1 Välkky-projekti 18.3.2010 - WS 5: Nuorten aktivointi ja nivelvaiheen seuranta Ramboll Management Consulting
OHJE VALMISTAUTUMISEEN 2 Torstain teematyössä nojaudutaan jälleen vertaisoppijoiden esityksiin. Päivän teemoina ovat kaksi varsin eri tyyppistä teemaa: nuorten aktiviointi sekä nuorten seuranta peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa. Viime syksynä on sovittu 3 vertaisoppijan esitystä. Teematyössä on sovittu, että valmiita esityksiä ei välttämättä tarvitse olla (ne toki helpottavat), varsinkin koska valmistautumisaika on nyt varsin lyhyt. Tähän workshoppiin pyytäisin seuraavia toimijoita pohtimaan omia kokemuksiaan ja keinojaan nuorten aktivoinnista: SALPA: Ikääntyneiden ja nuorten yhteistyö VALTTI: Nuoren ja aikuisen yhteistyö Työpaja(t): Arjen kohtaamisen menetelmät Tässä pohdinnassa voi olla hyötyä seuraavalla kalvolla (ja jo viime kerroilla) esillä olleista apukysymyksistä. Varaudu esittelemään kokemuksiasi!
OHJE VALMISTAUTUMISEEN 3
Käytännön asiat 4
Päivän agenda 5 12.30 Kertaus ohjelmaan ja päivän agenda 12.33 Ennakointidialogit ja Bikva-nuorten aktivoinnissa 13.30 Vertaisoppijoiden esitykset ja keskustelu (30 min./case) 15.00 Nivelvaiheen seurantajärjestelmä: Tanskan malli 16.00 Teematyön päätös
Teematyöskentelyn ohjausprosessi 6 Tavoitteet Oppimismahdollisuuksien tunnistaminen ja suunnitelman luominen niiden hyödyntämiseksi Asiakastyytyväisyyden varmistaminen Työsuunnitelman laatiminen Kehittämistoimenpiteiden tunnistaminen ja organisaatiokohtaisten sekä mahdollisten yhteisen kehittämishankkeiden käynnistäminen Toimenpideohjelman laatiminen Toisilta oppiminen Nuoret Nykytilan kartoitus Nykytilan analysointi valitun menetelmän mukaisesti Periaatteet Vertaisoppiminen (benchlearning) teematyön avainsana (varaudu esittelemään onnistumisiasi!) Teematyö perustuu ensimmäisessä työpajassa sovittaviin teemoihin Työn keskeisenä periaatteena on yhdessä tekeminen Kehittämistarpeiden priorisointi Kehittämistarpeiden tunnistaminen Tuotokset Ryhmän toimintasuunnitelma. Ryhmätason oppimispäiväkirja. BL-esitysten kuvaukset
Työohjelma Workshop Tietoisku Vertaisoppijan esitys WS2: Oppimisen erilaiset tavat/menetelmät (Motivoiva haastattelu) Oppimisvaikeusohjelman parhaat käytännöt. Työpajat: Erilaiset kokeilut (esim. tuettu oppisopimus) Yleiskeskustelu 7 3.9. WS3: Teknologiamahdollisuudet 15.10 WS4: Ryhmämenetelmät 26.11. WS5: Nivelvaihe, seuranta ja aktivointi 18.2. Facebookin käyttö nuorten kohtaamisessa ja aktivoinnissa Twitterin käyttö nuorten kohtaamisessa ja aktivoinnissa Eroon nettipeleistä -kokemuksia Seikkailukasvatus Sadutus (Teatteri kasvatuksen keinot) Tanskan mallin arviointi Ennakointidialogien arviointi Bikva-mallin arviointi KN: Ratkaisukeskeinen toimintamalli VALTTI: Kokemuksen mediapajalta TYP: Valmari-ryhmä PSAI: Catering ryhmä Springhouse: Työnhakuklubi SALPA: Ikääntyneiden ja nuorten yhteistyö VALTTI: Nuoren ja aikuisen yhteistyö Työpaja: Arjen kohtaamisen menetelmät WS6: Verkostotyö ja verkoston kasaan juokseminen 18.3. Ryhmän tavoite Porin verkostomalli KN: Asiakkaan verkoston huomioiminen tietosuojalain pykälien viidakossa. TYP: Työhönvalmennusta TYP: Seuranta verkostossa. Vertaistuki ja yhdessä oppiminen nuoriin, nuorten elämäntilanteisiin ja ongelmien kohtaamiseen liittyen.
Päivän agenda 8 12.30 Kertaus ohjelmaan ja päivän agenda 12.33 Ennakointidialogit ja Bikva-nuorten aktivoinnissa 13.30 Vertaisoppijoiden esitykset ja keskustelu (30 min./case) 15.00 Nivelvaiheen seurantajärjestelmä: Tanskan malli 16.00 Teematyön päätös
ENNAKOINTIDIALOGIT 9 Seuraavassa kuvataan THL:n kehittämia ennakointidialogje. Ennakointidialogi on keino toteuttaa erilaisten verkostojen yhteisiä palavereita niin, että osanottajat löytävät tapoja koordinoida yhteistoimintaansa. Ennakointidialogeja on kehitetty sekä psykoosiaaliseen asiakastyöhön että suunnittelutyöhön. Ennakointidialogien tavoite on selkeyttää eri tahojen yhteistyötä ja avartaa toimintamahdollisuuksia. Ennakointidialogeissa käytetään ulkopuolisia menetelmään koulutettuja palaverin vetäjiä, verkostokonsultteja. Verkostokonsulttien vetämiä erilaisia verkostopalavereja voi tilata kuntien verkostokoordinaattoreilta.
ENNAKOINTIDIALOGIEN KÄYTTÖ TÄLLÄ HETKELLÄ 10 Ennakointidialogeja käytetään tällä hetkellä muun muassa (THL:n tietojen mukaan) moniammatillisissa asiakastilanteissa (psykososiaaliset palvelut) kuntoutus-, kasvatus- ja hoitosuunnitelmien muodostamisessa kuntien, toimialojen, hankkeiden ja työyhteisöjen toiminnan suunnittelussa koulujen vanhempainiltojen rakenteena 7. luokkien ryhmäytymisprosessien osana koululuokissa hyvän luokkahengen suunnittelussa asukasyhdistysten ja asuma-alueiden toiminnan suunnittelussa Ennakointidialogeja ovat: Tulevaisuuden muistelu -verkostopalaveri (asiakastyö) Tulevaisuuden muistelu -suunnittelupalaveri (suunnittelutyö) Alueneuvonpito (suunnittelutyö) Teemaneuvonpito (suunnittelutyö)
Lähde: Ennakointidialogeja huolen vyöhykkeillä. THL. 11
TULEVAISUUDEN MUISTELU 12 Johdanto Tulevaisuuden muistelu -palaveri on yhteistyöpalaveri, joka järjestetään psykososiaalisen työn asiakkaiden, heidän perheidensä ja läheisten sekä tilanteen hoitamiseen kytkeytyneiden työntekijöiden kesken. Tavoitteena on samanai-kaisesti sekä tuen ja avun toteuttaminen että jatkosuunnitelmista ja työnjaosta sopiminen Stakesin mukaan keskeinen tulos on Runsaita "pään sisäisiä dialogeja" ja niiden mahdollistamaa näkökulmien monipuolistumista sekä tulevaisuuden toivoa ja toiveikkaan realistisen toimintasuunnitelman. Asiakas: lapsi/nuori, perhe, tarvittavat läheiset ja työntekijät kokoontuvat yhteiseen palaveriin. Pala-veri toteutetaan dialogina, jossa kukin pohtii vuorollaan ääneen palaveria vetävien verkostokonsulttien esittämiä kysymyksiä. Nämä kysymykset ovat yleensä seuraavat:
TULEVAISUUDEN MUISTELU 13 Kysymykset Asiakkaalle ja perheenjäsenille esitettävät kysymykset Vuosi on kulunut ja asiat ovat nyt aika hyvin. Miten ne Sinun kannaltasi ovat? Mitä teit myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi ja mistä/keneltä sait tukea/millaista? Työntekijöille esitetyt kysymykset Kuten kuulitte, asiat perheessä ovat nyt aika hyvin. Mitä teit myönteisen kehityksen tueksi ja keneltä sinä sait tukea/millaista? Yhteinen kysymys Mistä olit huolissasi "silloin vuosi sitten" ja mikä sai huolesi vähenemään? Tämän jälkeen sovitaan kuka tekee mitä. Menetelmä edellyttää verkostokonsultin strukturoinnin ja ylöskirjaamien taitoja. Käytännössä menetelmä antaa kuitenkin vähän työkaluja ja käytäntöjä suunnitelman laatimiseen ja strukturointiin sekä sen seurantaan? Lisäksi menetelmän nimi harhaanjohtava: mitä on se tulevaisuus, jota tässä muistellaan? Mitä tapahtuu, jos kehitys ei ole ollut positiivista? Menetelmää ei voi soveltaa?
TYÖNTEKIJÖIDEN DIALOGI 14 Tavoitteena on eri tahojen näkökulmien selvittäminen asiakkaan tai perheen tilanteesta ja työnjaosta sekä yhteistyöstä sopiminen. Menetelmänä on työntekijöiden yhteistyöpalaveri ja vuoropuhelu, jossa osallistujat saavat pohtia ääneen toiminnan vaihtoehtoja ja kuulla toisten pohdintoja ilman, että tarvitsee kantaa huolta siitä, että keskustelu riistäytyy syyttelyksi. Menetelmässä asiakkaan verkoston työntekijät pohtivat kukin vuorollaan kolmea kysymystä. 1. Mitä tapahtuisi, jos et tekisi tässä asiassa mitään? 2. Mitä kannattaisi tehdä ja mitä juuri sinä voisit tehdä? 3. Mitä tapahtuu, jos teet sen? Lopussa tulokset kootaan yhteen.
TYÖNTEKIJÖIDEN DIALOGI 15 Ennakointidialogi nojaa myös tässä muodossa THL:n kouluttamiiin verkostokonsultteihin. Toimintamuodon ehdoksi on asetettu, että asiakkaille pitää kertoa jälkeenpäin palaverin sisältö ja toimittaa asiakkaalle palaverista tehty muistio. Käytännössä menetelmää on sovellettu lähinnä työyhteisökysymyksissä
THL:N ENNAKOINTIDIALOGIEN KEHITYSTYÖ 16 THL:n (silloin vielä Stakesin) Verk-ryhmä toteutti vertaiskehittämismenetelmiä koskeneen vaikuttavuustutkimuksen. Tutkimuksen tuloksissa saatu palaute, erityisesti asiakkailta, oli erittäin positiivista. Haastattelumenetelmin tehdyssä tutkimuksessa korostettiin sekä pieniä että suuria elämänmuutoksia, joihin palavereilla uskottiin olleen merkitystä. Palvaverikokemus on myös koettu erittäin myönteiseksi. Palaverisuunnitelman toteutuminen on ajoittain tökkinyt joillakin. Yhteenvetona keskeiset hyödyt olivat: Konkreettinen apu ja toimintasuunnitelma palaverin aiheena olleisiin pulmatilanteisiin Oivallukset uusista arkielämän toimintatavoista ja mahdollisuuksista Kokemukset lähisuhteiden ja verkostojen vahvistumisesta Selkeyttä elämän näköaloihin ja tulevaisuuden ratkaisuihin.
BIKVA 17 Arviointimalli on kehitetty alun perin Tanskassa Mallin tarkoituksena on osallistaa asiakkaat mukaan arviointiin ja luoda ymmärrys asiakkaiden ongelmien ymmärtämisen ja palvelun välille. Asiakas on mallissa määrittävä toimija: arviointikysymykset Arvioinnin käynnitysvaiheessa asiakkaiden avoin ryhmähaastattelu on keskeinen. Ryhmähaastattelussa tavoitteena on, että asiakkaat voivat omin sanoin kuvailla ja tulkita kyseisen palvelun tilaa omasta näkökulmastaan. Tämän jälkeen mallissa edetään sen muihin vaiheisiin.
BIKVAN NELJÄ VAIHETTA 18 Käynnistysvaihe: Asiakkaiden ryhmähaastattelut, joissa he määrittelevät arviointikysymykset ja arvioivat palvelun hyviä ja huonoja puolia. Kokemukset systematisoidaan tiettyihin teemoihin. Kenttätyöntekijöiden haastattelut: Asiakkaiden näkemyksiä esitetään työntekijöille ja pohditaan asiakkaiden koettuja ongelmia. Ryhmä tuottaa konkreettiset kehittämisideat. Johdon haastattelut: Asiakkaiden ja kenttätyöntekijöiden palautteen synteesi ja sen pohjalta käytävä keskustelu. Synteesi: Keskustelu poliittisten päättäjien kanssa ja keskustelu palvelujen kehittämisestä.
ENNAKOINTIDIALOGIEN SOVELTUVUUDESTA 19 Menetelmä Soveltuu hyvin Soveltuu heikosti Ennakointidialogi asiakkaiden kesken Asiakastilanteet, joissa laaja auttajaverkosto Sopii tilanteisiin, joissa huoli on vielä epävarmaa Asiakaslähtöisyyden korostuminen. Asiakkaiden eri ohjaustahoilla on ristiriitaisia odotuksia / oletuksia Akuutti ongelmatilanne kohderyhmällä (esim. psykoosi) Ennakointidialogi työntekijöiden Työyhteisöristiriidat Kysymyksiä ei voi käyttää asiakkaiden kesken kanssa Asiakkaiden eri ohjaustahojen ristiriitatilanteet BIKVA-mallli Tavoitteena myös tietyn palvelun kehittäminen Asiakkaan henkilökohtaisten haasteiden ratkaisuun
KYSYMYS 20 Olisiko edellä kuvatuista palaveri/arviointimalleista hyötyä joissakin palveluissa? Jos, niin mitä?
Päivän agenda 21 12.30 Kertaus ohjelmaan ja päivän agenda 12.33 Ennakointidialogit ja Bikva-nuorten aktivoinnissa 13.30 Vertaisoppijoiden esitykset ja keskustelu (30 min./case) 15.00 Nivelvaiheen seurantajärjestelmä: Tanskan malli 16.00 Teematyön päätös
NUORTEN AKTIVOINNIN KEINOT JA VÄLINEET 22 SALPA: Ikääntyneiden ja nuorten yhteistyö VALTTI: Nuoren ja aikuisen yhteistyö Työpaja(t): Arjen kohtaamisen menetelmät
MUISTIINKIRJAUKSEN POHJA 23 Menetelmä Menetelmä 1 Menetelmä 2 Menetelmä 3 Tausta / Tarina Ongelmat / haasteet, joihin vastaa Ideologia/arvomaailma taustalla Kokeilut/soveltaminen Oppiminen
Päivän agenda 24 12.30 Kertaus ohjelmaan ja päivän agenda 12.33 Ennakointidialogit ja Bikva-nuorten aktivoinnissa 13.30 Vertaisoppijoiden esitykset ja keskustelu (30 min./case) 15.00 Nivelvaiheen seurantajärjestelmä: Tanskan malli 16.00 Teematyön päätös
TANSKAN NIVELVAIHEEN OHJAUSMALLI 25 Tanskassa nivelvaiheen ohjaus- ja seurantamalli on ratkaistu erillisillä tästä prosessista vastaavilla organisaatioilla. 45 kunnallista nuorten opastuskeskusta (youth guidancenters) tarjoavat ohjausta nuorille 25 ikävuoteen asti. Nämä opastuskeskukset kattavat Tanskan kunnat (98) Ohjauksen keskiössä on nivelvaihe peruskoulutuksesta nuorisokoulutukseen tai työmarkkinoille. Keskeiset kohderyhmät ovat peruskouluissa olevat (6-9 luokat) ja nuoret alle 25-vuotiaat, jotka ovat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella. Keskukset ovat velvoitettuja tavoittamaan kaikki ihmiset. Osallistuminen koulutukseen ja ohjaukseen on useiden etuuksien maksamisen ehtona.
TEHTÄVÄSTÄ SEURAAVIA ERITYISPIIRTEITÄ 26 Lisäksi keskus opastaa myös koulutuksessa olevia alle 25-vuotiaita, näiden ottaessa yhteytt äkeskukseen. Ohjauskeskusten erityispalveluihin kuuluvat myös erityisten tuen tarpeessa olevat ryhmät (esim. Oppimisvaikeuksista kärsivät). Keskusten tehtävän myötä keskuksiin on kehittynyt eri tyyppisiä erikoistuneita toimintoja myös vaikeammin työllistyville. Keskus ei tee toimenpiteitä vaan toimii niihin ohjaajana.
TAUSTAA 27 The municipal councils define the overall framework for guidance activities in their area. Objectives, methods, planned activities as well as the performance (results, outcome) of each youth guidance centre are to be published on the Internet. Guidance activities include individual and group guidance sessions, as well as introductory courses and bridge building schemes to give pupils in forms 8-10 a taste of conditions, levels and requirements at different youth education institutions
TOIMINTAMALLI KÄYTÄNNÖSSÄ 28 Kohderyhmästä johtuen ohjauskeskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä erityisesti koulujen rehtoreiden kanssa. Koulutu ovat edelleen vastuussa perinteisestä opinto-ohjauksesta. Opintoihin ja työelämään liittyvä ohjaus toteutetaan aikana oppilaiden kouluissa, ei koskaan irrallaan siitä. Ohjauksen keskeinen työväline on henkilökohtainen siirtymäsuunnitelma (Transition Plan), joka tehdään jokaiselle oppilaalle. Keskus vastaa suunnitelmien laatimisesta säilyttämisestä ja seuraamisesta.
SEURANTA TOIMINTAMALLISSA 29 Transitiosuunnitelman sekä Tanskan henkilötietojärjestelmän vuoksi eri toimenpiteiden vaikutuksia on helppo seurata (esim. Rambollin tietyillä tuktijoilla on tutkimuslupa tietokantaa, jossa näkyvät kaikkien Tanskalaisten saamat julkiset toimenpiteet (koulutus jne.) viimeisen 18 vuoden ajalta). Ohjauskeskus vastaa transitiosuunnitelman seurannasta ja ottaa yhteyttä transitiosuunnitelman eri toimijoihin ongelmatilanteissa. Ohjauskeskus seuraa suunnitelmien vaikuttavuutta aina ikävuoteen 25 saakka toteuttamalla seurantakyselyn/haastattelut asiakkailleen. Tämä toimintamalli ei ole käytössä aivan kaikissa keskuksissa.