaavalla tavalla tietojärjestelmien toimimattomuutta aivan kuten menettelyjä tulipalon, äärimmäisten sääolojen tai joukkoepidemian varalta. Vastaavasti henkilökunnan koulutuksessa ja ohjeistuksessa tulisi huomioida miten poikkeusoloissa toimitaan eri työvälineiden, kuten potilas-, tai lipunmyyntitietojärjestelmän, vikaantuessa. Lähtökohtaisesti asianmukaisen hoidon tai palvelun antaminen tulee VÄTSKÄRI * 04/2011 25
Suomalainen yhteiskunta rakentuu koko ajan enemmän ja enemmän teknologisten ratkaisuiden varaan. olla riippumatonta tietojärjestelmien toimivuudesta. Sähkökatkokset, laitteiden vikaantumiset sekä myös tietotekniset ongelmatilanteet ovat mahdollisia ja niihin ennalta varautuminen on tärkeää. Tässä on meille IT-ammattilaisille sopivaa haastetta: Jokainen voimme omalta kohdaltamme miettiä, pystyisimmekö me omassa työssämme edesauttamaan ja varmistamaan käyttöönottojen sujuvuutta, tietoteknisten järjestelmien luotettavuutta ja toimivuutta työn tekemisessä. Ongelmaan ei ole olemassa mitään helppoa, yksiselitteistä ratkaisua, mutta siitä syystähän me olemme IT-ammattilaisia, jotka elämme haasteille ja pyrimme jatkuvasti parempaan. Energistä loppuvuotta tietoteknisten haasteiden parissa, Anne 26 VÄTSKÄRI * 04/2011
Pulmapalsta on edennyt vuoden viimeiseen lehteen, jossa vastaukset edellisessä numerossa olleisiin pähkinöihin. Ongelmat on lähettänyt Jarmo Vastamäki. Sillan ylitys Tässä pitää saada mummo ja vaari ylittämään silta yhtäaikaa. Eli ensin menee tyttö ja poika yli, aikaa kuluu 10 min. Sitten poika menee taskulampun kanssa takaisin, nyt aikaa mennyt 15 minuuttia. Vaari ja mummo lähtevät sillan yli yhdessä, ja kun he ovat oikealla puolella, aikaa mennyt 40 minuuttia. Nyt tyttö ottaa lampun, ja lähtee hakemaan pojan toiselta puolelta, eli kun tyttö on pojan luona, aikaa on mennyt 50 minuuttia. Sitten vain yhdessä sillan yli, ja kun kaikki ovat koossa oikealla puolella, aikaa on mennyt 60 minuuttia, Kaikki pelastuivat ja ehtivät helikopteriin!! Kartano A1 Holkeri Bemari Koira A2 Tarjanne Ford Kilpikonna A3 Väyrynen Volvo Kani B1 Sorsa Toyota Kissa B2 Stenbäck Opel Kultakala B3 Alenius Mersu Käärme Puolueloikkarit Irmeli EVP --> SP Johtaja diktaattori Akseli SP --> ITS Luottamuspula Uolevi ITS --> PP Riita johdon kanssa Amanda TP -->EVP Pyydetty Ursula PP --> TP Liian vasemmalla Fobiat ja maniat Paavo triskaidekafobia akrofobia kleptomania Veikko musofobia hydrofobia pyromania Väinö agorafobia sitofobia narkomania Helka erytrofobia araknofobia monomania Emilia klaustrofobia nekrofobia krysomania VÄTSKÄRI * 04/2011 27