MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 2. luento 11.2.2008
Teemat Tutkimuksen peruskäsitteet Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä Teoria ja paradigma kvalitatiivisessa tutkimuksessa Kvalitatiivisen tutkimuksen tyyppejä Kvalitatiivisen tutkimuksen tunnusmerkkejä Tavoitteena ilmiön kuvaus, tulkinta ja merkityksenanto Laadullinen tutkimusprosessi Tutkimuksen suunnittelun ja toteutuksen keskeiset vaiheet Eettisistä kysymyksistä (siirrettiin seuraavalle luennolle)
Tutkimuksen peruskäsitteitä
Tutkimuksen peruskäsitteet 1. Teoria yleistys, jonka tulee kattaa mahdollisimman suuri joukko yksityistapauksista realistinen teoria = oletettu totuus asiasta instrumentaalinen teoria = teoria toimii riittävän hyvin käytännössä kokoelma selittäviä käsitteitä, jotka auttavat tutkimuksen teossa Hirsjärvi ym. 2001, 136-140; Järvinen & Järvinen 2000, 10-11; Metsämuuronen 2001, 136-140
Tutkimuksen peruskäsitteet teoriaa testaavat tutkimukset tavoitellaan säännönmukaisuuksia tai lainalaisuuksia, joiden avulla voidaan pyrkiä selittämään, ennustamaan tai kontrolloimaan tutkittavaa ilmiötä tavoitteena on syy-seuraussuhteiden löytäminen taustalla on siis teoria, josta hypoteesit on johdettu ja joiden pätevyyttä halutaan testata teoriaa rakentavat tutkimukset kun asiasta tai ilmiöstä ei ole aiempaa tietoa tai kun oletetaan, että ihmiset luovat toimiessaan aina ainutlaatuisen tilanteen tutkimalla ilmiötä syvällisesti tutkija voi tunnistaa ilmiön hallintaan tarvittavia käsitteitä ja rakentaa niiden välisiä suhteita Hirsjärvi ym. 2001, 136-140; Järvinen & Järvinen 2000, 10-11; Metsämuuronen 2001, 136-140
Tutkimuksen peruskäsitteet 2. Käsitteellistäminen tarkoitetaan tutkittavan ilmiön hahmottamista yleisellä, teoreettisella tasolla teoreettinen käsite mahdollistaa tutkittavan ilmiö kuvaamisen täsmällisemmin kuin arkikielen usein ilmauksilla on konkreettisten tosiseikkojen pohjalta muodostettu yleistys, joka on mahdollisimman tiiviisti ja yksiselitteisesti määritelty kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei tiukkaa käsitteellistämistä 3. Operationalisointi liittyy erityisesti kvantitatiiviseen tutkimukseen miten kerätä tietoa teoreettisista käsitteistä (tai empiirisen tutkimuksen ja mittauksen kohteeksi) myös kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineiston hankinnassa joudutaan joka tapauksessa pohtimaan miten ilmaista teoreettinen käsite (arki)kielellä Eskola & Suoranta 2000, 74-79
Tutkimuksen peruskäsitteet 4. Hypoteesi hypoteesien avulla voidaan arvioida väitteen paikkansapitävyyttä, pätevyyttä kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei hypoteesin testaamista 5. Metodologia yleinen lähestymistapa tutkia tutkimusaihetta 6. Metodi erityinen tutkimustekniikka Eskola & Suoranta 2000, 77; Metsämuuronen 2005, 198-199
Paradigma kvalitatiivisessa tutkimuksessa Paradigma tutkijan taustanäkemys tai taustafilosofia tutkijan maailmankuva hyvin perusteltuja uskomuksia todellisuudesta paradigma perustuvat ontologisiin, epistemologisiin ja metodologisiin oletuksiin paradigmaan liittyy myös teoreettiset valinnat ilmentää tieteenalalle tai teorioille tunnusomaista näkemystä ihmisestä ja maailmasta sekä näkemystä niihin soveltuvista metodeista (tiedonhankintatavoista) Guba & Lincoln 2000, 107 108; Kyrö 2003, 60; Metsämuuronen 2005, 43 44 ja 199
Paradigmat tutkimuksessa Osa-alue Positivismi Postpositivismi Kriittinen teoria Konstruktivismi Ontologia naiivi realismi: se mikä näkyy ja mitä voi tavoittaa on totta kriittinen realismi: todellisuuden voi tavoittaa vain epätäydellisesti, muuttuva historiallinen realismi: virtuaalinen todellisuus; todellisuus muotoutuu useiden tekijöiden kokonaisuudessa relativismi: paikallisesti ja spesifisti konstruoitunut todellisuus, suhteellinen todellisuus Epistemologia dualistinen/objektivistin en; löydökset totta (jos toistettavissa) modifioitu dualismi/objektivismi; löydökset todennäköisesti totta, täydelliseen objektiivisuuteen ei päästä subjektiivisuus: tutkijan arvot vaikuttavat löydöksiin subjektivistinen: löydökset ovat tutkijan luomia Metodologia kokeellinen, manipulatiivinen; pääosin kvantitatiiviset menetelmät Modifioitu kokeellinen / manipulatiivinen: koeja kvasikoejärjestelyt, voi sisältää kvalitatiivisia menetelmiä Dialoginen /dialektinen: Tieto hankitaan tutkijan ja tutkittavan dialogilla Hermeneuttinen /dialektinen: Tiedonhankinta perustuu tulkintaan Guba & Lincoln 2000, 107 108 ref. Metsämuuronen 2005, 202
Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän ominaispiirteitä
Kvalitatiivinen tutkimus Muodostuu joukosta erilaisia tulkinnallisia tutkimuskäytäntöjä Aineisto yleensä ei-numeerista (tai numeerisen aineiston analyysi on kvalitatiivista) Vaikea määritellä ei omaa teoriaa, paradigmaa tai metodeja Guba & Lincoln 2000, 107 108; Metsämuuronen 2005, 43 44 ja 199
Teoria kvalitatiivisessa tutkimuksessa Teorian roolit: teoria välineenä: auttaa tulkintojen tekemisessä päämääränä: teorian kehittäminen edelleen analysoinnissa tarvitaan kahdenlaista teoriaa: taustateoria, jota vasten aineistoa tarkastellaan tulkintateoriat: ohjaavat tutkijan valintoja ja sitä mitä etsitään tutkimusraportissa ei erillistä teorialukua raportointi teorian ja empirian vuoropuhelua Ilman teoriaa tutkimus jää kuvailuksi tai selvitykseksi Eskola & Suoranta 2000, 79-83
Kvalitatiivinen tutkimus Soveltuu käytettäväksi silloin, kun ollaan kiinnostuneita asioista, joita ei voi mitata määrällisesti onko verkkopalvelu laadukas onko verkkopalvelun käyttö miellyttävää onko verkkopelin pelaaminen jännittävää kun tavoitteena on löytää tai paljastaa tosiasioita (eikä todentaa jo olemassa olevia totuusväittämiä) kun halutaan tutkia luonnollisia tilanteita, joissa ei voi kontrolloida kaikkia vaikuttavia tekijöitä kun ollaan kiinnostuneita tapahtuman yksityiskohtaisista rakenteista kun ollaan kiinnostuneita yksittäisten toimijoiden merkitysrakenteista Metsämuuronen 2005, 43 44 ja 199 Hirsjärvi ym. 2001, 152
Kvalitatiivinen tutkimus Lähtökohtana todellisen elämän kuvaaminen kokonaisvaltaisesti todellisuus on moninainen tapahtumat muovaavat toinen toistaan Ei ole mahdollista irtautua arvolähtökohdista arvot ohjaavat sitä, mitä ja miten tutkittavaa ilmiötä pyritään ymmärtämään Objektiivisuus ei ole mahdollista perinteisessä mielessä tutkija ja tutkittava ovat sidoksissa toisiinsa tutkija ja se, mitä tiedetään kietoutuvat toisiinsa tuloksina ehdollisia selityksiä aikaan ja paikaan rajoittuen Metsämuuronen 2005, 201 Hirsjärvi ym. 2001, 152
Kvalitatiivisen tutkimuksen tyyppejä Eri tieteenaloilla omia kvalitatiivisen tutkimuksen traditioita Kysymyksessä siis joukko moninaisia tutkimuksia, joissa ollaan kiinnostuneita kielenpiirteistä kommunikaationa (esim. sisällönanalyysi, diskurssianalyysi) kulttuurina (esim. kognitiivinen etnotiede, symbolinen interaktionismi Tesch 1992, 59 ref. Hirsjärvi ym. 2001, 156-157
Kvalitatiivisen tutkimuksen tyyppejä jatkoa säännönmukaisuuksien etsimisestä elementtien tunnistaminen ja niiden suhteiden kartoitus mallien löytäminen (esim. fenomenografia, laadullinen arviointi, toimintatutkimus, holistinen etnografia) tekstin tai toiminnan merkityksen ymmärtäminen teemojen löytäminen (esim. fenomenologia) tulkinta (esim. tapaustutkimus) reflektio esim. heuristinen tutkimus, reflektiivinen fenomenologia Tesch 1992, 59 ref. Hirsjärvi ym. 2001, 156-157
Kvalitatiivisen tutkimuksen lajeja Delphi-tutkimus diskurssianalyysi dokumenttianalyysi sisällönanalyysi elämäkertatutkimus etnografia etnografinen sisällönanalyysi fenomenografia grounded theory hermeneutiikka kenttätutkimus keskusteluanalyysi osallistuva havainnointi osallistuva tutkimus tapaustutkimus toimintatutkimus transformatiivinen tutkimus viestinnän etnografia yhteistoiminnallinen tutkimus (Hirsjärvi ym. 2001, 153)
Kvalitatiivisen tutkimuksen tunnusmerkkejä aineistonkeruumenetelmä tutkittavien näkökulma harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta aineiston laadullis-induktiivinen analyysi hypoteesittomuus tutkijan asema narratiivisuus tavoitteena tulkinta ja ymmärtäminen vrt. Eskola & Suoranta 2000, 15
Aineistonkeruumenetelmä Suositaan ihmistä tiedonhankinnan välineenä Pelkistetyimmillään aineistot ovat tekstiä syntyvät tutkijasta riippumatta tai riippuen esim. haastattelut, havainnoinnit, päiväkirjat, erilaiset kuvalliset ja kirjalliset aineistot, äänimateriaali jne. havainnointi tekstianalyysi haastattelu Eskola & Suoranta 2000, 15; Hirsjärvi ym. 2001, 155 Metsämuuronen 2005, 203
Aineistonkeruumenetelmä Metsämuuronen 2005, 204 Metodi Kvantitatiivinen Kvalitatiivinen havainnoiminen tekstianalyysi haastattelu litterointi alustavaa työtä esim. lomaketta varten kvantitatiivinen sisällön analyysi; tutkijan asettamien kategorioiden laskeminen survey-tutkimus; strukturoitujen kysymysten esittäminen satunnaisesti valitulle otokselle harvoin käytössä; esim. tarkastettaessa haastatteluäänityksen paikkansapitävyyttä perustava menetelmä toisen kulttuurin ymmärtämiseen kulttuurien jäsenten käyttämien kategorioiden ymmärtäminen avoimien kysymysten esittäminen valituille yksilöille tai ryhmille käytetään ymmärtämiseen, miten tutkittavat organisoivat puheensa
Tutkittavien näkökulma Osallistuminen tutkittavien elämään (ei edellytys) esim. kenttätyö lähelle tutkittavia naturalistinen ote: ei manipuloida tutkimustilannetta tavoitteena tavoittaa tutkittavien oma näkökulma Tutkijan suhtautuminen kentän tapahtumiin - pysyä ulkopuolella vai ottaa kantaa tapahtumiin subjektiivisuus - objektiivisuus objektiivisuus syntyy oman subjektiivisuutensa tunnistamisesta eettiset kysymykset Eskola & Suoranta 2000, 15
Harkinnanvarainen otanta Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti Aineiston tieteellisyyden kriteerinä laatu, ei määrä vahva teoreettinen perusta, joka ohjaa aineiston hankintaan Usein pieni määrä tapauksia - analysoidaan perusteellisesti esim. yhden henkilön haastattelu tai joukko yksilöhaastatteluja Puhutaan usein harkinnanvaraisesta näytteestä (kyseessä ei ole otos) esim. tutkitaan kräkkereitä ei sattumanvaraisesti koottu otos, vaan valitaan henkilöitä, jotka täyttävät kräkkerin tunnusmerkit kräkkerin käsite määritellään teorian pohjalta Eskola & Suoranta 2000, 18; Hirsjärvi ym. 2001, 155
Aineiston laadullis-induktiivinen analyysi Pelkistetysti: teorian rakentaminen empiirisestä aineistosta lähtien induktiivinen päättely etenkin silloin, kun tarvitaan perustietoa jonkin ilmiön olemuksesta esim. suomalainen nälkä ja etiopialainen nälkä olemukseltaan erilaisia Lähdetään liikkeelle aineistosta, joka käsitteellistetään muodostettujen käsitteiden avulla määritellään ilmiötä koskeva teoria nojaa aiempiin teorioihin: aikaisempi teoria ja käytännön kokemukset ovat pohjana tutkijan esiymmärrykselle ja käsitteenmuodostukselle Eskola & Suoranta 2000, 15; Hirsjärvi ym. 2001, 169
Hypoteesittomuus Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tutkimushypoteesien asettaminen jo ennen aineiston hankintaa hypoteesien testaaminen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei lukkoonlyötyjä ennakkooletuksia tutkittavasta kohteesta tai tuloksista havainnot kuitenkin latautuneet aiemmilla kokemuksilla eivät kuitenkaan rajaa tutkimuksellisia toimenpiteitä kannattaa muodostaa työhypoteeseja, arvauksia analyysin tuloksista aineistot auttavat hypoteesien keksimisessä Aineistojen avulla tutkija voi löytää uusia näkökulmia, ei vain todentaa ennestään epäilemäänsä. Eskola & Suoranta 2000, 19-20
Tutkijan asema Tutkija eräällä tavalla keskeisemmässä asemassa kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Kvalitatiivinen tutkimus tarjoaa mahdollisuuden joustavampaan tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen tutkijalta vaaditaan mielikuvitusta ja intuitiota Syytetään usein subjektiivisuudesta ja epätieteellisyydestä subjektiivisuus - objektiivisuus: usein kysymys eri näkökulmista esimerkiksi kyselylomakkeen objektiivisuus epätieteellisyys: ongelma sama kvantitatiivisessakin tutkimuksessa; [k]umpikin tapa toteuttaa tieteeksi kutsuttua toimintaa käyttäen omanlaisiaan vakuuttelun strategioita ja kielellisiä konventioita, jotka määrittävät sen mitä tieteeksi milloinkin nimitetään. Eskola & Suoranta 2000, 20-22
Narratiivisuus Laadullinen aineisto voidaan nähdä myös tarinana (narraationa) ihmisten maailma perustuu tarinoiden kertomiseen ympäröivä todellisuus jäsentyy tarinoiksi narratiivisuus on ymmärryksen perusmuoto narratiivisuus tutkimuksellinen resurssi haastattelut, päiväkirjat, eläytymismenetelmät yms. hyvin erilaisia ilmiöitä voi lukea tarinoina Lukeminen = aineisto tematisoidaan narratiivisuuden näkökulmasta tutkimuksen kohteeksi Eskola & Suoranta 2000, 22-24
Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteet Tutkittavan ilmiön käsitteellinen ymmärtäminen tarkoituksena kuvata todellisen elämän tapahtumia tutkittavan kohteen kokonaisvaltainen tarkastelu tarkoituksena löytää ja paljastaa tosiasioita Ilmiön tulkinta ja merkityksenanto tavoitteena ymmärtää toimintaa tai antaa teoreettisesti mielekäs tulkinta ilmiöstä tulkinta = tutkija pohtii analyysin tuloksia ja tekee niistä johtopäätöksiä Tulkinta tulkinta rakennetaan tiukasti aineistosta käsin (pitäydytään aineistossa) aineisto on tutkijan teoreettisen ajattelun lähtökohta tai apuväline Eskola & Suoranta 2000, 22-24
Kvalitatiivinen tutkimusprosessi
Liikkeelle tutkimusideasta Tutkimuskohteen valinta Tutkimusongelman muotoileminen ja aiheen rajaus Tutkimussuunnitelman teko Aineiston hankinta Analysointi Tutkimuksen arviointi Tutkimustekstin kirjoittaminen
Tutkimuskohteen valinta Kiinnostava aihe tutkimusidea Ideapaperi miksi aihe kiinnostaa, mitä aiheesta oikeastaan ihmettelet, miten asia on mahdollista ratkaista jne. mitkä avainsanat kuvaavat aihetta voidaanko aihe rajata ajallisesti ja paikallisesti Huomioi aiheen valinta on ennen kaikkea prosessi. lopullinen aihe löytyy usein vasta monien harkintavaiheiden jälkeen tärkeää on kuitenkin valita aihe, joka kiinnostaa itseään Eskola & Suoranta 2000, 34; Hirsjärvi ym. 2001, 56-79
Tutkimusongelman muotoileminen ja aiheen rajaus Kaikkea mahdollista ei voida tutkimuksessa (laajassakaan) havainnoida tai selvittää Tutkimusideasta kohti tutkimusongelmaa tutkimusalueen kirjallisuuteen perehtyminen auttaa oman tutkimuksen suuntaamisessa tarkkojen kysymysten muotoileminen voi autata tutkimusongelman täsmentämisessä Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on vaikea määritellä etukäteen kuinka tiukasti rajattu aiheen tulisi olla tutkimusaihetta joudutaan usein tarkentamaan ja täsmentämään aineiston keruun yhteydessä. Eskola & Suoranta 2000, 35-36
Tutkimussuunnitelman teko Ei yksiselitteistä ohjeita eri tilanteissa erilaisia suunnitelmia Olennaisia piirteitä: aiheen merkittävyys mihin tieteellisen keskusteluun työ liittyy mikä on tutkimuksen panos tähän keskusteluun tutkimuksen merkittävyys Huomioitavaa tutkimussuunnitelma elää tutkimuksen mukana tutkimuksen eri vaiheiden kietoutuminen yhteen Tutkimussuunnitelmaa ja tutkimusongelman asettelua saattaa joutua tarkistamaan aineistonkeruun ja kirjoittamisen aikana Eskola & Suoranta 2000, 35-36; Hirsjärvi ym. 2001, 158-163
Aineiston hankinta Koska aineistoa on tarpeeksi? aineiston koko, aineiston kyllääntyminen, aineiston rajaus ja yleistäminen Aineiston koko kokoharkinnanvarainen näyte esim. Piaget havainnoi kahta lastaan ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin, jolloin aineiston koolla ei välitöntä merkitystä ei ole olemassa mekaanista sääntöä aineiston koosta aineiston tarkoitus toimia tutkijan apuna tarkoituksena ei ole kuvata aineistoa, vaan rakentaa aineistosta teoreettisesti kestäviä näkökulmia Eskola & Suoranta 2000, 61-62; Hirsjärvi ym. 2001, 168-169
Aineiston hankinta Aineiston kyllääntyminen aineiston koko on riittävä kun peruslogiikka alkaa toistua ts. uudet tapaukset eivät tuo uutta tietoa kyllääntyminen (saturaatio) tietty määrä aineistoa riittää tuomaan esiin sen teoreettisen peruskuvion kyllääntymistä ei tapahdu, jollei tiedä mitä etsii teoreettiset silmälasit aineiston tarkastelemiseen aineistoa lukemalla siitä alkaa näkyä jotakin kiinnostavaa, joka johtaa etsimään lisää samantapaisia lausumia, aineiston eroja ja yhtäläisyyksiä jonkin teoreettisesti kiinnostavan teeman kannalta. tapauskohtaisesti on päätettävä, milloin aineistoa on riittävästi Eskola & Suoranta 2000, 62-64; Hirsjärvi ym. 2001, 168-169
Aineiston hankinta Aineiston rajaus toisinaan kyllääntyminenkään ei kerro sopivaa aineiston kokoa (esim. kielenkäytön tutkiminen) aineisto periaatteessa loppumaton liikkeelle pienestä aineistosta, voi kerätä tarpeen mukaan lisää myöhemmin rajaus teoreettisen kattavuuden pohjalta teoreettinen edustavuus: tutkittu tapaus on esimerkki yleisestä esim. tapaustutkimus tapaus voi olla myös poikkeuksellinen, ainutkertainen Eskola & Suoranta 2000, 62-64; Hirsjärvi ym. 2001, 168-169
Yleistäminen Kvalitatiivisessa tutkimuksessa periaatteessa aina kyseessä tapaustutkimus Yksikin tapaus riittää - monipuolinen erittely aineksia yleistyksiin Edellytyksenä järkevä aineiston kokoaminen kohderyhmän valinta: 1. suhteellisen samanlainen kokemusmaailma, 2. heillä on tutkimusongelmasta tekijän tietoa 3. ovat kiinnostuneita tutkimuksesta Yleistettävyyttä parantaa esim. vertailuasetelma vertailu muihin tutkimustuloksiin Yleistyksiä aineistosta tehdyistä tulkinnoista Yleistäminen siirrettävyytenä - havaintojen soveltamista toiseen tapaukseen Eskola & Suoranta 2000, 65-68; Hirsjärvi ym. 2001, 168-169
Analyysi Analyysivaihetta edeltää usein aineiston järjestäminen Tavoitteena tuoda aineistoon selkeyttä Analyysilla aineisto tiivistetään kadottamatta informaatiota Ei ole selkeitä työskentelytekniikoita Tutkittavat näyttäytyvät lähes aina kielessä erilaiset kielikäsitykset: moderni, realistinen, konstruktionistinen sosiaalinen elämä muutakin kuin kieltä, mutta kieli ja toiminta aina yhdessä Analyysivaiheeseen liittyy olennaisesti tulkinta analyysia ja tulkintaa ei eksplisiittisesti eroteta hermeneuttinen kehä - analyysi ja tulkinta yhdessä - aineistosta tehdään tulkintoja, jotka ohjaavat analyysia analyysi ja tulkinta teknisesti erilliset Eskola & Suoranta 2000, 137-140
Tutkimuksen arviointi Kritisoitu luotettavuuskriteereiden hämäryydestä pelkistyy kysymykseksi tutkimusprosessin luotettavuudesta vrt. kvantitatiivinen tutkimus: mittauksen luotettavuus uskottavuus: vastaako tutkijan käsitykset tutkittavien käsityksiä siirrettävyys: mahdollista tietyin ehdoin varmuus: huomioidaan tutkijan ennakko-oletukset vahvistuvuus: tehdyt tulkinnat saavat tukea toisista tutkimuksista Eskola & Suoranta 2000, 210-212
Tutkimustekstin kirjoittaminen Tutkimustulokset julkaistaan yleensä tutkimusraporttina - toisinaan myös esim. suullisina esitelminä tai artikkeleina. Tutkimusraportin perusrakenteeseen: alkuosa, runko-osa ( johdanto, menetelmä, analyysi, tulokset ja pohdinta) sekä loppuosa Kertomus etsimisestä kuvastaa tutkimusprosessin todellista kulkua tiheä kuvaus aineistosta yhdistyy tieteelliseen kerrontaan Hirsjärvi ym. 2001, 245-248
Lähteet Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 4. painos. Tampere: Vastapaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2001. Tutki ja kirjoita. 6. - 7. painos. Helsinki: Tammi. Guba, E. G. & Lincoln, Y. S. 2000. Competing Paradigms in Qualitative Research. Teoksessa Denzin, N. K. & Lincoln, Y. S., (toim.).2000. Handbook of Qalitative Research. Thousand Oaks: Sage Publications, 105-117. Järvinen, P. & Järvinen, A. 2000. Tutkimustyön metodeista. Tampere: Opinpaja. Kyrö, P. 2003. Tutkimusprosessi valintojen polkuna. Tampere. Tampereen yliopisto, ammattikasvatuksen tutkimus ja koulutuskeskus. Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp Ky. Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 3.painos. Helsinki: International Methelp Ky. Tesch, R. 1992. Qualitative research: Analysis types and software tools. New York: Falmer press.