MÄNTYTIEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 2016 (päivitetty 25.09.2015) Kun olin pieni, lauloin joulukuusen takana. Kun olin pieni, pidin jotakuta suurta kädestä. Kun olin pieni, näin maassa kaikki pikku ötökät. Ja nenässäni tunsin pyryntuoksun: nyt on lunta ilmassa. (Bo Carpelan)
SISÄLTÖ 1 TALON ESITTELY... 4 1.1 HISTORIA... 4 1.2 RYHMÄT JA HENKILÖKUNTA... 5 1.3 TULEVAISUUDEN VÄLÄHDYKSIÄ... 6 2 TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT... 7 3 KIUSAAMISEN EHKÄISY... 8 4 KASVATUSKUMPPANUUS... 9 4.1 VANHEMMAT... 10 4.2 VARHAINEN PUUTTUMINEN... 11 4.3 MUUT YHTEISTYÖKUMPPANIT... 13 5 TOIMINNAN SISÄLTÖ... 13 5.1 TAVOITTEET... 14 5.2 TILAT JA KASVATUSYMPÄRISTÖ... 15 5.3 RYHMIEN ERILAISUUS, PAINOPISTEET... 17 5.4 PSYKOMOTORISET RYHMÄT... 18 5.5 MONIKULTTUURISUUS... 18
4 1 TALON ESITTELY 1.1 HISTORIA Ei lapsella saa olla kiire ja hoppu, eikä aamukaan kuin maailmanloppu. Lapsi tarvitsee sylin ja hoivaa, suureksi kasvu on hidasta, loivaa. Yhdessä opimme elämän taitoja, tunnemme, koemme, olemme aitoja. Ja kaikkien aikuisten vastuulla on, ettei lapsen olo ole turvaton. Entinen Kirkonkylän ja nykyinen Mäntytien päiväkoti aloitti toimintansa ns. Piparkakkutalossa vuonna 1973, paikallisen Mannerheimin lastensuojeluliiton osaston perustamana. Kalusto ja tarvikkeet oli lahjoituksin saatuja ja siksipä kaikki sängyt ja pöydät olivat erivärisiä ja näköisiä. Silloin hoitopaikkoja oli 20 lapselle. Mäntytielle päiväkoti siirtyi 1980- luvun alussa, jolloin rakennettiin ns. vanha puoli nimellä kulkeva osa, tuolloin päiväkodin nimikin muuttui Kirkonkylän päiväkodista Mäntytien päiväkodiksi. Mäntytielle tuli aluksi kolme ryhmää ja hoitopaikkoja 52 lapselle. Syksyllä 1989 päiväkotia laajennettiin ja otettiin käyttöön ns. uusi puoli jolloin paikkoja oli 74 lapselle. Tällä hetkellä Mäntytiellä toimii kuusi ryhmää ja paikkoja on 98 lapselle sekä perhepäivähoidon ryhmässä lapsia on vaihtelevissa määrin. Päiväkoti toimii väliaikaistiloissa varsinaisen päiväkodin piha-alueella. Viereinen leikkipuisto on ulkoilupihana.
5 1.2 RYHMÄT JA HENKILÖKUNTA lto = lastentarhanopettaja elto = erityislastentarhanopettaja ph = päivähoitaja lh = lastenhoitaja / lähihoitaja VIHERPEIPOT alle 3v, 12 lasta 1 lto, 2 lh/ph KIRJOSIEPOT 3 5 v, 21 lasta 2 lto, 1 lh/ph KÄENPOJAT perhepäivähoidon varahoito KELTASIRKUT 3 5 v integroitu SINISORSAT ryhmä, 15 lasta 3 5 v 1 elto, 1 lto, 21 lasta, 2 lh/ph,1 lto 1 lh/ph PUNATULKUT 6 v, 2 esikouluryhmää 24 lasta, 2 lto, 1 lh/ph, 1 avustaja
6 Päiväkodin toiminnassa on huomioitu allergisten lasten tarpeet ja henkilöstö kehittää erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten opetus- ja kuntoutustoimintaa. Ruokahuolto toimii terveyskeskuksen keittiön kautta. Talossamme on oma siistijä (vaihtuu vuosittain työkierron myötä) sekä kunnan yhteinen kiertävä talonmies. 1.3 TULEVAISUUDEN VÄLÄHDYKSIÄ Henkilökuntaa on 17 henkeä, lisäksi perhepäivähoidon varahoidon 1-2 työntekijää sekä muutama avustaja ja harjoittelija. Vanhempaintoimikunta (Päiväkodissamme toimii vapaamuotoinen vanhempaintoimikunta. Vanhempaintoimikunnalla on mahdollisuus olla mukana edistämässä ja tukemassa päiväkodissa toteutettavaa laadukasta varhaiskasvatusta. Tästä esimerkkeinä perheiden ja päivähoidon yhteiset retket Kiteen eläinpuistoon, teatteriesitykset ja muutenkin toiminta päiväkotimme lasten hyvinvoinnin hyväksi. Jos sinulla on ideoita ja haluat olla vanhempana kehittämässä ja tukemassa päiväkotimme toimintaa, ota yhteys henkilökuntaan. Päiväkodin puolelta mukana toiminnassa ovat Pirkko Turunen ja Kaisa Härkönen.) Vanhempaintoimikunta on tauolla, sillä syksyllä 2014 kokeilimme kokoontumista mutta molemmilla kerroilla paikalla oli vain yksi vanhempi.
7 2 TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Lapsen hyvinvointi * Turvallisuus *Yhteistyö *Rajat *Oppimisen oivaltaminen *Rakkaus *Päivärytmi *Hoiva ja huolenpito *Suvaitsevaisuus *Leikki *Lepo/Ravinto /Puhtaus *Tuttu aikuinen *Kaverit *Perheiden tukeminen
8 3 KIUSAAMISEN EHKÄISY Kontiolahden kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa on kirjattu kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen (suunnitelma löytyy kokonaisuudessaan: http://www.kontiolahti.fi ja sieltä lapset ja perheet/varhaiskasvatus ). Lapsella on oikeus turvalliseen, luottavaiseen ilmapiiriin hoitopaikassaan sekä tunteeseen, että häntä arvostetaan ja kunnioitetaan omana itsenään. Opetamme lapselle sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja, pyrimme vahvistamaan lapsen itsetuntoa esim. positiivisesti kannustamalla. Tapa- ja moraalikasvatuksen avulla opetamme yhteiselämäntaitoja. Konkreettisen osallisuuden avulla lasten on helpompi sitoutua tekemiseen ja toimintaan yhdessä. Ihmisten suvaitsevaisuus ja tasa-arvoinen kohtelu ja niiden taitojen opettaminen lapsille kuuluu myös päiväkotimme toimintaan. Meillä aikuisella on erittäin tärkeä rooli kiusaamistilanteiden ehkäisyssä ja itse kiusaamistilanteiden selvittelyssä. Toivomme asiasta avointa keskustelua vanhempien kanssa. Jos esim. lapsi puhuu kotona, että häntä kiusataan päiväkodissa, ottakaa asia välittömästi puheeksi henkilökunnan kanssa. Asian puheeksi ottaminen ei välttämättä tarkoita syyllisten etsimistä, koska syyllistämällä ei löydetä hyvää ja rakentavaa ratkaisua. Tällaisissa tilanteissa kannattaisi miettiä, voisiko lapset, henkilökunta ja vanhemmat luoda yhdessä hyvät yhteiselämän ohjeet/säännöt, että kaikilla olisi hyvä ja turvallinen tunne..
9 4 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus tarkoittaa vanhempien ja henkilöstön tekemää yhteistyötä lapsen parhaaksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja vastuu lapsensa kasvattamisesta. Päivähoidon tehtävänä on tukea vanhempia kasvatustyössä. Sujuva, luottamukseen perustuva yhteistyö kodin ja päivähoidon välillä on tärkeä. Henkilökuntaa (myös harjoittelijoita yms.) sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus lapsia ja heidän perheitään koskevissa asioissa. Toivomme avointa keskustelua, mielipiteet ovat tervetulleita ja kehittävää kritiikkiä otamme myös mielellämme vastaan. Keväisin meillä on tapana tehdä mielipidekysely perheille, koskien ryhmän toimintaa kuluneen vuoden osalta. Näin saamme arvokasta tietoa esim. siitä, kuinka voimme kehittää toimintaamme. Kevään 2012 kyselyssä lasten mielestä mukavinta päiväkodissa oli mm. leikkiminen, kaverit, omat hoitajat ja ulkoilu erilaisine toimintoineen. Vanhempien mielestä plussaa saivat henkilökunta, toiminnan monipuolisuus ja tiedotus. Lapsista ei ollut mukavaa, jos aikuinen komentaa, lepohetket, toiset kiusaa tai määräilee ja on liian vähän tilaa. Vanhempien mielestä ikävimpiä asioita oli sisäilma-asiat ja sen myötä tuli paljon sijaisia, aina uusia ihmisiä lapsille. Tämä saattoi osaltaan vaikuttaa mm. lapsen hoitoon lähtemiseen ja jääntiin.
10 4.1 VANHEMMAT Vanhempien ja päivähoidon välinen kasvatuskumppanuus alkaa silloin, kun lapsellenne on myönnetty hoitopaikka päiväkodissamme. Olette tervetulleita tutustumaan päiväkotiimme oman aikataulunne mukaan, esim. muutamina päivinä ennen varsinaisen hoidon aloittamista. Käydessänne tutustumassa keskustelemme lapsestanne, lastenne tavoista, tottumuksista, päivän rytmistä sekä vanhempien odotuksista. Päivähoitopäätöksen mukana lähetetään Lapsi kotioloissa lomake jossa saadaan aloitukseen liittyvää arvokasta tietoa lapsesta. Keskustelemme päivittäin lapsen päivän kulusta ja vaihdamme kuulumisia. Kontiolahden kunnassa koko päivähoidossa on käytössä kaavake lapsen henkilökohtaisen hoito- ja kasvatussuunnitelman laatimista varten. Vanhemmat täyttävät kaavakkeen kotona, minkä jälkeen asiat keskustellaan lapsen oman ryhmän hoitajan kanssa, laatien yhteiset suunnitelmat toimintakaudelle - tavoitteena on tehdä puolin ja toisin parhaamme lapsen kasvun tukemisessa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa päivitetään toimintakauden alussa tai tarpeen mukaan. Keskusteluja voidaan käydä toki milloin vain toimintakauden aikana. Teemme yhteistyötä myös neuvolan kanssa: kolmevuotiaasta alkaen on laadittu oma neuvolakaavake, joka täytetään päivähoidossa ja kaavake käydään läpi yhdessä vanhempien kanssa ennen neuvolakäyntiä. Tieto välittyy vanhempien mukana neuvolaan ja neuvolasta takaisin hoitopaikkaan. Ai että olet ihana reipas niin ja mahtava. Suloinen ja tomera, vakava ja naurava. (Eppu Nuotio) Silmä, silmä, nenä, suu otsa, korva, olkaluu. Nilkka, polvi, peppu hassu, leuka, rinta sekä massu. (Eppu Nuotio)
11 4.2 VARHAINEN PUUTTUMINEN Varhainen puuttuminen tarkoittaa toimimista mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja hyvässä yhteistyössä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi. Olennaista on toimia silloin, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on runsaasti. Varhainen puuttuminen on varhaista vastuunottoa omasta toiminnasta toisten tukemiseksi. Jos vanhemmalla tai henkilökunnalla on huoli esimerkiksi lapsen puheen kehittymisestä tai jos lapsi on levoton eikä jaksa keskittyä tai kuunnella annettuja ohjeita. Päivittäiset keskustelut sekä tavanomaisista että pulmallisista lapsen ja perheen asioista lisäävät sekä vanhempien että henkilökunnan ymmärrystä lapsen käyttäytymiseen, eivätkä syyt jää arvailujen varaan. Tuen tarvetta voi ilmetä, jos lapsen puheenkehitys viivästyy tai ilmenee muuta kehityksellistä viivettä, perhetilanteesta johtuva hetkellinen pulma voi vaivata lapsen elämää, sairaudesta aiheutuva erityispiirre tai eri kulttuuriympäristöstä tulevan lapsen tarpeet. On lapsen etu, että huoli ja tuentarve tulee esille ajoissa, näin pystymme auttamaan mahdollisimman varhaisessa lasta. Tarvittaessa ohjaamme vanhempia ottamaan yhteyttä esim. neuvolaan, perheneuvolaan yms. tahoon,
12 jossa lapsen asiaa saadaan hoidettua eteenpäin esim. mahdollisten ulkopuolisten tukitoimien saamista varten. Lastensuojelulaki 25 velvoittaa meitä lasten parissa työskenteleviä tekemään tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen, jos ilmenee sellaisia asioita, jotka liittyvät lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen, kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen. Tuen kolmiportaisuus: ERITYINEN TUKI: erityispedagoginen osaaminen Karhu ja ihmisen poikanen syliä kaipaa jokainen, syliä lämmintä, pehmeää, silloin kun itkettää. Kissa ja kaniini veikeä: jokainen kaipaa hellyyttä, silitys tassun tai sormien on viesti rakkauden. (Anna-Mari Kaskinen) TEHOSTETTU TUKI: tietous tuesta ja sen tarpeista YLEINEN TUKI / VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN LAADUKAS PERUSTA riittävä osaaminen, lapsen kehityksen tuntemus
13 4.3 MUUT YHTEISTYÖKUMPPANIT Teemme yhteistyötä muiden tahojen kanssa, kuten neuvola, koulut, seurakunta, erilaiset terapiapalvelut mm. toiminta- ja puheterapeutti ja toiset päiväkodit. Moniammatillisen yhteistyön osaaminen, hyödyntäminen ja jakaminen turvaa lapselle kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen. Muita yhteistyökumppaneita ovat perhetyöntekijä, kouluterveydenhoitaja, perhepäivähoito, kirjasto, perheneuvola, sosiaalitoimisto, keskussairaala... 5 TOIMINNAN SISÄLTÖ Pyrimme järjestämään lapsille mahdollisimman monipuolista ja haastavaa toimintaa. Leikki on lapsen työtä ja se korostuu ryhmästä riippumatta. Liikunta on lapsen kehittymisen kannalta tärkeää ja kiinnitämme huomiota lasten joka päiväiseen liikkumiseen. Pyrimme joka vuosi syksyisin osallistumaan VARPAAT VAUHTIIN kampanjaan, josta saamme uusia ideoita monipuoliseen liikuntaan. Kontiolahden kunta/ Pokali ry on kouluttanut kunnan päiväkotien henkilökuntaa Liikunnan iloa päiväkoteihin - projektin puitteissa viime talvena ja viime
14 syksyn aikana. Tarkoitus on myös saada päiväkotiimme lapsia liikkumaan kannustava pihasuunnitelma ko. projektin puitteissa. Viikottaiseen ohjelmaan kuuluu myös mm. musiikki, sadut, draamaleikit, pelit sekä kädentaitojen harjoitteleminen eri tavoin. Päiväkodilla järjestetään vanhempainiltoja sekä lasten ja vanhempien yhteisiä iltoja sekä joskus perinteisiä juhliakin. 5.1 TAVOITTEET Lapsella on oikeus hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen turvallisessa ympäristössä. Jokainen lapsi pyritään ottamaan huomioon yksilönä, omana ihanana persoonanaan. Järjestämme lapsille monipuolisia elämyksiä ja kokemuksia; teatteria, esityksiä, retkiä, taiteentekoa yms. Kannustamme ja ohjaamme lasta liikkumaan päivittäin ja annamme siihen mahdollisuuden. Lapsia ohjataan ja opetetaan itse oivaltamaan asioiden syitä ja seurauksia. Omatoimisuuteen kannustamme esimerkiksi ikätasolle sopivilla pienillä työtehtävillä, omien jälkien raivaamisella, pukemistilanteessa, apulaisen tehtävien hoidolla yms.
15 Olemme yhteisesti sopineet, että jokainen lapsi raivaa lelunsa ennen kotiin lähtöään (ainakin omansa, jos muut jatkavat leikkiä). Toivommekin teiltä vanhemmilta yhteistyötä asian tiimoilta ja että vaatisitte myös omaa lastanne keräämään leluja laatikkoon. 5.2 TILAT JA KASVATUSYMPÄRISTÖ Rakennus (Rakennus on vanha eikä pohjaratkaisuiltaan vastaa kaikin puolin nykyajan vaatimuksia ja toimivuutta. Remontteja on viime vuosina tehty, mittavin ns. vanhalla puolella 2009. Kaipaamme ns. pienryhmätiloja, joissa olisi mahdollisuus leikkiä, siten ettei leluja tarvitse joka kerta raivata, vaan leikkiä olisi mahdollisuus myöhemmin jatkaa. Rakennuksen muoto estää vapaan kanssakäymisen muiden ryhmien kanssa. Talossamme on oma liikuntasali, joka on jokaisen ryhmän käytettävissä.) Väliaikaistilat toimivat siirrettävissä tilaelementeissä. Piha Turvallisuuden takia olemme järjestäneet siten, että pienet ulkoilevat osittain omalla pienellä pihalla ja yli 3-vuotiaat viilettävät isolla pihalla. Ulkona on paljon yhteistyötä yli ryhmärajojen, yhteisiä pelejä eri ryhmien kesken esim. jalkapalloa, polttopalloa, piilosta. Iso piha mahdollistaa toiminnallisen ja liikunnallisen toiminnan. Olemme saaneet pihasta vanhemmilta positiivista palautetta, koska piha on luonnonmukainen ja monipuolinen. Pihavalaistuksen uudistuksen myötä pihamme turvallisuus on parantunut.
16 Ympäristö Päiväkoti sijaitsee keskeisellä paikalla ja monet palvelut ovat lähellä. Käytämmekin paljon kunnan tarjoamia liikunta- ja kulttuuripaikkoja. Lähistöllä oleva pururata sekä Vierevänniemi tarjoavat mukavat retkeilymahdollisuudet ja monipuolisen maaston. Luonnossa liikkumisen mahdollistaa myös luontopolku sekä Honkavaaran polut. Kirjasto on mukavan kävelymatkan päässä ja siellä on mahdollisuus osallistua joka toinen viikko satutunnille. Monipuoliset liikuntamahdollisuudet meille myös tarjoaa jäähalli, ulkokaukalo, urheilukenttä ja pururata. Talvella pääsemme laskemaan mäkeä jäähallin takana olevaan mäkeen ja joka talvi leikkikentän ympäristöön meille tehdään oma hiihtolatu.
17 5.3 RYHMIEN ERILAISUUS, PAINOPISTEET Jokainen ryhmä suunnittelee toimintansa oman ryhmänsä mukaan vastaamaan ikä- ja kehitystasoista toimintaa. Henkilökunnan erityisosaamista käytetään yli ryhmärajojen. Integroitu ryhmä/ Keltasirkut on 3 5 vuotiaiden ryhmä, jossa osa lapsista tarvitsee enemmän tukea kasvuunsa ja kehitykseensä kuin joku toinen. Lapsella on ryhmässä tasavertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet. Integroitu lapsiryhmä on yleensä kooltaan tavanomaista ryhmää pienempi, ja ryhmässä on sekä tukea tarvitsevia lapsia että lapsia, joilla erityisen tuen tarvetta ei ole. Ryhmässä työskentelee erityislastentarhanopettaja, joka on tarvittaessa koko päiväkodin käytössä. Esikouluryhmiä on kaksi ja opetuksessa on käytössä oma opetussuunnitelma (OPS). Siihen voitte tarkemmin tutustua kunnan omilla sivuilla www.kontiolahti.fi >> palvelut >> sosiaali- ja terveyspalvelut >> lasten hoito- ja kasvatuspalvelut >> esiopetuksen opetussuunnitelma. Esikouluryhmän käytössä on kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto). Keväällä eskarissa vierailee koulun erityisopettaja, terveydenhoitaja sekä mahdolliset tulevat opettajat. Päiväkodissamme on perhepäivähoidon varahoitoryhmä/ Käenpojat, jonka lapsimäärä vaihtelee 2-10 lapsen välillä ja työllistää 1-2 työntekijää.
18 5.4 PSYKOMOTORISET RYHMÄT Päiväkodissamme kokoontuu viikoittain 3 6 -vuotiaiden psykomotorinen pienryhmä, jossa liikunnan avulla edistetään ja tuetaan lapsen koko persoonallisuuden kehitystä. Keskeistä on ilo, luovuus, elämyksellisyys ja mahdollisuus onnistua. Pienryhmällä tarkoitamme tässä yhteydessä ryhmää, jossa on kerrallaan korkeintaan kuusi lasta. Psykomotorinen pienryhmätoiminta sopii kaikille, mutta erityisesti siitä hyötyvät tukea tarvitsevat lapset. Psykomotorisessa ryhmässä voi olla lapsia, jotka ovat hiljaisia, arkoja, vetäytyviä, motorisesti tukea tarvitsevia, vilkkaita, aggressiivisia tai tarvitsevat apua ryhmäytymiseen ja toimintaan toisten lasten kanssa. Vastuuvetäjä ryhmissä on päiväkotimme erityislastentarhanopettaja. 5.5 MONIKULTTUURISUUS Varhaiskasvatus edistää etnistä tasa-arvoa ja estää syrjäytymistä tarjoamalla maahanmuuttajalapsille mahdollisuuden osallistua suunniteltuun toimintaan oman ikäistensä lasten kanssa. Maahanmuuttajalasten erilainen kulttuuritausta ja lähtökohdat otetaan huomioon päivän toiminnoissa sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä. Yksi painopiste on myös kielellisessä kehityksessä. Monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta tukee myös se, että päiväkodissamme on harjoittelijoita ja opiskelijoita, jotka ovat kotoisin eri kulttuurista.