Seppo Soine-Rajanummi, Suomen Syöpäyhdistys

Transkriptio

1 Seppo Soine-Rajanummi, Suomen Syöpäyhdistys

2 Suomen Syöpäyhdistyksen terveyden edistämisen hanke Hankkeen kohderyhmänä alle 25 vuotiaat työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevat nuoret Taustalla kansansairauksien ja erityisesti syövän ennaltaehkäisy suuressa riskissä olevassa väestöryhmässä

3 Työttömillä ja työttömyyden kokeneilla on tutkimusten mukaan erittäin merkitsevästi muita huonompi terveys ja korkeampi kuolleisuus Valikoituminen: Huonomman terveyden omaavat jäävät helpommin ilman töitä; työttömien pienet tulot, psyykkinen rasittuneisuus ja epäterveelliset elintavat Elintavat huonontuvat työttömyyden pitkittyessä

4 Suomessa liki alle 25 vuotiasta työtöntä työnhakijaa + tilastojen ulkopuoliset Esim. Kainuussa oli tammikuussa 2015 yli vuotiaiden nuorten työttömyysaste yli 21% Nuorisotakuussa ei ole onnistuttu Syrjäytyminen tulee kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisesti ajatellen Hankkeita vaivaa pätkittäisyys,eivät juuru pysyväksi toiminnaksi

5 Lisätä kohderyhmän nuorten tietoja, taitoja ja pystyvyyttä terveellisiin elämäntapoihin liittyvässä elämänhallinnassa lisätä opiskelu- ja työkykyä ja edistää heidän terveyttään Vähentää kohderyhmän riskiä sairastua kansansairauksiin

6 Hankkeen myötä syntyy toimintamalli, jossa erityisesti TE -toimistot ohjaavat elämänhallinnassaan ja terveystottumuksissaan tukea tarvitsevia nuoria ryhmätoimintaan

7 Hankkeen päätuote: Hyvä päivä kurssi; nuorten pystyvyyttä vahvistava, elämänhallinnan tietoja ja taitoja lisäävä ryhmämuotoinen kurssi ilman opiskelu- ja työpaikkaa oleville nuorille Hyvä päivä kurssi (6-8 kertaa) perustuu toiminnalliseen toteutustapaan, yhdessä nuorten kanssa tehden, keskustellen, kokeillen

8 Yksi kurssiryhmä muodostuu nuoresta Ryhmällä pysyvä ohjaaja; terveyden edistämisen ammattilainen, jolla myös riittävä nuorisotyöosaaminen Kursseilla myös vierailevia ohjaajia (Martat, alueelliset liikuntajärjestöt, Suomen Mielenterveysseura)

9 Pääaiheet: Ryhmään tutustuminen ja ryhmäytyminen Säännöllinen vuorokausirytmi Terveellisen ruoan tunnistaminen, hankkiminen, tekeminen, yhdessä syöminen Ulkoilu, arkiliikunta, kuntoliikunta Seurantatapaamiset

10 Toistuvat toiminnot: Mitä minulle kuuluu osio Keskustelu ja vertaistuki Yhdessä ruokailu Arvio päivästä Kukin ryhmäläinen ohjataan valitsemaan omia tavoitteitaan ja etenemään niitä kohti Tapaamisten välillä kannustetaan valitsemaan ja toteuttamaan pieniä kokeiluja päivän teemasta omassa arjessaan

11 Vuosi 2015: hankkeen käynnistäminen (Suomen Syöpäyhdistyksen oma rahoitus) Vuosi 2016: Ensimmäisen vaiheen pilotointi Kainuussa: erityisesti Kajaani sekä Kuhmo ja Suomussalmi Kumppanit: Kainuun TE-toimisto, Kajaanin kaupunki, Kainuun Martat, alueelliset liikuntajärjestöt, Tavoitellaan noin 50 nuoren elintapojen muutosta Kainuun pilottialueella

12 Perustuu tarvekartoitukseen Kainuun TEtoimistossa, koetaan ettei ole riittävästi paikkoja mihin ohjata nuoria työttömiä Vastaa nuorisotakuun haasteeseen terveyden edistämisen osalta Laki ja asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (vuoden 2015 alusta) korostaa entisestään aktivointitarvetta

13 Vuosien 2017 ja 2018 pilottialueiksi suunniteltu Pohjois-Savoa ja Lappia Tuotetaan painettu taustaaineisto/materiaalipaketti sekä erityisesti toiminnan juurruttamiseen responsiivinen parempaan elämänhallintaan ohjaava nettipalvelu Koulutukset osana kohdennetun nuorisotyön alueellisia koulutuksia, mahdolliset kuntatoimijoiden koulutukset

14 Alkukartoitus: ennen toiminnan aloittamista kartoitetaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa kurssin sisältöön liittyvät tarpeet ja käsitykset kohderyhmästä Toimintaan osallistuvien nuorten näkemysten alkukartoitus (haastattelut) Toiminnan välitön arviointi nuorten ja työntekijöiden näkökulmista

15 Hankekokonaisuuden seuranta- ja arviointikysymykset: Löytääkö hanke kohderyhmänuorensa? Saadaanko hankkeella aikaan muutosta kohderyhmän elämänhallinnassa ja elintavoissa?

16 Kuinka paljon nuoria osallistuu? Syntyykö pysyviä toimintatapoja? Nuorten antamat arviot, mittaukset? Työntekijöiden antamat arviot Pystytäänkö toimintamalleja levittämään valtakunnallisesti? Seuranta projektipaikkakunnilla 1-2 vuotta hankkeen panostuksen päättymisen jälkeen Paikkakuntien määrä, jossa hankkeen tuotoksia käytetään

17 Selvitetään mahdollisuuksia laajemman seuranta- ja arviointitutkimuksen tekemiseen