Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.

Transkriptio

1 Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus

2 Lain valmistelun lähtökohdat Tausta: Hallitusohjelman kirjaukset Palotarkastukset ja muut turvallisuutta edistävät toimet kohdistetaan nykyistä paremmin riskikohteisiin ja turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä lisätään. Paloturvallisuutta erityisryhmien asunnoissa edistetään sekä selvitetään avustusten riittävyys. Tavoitteet: 1. Riskiperusteisuus vaikuttavuuden parantamiseksi 2. Turvallisuusvastuiden tunnistamisen tukeminen 3. Yhteistoiminnan kehittäminen 2

3 Valvontatoimenpiteiden suunnittelu Valvonnan tulee pohjautua riskien arviointiin, olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Uuden lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Palotarkastukset kohdennetaan jatkossa näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida kvantitatiivisesti, osassa käytetään asiantuntija-arvioita. 3

4 Kulttuuriomaisuuden suojelu Uutena pelastuslakiin ja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta lausuntojen perusteella Täydentää tarkoituksenmukaisella tavalla suojelua Kohteen omatoimisen varautumisen kehittäminen ja vakiointi Pelastustoimen valvonnan ja pelastustoiminnan kehittäminen 4

5 Ka. syttymistaajuustiheys kerrosneliötä kohden [1/m2a] Syttymistaajuustiheys [1/m 2 a] 3,0E-05 2,5E-05 2,0E-05 1,5E-05 1,0E-05 5,0E-06 0,0E+00 Vanhainkodit (221) Asuntolat (131, 139) Asuinrakennukset Vammaisryhmien asumiskohteet (215, 223, 239) Mielenterveyskunto utujat (213, 219) Päihdekuntoutujien asumiskohteet (229) 5

6 3 luku - Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet 9. Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus 10. Rakennusten uloskäytävät 11. Kiinteistöjen pelastustiet 12. Laitteiden kunnossapito 13. Nuohous ja ilmanvaihtolaitteiden huolto 14. Omatoiminen varautuminen 15. Pelastussuunnitelma 16. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma 17. Palovaroittimet... 6

7 9 - Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että: 1) tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen; 2) rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin; 3) pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista; 4) pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. 7

8 14 - Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia. 8

9 15 1 mom. - Pelastussuunnitelma Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, tulee rakennuksen haltijan laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma kuitenkin aina yhteistyössä 18 :ssä tarkoitetun hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa. 9

10 15 2 ja 3 mom. - Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: 1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; 2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; 3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; sekä 4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä kohteista, joihin on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 10

11 VnA (407/2011) 1 - Pelastussuunnitelma, laadintavelvoite I 1) asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa; 2) pelastuslain 18 :ssä tarkoitettuihin kohteisiin; 3) kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin; 4) lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja; 5) majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille; 6) tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen; 7) kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin; 11

12 Pelastussuunnitelma, laadintavelvoite II 8) kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin; 9) yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin;... 13) kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin; 14) toimistoihin, virastoihin ja muihin työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50; 15) yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin. 12

13 Kokoontumispaikat Asetusehdotuksen 2 :n 1 momentin 7 kohdan mukaan pelastussuunnitelma tulisi laatia kirkkoihin, kirjastoihin, urheiluja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin. Suurissa tilaisuuksissa vieraana tai yleisönä olevien henkilöiden ei voi olettaa tuntevan kohteen turvallisuusjärjestelyjä tarkasti, jolloin toiminnasta vastaavan tahon tulee suunnitelmin ja muilla tavalla varautuen huolehtia käytettävien tilojen ja tilaisuuden turvallisuudesta sekä suurten henkilömäärien hallinnasta paloja muissa vaaratilanteissa. 13

14 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Pelastussuunnitelma tulisi laatia kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin Velvoite on uusi ja perustuu uudistettuun pelastuslain sääntelyyn. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ovat 1) valtakunnallisesti merkittävät kohteet, 2) erillisellä päätöksellä suojellut rakennukset sekä 3) toimivaltaisten viranomaisten alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden nojalla merkittäväksi määrittelemät rakennukset. Haagissa vuonna 1954 tehty yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemiseksi aseellisen selkkauksen sattuessa. Museovirasto on julkaissut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelon ( Ympäristöministeriö ja Museovirasto ylläpitävät tietoa suojelluista rakennuksista Suomessa (Ympäristöministeriön ja Museoviraston muistio , 14

15 VnA 2 - Pelastussuunnitelman sisältö Pelastuslain 15 :n 2 momentissa säädetyn sisältövaatimuksen lisäksi pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos. on selvitettävä myös se, miten pelastuslain 14 :n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa. Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen tai ohjeen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota edellä tarkoitettuun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa. on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava toimeenpanoon. Pelastuslaitoksen tulee antaa neuvontaa laadinnasta. 15

16 Valmistelun lähtökohtia I Pelastussuunnittelu on omatoimista varautumista. Pelastussuunnitelma on omatoimisen varautumisen väline, jonka tavoitteena on tukea pelastussuunnitelmavelvollisten kohteiden riskien tunnistamista, riskien hallintaa sekä varautumista onnettomuustilanteissa toimimiseen. Uuden pelastuslain kirjaukset mahdollistaisivat paremman lähtökohdan omatoimisen varautumisen kehittämiseen tavoitteenaan erityisesti kohteen oman turvallisuusvastuun selkeä tunnistaminen. Pelastustoimi tuottaa rakenteen turvallisuustyölle, sekä tietoa turvallisuudesta hyödynnettäväksi rakenteen puitteissa. Omatoimisen varautumisen ohjaaminen tieto- ja riskiperusteisesti. Mahdollistaa pelastussuunnitelmien tarkoituksen, menetelmien ja toimeenpanon uudelleen arvioinnin omatoimisen varautumisen kehittämistarpeiden näkökulmasta. 16

17 Valmistelun lähtökohtia II Mikäli pelastusviranomaisella on intressi suunnata valvontatoimintaa pelastussuunnitelmavelvollisiin kohteisiin, tulisi peruste siihen kirjata tarkoituksenmukaiseen (valvontasuunnitelma) kohtaan. Toimintatapa, jossa pelastusviranomainen perustelee sekä omaa valvontatoimintaansa että suunnitelmavelvollisuutta samalla säädöskohdalla on ollut omiaan synnyttämään virheellistä kuvaa siitä, että pelastussuunnitelmaa on edellytettävä pelastusviranomaisten intressien pohjalta. Tämä väärintulkinta on jopa vaikeuttanut kohteen oman turvallisuusvastuun hahmottamista. 17

18 Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja pelastustoimi 1. Pelastussuunnisteluvelvoite: SM/peo, pelastuslaitokset ja Museovirasto 2. Kulttuurihistoriallisten kohteiden huomiointi pelastuslaitosten valvontasuunnitelmissa 3. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kohdekortit 18

19 Kiitän mielenkiinnosta, kysymyksiä? Vesa-Pekka Tervo puh