KOHMALAN KYLÄ OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA RANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS 3.10.2014 Ilmakuva alueesta Kaavan käsittelyvaiheet ja päätökset: Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 15.3.2013 Tekninen lautakunta 20.5.2014 OAS, 14.10.2014, Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto DNO: TEKE 520 / 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Selostus koskee 3.10.2014 päivättyä Kohmalan osayleiskaavakarttaa. Kaavan laatija: Nokian kaupunki, tekninen keskus, kaavoitusyksikkö, kaavoitusarkkitehti Jorma Hakola 1
1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Taivalkunnan tien molemmin puolin Kohman ja Klemolan talojen kohdalla Nokian virran ja Teernijärven välissä. Alueen pinta-ala on noin 70 ha. Siitä maata on reilut 50 hehtaaria josta kaupungin omistuksessa on noin 40 ha ja yksityisessä omistuksessa noin 10 ha. 1.3 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Suunnittelun lähtökohtana on Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030, jossa on osoitettu uusi noin 1 000 asukkaan pientaloalue Teernijärven pohjoispuolelle Taivalkunnantien varteen. Rakennesuunnitelman tavoitteena on tämän alueen rakentuminen 2020- luvulla. Rakennesuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutusta, eikä se ohjaa kaavoitusta siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat. Kasvu tuo mukanaan tarpeita muun muassa lähialueen koulu- ja päiväkotipalveluille. Maankäytön muutos ohjataan pääosin kaupungin omistamalle metsämaalle. Alueen maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon myös alueelle jo nykyisinkin kohdistuvat toiminnot. 2
Nykyisen rantaosayleiskaavan alueelta tämän yleiskaavan alueeseen sisältyy kaksi kiinteistöä, jotka rantayleiskaavassa muodostavat loma-asuntopaikan ja asuinpientalon rakennuspaikan. Ne ovat mukana siitä syystä, että rantayleiskaava ei niiden kohdalla ulotu aivan rantaan saakka, ja kummastakin kiinteistöstä on siksi jäänyt rantaan pieni suikale, joka on keskustaajaman osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Muutoksessa rakennuspaikat on tarkoitus ulottaa rantaan saakka. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.2 Luonnonympäristö... 5 3.3. Kulttuuriympäristö ja muinaisjäänteet... 7 3.4 Rakennettu ympäristö... 10 3.5 Ympäristöhäiriöt... 12 3.6 Suunnittelutilanne... 14 4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 18 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 19 4.3.Osalliset... 19 4.3.1 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 19 4.3.2 Koosteet lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastaukset (kaavaluonnos)... 19 4.3.4 Kaavaehdotus... 19 4.3.5 Kaavaehdotuksen tarkistus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.4 Viranomaisyhteistyö... 20 5 OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN KUVAUS... 20 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus... 20 3
5.2 Palvelut... 20 5.3 Aluevaraukset... 20 5.4 Kaavan vaikutukset... 21 5.4.1 Kaavan vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja sosiaaliset vaikutukset... 21 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 21 5.4.3 Kaavan vaikutukset ja ympäristön häiriötekijät... 22 5.4.4 Kaavan vaikutukset kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin... 22 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS... 23 7 LIITTEET... 23 Tilastolomake... 24 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Nokian kaupungin Kohmalan alueen luontoselvitys, Luontoselvitys M. Ranta 2013, Kohmalan oyk, Nokia, maaperän arseenin taustapitoisuustutkimus, Ramboll 2013 Nokia Kohmala osayleiskaava Kulttuuriympäristöselvitys, Anna Lyyra-Seppänen 2013 Nokia, Kohmala osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy 2013 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Rakennesuunnitelma 2030, 2009 (Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä) - Nokian kulttuuriympäristöohjelma 2001(Pirkanmaan ympäristökeskus) - Pirkanmaan historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset 2002 (Pirkanmaan maakuntamuseo) - Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset 2005 ( Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo) - Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi; Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013 (Pirkanmaan liitto) - Nokian kaupunki nopeusmittaukset / Toukokuu 2010 (Destia) - Tampereen sisääntuloväylien liikenteellinen tarkastelu Nokialla. VT11 ja VT 12, 2011 (Pirkanmaan ELY-keskus, Nokian kaupunki) - Liikennemääräkartta 2012 (Pirkanmaan ELY-keskus) - Nokian keskustaajaman liikennesuunnitelma 1998, (Tielaitos, Tiehallinto, Nokian kaupunki, Hämeen tiepiiri) - Kantatie 41 toimenpideselvitys välillä Lamminperä Maatiala, 1989 (insinööritoimisto LTT Oy, TVL Hämeen piiri, Nokian kaupunki) - Nokian kaupungin maapoliittinen ohjelma 2005, (Nokian kaupunki) - Liito-oravan elinympäristöjen mallitus ja ennakointi Tampereen kaupunkiseudulla 2010 (Suomen ympäristökeskus) 4
- Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishanke (TAATA), I vaiheen loppuraportti 2009 (GTK) - Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön, 2009 (GTK) - Naapurina voimajohto (Fingrid) - Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa (Fingrid) - Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät, (Tampereen teknillinen yliopisto) 2011 - Sähkö- ja magneettikenttien viranomaisohjeet tarkentuvat, Tiedote 304/2003 (Sosiaali- ja terveysministeriö) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Alueen rakennetut osat koostuvat Kohman ja Klemolan tilakeskuksista sekä Teernijärven rannassa olevista kahdesta loma-asunnosta ja yhdestä pientalosta. Alueella asuu viisi henkilöä. Alue on rakentamattomilta osiltaan lähinnä talousmetsää ja peltoa. Maaperä on metsäalueilla moreenia ja pieneltä osin kalliota. Pellot ovat liejusavea ja silttiä. Maastonmuodot ovat kumpuilevaa pudoten jyrkemmin Nokian virtaan. Alueen halki kulkee voimajohtolinja. Metsäalueella on hieman jokamiehen oikeuteen perustuvaa virkistyskäyttöä. 3.2 Luonnonympäristö Alueella sijaitsevien kahden talon pihapiirin ulkopuoliset osat koostuvat metsämaasta ja peltoalueesta. Metsät rajoittuvat Nokian virtaan, Teernijärveen ja talojen peltoihin. Alueen läpi kulkee länsi itä suuntaisesti sähkölinjakäytävä. Alue on muutoin loivapiirteistä mutta Nokian virran rantarinne on jyrkkä. Luonnonolot Alueen korkeusasema vaihtelee siten, että Klemolan talon kohdalta kaakkoon on alueen korkein harjanne tasossa +110 m Mpy. Teernijärvi on tasossa + 87,1 Mpy ja Nokian virta 77,2 m Mpy. Metsäalueiden maaperä on moreenia ja pellot liejusavea. Kasvillisuus Suunnittelualueen kasvillisuutta kuvataan Kohmalan alueen luontoselvityksessä (Luontoselvitys M. Ranta 2013). Alue on enimmäkseen kangasmetsää ja peltoa. Selvityksessä todetaan että Ympäristöhallinnon Hertta- tietojärjestelmässä ei ole merkintöjä maankäytönsuunnittelun kannalta erityistä huomiota vaativista kasvi- tai eläinlajeista tai suojelualueista. 5
Luontoarvot Suunnittelualueella on luontoselvityksen mukaan kaksi erityiskohdetta. Kohmanlahden rannassa oleva metsälain 10 :n mukainen tuore lehto ja Teernijärven rannan tuntumassa oleva metsäkuvio jossa esiintyy pähkinäpensasta luonnonsuojelulain kriteerit täyttävästi (yli 20 kpl hehtaarilla). Kohde ei selvityksen mukaan täytä luonnontilaisen luonnonsuojelulailla suojellun luontotyypin eikä luonnontilaisen metsälailla suojeltujen arvokkaiden elinympäristöjen vaatimuksia. Pirkanmaan ELY -keskus teki 5.8.2014 tarkastuskäynnin pähkinäpensaikossa ja päätyi esittämään sitä suojelualueeksi. Alueelta ei löydetty luontoselvityksen mukaan merkkiäkään liito-oravasta. 6
Liito-oravan elinympäristöjen mallitus ja ennakointi Tampereen kaupunkiseudulla 2010 (Suomen ympäristökeskus) julkaisun mukaan alueen metsät ovat liito-oravalle mahdollisesti soveltuvia. 3.3. Kulttuuriympäristö ja muinaisjäänteet Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä (2014) ei ole kohteita kaava-alueella. Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset (2005) selvityksen mukaan alueella ei ole muinaisjäännöksiä. Lähimmät kohteet ovat Mattila, Kuirinmäki ja Hintsa kaava-alueen koillispuolella. Nokian kulttuuriympäristöohjelman (2001) mukaan virran ranta-alue peltoineen on maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä ja Kohman tilakeskus kylän mahdollisesti vanhin tila. Mikroliitti Oy:n tekemän arkeologisen selvityksen (2013) mukaan kaava-alueelta löydettiin kolme muinaisjäännöskohdetta. Mattilan pellosta löytyi hieman kvartsi-iskoksia. Kohmalan kylätontti sijoittuu Kohmalan tilakeskuksen ja Taivalkunnan tien väliin. Kolmantena kohteena sähkölinjan pohjoispuolelta pellon reunasta löytyi pii-iskos ja hioin. Kaksi ensimmäistä kohdetta selvitys luokittelee rauhoitusluokkaan kaksi mutta kolmatta ei luokitella suojelukohteeksi. Lisäksi kylätontin ympäristöstä löydettiin vanhoja rakenteita kahden rakennuksen perustukset, kivinavetan alaosa, uunin jäännös, kaksi kiviaitaa, viljelyröykkiö ja kuoppajäännös. Rakenteita ei ole luokiteltu muinaisjäännöksiksi. Inventoinnissa havaitut muinaisjäännökset 1 Kohmala (historiallinen asuinpaikka, rauhoitusluokka 2), 2 Mattilanpelto (kivikautinen asuinpaikka, rauhoitusluokka 2), 3 Kohma (kivikautinen löytöpaikka, ei suojelukohde). 7
Kohmalan kulttuuriympäristöselvityksen (Anna Lyyra Seppänen 2013) mukaan kaavaalueella ilmenevät rakennusperiteiset ja maisemalliset arvot. Talonpoikaiseen maankäyttöön ja asutukseen perustuva maisema ei ole paljoa muuttunut keskiaikaisesta alkuvaiheestaan. Maanomistuksen ja elinkeinojen jatkuessa samana maiseman perusrakenne on säilynyt viljelyaukeiden, tilakeskusten, metsän ja Nokian virran muodostamana kokonaisuutena saaden modernisaation uuden kerrostuman Melon voimalasta ja Sähkölinjoista. Kohman tilakeskus 1-9, arvoluokka 1, konehallit (ei numeroa) arvoluokka 3 8
Klemolan talo, arvoluokka 2 Kaava-alueen maisemarakenne selvityksen mukaan, vanha kyläasutus (punainen, ei suositella muutoksia), maisemapellot (keltainen, kestää vähäisiä muutoksia), metsäalue (sininen, kestää muutoksia), ranta-alueet (ei suositella muutoksia), merkittävät näkymät (nuolet). Selvitys suosittaa että tulevassa maankäytössä Kohmalan keskiaikainen kylän paikka säilyisi maiseman keskiössä niin että Kohman ja Klemolan tilakeskusten ympärille jäisi riittävästi väljyyttä. Selvityksen mukaan Taivalkunnan tien varsi kestää maisemallisesti vain vähän muutoksia ja alueen pohjoisosan pelloilta Nokian virralle olevaa ainoaa näköyhteyttä ei 9
tulisi peittää. Uusia sähkölinjoja ei tulisi rakentaa muuta kuin olemassa olevan linjan yhteyteen. Alueen eteläosan metsäalueet sietävät enemmän muutosta ja rakentamista. Teernijärven rantaosuus todetaan soveltuvaksi vapaa-ajan asutukseen ja virkistykseen. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin mukaan kulttuurimaiseman ydinalue on Nokianvirta, jolla on ollut ratkaiseva merkitys alueen asuttamisessa. Nokian virran Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Mk 2007) on alla kuvassa mustalla katkoviivalla ja ehdotus maakunnalliseksi Pyhäjärven Nokianvirran - Kuloveden maisema-alueeksi 2013 (Pirkanmaan liitto) on vihreällä viivalla. 3.4 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne Alueella asuu (lokakuu 2014) 5 asukasta. Yhdyskuntarakenne Alueella on kaksi taloa Kohmala ja Klemola sekä Teernijärven rannassa yksi pientalo ja kaksi loma-asuntoa. Palvelut Alueella ei ole palveluja. Työpaikat Alueen asukkaat käyvät työssä pääsääntöisesti alueen ulkopuolella. 10
Virkistys Alueen metsiä käytetään jokamiehen oikeuden mukaiseen virkistymiseen. Liikenneväylät Liikennemääräkartta 2012 (Pirkanmaan ELY-keskus) mukaan alueen halki kulkevalla Taivalkunnan tiellä on 920 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2030 liikennemäärän on arvioitu kasvavan noin 15 %. Alla Sotkan eritasoliittymä kaava-alueen itäpuolella, Kantatie 41 Toimenpideselvitys välillä Lamminperä Maatiala. 1989 (Insinööritoimisto LTT, TVL Hämeen piiri, Nokian kaupunki). Liittymän ja Taivalkunnantien osuus on linjattu peltoaukean kautta. Tampereen sisääntuloväylien liikenteellinen tarkastelu Nokialla VT12 2012 (Ramboll Finlad Oy) mukainen Sotkan liittymä. 11
Joukkoliikenne Nykyisellään Taivalkunnantie toimii myös joukkoliikenteen käyttämänä väylänä. Siellä ajaa vuorokaudessa vajaa kymmenen vuoroa. Kevyt liikenne Siuro Kullaanvuori jäteveden siirtolinjan yhteyteen samaan maastokäytävän on suunniteltu sijoitettavan Taivalkunnantien kevyenliikenteen väylä. Tekninen huolto Alueella ei ole vesi tai jätevesihuoltoa. Siuron jätevedet tullaan johdattamaan Kullaanvuoren puhdistamoon ja siirtolinja on suunniteltu kulkevan Taivalkunnan tien varressa. 3.5 Ympäristöhäiriöt Maaperän haitta-ainepitoisuudet Alueelta laaditun arseeniselvityksen mukaan lähes koko Nokian alueella arseenipitoisuudet ovat VNa 214/2007 mukaista kynnysarvoa (5 mg/kg) suuremmat. Koska Pirkanmaan arseeniprovinssin arseenipitoisuudet ovat luontaisesti muuta Suomea korkeammat, on Geologian tutkimuskeskus suositellut kynnysarvon sijasta käytettäväksi pohjamoreenin taustapitoisuutta 25 mg/kg (SSTP, suurin suositeltu taustapitoisuus). Nokian alueella moreenin arseenipitoisuutta 25 mg/kg voidaan pitää sellaisena pitoisuutena, joka ei aiheuta terveys- tai ympäristöriskejä. Kaikki tutkimuksissa todetut arseenipitoisuudet alittivat edellä mainitun pitoisuusarvon. Selvityksen mukaan alueelle voidaan kaavoittaa ja rakentaa ilman tarkempia lisäselvityksiä. Kaivetut maa-ainekset voidaan käyttää kohteessa ilman erillisiä selvityksiä ja lupia kohteen maankäytöstä riippumatta. Maa-ainesten alueelta pois kuljettamisessa on huomioitava, että vastaanottopaikka soveltuu kyseiselle arseenipitoisuudelle. Rajoituksia voi olla mm. vas- 12
taanottopaikan ympäristöluvassa. Maa-ainesten kuljetusta ja vastaanottoa maanvastaanottoalueille ja rakennuspaikoille Nokian alueella voidaan pitää hyväksyttävänä ilman erillisiä selvityksiä tai ilmoituksia, ellei vastaanottopaikan mahdollisessa ympäristöluvassa muuta mainita. Samoin muualla Eteläisen Pirkanmaan arseeni-provinssin alueella maa-ainesten toimitus maankaatopaikoille voidaan tehdä ilman erillisiä selvityksiä, ellei vastaanottopaikan ympäristöluvassa muuta mainita. Maa-aineksia voidaan toimittaa myös rakennuspaikoille Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssin alueella, mikäli ne eivät sijaitse pohjavesialueella. Ennen massojen kuljetusta on hyvä olla yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen. Kalliota louhittaessa ei tarvitse erikseen selvittää kallion arseenipitoisuutta. Liikennemelu Sallitun päiväliikenteen melutason ohjearvo maksimin (55 db) etäisyys Taivalkunnan tien keskilinjasta (60 km /h) on alle 20 metriä. Vuoteen 2030 mennessä liikenteen kasvun myötä etäisyys kasvaa hieman yli 20 metrin. Kaava-alueen sisäinen liikenne on niin vähäistä että se ei aiheuta meluntorjuntatarvetta. Kohdissa missä tie kulkee ympäröivää maastoa korkeammalla melu voi levitä huomattavasti kauemmaksi. Liikennemäärien kasvun perusteella, tarkemmat meluselvitykset melusuojauksen tarpeen arviointia varten Taivalkunnantiellä tulevat ajankohtaisiksi asemakaavoitusvaiheessa. Voimalinjat Osayleiskaava-alueella sijaitsee valtakunnallinen 110 kv:n voimajohto, joita varten on muodostettu 45-55 metriä leveä johtoalue kaava-alueen poikki. Johtoalueilla on voimassa rakentamisrajoitus. Lisäksi alueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa josta voi olla vaaraa johdon käytölle tai kunnossapitämiselle. Voimajohtoja risteävien liikennejärjestelyjen suunnittelua koskee Tiehallinnon ohje Sähköjohdot ja yleiset tiet, 2001, (TIEH 2122342). Kaikista voimajohtoalueita koskevista suunnitelmista tulee pyytää lausunnot voimajohtojen omistajilta. Voimajohtojen etäisyys rakentamisesta tarkennetaan asemakaavoituksessa. Siirtoviemäri 13
Siuro - Kullaanvuori paineviemärin linjaus kaava-alueella kulkee Taivalkunnantie eteläpuolella. Pirkanmaan maakuntamuseo on lausunnossaan todennut että linja kulkee Kohman historiallisen kylätontin kohdalta mutta että viemärin saa rakentaa, sillä ehdolla että kaivutyöt tehdään arkeologin valvonnassa. Lisäksi museo huomauttaa että pumppaamot ja muut mahdolliset rakenteet tulee sijoittaa niin että ne eivät heikennä maisemallisia arvoja. 3.6 Suunnittelutilanne Alueella on 18.4.2007 voimaan tullut Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Suunnittelualue on maakuntakaavassa määritelty alueen itäpuolella pääosin taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen pohjoisosa sijoittuu maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Kaavassa aluetta halkoo voimalinja ja voimalinjan yhteystarve merkinnät. Maakuntakaavaote 14
Nokian kaava-alue (55) Tampereen seudun rakennesuunnitelmassa 2030. Rakennesuunnitelma on Tampereen kaupunkiseudun seutustrategian (2005) ja Paras - kaupunkiseutusuunnitelman (2007) mukainen hanke, jonka tavoitteena on lisätä maankäytön ohjausta ja kasvun tasapainoa Tampereen kaupungin ja sen kehyskuntien välillä. Seutuhallitus päätti kokouksessaan 29.5.2013 käynnistää Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2030 uudistamisen. Uudistuksen valmistelussa otetaan huomioon samaan aikaan laadittava maakuntakaava 2040. Rakennesuunnitelmassa alueelle on osoitettu noin 1000 asukkaan pientaloalue. 29.11.2004 hyväksytty Nokian keskustaajaman osayleiskaava kattaa koko suunnittelualueen lukuun ottamatta Melon voimalaan johtavan tien ja Nokian virran välistä osaa. Siinä suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja pellot sekä virran ranta maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueen osaksi ja Kohman talo kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Keskustaajaman osayleiskaava 2010 yllä, ranta-alueiden osayleiskaava alla 15
Ranta-alueiden osayleiskaavassa Melolle johtavan tien ja Nokian virran välinen alueen osa on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Rantaosayleiskaavan muutos kahden rakennuspaikan osalta sisällytetään tähän kaavatyöhön kaavateknisistä syistä. Osa kiinteistöistä on eri kaava-alueella erilaisella merkinnällä ja ne halutaan korjata yhtenäisiksi. Lähin asemakaavoitettu alue 5 kaupunginosa on suunnittelualueesta 400 metriä koilliseen. 16
4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Taustaa Taivalkunnan suunta on ollut pitkään yksi kaupungin tulevaisuuden kasvusuunnista. Kasvusuunta on huomioitu Pirkanmaan maakuntakaavassa (hyv. 9.3.2005) aiempien selvitysten mukaisena. 29.11.2004 hyväksytyssä keskustaajaman osayleiskaavassa alue on vielä maa- ja metsätalousaluetta. Seutuhallituksen 24.3.2010 käsittelemä Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli 2030 esittää Taivalkunnantien suunnan yhtenä Nokian kasvusuunnista. Viidennen kaupunginosan Ruskeepään alueen länsipuolella Nokian kaupungilla on maata vasta Kohmalassa. Väliin jäävät Ns. Mattilan pellot ovat aktiivisessa viljelyskäytössä ja ne ovat merkittävän osa Nokianvirran maisema-aluetta. Näistä syistä Taivalkunnan kasvusuunnan toteutus joudutaan aloittamaan Kohmalasta. Nokian keskustaajaman liikennesuunnitelma 1998 esittää alueen tieverkoston ja sen liittymisen Turuntiehen. Kohmalan osayleiskaava-alue tukeutuu Taivalkunnantiehen mutta liittyy myöhemmässä vaiheessa esitettyyn yhdystiehen. Kaava-alueen toteuttamisen kannalta on tarkoituksenmukaista rajata kaava-alue pääosin kaupungin omistamalle maalle koska Kohmalan ja Ruskeepään välissä olevan peltoalueen merkintä ei tulisi merkittävästi poikkeamaan Keskustaajaman osayleiskaavassa osoitetusta. Koska Kahtalammin eritasoliittymä on jo merkitty Keskustaajaman osayleiskaavaan, ei sen jatkosuunnittelu edellytä osayleiskaavan laajentamista sinne asti. Nokian keskustan osayleiskaava 2010, Kasvu- ja tiivistämis- ja saneerausalueiden tarkistus 1997 (Kaavoitus- ja arkkitehtipalvelu Mattila Oy) selvityksen esittämät kasvualueet on alla. 17
Yllä Nokian keskustaajaman liikennesuunnitelma 1998 (Tielaitos, Tiehallinto, Nokian kaupunki), tavoiteverkko Ruskeepään - Kohman alueella. Vaalean vihreällä on merkitty taajaman laajennusalueet. Uudet poikittaistiet Sotkasta Taivalkunnantielle ja Taivalkunnantieltä Melon kautta Nokianvirran yli on merkitty vihreällä. Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin esittämät kasvualueet (Kohmalan nr. 55). Kaupungin maanomistus alla viivoitettuna. 18
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osayleiskaavan vireille tulosta on ilmoitettu 15.3.2013 päivätyssä Nokian kaupungin kaavoituskatsauksessa. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman Tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi 20.5.2014 ja se oli nähtävillä 23.5.-6.6.2014 4.3.Osalliset Osallisiksi määriteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa: Viranomaiset: Nokian kaupungin hallintokunnat ja Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY -keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Museovirasto (vesialueet) Maanomistajat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maan- tai käyttöoikeudenomistajat Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Tällaisia ovat mm. kaavan vaikutusalueen asukkaat sekä alueella toimivat yritykset, elinkeinonharjoittajat ja mahdolliset yritysten työntekijät sekä yhdistykset Kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutus (MRA 30 ): 4.3.1 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.2 Koosteet lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastaukset (kaavaluonnos) 4.3.4 Kaavaehdotus 19
4.4 Viranomaisyhteistyö MRL 66.2 :n ja MRA 18 :n mukainen valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 24.7.2014 Pirkanmaan ELY -keskuksessa. 5 OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Nokian kaupungin asutus päättyy keskustaajaman osayleiskaavassa Luhtatien tasalla. Kohmalan osayleiskaava-alueen ja asemakaavoitetun alueen väliin jää 0,5 km yksityisessä omistuksessa olevaa peltoaukeaa. Osayleiskaava-alue tukeutuu Taivalkunnantiehen jonka eteläpuolelle osoitetaan Kohmalan tilakeskuksen kiertävä sisäinen kokoojakatu. Uusi asutus sijoittuu pääasiassa Taivalkunnantien eteläpuolelle. Nokianvirran ja Teernijärven rannat osoitetaan pääasiassa virkistysalueiksi ja maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueen halki kulkevalle voimalinjalle osoitetaan johtolinja ja suojavyöhyke. Alueen läpi osoitetaan paikalliset virkistysreitit ja Taivalkunnantien varteen kevyen liikenteen väylä. Kohman ja Klemolan tilakeskuksille osoitetaan kulttuurihistoriallisesti merkittävän kohteen merkinnät ja alueella olevat muinaismuistot merkitään. Alueella asuu nyt viisi asukasta. Alueen on rakennemallin mukaisesti suunniteltu kasvavan noin tuhannella asukkaalla. Asutus sijoittuu pientaloihin. Rantaan osoitetaan kaksi lomarakennuksen rakennuspaikkaa ja yksi pysyvä asuinpaikka Ranta-alueiden osayleiskaavan mukaisesti niin että ne käsittävät kiinteistöt kokonaan. 5.2 Palvelut Alueelle ei osoiteta palveluja pienen väestöpohjan vuoksi. 5.3 Aluevaraukset Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 73 hehtaaria. Asuinalueita osoitetaan 23,9 hehtaaria josta uutta rakentamatonta pientalovaltaista asuinaluetta on 20,6 ha ja maatilojen talouskeskusta 3,0 ha ja loma-asuntoaluetta 0,5 ha. Rakentamattomiksi tarkoitettuja virkistysalueita osoitetaan 3,5 hehtaaria. Vesialuetta osoitetaan 20,6 hehtaaria ja maa- ja metsätalousaluetta osoitetaan 24,3 ha. Lisäksi alueella osoitetaan periaatteellinen tieverkosto sekä johtoalueet. Alueelta osoitetaan suojelukohteena kaksi kulttuurihistoriallisia arvoja sisältävää rakennusta, Kohman tilakeskus (päärakennus ja aitta suojavyöhykkeineen) sekä Klemolan talo ja 20
kaksi muinaismuistoaluetta sekä Luonnonsuojelulain mukainen pähkinäpensaslehto 1,8 ha ja yksi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue. Kaava-alueesta 27 ha osoitetaan maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Tämä yleiskaava on MRL 72 :n ensimmäisen momentin mukainen yleiskaava jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena rantaan rajoittuvilla rakennuspaikoilla. Alueelle annetaan yleismääräykset rantarakentamiselle ja vesihuollolle sekä arseenipitoisille ylijäämämaille. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Kaavan vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja sosiaaliset vaikutukset Kohmalan osayleiskaavan ympäristövaikutuksia arvioitaessa voidaan todeta että osayleiskaava ei aiheuta alueella ympäristövaikutuksia. Mahdollinen maankäytön muutos osayleiskaava-alueella edellyttää joko suunnittelutarveratkaisua, niin kuin tälläkin hetkellä tai asemakaavan laatimista. Suunnittelutarveratkaisua harkittaessa osayleiskaavalla on rajoittava vaikutus koska sen perusteella ei uusia rakennuspaikkoja tulla myöntämään ja vanhoillakin rakennuspaikoilla voidaan evätä alueelle sijoittumasta sellaista toimintaa joka ei ole osayleiskaavan mukaista. Vanhoilla rakennuspaikoilla rakentamisen tehokkuuskin jää pienemmäksi kuin sitten kun alue asemakaavoitetaan. Osayleiskaavan päätarkoitus on ohjata myöhempää asemakaavoitusta. Vasta asemakaava mahdollistaa maankäytön muutoksen jolla voi olla konkreettisia vaikutuksia maankäyttöön. Tulevan asemakaavoituksen aikataulu alueella on noin 10 vuotta. Asemakaavoitus toteutetaan vaiheittain. Samalla kun osayleiskaavassa osoitetaan tuleva yleispiirteinen maankäyttö, voidaan olemassa olevien selvitysten pohjalta harkita tarvitaanko tarkempia kulttuurihistoriallisia tai muita selvityksiä asemakaavoituksen yhteydessä. Tulevassa asemakaavoituksessa huomioidaan että alueen väestömäärä kasvaa nykyisestä muutamasta asukkaasta lähes 1000 asukkaaseen. Uusien omakotirakentajien myötä alueen väestörakenne tulee olemaan nuorempaa kuin Nokialla keskimäärin. Alueen laajeneminen tuo käyttäjiä päiväkodeille ja kouluille sekä kaupallisille palveluille. Alueen rakentuminen lisää liikennemääriä Taivalkunnantiellä. Asemakaavoituksessa joudutaan ottamaan huomioon liikenteen aiheuttamien häiriöiden kasvu. Uusi asutuksen liitetään Nokia Kullaanvuori siirtoviemärilinjaan ja vesijohtoon. Asemakaavoituksessa on syytä kiinnittää huomiota Uuden asutuksen ja maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajapintaan. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asutuksen kasvu kohdistuu lähinnä kangasmetsäalueisiin. Seudun näyttävin maisemaelementti Nokian virran ranta jää virkistyskäyttöön. Lisäksi luontoselvityksessä osoitetut kohteet, pähkinäpensaslehto ja Kohmalanlahden rantalehto, jätetään rakentamisen ulkopuolelle katkeamattoman viherverkoston osana. 21
Liito-oravasta ei ole alueella havaintoja vaikka alueella on sille mahdollisesti soveltuvaa elinpiiriä. Alueen rakentuminen vaikuttaa siten että vain osa lajille soveltuvasta alueen pinta-alasta voi kehittyä sen kannalta suotuisaan suuntaan. Lisääntyvä väestö aiheuttaa virkistysalueiden kulumista, joten luonnossa liikkumista ohjataan rakennetuille väylille. 5.4.3 Kaavan vaikutukset ja ympäristön häiriötekijät Alueen suurimmat ympäristön häiriötekijät ovat liikenne alueen pääväylällä Taivalkunnantiellä. Alueen jatkosuunnittelussa on mahdollista vähentää häiriöitä minimoimalla liikenteen tarvetta, kehittämällä kevyenliikenteenväyliä sekä huomioimalla tarvittaessa tilavaraukset mahdollisille alueelta syntyvistä ylijäämämaista rakennettaville meluvalleille. Koska liikennemelu on vielä kohtuullisen vähäistä, tarkemmat selvitykset suojauksen tarpeesta on jäävät asemakaavoituksen yhteyteen. Selvityksen mukaan alueen maaperän arseenipitoisuuden ovat normaalin vaihteluvälin rajoissa joten ylijäämämassoja voidaan hyödyntää kiinteistökohtaisesti esimerkiksi meluvalleissa. Rakentamisaikaisia häiriöitä syntyy muun muassa räjäytys- ja maansiirtotöistä. Ne ovat kuitenkin ajoittaisia ja tilapäisiä. Voimajohtojen läheisyydessä esiintyvät sähkö- ja magneettikentät eivät ylitä EU:n suositusarvoja suoja-alueiden ulkopuolella. Suoja-alueilla asumista on rajoitettu jo nykyisin sähköturvallisuussyistä. Suoja-alueiden läheisyyteen asuntoja kaavoitettaessa olisi hyvä kuitenkin ottaa kentät huomioon, koska ihmiset ovat huolestuneita kenttien mahdollisista terveyshaitoista. Huolestumiseen ei tutkimustulosten kokonaistarkastelun valossa ole syytä. Ihmisten tutkimustuloksista riippumatta tuntemien epäilysten takia uusia voimajohtoja suunniteltaessa pyritään kuitenkin siihen, ettei niitä rakenneta esimerkiksi asuntojen, päiväkotien, leikkikenttien tai koulujen läheisyyteen. Alueen rakentaminen lisää hulevesiä. Toteutussuunnittelussa on syytä huolehtia riittävästä mitoituksesta hulevesien hallinnassa. Hulevesien hallinnassa käytetään yleensä olemassa olevia luonnonväyliä ja kosteikkoja joita joudutaan tarvittaessa kehittämään. 5.4.4 Kaavan vaikutukset kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin Alueelta laaditun arkeologisen selvityksen (2013) mukaan kaava-alueelta määriteltiin kaksi muinaisjäännöskohdetta. Mattilan pellosta löytyi hieman kvartsi-iskoksia ja Kohmalan kylätontti todettiin sijoittuvan Kohmalan tilakeskuksen ja Taivalkunnan tien väliin. Kohteet selvitys luokittelee rauhoitusluokkaan kaksi. Lisäksi kylätontin ympäristöstä löydettiin vanhoja rakenteita kahden rakennuksen perustukset, kivinavetan alaosa, uunin jäännös, kaksi kiviaitaa, viljelyröykkiö ja kuoppajäännös. Rakenteita ei ole luokiteltu muinaisjäännöksiksi. Kaavalla varmistetaan että maankäyttö huomioi muinaisjäännökset jatkosuunnittelussa. Kohmalan kulttuuriympäristöselvityksen (Anna Lyyra Seppänen 2013) mukaan kaavaalueella ilmenevät rakennusperiteiset ja maisemalliset arvot. Talonpoikaiseen maankäyttöön ja asutukseen perustuva maisema ei ole paljoa muuttunut keskiaikaisesta alkuvaiheestaan. Maanomistuksen ja elinkeinojen jatkuessa samana maiseman perusrakenne on säilynyt viljelyaukeiden, tilakeskusten, metsän ja Nokian virran muodostamana kokonaisuutena 22