1/2014 VARSINAIS-SUOMEN TIETOJENKÄSITTELY-YHDISTYS RY PM Club Turku Vätskyläiset portviinimatkalla Onks pakko jos ei halua?
PÄÄKIRJOITUS Kevään kolkutellessa ovella ja herätellessä talviunilla olevia, on tiedotustoimikunta saanut melkoisen virtapiikin uusien toimikuntalaisten muodossa. Toimikunnan aktiivinen porukka - Olle, Pia, Tero, Tommi ja Jesse ovat kuluneiden muutaman kuukauden aikana pyöräyttäneet koko paletin uusiksi sellaisella voimalla, ettei perässä meinaa pysyä. Alkaneena vuonna tiedotustoimikunta on Teron johdolla jo suunnitellut ja käyttöönottanut Holvi -verkkokaupparatkaisun selkeyttämään ja helpottamaan jäsentilaisuuksiin ilmoittautumista. Vätskyn verkkokauppa onkin jo saanut ansaittua Pääkirjoitus ihastelua osakseen ulkoasun ja helppokäyttöisyytensä vuoksi. Uusi uutiskirjejärjestelmä on otettu käyttöön täydentämään sosiaaliseen mediaan painottuvaa viestintää sekä tietysti Kevään kolkutellessa tukemaan viime ovella vuonna ja herätellessä uuden talviunilla ja virkeän olevia, ulkoasun on tiedotustoimikunta saanutta Vätskäriä. saanut melkoisen virtapiikin uusien toimikuntalaisten muodossa. Toimikunnan aktiivinen porukka - Vätskäri Olle, itse Pia, on Tero, vuoden Tommi alusta ja Jesse saanut ovat kuluneiden uuden osaavan muutaman taittajan, kuukauden jonka aikana kädenjälki näkyy tässä pyöräyttäneet uunituoreessa koko paletin lehdessä. uusiksi sellaisella voimalla, ettei perässä meinaa pysyä. Alkaneena vuonna tiedotustoimikunta on Teron johdolla jo suunnitellut ja käyttöönottanut Alkurysäyksen Holvi -verkkokaupparatkaisun jälkeen tiedotustoimikunnan selkeyttämään ja on helpottamaan aika hetkeksi jäsentilaisuuksiin rauhoittua miettimään ilmoittautumista. Vätskyn verkkokauppa onkin jo saanut ansaittua ihastelua osakseen tulevia asioita, sisäistämään uusia roolejaan ja tietysti tutustua toisiinsa. Vielä suunnitelmissa täydentämään ja toiveissa sosiaaliseen on uudistaa mediaan ja modernisoida painottuvaa viestintää Vätskyn sekä nettisivut, tietysti tukemaan johon viime tämän ulkoasun ja helppokäyttöisyytensä vuoksi. Uusi uutiskirjejärjestelmä on otettu käyttöön hetkinen vuonna julkaisujärjestelmä uuden ja virkeän ulkoasun ei enää saanutta jaksa taipua. Vätskäriä. Toivomuksia Vätskäri itse ja on ideoita vuoden olisi alusta vaikka saanut uuden osaavan taittajan, jonka kädenjälki näkyy tässä uunituoreessa lehdessä. millä mitalla, joten katsotaan mihin rahkeemme riittävät. Alkurysäyksen jälkeen tiedotustoimikunnan on aika hetkeksi rauhoittua miettimään tulevia asioita, sisäistämään uusia roolejaan ja tietysti tutustua toisiinsa. Vielä suunnitelmissa ja Jäsentilaisuus - ja koulutustoimikunnat ovat niin ikään heränneet tohinalla auringon toiveissa on uudistaa ja modernisoida Vätskyn nettisivut, johon tämän hetkinen ensisäteisiin julkaisujärjestelmä ja suunnitelleet ei enää jaksa tälle taipua. vuodelle Toivomuksia todella ja mielenkiintoisia ideoita olisi vaikka millä tapahtumia mitalla, ja koulutuksia. joten katsotaan Vauhdikas mihin yhdistysvuosi rahkeemme riittävät. siis tiedossa! Jäsentilaisuus - ja koulutustoimikunnat ovat niin ikään heränneet tohinalla auringon ensisäteisiin ja suunnitelleet tälle vuodelle todella mielenkiintoisia tapahtumia ja koulutuksia. Vauhdikas yhdistysvuosi siis tiedossa! Hyvää alkanutta kevättä kaikille lukijoille! Hyvää alkanutta kevättä kaikille lukijoille! JULKAISIJA Varsinais - Suomen Tietojenkäsittely - yhdistys www.vstky.fi Puheenjohtaja Anne Koskinen-Kannisto Sähköposti puheenjohtaja@vstky.fi Päätoimittaja Pia Salopää Sähköposti tiedotus@vstky.fi Taitto Hanne Martelius ILMESTYMINEN Vätskäri ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmestymiskuukaudet : 2014: maalis-, kesä-,syys- ja joulukuu. ILMOITUSMYYNTI tiedotus@vstky.fi PAINOPAIKKA T. Nieminen Oy, Painotalo Painola Jousitie 2, 20760 Piispanristi www.painola.com Yhteyshenkilö Taisto Nieminen 02 274 9222 taisto.nieminen@painola.com AINEISTO Aineisto lähetetään yhtenä PDF-tiedostona, joka sisältää kaikki ilmoitukseen kuuluvat elementit (kuvat, grafiikat, teksti fontit) Kuvat CMYK-muodossa, resoluutio min. 300dpi Ilmoitus aineisto lähetetään sähköpostilla päätoimittajalle. Isot aineistot lähetetään ZIP -pakattuna. Deadline kaksi viikkoa ennen ilmestymiskuukauden alkua. REKLAMAATIOT Ilmoitusten painoasua koskevat muistutukset 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuuvirheistä rajoittuu ainoastaan ilmoitushintaan. Pia Satopää Päätoimittaja MAKSUN SAAJA Saaja: VSTKY ry Pankkitili: Nordea FI45 2057 2100 0032 13 JAKELU JA PAINOS 850 kpl Jäsenkunta Yhteistyökumppanit Oppilaitokset Erikois- ja liitenumerot sop.mukaan KANSIKUVA Stockvault 2
Sisällys 4 Parhaat käytännöt 6 Puheenjohtajan tervehdys 8 Onks pakko jos ei haluu? 9 Muutosviestinnästä ja luottamuksesta 10 PM Club Turku 14 Vätskyläiset portviinimatkalla Humalistonkadulla 16 Yhdistys tiedottaa 18 Pakina Vätskäri 1/2014
Parhaat käytännöt? Jaakko Kuosmanen Jaakko Kuosmanen Best practices lead to agreement on mediocrity. Because all of us benchmark each other, we gravitate towards mediocrity in a hurry. What we really need is to ask what is the next practice, so that we can become the benchmark companies and institutions around the world. C.K. Prahalad, 2007 Best practices that s the sh*t, that used to work Alf Rehn itsmfn konferenssissa Molemmissa yllä olevissa kommenteissa on oma järkensä, mutta niistä huolimatta parhaat käytännöt ovat ihan hyödyllisiä, miksi? Parhaat käytännöt kuulostaa suorastaan ylimieliseltä minä teen väärin ja huonosti, kun joku muu tietää minua paremmin, miten asiat pitäisi tehdä. Parhaat käytännöt on yksinkertaisesti huono, väärä ja harhaanjohtava nimi hyvälle asialle. Asiaa voi tarkastella miettimällä oheista ketjua: Best Practice Good Practice Common Practice De Facto standard Standard. Minusta tuo Common Practice kuvaa asiaa parhaiten. Common Practice voisi kääntää vaikka yleinen toimintatapa, yleisesti hyväksytty toimintapa tai laajalti käytetty toimintatapa. Ehkä tuo yleinen toimintatapa olisi lyhyyden vuoksi paras. Tai yhteinen kieli. Kaikki ymmärtävät yhteisen kielen tärkeyden. Yhteisellä kielellä ei ole väliä, jos aina puhuu vain itsekseen. Mutta yleensä puhutaan toisille ja keskustellaan toisten kassa. Kyse on kommunikaatiosta. Minusta tämä myös tuo esiin näiden mallien keskeisen hyödyn lähteen. Yleisten toimintatapamallien hyöty perustuu pitkälti siihen, että ne ovat niin laajalti käytössä. Suurimmat hyödyt ovat nimittäin niiden takaama yhteensopivuus maailman kanssa, ja niiden ympärille rakentunut laaja ekosysteemi niitä tukevista palveluista. Näiden syiden vuoksi on järkevää tuntea yleiset toimintatavat ja hyödyntää niitä. Parhaat ja hyvät käytännöt leviävät, kunnes niistä tulee yleisesti hyväksyttyjä toimintatapoja ja joskus jopa de facto standardeja. Näiden pohjalta voidaan sitten määritelläkin jo ihan oikea ja virallinen standardi. Standardin noudattaminen ei tuo kilpailuetua, mutta sen noudattamatta jättäminen voi olla jopa kiellettyä, ja ainakin se tuo suuren kilpailuhaitan. Epäyhteensopivien laitteiden tai palvelujen tekeminen on kallista ja markkinat pienet. Parhaiden käytäntöjen noudattaminenkaan ei tuo kilpailuetua. Mutta niiden avulla voidaan kaikki toiminta saattaa vähintään hyväksyttävälle tasolle. Näin vältetään kilpailuhaitan syntyminen. Pysytään mukana veneessä, eikä jäädä pääjoukosta jälkeen. Irtioton suorittaminen ja kilpailuedun saavuttaminen edellyttää innovointia ja erilaista toimintaa. Kaikessa ei voi olla paras, mutta kaikessa voi olla huonoin. Siksi tämä kilpailuedun lähde kannattaa valita huolella ja tarkkaan, eikä se voi olla liian laaja. Jack of all trades, master of none. J. Kuosmanen: Use best practices in all areas to avoid being left behind, and concentrate on next practices in chosen areas where you want to achieve competitive edge. Laajimmin käytössä olevat parhaiden käytäntöjen viitekehykset eri alueilla ovat: IT Service Management, IT-palvelujohtaminen: ITIL Project Management, projektijohtaminen: PRINCE2 Enterprise Architecture, yritysarkkitehtuuri: TOGAF 4
Best practices Governance, hyvä hallintotapa: COBIT ITIL on kehitetty 1980-luvulla ja se on käytännössä omalla alueellaan de facto standardi. Tekniikka muuttuu nopeasti, mutta ihmisten johtaminen hitaammin. Johtamisessa jatkuvuudella ja pysyvyydellä on oma arvonsa. PRINCE2 on ehkä suomalaisille yllättäen projektimallien ykkönen maailmassa. IPMA sertifioituneita on maailmassa noin 200.000, PMP (PMBoK) sertifioituneita noin 500.000 ja PRINCE2 sertifioituneita yli 1.000.000. Suomessa PRINCE2:n kasvu alkoi vuonna 2008 ja tämä päivänä se on saanut jo merkittävän jalansijan Suomessakin. Norja ja Tanska ovat olleet jo pitkään PRINCE2 maita, kun Ruotsi sen sijaan tulee kehityksessä Suomen perässä. Yritysarkkitehtuurissa TOGAF on selkeä ykkönen, kuten COBIT hyvän hallintotavan puolella. Vätskäri 1/2014
Yhdistys tiedottaa Puheenjohtajan tervehdys Tehdään yhdessä vuosi 2014! Kylläpä aika rientää; päivät, viikot ja kuukaudet ovat taas vierähtäneet vauhdilla eteenpäin. Lunta ja valoa saatiin vihdoinkin ja nyt kevät alkaa näyttäytyä pienin, mutta varmoin askelin. Viimeksi valmistauduimme joulun viettoon ja nyt alkaa kuulua jo toiveita kesän tulemisesta ja Juhannuksen odotuksesta. Taidamme itse kukin olla melko kalenteri- ja tapahtumaorientoituneita, että tietyt vakiintuneet virstanpylväät kuuluvat erottamattomina osina elämäämme. Yhdistystoiminnassa on myös omat virstanpylväänsä, kuten johtokunnan vaihtuminen ja tapahtumien suunnittelu puolivuosittain. Tammikuussa pidetty perinteinen talvisuunnittelupäivä toimi aktiivien osalta vuoden käynnistäjänä ja virstanpylväänä. Toivon että onnistuneen suunnittelun lopputuloksena Sinäkin löydät tulevasta tapahtumatarjonnastamme omat virstanpylväät ja kohokohdat, joita odottaa tänä vuonna. Yhdistysvuosi lähti tilaisuuksien suunnittelun osalta jälleen käyntiin hyvällä energialla ja yhdessätekemisen hengessä. Suunnitelmat nähtyäni voin ilolla todeta että tästä vuodesta tulee erittäin monipuolinen tilaisuustarjonnaltaan kiitos siitä jo etukäteen kaikille aktiivisille Vätsyläisille, jotka näitä upeita tilaisuuksia tulevat järjestämään pitkin vuotta. Vuoden 2014 teeman Yhdistys näkyväksi ja lähemmäksi jäsenistöä mukaisesti talvisuunnittelukokouksessa ideoitiin tilaisuuksia laidasta laitaan, joista löytyy varmasti jokaiselle jotakin. IT ammattilaisuutta tukevien tilaisuuksien lisäksi on luvassa tilaisuuksia, joista voit nauttia tulemalla yksin, puolisosi tai ystäväsi kanssa tai koko perheen voimin. Luvassa konserttia, teatteria, juoksukoulua, viininmaistelua, Mehukattimaata ja vaikka mitä! Vaikkakin saimme taas tammikuussa pöydän ääreen innokkaita aktiiveja toteuttamaan näitä upeita tulevia tilaisuuksia, Sinun panostasi tarvitaan edelleen sekä tilaisuuksiin osallistujana että potentiaalisena aktiivina. Jotta saamme jatkettua upeita VSTKY-perinteitä ja luotua uusia tulevinakin vuosina, kriittisin perustehtävämme on tehdä yhdistystä houkuttelevaksi jäsenistölle uusien aktiivien sitouttamisella ja jäsenhankinnalla. Annathan siis palautetta toiminnasta ja pyydäthän kaveriasikin liittymään mukavaan Vätskyläisten joukkoon! Olethan muuten jo liittynyt meidän fb- ja LinkedIn-ryhmiin, jotta saat aina ajantasaisen tiedon siitä, mitä tapahtuu. Tapahtumatarjonnan lisäksi olemme panostaneet myös tukitoimintoihin ja ottaneet useita kehitysaskelia eri osa-alueilla kuten Holvi-palvelun käyttöönoton ilmoittautumisten osalta, jotta Sinun olisi vaivatonta ilmoittautua ja maksaa osallistumisesi tilaisuuksiin sekä yhdistyksen hallintoon liittyen olemme ottaneet käyttöön sähköisen laskutuksen. Tiedotuksen kehittäminen on myös hyvässä vauhdissa ja odotan itse innolla tiedotustoimikunnan visioiden käytäntöönpanoa vuoden 2014 teeman hengessä. Uskon että vauhdikkaasti alkanut vuosi 2014 kaikkine tapahtumineen ja uudistuksineen jää yhdistyksemme historiankirjoihin jälleen yhtenä merkittävänä vuotena. Toivon että olet tekemässä kanssamme yhdessä tästä vuodesta jälleen ikimuistoisen. Ihanaa uudistumisen ja yhdessätekemisen vuotta, Anne 6
Liiketoiminta kerää dataa - Mitä voisimme tehdä sillä? Tallennustila ja laskentakapasiteetti käyvät päivä päivältä yhä edullisemmaksi ja mahdollistavat suurien tietomäärien tallentamisen ja analysoimisen tehokkaasti. Suuren ja jatkuvasti muuttuvat tiedon analysoiminen on kuitenkin haastavaa. Tule kuulemaan lisää BigDatasta ja sen käyttömahdollisuuksista tiistaina 1.4.2014. Seminaari kostuu kahdesta osioista jossa ensimmäisessä tutustutaan Big Dataan ja toisessa katsotaan tarkemmin mitä liiketoiminnan keräämällä datalla voisi tehdä. Molemmissa osioissa on mukana workshop, jossa käydään yhdessä opittuja asioita läpi ja keskustellaan aiheesta. Seminaariohjelma: 13:00 BigData Yleiskatsaus, Ursula Koski, Oracle Finland 13:45 Workshop 14:00 Kahvitauko workshopin lomassa 14:15 Liiketoiminta kerää dataa - Mitä voisimme tehdä sillä?, Ursula Koski, Oracle Finland 15:00 Workshop 15:30 Keskustelu ja purku 16:00 Tilaisuus päättyy Hinta: VSTKY:n jäsenille 65, ei-jäsenille 125 Ajankohta: 1.4.2014 klo 13:00 16:00 Paikka: Turun Ammattikorkeakoulu, Lemminkäisenkatu 30, Turku, Luentosali Tapio Ilmoittautuminen: www.vstky.fi sivuilta HUOM. TÄMÄ ON MAINOS VSTKY:N JÄRJESTÄMÄSTÄ OMASTA TILAISUUDESTA! Vätskäri 1/2014
ONKS PAKKO JOS EI HALUU Terhikki Rimmanen Siipeensä saanut työelämä Menestyksestä ja johtamisesta on kautta aikojen kerrottu paljon tarinoita. Organisaatiokonsulttina käännän näitä viisasten kiviä ajan henkeen, arjen kielelle. Yksi tarina on kulkenut mukanani jo viidentoista vuoden ajan. Se on tarina vanhempana olemisesta. Juuret ja siivet ovat parasta, jota vanhempi voi lapselleen antaa. Ne auttavat lasta onnistumaan ja olemaan tyytyväinen itseensä. Ja näiden ansiosta lapsi hehkuu hyvää oloa ympärilleen. Minun mielessäni johtamisen tehtävä on samalla tavalla auttaa onnistumaan. Sekä juurruttaa ja sitouttaa ihmiset organisaatioon että luoda mahdollisuus oman potentiaalin ja hyvän olon löytämiseen, mielekkäällä tavalla. Kerron tämän tarinan usein johdolle, jonka jälkeen heidän kommenttinsa on: Olemme hionneet prosessit ja palkitsemiset laatukuntoon. Ne eivät juurruta eivätkä nosta liiketoimintaa lentoon. Mikä kasvattaa sellaiset juuret ja siivet että tuloksellisuus näkyy viivan alla? Jutun juuri pahoinvoiva ihminen Eri tieteenalojen asiantuntijat ovat osoittaneet, että Suomen menestys tulevaisuudessa riippuu työtä tekevien ihmisten työkyvystä ja hyvinvoinnista. Työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen taloudellisen potentiaalin arvioidaan olevan suurin ja merkittävin tekijä tuloksellisuudessa. Turbulenssissa tilanteessa ainut joustava, oppiva ja kehittyvä osa prosessia on ihminen. Ymmärrämme kaikki, että kiristyvässä taloustilanteessa tarvitaan aikaisempaa kipeämmin halukkaita ja kyvykkäitä tekijöitä. Työterveysjohtaja Marjo Sinokkin mukaan kuitenkin työpahoinvoinnin kustannukset ovat vuosittain arviolta jopa 41 miljardia euroa ja työnantajat maksavat lähes kaikki työterveydenhuoltoon liittyvät kustannukset. Kulttuurinmuutos ja jaettu johtajuus ovat tällä hetkellä isosti tapetilla. Organisaatiokonsultin työssä olenkin nähnyt, ettei halu ja kyky ole yksilön ominaisuus, vaan koko systeemi rakentaa tai nakertaa niitä. Uskon, että mm. perinteiset mittarit tekevät meistä juurettoman siipirikon ja ovat esteenä hyviin muutospyrkimyksiin. Siksi arvioin yritykseni työkaluilla yhä enemmän ryhmän vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Halutaan muutosta aikuisten oikeesti Tuloksellisuutta metsästäessämme meidän tulee yhdistää liiketoiminnan tavoitteet, arvioinnin keinot ja kaikkinainen ihmisiin vaikuttaminen. Johtajana on tärkeää ymmärtää mielen vaikuttavuus, koska ihminen toimii paljon tiedostamattomalla tavalla, vaistonvaraisesti ja halun kautta. Mielen johtamisen näkökulmasta katsottuna ihminen ei vastusta muutosta, vaan sitä, että hänen pitäisi muuttua. Muutos on oppimista ja oppiminen syntyy juuri halusta ja tekemisen mielekkyydestä. Murrosikäinen poikakin oppii ajamaan mopoautolla hetkessä, vaikka perheen ruohonleikkuri monimutkaisuudessaan on hänelle mahdoton käynnistettävä. Halu kokeilla, oppia ja kehittyä syntyy kavereiden kanssa käydyistä keskusteluista, mielikuvasta olla ihailtu ja arvostettu taitaja muiden silmissä. Ymmärrän, että kokeilevan ja oppivan työkulttuurin rakentamisessa ja jaetussa johtamisessa on kyse samasta asiasta. Aikuiset hamuavat nuorten tavoin arvostusta ja työn merkityksellisyyttä. Laatuprosessien sijaan halutaan elämänlaatua palkitsevia kokemuksia ja tunteita, jotka energisoivat ja kolahtavat sielun syvyyksiin. Tulosloukkuun viivan alle Työpahoinvoinnin ja taloustilanteen syvin olemus ei ole muutostai kiireloukku vaan mielekkyyden, halun ja hyvän elämän vaje. Liian usein laatuaika haetaan työn ulkopuolelta, vaikka suurin valveillaoloaika vietetään työn parissa. Tyytyväiselle mielelle ja onnistumisen tarinoille tarvitaan lisää tilaa. Kokeileva yrityskulttuuri voi antaa jokaiselle työyhteisölle rohkeutta ja viisautta sekä iloa ja rakkautta. Näistä kokemuksista saadaan muihinkin organisaatioihin ja tilanteisiin sekä halua että elämisen makua. - Miksikö? Koska tässä toimintakulttuurissa ei oo pakko, mut kaikki haluu. 8
Asiantuntija-artikkelit MUUTOSVIESTINNÄSTÄ JA LUOTTAMUKSESTA Pia Satopää Muutos alkaa monessa yrityksessä ja organisaatiossa olla ainoa pysyvä asia. Ilman muutosta mahdollisuudet organisaation uudistumiseen ja kehittymiseen ovat kuitenkin minimaaliset. Toimintamallien muutos, tehostaminen ja toimintojen tiivistäminen ovat välttämättömiä toiminnan jatkumisen kannalta, mutta kuinka moni taho kartoittaa muutoksesta yritykselle aiheutuvia riskejä. Hyvin ja huolellisesti suunnitellun muutoksenkin voi pilata huonolla muutosviestinnällä. Siispä tänä muutoksen aikakautena, jolloin muutoksia ei voida välttää, tulee muutosviestinnän suunnitteluun panostaa erityisen paljon ja jopa ajatella, että se voi olla tärkeämpää kuin itse muutoksen suunnittelu. Hyvä muutosviestintä on oikein kohdennettuna selkeää ja oikea-aikaista sisällöstä puhumattakaan. Sisällöltään laiha tai epämääräinen viesti herättää kysymyksiä viestinviejän motiiveista ja pahimmillaan aiheuttaa epävarmuutta, salailuepäilyjä, turhautumista ja kiukkua. Nämä kaikki taas vievät huomion pois olennaisesta ja voivat johtaa motivaation heikkenemiseen ja muutosvastarintaan, mikä ei työnantajan kannalta koskaan ole suotuisaa. Motivaation heikkeneminen näkyy tietysti tuloksellisuuden heikkenemisenä, mutta myös kahvipöytäkeskustelujen sävyn muuttumisena. Tämä taas saa vireille huhuja, jotka valitettavan usein kulkeutuvat talosta ulos, vaikka ne harvemmin edes pitävät paikkansa. Muutos herättää aina epävarmuutta ja keskustelua, mutta välttääkseen muutosviestinnän karikkoja, kannattaa muutoksesta viestiä ennalta tehdyn suunnitelman mukaisesti. Sisältö kannattaa miettiä tarkkaan, sillä tällä säästytään pieleen menneen viestintäprosessin paikkailulta. Viestintäsuunnitelman teko kuulostaa hankalalta eikä kaikkeen tietenkään voi varautua, mutta yksinkertainen suunnitelma syntyy jo vastaamalla peruskysymyksiin: Miksi viestitään? Mitä viestitään? Mitä vastaanottajan halutaan tekevän tai minkälaista reaktiota vastaanottajassa toivotaan viestin seurauksena? Kuka viestii? Missä viestitään? Milloin viestitään? Nämä kysymykset vastaavat pitkälti jo moneen kysymykseen ja näillä saadaan vastattua esimerkiksi kysymyksiin: Miksi osastot yhdistyvät?, Mitä käytännön muutoksia se tuo? ja Mistä saan lisätietoa?. Mahdollisiin kysymyksiin kannattaa varautua etukäteen ja miettiä niille vastauksia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pelkkä suunnitelma ei riitä, vaan viestintäsuunnitelman toimet tulee myös toteuttaa. Viestintä on siis parhaimmillaan sisäistä vuorovaikutusta ja markkinointia - muutosviestintäkin! Vätskäri 1/2014
PM CLUB TURKU - ARVOKA Jukka Viitanen Elina Toivanen Vätskärin toimittaja pyysi minua kirjoittamaan jutun seuraavaan lehteen. Sana on vapaa mutta kirjoita projekteista tai niiden hallinnasta, hän sanoi. Kului muutama päivä mutta kovan pohdinnan jälkeenkin pääni oli aivan tyhjä. Kaikki mahdollinen oli jo käynyt mielessä. Tammikuun lopulla silmäni kuitenkin avautuivat. Olin kuuntelemassa tuolloin Tapio Järvenpään esitystä PM Club Turussa. Tapion aloitus oli varsin raflaava: Mistä tietää, että projekti epäonnistuu? Siitä, kun sen kick-off on pidetty. Minulle jäi mieleen erityisen palavasti projektin ohjausryhmän toiminta ja varsinkin Tapion esityksen loppupuolella kohta: Kenen on syy, jos projekti epäonnistuu? Vastaus kysymykseen oli kaikessa yksinkertaisuudessaan: Ohjausryhmä. - Vaan niinhän se oikeastaan on. Projektiryhmä on pääsääntöisesti hyvin motivoitunut ja osaava, ja ohjausryhmän tulisi tukea projektin toimintaa eikä puskea uutta koko ajan. Voisimmeko me auttaa PM Club Turussa tässä ja muussakin projektien hallinnan teemassa? Varsin nuoresta iästä huolimatta PM Club Turku on löytänyt paikkansa yhtenä projektinhallinnan tiedonjakajana Varsinais- Suomessa. PM Club Turku on päässyt kahden erinomaisen yhdistyksen kummilapseksi. Nämä ovat PRY ja VSTKY, jotka tekevät erinomaista projektityötä Suomessa ja Varsinais-Suomen alueella. PM Club Turun tavoitteena auttaa tiedon jakamisessa asiasta kiinnostuneille sekä laajentaa projektiosaamisen verkostoa. Se tekee yhteistyötä myös PM Club Tampereen kanssa, joka on niin ikään PRY:n ja PITKY:n kummilapsi. PM Club Turun tavoitteena on kuunnella ja auttaa kuulijoita tuomalla esiin heitä kiinnostavia asioita. Ne eivät ole aina välttämättä ratkaisuja päivän ongelmiin vaan tapaamisissa tullaan esittelemään myös onnistuneita projekteja. - Miten nämä tapahtumat sitten suunnitellaan? Kesällä 2013 teimme kartoituksen, jota käytetään suunnittelun perustana. Kartoituksen tulokset löytyvät kotisivuiltamme. Sen Top 5 -lista eniten kiinnostusta herättävistä aiheista oli: 1) Projektijohtaminen 2) Toimintamallit 3) Projektitoiminnan kehittäminen 4) Työkalut 5) Ketterät mallit. Tämän lisäksi keräämme jokaisen tapahtuman yhteydessä kirjallista palautetta. Kartoituksen ja palautteen perusteella suunnittelemme seuraavien tapahtumien teemat. Tapahtumista toivon interaktiivisia, ja tulen lisäämään workshoppien ja pulmapajojen määrää tulevaisuudessa. Tapahtumat tullaan pitämään puhtaasti ammatillisina, joten ne eivät ole markkinointi- tai myyntitapahtumia palveluille tai tuotteille. Puhujat pyritään valitsemaan eri toimialueilta jolloin kuulijat tulevat huomaamaan, että projektien perusperiaatteet pysyvät samana toimialueesta riippumatta. Kuulijoille tarjotaan mahdollisuus tuoda myös omia projektipulmia tapahtumiin. Pulma ns. otsikkotasolla tulisi lähettää allekirjoittaneelle hyvissä ajoin (vaikka jo tapahtuman palautteessa), jotta sille pystytään suunnittelemaan asian mukainen paikka. Pulman voi esitellä itse tai sen voi antaa allekirjoittaneen tehtäväksi mikäli haluaa pysyä anonyymina. Tänä vuonna järjestetään vielä kolme tapahtumaa. Parhaillaan on menossa toisen tapahtuman suunnittelu. Huhtikuussa järjestettävässä tilaisuudessa käsitellään projektinhallinnan työkaluja. Niitä on maailmalla pilvin pimein. Osa on tarkoitettu isoille ja massiivisille yrityksille mutta tarjolla on myös kevyempiä versioita pienille projekteille. Tästä alueesta kerromme sitten enemmän 23.4.2014. Olemme saamassa tähänkin osa-alueeseen hyviä esittelijöitä. Työkaluihin liittyviä ajatuksia otan mielellään vastaan myös jo etukäteen. Tapahtumat 3 ja 4/2014 ovat vielä avoimia teemoiltaan. Sen verran niitä on kuitenkin hahmoteltu, että puhujat tulisivat muualta kuin ICT:n parista ja keskittyvät todennäköisesti johonkin viiteen ennalta haluttuun teemaan. Miten PM Club Turku voi auttaa, etteivät projektit epäonnistuisi? Itse ainakin toivon, että: 1) pystymme jakamaan tietoa, jota projektitoiminnassa mukana olevat pystyvät hyödyntämään omassa toiminnassaan. Esitykset ovat laaja-alaisia, joka auttaa ymmärtämään osa-alueita, jotka eivät ehkä muutoin tule tutuksi työn parissa. 10
STA KOKEMUKSIEN JAKOA! Alan ajankohtaiset 2) Toinen erittäin tärkeä asia on verkostoituminen. Toiveemme on saada uusi projektiyhteisömme toimimaan yhdessä siten, että kukaan tunne olevansa yksin omien haasteidensa kanssa. On helppo hakea tietoa tutuilta kanssakumppaneilta, vaikka he olisivat oman yrityksen ulkopuolelta. Omista haasteista pääsee myös keskustelemaan Clubin vasta perustetuilla palstoilla. Joidenkin mukaan verkostoituminen ja kokemuksien jakaminen on vielä vaikeampaa. Venäläisen sananlaskun mukaan vasta, kun on syöty yhdessä 16 kiloa suolaa, voidaan toista sanoa ystäväksi. Tiedä häntä mutta sama pätee ehkä verkostoitumisessakin. Tapahtumissa annetaan joka tapauksessa mahdollisuus verkostoitumiselle. Sitä on helppoa jatkaa Clubin keskustelupalstalla. Helpoista asioista ei projektitoiminnassa ole kyse. Projektinhallinta on alueena valtava ja haastava, vaikka toimittaisiin yksistään kotimaassa. Monikulttuuriset projektit tuovat niihin vielä oman mausteensa. Valitettavasti kaikkea tietoa ja kokemusta ei saada jaettua kerralla. Tämä on yksi syy miksi teemme Tampereen PM Clubin kanssa yhteistyötä. Turun PM Clubilaiset voivat vapaasti osallistua myös Tampereen Clubin toimintaan. Jukka Viitanen, Pasaati Oy jukka.viitanen@pasaati.com https://sites.google.com/a/pasaati.com/pmclubturku/ Ketterästi valmiiksi miten ketteryys toimii käytännössä Elina Toivanen Elina Toivanen PM Club Turun toiseen tapaamiseen oli löytänyt tiensä kaksikymmentä projektien hallinnasta kiinnostunutta henkilöä. Iltapäivän teemana ICT-talolla olivat ketterät menetelmät tuttavallisemmin agile. Aiheesta esitykset pitivät ja keskustelua virittelivät Kirsi Korhonen ja Tapio Järvenpää. Agile = suuri muutosprosessi Ensimmäisenä meille käytännön kokemuksiaan ketteriin menetelmiin siirtymisestä esitteli aiheesta myös väitöskirjan tehnyt Kirsi Korhonen Nokia Solutions and Networksilta. Kiteytettynä Korhosen sanoma oli, että ketterään toimintaan siirtyminen on suuri muutosprosessi. Tässä muutosprosessissa tärkeää on ymmärtää, että tarkoitus ei ole muuttaa organisaation kulttuuria, vaan organisaatiokulttuurin ymmärtämisen kautta hyödyntää organisaation vahvuuksia ja rakentaa uusi ketterä toimintamalli vahvuuksien varaan. Ensimmäisenä huomionaan Korhonen esitti, että muutostilanteessa hän oli todennut hyödylliseksi agile coach -verkoston eli talon sisältä kootun ryhmän, jonka jäsenet oman työnsä ohella auttoivat kanssatyöntekijöitään muutoksen pyörteissä. Ulkopuolisetkin ketterien menetelmien asiantuntijat olivat toki hyödyllisiä olemassa olevien toimintatapojen ja rakenteiden kyseenalaistamisessa ja selkeiden ohjeiden antamisessa. Kuten omasta kokemuksestanikin voin allekirjoittaa, omille työkavereille on kuitenkin ulkopuolisia helpompi puhua suoraan ja kertoa todelliset mielipiteensä ja ongelmakohdat. Vätskäri 1/2014
Agile = koko organisaation asia Toisena teesinään Korhonen korosti sitä, että agile on koko organisaation asia. Jotkin asiat voidaan sopia tiimitasolla, mutta on asioita, kuten sprinttien aikataulu, joista on sovittava organisaatiotasolla. Tiedustelin Korhoselta, kuinka mahdollisena hän näkee sen, että esimerkiksi yksittäisessä organisaation projektissa kokeiltaisiin ketterien menetelmien hyödyntämistä. Korhosen mukaan ongelmia tällaisessa tilanteessa aiheutuu projektin riippuvaisuuksista muuhun organisaatioon. Kun muu organisaatio ei tue ketteriä menetelmiä, voi yksittäinen ketterä projekti joutua alistumaan ympärillä olevan, muilla periaatteilla toimivan organisaation todellisuuteen. Koko organisaation ketteryydestä keskustelu kulki syvemmälle ketterän toiminnan hyötyihin. Korhonen korosti esityksensä aluksi, että ketterät menetelmät sopivat mainiosti koko organisaation toiminnan perusperiaatteeksi, eivätkä vain koodaamiseen. Keskustelussa kävi esille, että koodarille kyllä ainakin on suuri merkitys sillä, onko käytettävä menetelmä vesiputousmalli vai agile. Ketterien menetelmien avulla koodari saa jatkuvasti matkan aikana palautetta siitä, tekeekö hän oikeita asioita toisin kuin vesiputousmallissa, jossa hän voi tehdä puoli vuotta töitä, mahdollisesti tietämättään aivan väärään suuntaan. Olennaista ketterissä menetelmissä onkin jatkuva kehittyminen: suunnan korjaaminen lyhyin väliajoin kohti yhteistä johtotähteä. Samalla ongelmat tulevat käsitellyiksi ja korjatuiksi välittömästi niiden havaitsemisen jälkeen. Perinteisissä malleissa valtaosa ongelmista paljastuu vasta projektin loppuvaiheessa, ja silloin niiden vaikutusalue on monesti jo laajentunut merkittävästi. Yksi Korhosen havainnoista olikin, että vaikka vikoja edelleenkin löytyy ja paljon, niin ne tulevat aikaisemmin esille ja niihin on reagoitava heti, koska vain testattu on valmis ( DONE ). Kaikki ei sovi kaikille Korhonen nosti seuraavana kohtana esille, että kaikki työtavat eivät sovi kaikille. Riippuen siitä, onko ketterien menetelmien käyttäjä markkinoinnista vai tuotekehityksestä, ei heitä väkisin kannata mahduttaa samaan muottiin, vaan poimia heille sopivat ketterät käytännöt. Käytännön esimerkkinä Korhonen kertoi tilanteen, jossa tiimi oli päättänyt luopua päivittäisistä aamupalavereista. Kuitenkin pian palaverien lopettamisen jälkeen tiimiläiset huomasivat, että heidän omaa toimintaansa hankaloitti se, etteivät he tienneet, mitä muilla tiimin jäsenillä oli työn alla. Kun tiimiläiset löysivät itsensä kokoontumassa käytäviltä epävirallisiin statuspalavereihin, ymmärsivät he, että päivittäiset aamupalaverit olivat aiemmista ajatuksista huolimatta hyödyllisiä. Tärkeää oli, että tiimi sai itse päättää toimintatavoistaan ja siten havaita kantapään kautta toimintatavan merkityksellisyyden. Toimintatavan merkityksen ymmärtäminen heijastui siten sitoutumisena toimintatapaan. Korhonen kertoi myös esimerkkejä heidän organisaatiossaan epäonnistuneista kokeiluista, kuten planning pokerista. Ajatus planning pokerin taustalla oli hyvä, mutta tiimit eivät kuitenkaan innostuneet siitä. Jos tiimi kokee toimintatavan turhana, vähenevät siihen sitoutuminen ja siitä saatavat hyödyt. Kaikki asiat eivät siten voi tulla ylhäältä annettuina, vaan tiimin on itsensä saatava päättää heille toimivimmista toimintamalleista. Jalat maanpinnalla Viimeinen Korhosen opeista oli, että ongelmien korjaamisessa viisaus on valttia. Mikäli löytyy vika, jota kukaan ei huomaa, ei siihen tarkemmin ajatellen tarvitse kiinnittää yhtä paljon tai lainkaan huomiota toisin kuin vikaan, joka voi korjaamattomana kadottaa asiakkaan toiselle myyjälle. Olennaista on siis tunnistaa ratkaisua kaipaava ongelma ja sen merkityksellisyys kokonaisuuden kannalta. Korhonen päätti esityksensä korostamalla, että ennen agileen siirtymistä kannattaa organisaation listata syyt, miksi organisaation pitää siirtyä agileen, ja määritellä, mistä tiedetään, että agile ratkaisee ongelmat. Varmaa on, että tämän esityksen kuulemisen jälkeen itselleni oli muodostunut aiempaa realistinen kuva ketteristä menetelmistä ja niiden käytäntöön saattamisesta. Hyvä projekti = taruolento? Toisena esiintyjänä meillä oli kirjan Veikö Moolok vallan? kirjoittaja Tapio Järvenpää. Häneltä saimme toisen rautaisannoksen hyväksi todettuja, mutta silti valitettavan harvoin hyödyn- 12
nettyjä käytäntöjä. Aluksi hän laittoi realiteetit kuntoon: Hyviä projekteja on vain huonoissa oppikirjoissa. Ja sama jatkui: Ohjelmistolisenssejä ostetaan kuin kuntoilulaitteita TV-shopista: tosi vaivattomasti huippukuntoon! Aivan, näinhän se valitettavan usein on. Konsultit lupaavat, että kaikki organisaation ongelmat ratkeavat tuotteen ostamisen myötä. Todellisuus paljastuu sitten vuosi tai pari projektin alkamisen jälkeen... Valmista tulee vähän kerrallaan Projekti on Järvenpään sanoin lähtökohtaisesti ainutkertainen ja siksi jokaisessa projektissa on omat haasteensa. Jos asia ei olisi näin, olisi kyse projektin sijaan prosessista. Toisin kuin projekteilla, prosesseilla pyritään pitämään kaikki ennallaan. Projektit asetetaan auttamaan muutoksen aikaansaamisessa ja niillä pyritään aikaansaamaan muutos prosessiin. Projektit ovat Järvenpään mukaan usein lähtökohtaisesti liian pitkiä. Projektin keston pitäisi olla lyhyempi kuin organisaation uudistumisen sykli. Suunnitteluvaiheessa ei tiedetä kaikkia haasteita se on kaikkien projektien sisäänrakennettu ominaisuus, joka seuraa projektin ainutkertaisuudesta. Kokemus alkaa kertyä vasta käyttöönottohetkestä lähtien. Ihmiset oppivat kokeilemalla. Kuten Korhonenkin, myös Järvenpää näki hyödyllisenä projektin paloittelemisen osiin ja nopeiden voittojen hankkimisen. Kun pitkä projekti jaetaan pieniin paloihin ja otetaan käyttöön heti ensimmäinen vähimmäisvaatimukset täyttävä versio, saadaan käyttöönottohetkestä lähtien palautetta siitä, ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Näin saadaan tarkennettua todellisia tarpeita, eikä kehitystyössä tarvitse keskittyä sellaisten ominaisuuksien toteuttamiseen, joilla ei ole merkitystä organisaation näkökulmasta. Kumpi kuulostaa mahdollisemmalta: Nopeasti jotain hyödyllistä ja toimivaa vai Ratkaistaan kaikki ongelmat kerralla? Omien kokemuksieni perusteella kallistun samaan suuntaan Järvenpään kanssa: jotta edes jotain saadaan aikaiseksi, on lähdettävä ratkomaan ensin pientä osaa ongelmista. Käyttöönoton jälkeisen tarpeiden tarkentumisen lisäksi Järvenpää korosti myös sitä, että nopean käyttöönoton myötä hyödyt alkavat kertyä huomattavasti aikaisemmin kuin perinteisessä tehdään kaikki ensin valmiiksi -mallissa. Näin investointi maksaa itseään takaisin jo varhaisessa vaiheessa. Parhaimmillaan projekti muuttuu itse itseään rahoittavaksi toiminnaksi. Järvenpään esitys ohjausryhmän tarkoituksenmukaiseksi työskentelykaavaksi oli sekin kiinnostava. Sen sijaan, että ohjausryhmä etenisi perinteisellä edellisen kokouksen pöytäkirja, aikataulu, budjetti, status -linjalla, tulisikin ohjausryhmän keskittyä siihen, millaiset ovat ensimmäisten versioiden vaikutukset liiketoimintaan, käyttäjäpalautteeseen, seuraavien yksiköiden valmiuteen ottaa projektin tuotokset käyttöön, projektin ulkopuolisiin riskeihin ja osaamisen kehitykseen. Hyväksi riskilistaksi Järvenpää mainitsi sellaisen riskilistan, josta ohjausryhmäläiset ottavat kukin itselleen nakin huolehdittavakseen. Nämä ovat sellaisia ajatuksia, joiden sovittamista käytäntöön alan itse saman tien kokeilla Tämänkertaisestakin PM Clubista jäi paljon hyödyllistä käteen. Mielenkiintoista oli myös keskustella osallistujien kanssa virallisten esitysten ulkopuolella. Seuraavan kerran tapaamme 23.4.2014 tervetuloa mukaan ja nähdään taas! Pieniin paloihin jakamisessa on myös se hyöty, että tunnistatko tämän itsestäsi? - asiat tapahtuvat tehokkaimmin deadlinen tuntumassa. Kun aikataulu on rytmitetty lyhyisiin rupeamiin, on dediksiä useammin ja tekeminen rytmittyy ilman joutokäyntiä. Ohjausryhmä luo onnistumisen edellytykset Vätskäri 1/2014
Jäsentapahtuma VÄTSKYLÄISET PORTVIINIMATKALLA HUMALISTONKADULLA Jukka Sillanpää Jukka Sillanpää Sotshin talviolympialaisten avajaisia edeltävänä päivänä VSTKY:n Portviini-illassa kahdeksantoista jäsentä seuralaisineen perehtyi Douron-jokilaakson paikallisrypälelajikkeista pääosin tuotettaviin viineihin, jotka saavat vahvuutensa niihin valmistusprosessin yhteydessä lisätystä laadukkaasta viinispriistä. Turun vanhin viiniravintola, Ravintola Viinille, tarjosi ties monettako kertaa yhdistyksellemme hyvän miljöön tunnelmalliselle viinipruuville eli tastingille. Aluksi ravintoloitsija Tarmo Koskenoja kertasi lyhyesti viininmaistelun perusperiaatteita, minkä jälkeen vieraileva tähti, Interbands Vines & Spirits Oy:n edustaja Patrik Haga tarjosi leppoisalla otteellaan portviinitietouden lyhyen oppimäärän ja maistatti viittä eri viiniä. Tutuksi tulivat peruslaadut, rubyt (syvemmän punaisen väriset) ja tawnyt (rusehtavan väriset). Ruby-laatuja oli valittu maisteluun useampia, kun taas tawny-puolta edusti vain yksi portviini. Useimmat taisivat löytää suosikkinsa Reserve, Late Bottled Vintage (LBV) tai Vintage puolelta, ts. rubyista. Harvinaisempia, valkoisia portviinejä, ei pruuviin sisältynyt. Portviinit oli kaadettu laseihin ennen osallistujien saapumista. 14
Viisi portviiniä koetuksella. Kun portviineihin oli saatu hieman tuntumaa, osallistujille avautui mahdollisuus kokeilla, miten portviini reagoivat erilaisten hedelmien ja juustojen sekä Sacher-kakun kera. Portviinit herättivät mukavasti myös kysymyksiä, joten tilaisuus oli piristävän interaktiivinen. Vahvat viinit tuovat tunnelmaa pimeisiin ja kylmiin talvi-iltoihin täällä kaukana pohjoisessa, etäällä tuotantoalueilta. Maistelumme ei osunut talven kylmimpään vaiheeseen, mutta vesikeli vaihtui sentään minimaaliseksi pakkassääksi tilaisuutemme kunniaksi. Illan isäntinä toimivat maahantuojan edustaja sommelier Patrik Haga (vas.) ja Ravintola Viinille ravintoloitsija Tarmo Koskenoja. Vätskäri 1/2014
KOKOUSKUTSU Sääntömääräinen kevätkokous Aika: Keskiviikko 19.3.2014 klo 18.00 19.00 Paikka: If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Kalevantie 3, 20520 Turku Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen; puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinnat 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5. Esitetään johtokunnan toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto vuodelta 2013 6. Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille sekä päättäminen muista toimenpiteistä, joihin vuoden kuluessa pidetty hallinto ja tilit antavat aihetta 7. Muut esille tulevat asiat 8. Kokouksen päättäminen Tervetuloa! Johtokunta Tulossa! Kauhukartanon friikeimmät bileet ikinä: The Rocky Horror Show lauantaina 12.4.2014 klo 19:00 Turun Kaupunginteatterissa ja hyytävä ruokailu ennen bileitä. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.vstky.fi. Big data -seminaari, ks. sivu 7. 16 kuva: IngImage
UUSIA TUULIA Yhdistys tiedottaa Vuodenvaihde toi muutoksia johtokuntaan ja toimikuntiin. Uudet jäsenet valittiin perinteisessä johtokuntien vaihtokokouksessa tammikuussa 2014. Johtokunta 2014 Puheenjohtaja: Anne Koskinen-Kannisto Muut jäsenet: Jesse Kaukola Elina Toivanen Jussi Satopää Olle Willberg Sonja Nylander sihteeri jäsentilaisuudet koulutus tiedotus talous- ja jäsenasiat Koulutustoimikunta: Jussi Satopää (pj), Harri Waltari, Jana Pullinen, Olle Willberg (oto) Jäsentilaisuustoimikunta: Elina Toivanen (pj), Terhi Teriaho, Pertti Koskinen, Sari Knuutila, Timo Lammila, Ari Matikainen,Jukka Sillanpää, Anu Sjöros, Sonja Nylander (oto) Tiedotustoimikunta: Olle Willberg (pj), Pia Satopää, Tommi Ranta, Joni Sankari, Tero Ykspetäjä, Jesse Kaukola (oto),anne Koskinen-Kannisto (oto) Kuvassa eroavat johtokunnan jäsenet vm. 2013 puheenjohtajan ympärillä. Vasemmalta Timo Lammila, Ari Matikainen, Anne Koskinen- Kannisto, Marika Säisä ja Jari Lehtonen. Vätskäri 1/2014
Pakina Uusi vuosi I-Type 1. päivä Höyrytän parsakaalia. Pidän detox-kuurin. Etsin marketista kuorimattomia seesaminsiemeniä kolme varttia. Se ja 5 euroa 60 senttiä on kyllä pieni hinta hyvinvoinnista. Aion punnertaa päivittäin, ja joka päivä aion tehdä yhden punnerruksen enemmän kuin edellisenä päivänä. Kohtuullistan, downshiftaan ja elän tässä ja nyt. Kuuntelen itseäni, saunajoogaan. Seison tästedes hyvässä ryhdissä, en lysyssä. Muistan imuroida, ja vaihdan tyynyliinan kahden viikon välein. 5. päivä Kaupassa valitsen vain lähiluomukausituotteita. Autoilen vähemmän, ulkoilen enemmän. Olen avoin ja otan itseni huumorilla. Puserran jumppatunnilla HIIT-spurtin, oksettaa. Ohjaaja tsemppaa: Anna mennä! Illalla otan lihaskramppeihin magnesiumsitraattitabletin, se kuulemma imeytyy hyvin eikä ärsytä vatsaa. 6. päivä Ensi viikolla viikolla leikin kiireettä lapsen kanssa, niin ja otan aikaa parisuhteelle. Tapaan ystäviä ja vien työkavereille pullaa. 8. päivä Olen karkkilakossa. Testaan raakasuklaareseptiä. Kuuluuko sen maistua tältä? Lehdessä kerrottiin, että kun muistaa juoda kolme litraa vettä päivässä, saa hehkuvan ihon. Veteen pitää lisätä sitruunaa. En tiedä miksi. Hapanta on. Varsinkin raakasuklaan kanssa. 15.päivä Riitelen rakentavasti, töissä ja kotona. Tutustun mindfulnessiin. Olen läsnä ja kuuntelen muita. En keskeytä, enkä ajattele vain itseäni. Nautin elämästä, sillä aika on resurssi ja kiire on keksittyä. Kaikki on tässä ja nyt. Nyt. Oliko se tässä? Vai tuleeko se kohta? 18.päivä Syvennän henkistä kehitystäni. Nalle Puh ja elämisen taito on valistunut valintani iltalukemiseksi. Uusi toteemieläimeni havainnollistaa, kuinka vähemmän on enemmän. Piristän pomoa hätäkokouksessa: projekteja tulee, projekteja menee, c est la vie. Olen tarkka menoista, hyödynnän hampurilaisravintolan kupongit. 24. päivä Harrastan kulttuuria ja mediaa. Katson ohjelmaa, jossa jotkut osaavat laulaa, ja jotkut laulavat joka tapauksessa. Päädyn raakasuklaakokeilun sijaan paleodieettiin ja pähkinäsuklaalevyyn. Kyllä olisivat luolamiehetkin pähkinäsuklaata syöneet, jos olisivat karvaisiin käsiinsä sitä saaneet. 26. päivä 5:2-ruokavalio on hallussa: töissä söin taas pullaa viitenä päivänä viikossa, viikonloppuna halpoja hampurilaisia. Menen saunaan. Sauna on henkinen paikka. Saunassa ollaan hiljaa. 35. päivä Pienet valinnat ratkaisevat, kuntosali on niihin verrattuna kosmeettista. Lisään arkiliikunta-annostani askeltamalla päivittäissarjan mainoskatkoilla suklaakätkölle. Ps. Tekstiä ei ole kirjoitettu yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Valitettavasti. Nimimerkkiin saa ottaa yhteyttä toimituksen kautta, mikäli tökerö piilomainonta vapaamielisessä julkaisussa kohtuullista korvausta vastaan kiinnostaa. 18
VSTKY on nyt Facebookissa ja LinkedInissä. Sieltä näet tapahtumamme myös lehtien ilmestymisen välillä. Käy tykkäämässä ja pysy ajan tasalla. Vätskäri 1/2014