Kvalitatiivinen tutkimus Erja Syrjäläinen: Laadullinen luokkahuonetutkimus - kouluetnografiaa käsityön kontekstissa

Transkriptio

1 1 Kvalitatiivinen tutkimus Erja Syrjäläinen: Laadullinen luokkahuonetutkimus - kouluetnografiaa käsityön kontekstissa Käsityön opettajan pedagogisen tiedon lähteeltä: Persoonalliset toimintatavat ja periaatteet käsityön opetuksen kontekstissa luettavissa: => Syrjäläinen Erja Esityksen sisältö Tutkimuksen lähtökohtaolettamukset ja tehtävä Näkökulma opettajan ajatteluun - tutkija opettajan pedagogisen tiedon lähteellä Kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimustehtävän täsmentyminen Tutkimusmenetelmän valinta Aineiston analyysi Tutkimuksen lähtökohtaolettamukset ja tehtävä käsityön luokkahuoneen arjen havainnoimisen vaikeus tutkija kykenee saavuttamaan todellisuudesta vain pienen osan opettajan arki ja konteksti on laajempi, monivivahteisempi sekä kompleksisempi kuin yksi ulkopuolinen tutkija rajatun aineiston sisältä voi hahmottaa. 1. lähtökohtaolettamus: opettajan tietoa ei voi irrottaa

2 2 kontekstistaan Tutkimukset osoittavat, että rajatun tehtäväympäristön sijaan luokkahuone-konteksti voidaan nähdä rikkaana, kollektiivisesti määriteltynä ympäristönä, josta voidaan löytää sisäinen dynamiikka => 1. tutkimustehtävä: havainnollistaa käsityön opetuksen kontekstia opettajakohtaisten kuvausten avulla. 2. lähtökohtaolettamus: Opettajan tieto on opetus-, opiskelu- ja oppimistilanteiden kautta koeteltu, jatkuvasti rakentuva ja kehittyvä. Vertaa Toiskallio (1993): opetus tulisi nähdä merkityksiä rakentavaksi toimintakentäksi, jossa tietoa ei siirretä vaan sitä tuotetaan. 3. lähtökohtaolettamus: opettaja on omaa toimintaansa ja pedagogiikkaansa pohtiva ja tulkitseva subjekti. Opettaja toimii omien ihanteidensa ja tavoitteidensa suunnassa ja kontekstin antamissa rajoissa. Opettajan tieto ei ole ainoastaan opettajan tietoisesti puhumaa ja argumentoimaa tietoa, vaan se on myös luokkahuonetilanteissa ilmenevää hiljaista menettelytapatietoa. 2. tutkimustehtävä: nostaa esiin pedagogisen sisältötiedon luonnetta opettajan toimintatapoja ja periaatteita heijastelevien episodien ja otteiden avulla. 3. tutkimustehtävä: tarkastella opettajan ja oppilaan välisen pedagogisen suhteen ilmenemismuotoja. Tutkimuksen prosessista Käynnistäminen 1993,

3 3 aineiston hankintaa 1994, ja -97. Aineiston litterointia Teoreettisen näkemyksen vahvistamista Analyysi: Raportin kirjoittamista Törmäyksiä tutkimuskohteeni olemukseen käsityöluokan todellisuus: tekemistä ja yhdessä olemista Mitä siitä saa irti? - tätä tehtiin ensin ja tuota sitten??? Tekeminen on hiljaista! kartesiolainen dualismi: ajattelun ja toiminnan erottelu tutkimuskohteen menetelmällinen haltuunotto: miten teen oikeutta tutkimusaineistoni luonteelle Näkökulma opettajan ajatteluun - tutkija opettajan pedagogisen tiedon lähteellä Kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimustehtävän täsmentyminen Tutkimustehtävä alkuvaiheessa: 1. Käsityönopettajan pedagoginen prosessointi tapahtuu a) oppiaineen (substanssin) lähtökohdista, b) pedagogisista / kasvatuksellisista lähtökohdista ja c) kontekstuaalisista lähtökohdista 2. Pedagogisen prosessoinnin profiilin muodostaa opettajan kokemukset ja persoonallisuus 3. Pedagogiselle prosessoinnille on mahdollista hahamottaa erilaisia tasoja, kehitysvaiheita toisaalta koulun muutosprosessin aikana ja toisaalta tutkimusprosessin vaikutuksesta johtuen. 4. Tuloksena syntyy kullekin opettajalle oma pedagogisen prosessoinnin profiili, josta heijastuu opettajapersoonalle ominaiset kehitysalueet. Tutkimustehtävä kehittyy: 1. Käsityönopettajan pedagoginen prosessointi tapahtuu a) oppiaineen (substanssin) lähtökohdista, b) pedagogisista / kasvatuksellisista lähtökohdista ja c) kontekstuaalisista lähtökohdista 2. Pedagogisen prosessoinnin profiilin muodostaa opettajan kokemukset ja persoonallisuus Toimintatutkimuksen ideasta luopuminen ja menetelmällisen mielenkiinnon suuntaaminen lähinnä etnografiseen kirjallisuuteen Tutkimustehtävä kehittyy: 1. Käsityönopettajan pedagoginen (prosessointi) / ajattelu ja toiminta tapahtuu a) oppiaineen (substanssin) lähtökohdista, b) pedagogisista / kasvatuksellisista lähtökohdista ja c) kontekstuaalisista lähtökohdista Nimiä opettajan pedagogiselle ajattelulle ja toiminnalle: pedagoginen sieluttaminen pedagoginen arvonanto

4 4 Lopullinen tutkimustehtävä: 1. Havainnollistaa käsityön opetuksen kontekstia opettajakohtaisten kuvausten avulla 2. nostaa esiin pedagogisen sisältötiedon luonnetta opettajan toimintatapoja ja periaatteita heijastelevien episodien ja otteiden avulla 3. tarkastella opettajan ja oppilaan välisen pedagogisen suhteen ilmenemismuotoja Tutkimusmenetelmän valinta Laadullisen otteen saaminen Opettajan äänen kuuleminen Kuvausten tekeminen Ilmiöön pureutuminen Laadullisen otteen saaminen tulkitseva tutkimusote: osallistuva havainnointi ja tutkittavan kohteen merkitys-perspektiivin keskeisyys. mielenkiinnon kohteena toisaalta luokkahuonekonteksti ja siellä vallitseva kulttuuri (=> etnografia) ja toisaalta opettajien toiminnan havainnoiminen ja äänen kuuleminen (tulkinnallinen, lähinnä fenomenologinen lähestymistapa). Opettajan äänen kuuleminen opettajan tapa antaa nimiä, merkityksiä, tapa huolehtia ja välittää sekä tapa ylläpitää eheyttä omassa työssään opettajan äänen muuttaminen tutkijan tiedoksi sisältää riskin, että opettajan ääni hiljentyy tutkijan rooli: keskusteleva, ei valmiita vastauksia antava kahden erilaisen tietämisen tavan kohtaaminen (tutkija-tutkittava) opettajan puhe ja oman toiminnan käsitteellistäminen - tutkijan kyky ymmärtää syvällisesti opettajan arkitodellisuutta => tieteellinen käsitteellistäminen Kuvausten tekeminen etnografia tutkii kulttuuria, yhteisöä, ryhmää sisältäpäin (pitkäkestoisesti) etnografiat ovat analyyttisia kuvauksia tai rekonstruktioita kulttuurin ilmiöistä ja ryhmistä etnografiat koostuvat havainnointi-dokumenteista halusin päästä näkyvän tekemisen hiljaiselle puolelle katsomaan, mitä muuta tapahtuu kuin työskentelyvaiheita toisensa jälkeen. tavoite: tiheä kuvaus, joka perustuu laajaan havainnointiaineistoon vaarat: vaikutelmanvaraisuuden ja liiallisen subjektiivisuuden riskit, laajan datan ylikuormittavuus ja siitä

5 5 johtuen houkutus oikaista tulkinnoissa. Ilmiöön pureutuminen kun etnografia tutkii merkityksiä kulttuurissa, fenomenologia kuvaa kokemuksellisia merkityksiä, joissa korostuu yksilön näkökulma kohteena on viisi erilaista yksilöä (opettajaa), joiden ainutlaatuisuutta pyrin kuvaamaan ja ymmärtämään fenomenologiassa ei ilmiöiden kuvailu riitä vaan tarvitaan ilmiöiden ymmärtämisen rakennetta ja tulkintaa narratiivinen ote: kerronnallisuus, tarina on olennainen opettajan ajattelun piirre kahdenlaista narratiivista tutkimusta: 1) tutkitaan opettajien laatimia tarinoita, jotka analysoidaan sisällönanalyyttisesti (paradigmaattinen narratiivinen tutkimus) 2) aineistona havainnoidut tapahtumat ja tilanteet, joita analysoidaan narratiivisesti = tutkimusraportti tuottaa tarinoita (narratiivisen kokoonpanon avulla = narrative configuration) vaarat: kukkaiskielellä voi myös sumentaa omaa puutteellista näkemystään sekä verhota omat henkilökohtaiset intressinsä Tutkittavat Aineisto kenttämuistiinpanot tutkimuspäiväkirjamerkinnät en-nen ja jälkeen koulupäivän sekä oppituntien aikana audionauhat litteroidut oppitunnit haastattelunauhat litteroitu opettajan puhe videonauha litteroidut episodit oppitunneista videohaastattelu litteroitu opettajan puhe mahdollisia opettajien antamia omia muistiinpanoja kunkin opettajan kanssa käydyistä keskusteluista kootut käsitekartat rehtorin haastattelu litteroitu (käsitys koulun koosta, oppilasaineksesta ja opetussuunnitelmaprosessista) koulun opetussuunnitelma ja käsityön opetussuun-nitelma. Aineiston analyysi Ensimmäinen vaihe: Opettajakohtaisten kuvausten tekeminen Konteksti

6 Käsityön oppiminen (pedagoginen sisältötieto) Pedagoginen suhde Koostuu luokkahuone-episodeista ja haastattelu-otteista. Toinen vaihe: Käsityön oppiminen: perspektiivit, strategiat, jännitteet Pedagoginen suhde: sanomisen tavat, tapa ylläpitää auktoriteettia, tapa reflektoida omaa toimintaansa. Tutkijan tulkintaa opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan luonteesta (kooste-luvuissa) 6