Helsingin pelastuslaitoksen uudet tuulet Pelastuskomentaja Simo Weckstén Helsingin kaupungin pelastuslaitos
Yli 150 vuotta Helsingin pelastuslaitoksen historiaa 1350 1750 1800 1850 1900 1950 2000 2013 1-4 5-9 10-13 14-23 24-36 37-47 48-49 1. Palosuojelusäännöksiä Maunu Eerikinpojan kaupunkilaissa 1350 1734 2. Helsinki syntyi 1550 Vantaanjoen varrelle, siirrettiin 1640 Vironniemen satamaalueelle ja tuhoutui tulipalossa 1654 3. Yleinen kaivo 1702 4. Porvaristosta palovartiosto 1736 5. Paloruiskut 1750 6. Palkattu palovartiosto 1753 7. Palovartioston ohjesääntö 1755 8. Helsinki paloi pahoin 1761 9. Helsingin palojärjestys 1784 10. Järjestyksenpito poliisille 1810 11. Helsinki pääkaupungiksi 1812 12. Hevoset palokaluston kuljettajina 1830 13. Palotoimikammari 1838 14. Palokomennuskunta 1861 15. Helsingin VPK 1864 16. Höyryruisku 1875 17. Vesijohtoverkosto 1876 2 18. Sähköinen palolennätin ja puhelin 1882 19. Palokellot 1883 20. Samariittikoulutus 1885 21. Miehistönkuljetusvaunut 1886 (hevosvet.) 22. Erottajan paloasema 1891 23. Savusuojakoje eli kypärä, letkut, ilmapumppu ja raitisilmalaite 1896 24. Meritoiminta 1904 25. Sairaankuljetus 1905 26. Sähköauto 1909 27. Bensiinikäyttöinen paloauto 1917 28. Sairaankuljetusvaunut 1918 (hevosvet.) 29. Dräger-savunaamarilaite 1920 30. Piirinuohoustoiminta 1921 31. Sairaankuljetusauto 1923 32. Ensimmäinen palolaki 1933 (aloite 1917) 33. Palotarkastaja 1938 34. Helsingin Väestönsuojelukeskus 1939 35. Helsingin pommitukset 1939-1944 36. Suuri alueliitos ja ruiskualus 1946 37. Paineilmalaitteet 1950 38. Vesisukellustoiminta 1955 39. Palopiirijaot 1960 40. Palomiesten joukkoirtisanoutuminen 1962 41. Helsingin palokoulu eli Koulutuskeskus, palomies-sairaankuljettajakurssi, lääkäriambulanssi 1972 42. Aluehälytyskeskus 1980-2005 43. Lentopelastus (LEKA) ja lääkintäesimies L4 1989 44. Helsingin Väestönsuojelukeskus ja pelastuslaitos yhdistettiin, palolaitoksista pelastuslaitoksia 1991 45. Helsingin Pelastuskoulu 1991 46. Suomen kansainvälinen pelastuskomennuskunta eli Finn Rescue Force (FRF) 1993 47. Palomiesten lakot 1917, 1962, 1995 ja 1997-1998 48. Pelastusalueet 2004 49. Pelastuslakiuudistus 2011
Ydintehtävät Ohjaus, neuvonta, valvonta Pelastustoiminta Varautuminen ja väestön varoittaminen Ensihoito 3
Toiminta onnettomuustilanteissa Poikkeusolot ja sotatila Suuronnettomuudet Varautuminen Päivittäiset onnettomuudet Ennaltaehkäisy 4
Toiminnanohjaus ja painopisteet Tutkimus Asiakaskyselyt Riskianalyysit Vaikuttavuus Tuottavuus Palvelutasopäätös Onnettomuuksien ehkäisyn toimintasuunnitelma (valvontasuunnitelma) Omatoimisen varautumisen auditointi Pelastustoiminta ja varautuminen 5
Pelastuslaitoksen organisaatiorakenne 1.1.2014 6
Toiminnan lukuja vuodelta 2012 Budjetti 51 miljoonaa euroa investoinnit 15.7 miljoonaa euroa Henkilökunta ~ 700 Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvät tehtävät Palotarkastukset 2275 Asiakirjavalvonta 1156 Kemikaalivalvonta 268 Asiantuntijapalvelut 1313 Onnettomuustutkinta 105 Turvallisuusviestintään osallistuneet 30931 Pelastustoiminta Palo- ja pelastustehtävät 8500 Ensihoito- ja sairaankuljetustehtävät 49500 7
Ensihoito-, pelastus- ja valvontatehtävien kehitys 2008-2012 8
Tehtävien lukumäärät Helsingissä 9
Pelastustoiminnan johtaminen Pelastuskomentaja (P1) Pelastusjohtaja (P2) Päivystävä palomestari (P30) Päivystävä palomestari (P40) Aluepelastusasemat Päivystävät paloesimiehet (P50) Yksiköiden esimiehet Suoritushenkilöstö 10
Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet Pelastustoimintaa johtaa alueen pelastusviranomainen (PeL 34 ) Tulipalon sammuttamiseksi ja sen leviämisen estämiseksi, muun onnettomuuden torjumiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja vaaran välttämiseksi, alueen pelastusviranomaisella on tarvittaessa oikeus (PeL 36 ) määrätä ihmisiä suojautumaan sekä evakuoida ihmisiä ja omaisuutta ryhtyä välttämättömiin toimenpiteisiin kiinteän tai irtaimen omaisuuden suojaamiseksi määrätä käyttöönsä rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, elintarvikkeita, poltto- ja voiteluaineita ja sammutusaineita ryhtyä muihinkin pelastustoiminnassa tarpeellisiin toimenpiteisiin 11
Yhteistyö pelastustoiminnassa sekä virka- ja asiantuntija-avun antaminen pelastusviranomaiselle Valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun ja toimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa siten, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti (PeL 46 ) Valtion ja kunnan viranomaisilla ja laitoksilla sekä metsäkeskuksilla on velvollisuus antaa pyynnöstä pelastusviranomaisille toimialaansa kuuluvaa tai siihen muuten soveltuvaa virka-apua (PeL 49 ) Em. toimijoille on pelastuslaissa lisäksi säädetty tarkempia tehtäviä pelastussuunnitteluun, varautumiseen ja pelastustoimintaan osallistumiseen liittyen (PeL 47 ) 12
Yhteistyö paikallisessa turvallisuussuunnittelussa Pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. 13
Yhteistyö paikallisessa turvallisuussuunnittelussa Helsingin kaupungin virastot Hallintokeskus/Turvallisuus- ja valmiusyksikkö Opetusvirasto Sosiaali- ja terveysvirasto Stara Helsingin alueella toimivat yritykset Helsingin seudun kauppakamari 14
Helsingin kaupungin pelastuspalveluneuvottelukunta PEPANK 1. Ohjaa kaupungin pelastuspalvelun toimeenpanoorganisaatioon kuuluvien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisten järjestöjen suuronnettomuuksien torjuntaa koskevaa suunnittelua ja yhteistoimintaa 2. Avustaa pelastustoiminnan johtajaa toimintatilanteissa 15
PEPANK organisaatio Puheenjohtaja kaupunginjohtaja Varapuheenjohtaja rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Sihteeri pelastuslaitos Esikunta pelastuslaitos Pysyvät asiantuntijat Hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö Hallintokeskuksen valmiuspäällikkö Pelastusjohtaja 16 Jäsenet Pelastuskomentaja Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkö Kaupungininsinööri STARAn toimitusjohtaja Ympäristökeskuksen ympäristöjohtaja Helsingin Sataman toimitusjohtaja HKL:n toimitusjohtaja Helsingin Seudun Liikenne kuntayhtymän (HSL) toimitusjohtaja HSY Veden toimialajohtaja Helsingin Energian toimitusjohtaja HUS:n operatiivisen tulosyksikön johtaja Etelä-Suomen Sotilasläänin komentaja Kaartin Jääkärirykmentin komentaja Poliisikomentaja Suomenlahden Meripuolustusalueen komentaja Suomenlahden merivartioston komentaja Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja
Varautuminen lakisääteisenä velvollisuutena Oman suunnittelun ja toiminnan avulla kohde voi ehkäistä onnettomuuksia rajoittaa vahinkoja nopeuttaa pelastustoimintaa helpottaa vahingosta toipumista Pelastuslaitoksen tuki rakenteellisen paloturvallisuuden ohjaus turvallisuusviestintä valvontatoiminta pelastustoiminta Normaaliolot Vahinko Pelastustoiminta Palautuminen Normaaliolot 17
Pelastuslaitoksen ohjaus, neuvonta ja valvonta Pelastusviranomainen ohjaa, neuvoo ja valvoo ihmisiä, yrityksiä ja muita yhteisöjä ja oikeushenkilöitä täyttämään säädetyt velvollisuutensa kuten ehkäisemään onnettomuuksia varautumaan onnettomuuksiin toimimaan onnettomuuksien uhatessa ja sattuessa Turvallisuusviestinnällä suuri rooli onnettomuuksien ehkäisyssä Yleisötilaisuuksien valvonta moniviranomaisyhteistyönä Rakenteellinen paloturvallisuusneuvonta Kemikaaliturvallisuus Palontutkinta ja onnettomuuksien tutkinta Nuohoustoiminta 18
Pelastuslaitoksen valvonnan suunnittelu Pelastuslaitoksen suorittaman valvonnan on perustuttava riskien arviointiin, ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. (PeL 79 ) Riskianalyysit Palvelutasopäätös Onnettomuuksien ehkäisytyön toimintasuunnitelma (valvontasuunnitelma) 19
Omatoimisen varautumisen auditointimalli Mallia on kehitetty Helsingin pelastuslaitoksella vuodesta 2007. Uudistunut lainsäädäntö Asiakaspalautteet Käyttökokemukset 20
Kohteiden riskinarviointi auditointimallin avulla Suoritetaan määräaikaisten palotarkastusten yhteydessä. Turvallisuustasot: Edistyksellinen Omaehtoinen Lakisääteinen Puutteellinen Heikko Onnettomuusriskien hallinta Omatoimisen varautumisen kehittäminen Lainsäädännön tuominen käytännön tasolle Lainsäädännön toteuttaminen päivittäisessä toiminnassa 21
Omatoimisen varautumisen auditointimalli Palotarkastusten yhdenmukainen suorittaminen Avainsanat vuoropuheluun ja valvonnan suorittamiseen Valvonnan suunnittelu Työn kohdentaminen riskiperusteisesti Valvonnan vaikuttavuuden arviointi Reaaliaikainen mittari Kokonaisturvallisuuden/turvallisuuskulttuurin huomioiminen Turvallisuuden johtaminen ja ihmisten toiminta Tekninen ja rakenteellinen turvallisuus 22
Riskiluvut kohdetyypeittäin 2012 23
Riskiluvut kohdetyypeittäin 2013 24
Riskilukujen kehittyminen v. 2013 Mittarin arvona lakisääteistä tasoa paremmat kohteet Auditoidut kohteet 1.1.2012 alkaen 5 4 3 2 1 Auditoimato n Kaikki A1 1 9 108 53 2 537 710 A2 1 9 233 71 1 684 999 A3 5 12 191 109 6 1866 2189 A4 2 13 78 68 4 1572 1737 A5 0 0 1 5 0 72 78 A6 1 5 95 63 2 1928 2094 Yhteensä 10 48 706 369 15 6659 7807 Auditoidut kohteet 1.1.2012 alkaen 5 4 3 2 1 Auditoimat on Kaikki A1 1 25 227 85 0 265 603 A2 1 24 325 61 1 585 997 A3 3 16 308 167 2 1322 1818 A4 3 29 225 111 5 1216 1589 A5 0 0 7 5 0 63 75 A6 2 13 148 66 1 1505 1735 Yhteensä 10 107 1240 495 9 4956 6817 Mittarin arvo 7.2.2013 Mittarin arvo 3.12.2013 9,79 % 19,91 % 25
Asiakaspalautteet Minut yllätti teidän viraston asiakaskohtaamisessa tapahtunut iso kulttuurimuutos. Aikaisemmin palotarkastus oli tiukka tentti, nyt kohtaaminen oli keskustelua, asioiden tarkastelua ja sain selkeät laista johtuvat perustelut asioille, joissa on toimittava. Palotarkastustoiminta on yhdenmukaistunut. Kiinteistön käyttäjien näkökulmasta olennaiset ja tärkeät asiat tulevat esille. Ei ole enää palotarkastajan persoonan tuomia mielivaltaisia eroja. Koulutus/valmennus on tuottanut tulosta. Yksittäisten virheiden etsimisestä on asenteellisesti siirrytty tarkastamaan paitsi yksittäisiä asioita, mutta myös järjestelmiä ja kokonaisjärjestelyjä. 26
Asiakaspalautteet Mielestäni toiminta on muuttunut vuosien varrella enemmänkin yhteistoiminnaksi organisaatioiden kanssa kuin "viralliseksi auktoriteetiksi, joka vain käy toteamassa puutteet". Tämä on oikea suunta. Viime vuosina asiakaspalvelussa tapahtunut suuri muutos parempaan suuntaan. Nykyisin tarkastajilta saa helposti tietoa ja ohjeita, katsotaan tilanne ja keskustellaan vaihtoehdoista. Käytämme palotarkastuksessa tehtyjä havaintoja hyväksemme kiinteistön palokoulutuksissa, jolloin palaute tulee myös henkilökunnalle. 27
Pelastusviranomaisten osaamisen hyödyntäminen Onnettomuusriskien hallinta Toimintaympäristön muutokset Omatoiminen varautuminen Pelastussuunnittelu Valmiussuunnittelu ja jatkuvuudenhallinta Turvallisuuskoulutukset ja -harjoitukset Valtakunnallinen hanke onnettomuuksien ehkäisytyössä tarvittavan osaamisen kehittämisestä (2012-2014) 28
Pelastusviranomaisten rooli yritysten turvallisuudessa Pelastustoimen roolissa korostuvat onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja riskienhallintaan liittyvä osaaminen. Ihmisten turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksien vähentäminen Turvallisuuden ylläpitäminen Yhteistyön on todettu tuottaneen lisäarvoa yritysten turvallisuuteen. Yritysten omat valmiudet riskienhallinnassa ja onnettomuustilanteissa Turvallisuuden vaikutukset yritysten kilpailukykyyn Yritysten turvallisuuskulttuurin kehittyminen 29
Pelastuskomentaja Simo Weckstén 30