Yliopisto ja yhteiskunta - kolmas tehtävä Hallintopäällikköpäivät 15.8.2013 Oulu Erkki Karvonen, YTT, professori. Informaatiotutkimus ja viestintä, Oulun yliopisto - Vastuussa tiedeviestinnän maisteriohjelma TIEMAsta. http://www.oulu.fi/hutk/info/henkilokunta/karvonen/index.html http://www.oulu.fi/hutk/opiskelu/tiema/
Vuorovaikutus ja vaikuttavuus Nykyisen yliopistolain mukaan yliopistojen tulee edistää vapaata tutkimusta ja antaa ylintä opetusta. Näiden lisäksi laissa määritellään ns. kolmas tehtävä: Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. (Yliopistolaki 2009, 1 luku 2 : Tehtävät) Kolmatta tehtävää ovat siis vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Yliopiston kolmas tehtävä 1. tehtävä: opetus (1100-luku), 2. tehtävä: tutkimus (1800-luku), 3. tehtävä (1900-luku): vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa, vaikuttaminen yhteiskuntaan. Tieto = kilpailukyky. Tieteelle annetaan todellisuuden kuvaamisen sijaan yhä enemmän todellisuuden muuttajan ja kehittäjän roolia. Filosofinen realismi vs. sosiaalinen konstruktivismi. Esim. toimintatutkimus ja feministinen tutkimus. Jos tiede vaikuttaa siihen millaiseksi yhteinen todellisuutemme tehdään, se on poliittista, ei välttämättä puoluepoliittista. Yliopiston kolmas tehtävä, voidaan ymmärtää juuri kehittäjän rooliksi: tiede auttaa eri tahoja kehittämään uutta. Pitäisikö yliopiston ja tieteen olla riippumattomia? Itsenäisiä?
Kolmas tehtävä: todellisuuden rakentamista? Konstruktivismin puoli PR, markkinointi Journalismi, tiede Realismin puoli Erkki Karvonen: Tieto paitsi kuvaa todellisuutta myös rakentaa sitä. Tieteessä tapahtuu 1/2013
Erilaiset kolmannet tehtävät Suppeassa mielessä kolmas tehtävä: elinkeinoelämän tai tietyn yrityksen palveleminen (partikulaarinen kehittäminen) Keskilaajassa mielessä oman alueen tai kotimaan kehittäminen. Laajassa mielessä: maailman parantaminen, yhteiskunnan ongelmien ratkominen. Esim. ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. (universaali kehittäminen) Millainen jännite syntyy partikulaarisen ja universaalisen kehittämisen välille? Voi olla ristiriitaa ja eettisiä, poliittisia ongelmia. Auttaako diktaattoria kehittämään parempia murhaaseita?
Suuret korkeakoulupoliittiset vastakohdat Ellen Hazelkorn: Tavoitellako maailmanluokan huippuyliopistoa vaiko taata hyvä koulutus kaikille koko maassa? Keskittyäkö huipulle pääsyyn vai kehittää paikallista ja kulttuurista osaamista? Erottaako opetus ja tutkimus toisistaan vai integroida niitä toisiinsa? Humboldilainen yliopisto? Palkitako perinteisiä akateemisia tuloksia vai arvostaa yhteiskunnallista tehtävää ja vastuuta? Perinteinen tiedon tuotanto vai yhteiskunnallinen tilivelvollisuus?
Triple helix. Tieteen, busineksen ja valtion yhteenkietoutuminen erilaiset viestinnän käytännöt Henry Etzkowitz (1997): a triple helix of science, government and industry entrepreneurial universities as part of national innovation system. Yhteiskunnan eri pelikenttien rajat hämärtyvät. Myös viestinnän erilaiset käytännöt voivat sekoittua. Voiko yksi yhteiskunnan ala kolonisoida toisen? (vrt. Thomas Meyer 2002, Media Democracy) Valtio (ja politiikka) Kilpailuvaltio Tiede Kilpailutiede Liike-elämä Kilpailu Thomas Meyer: Media Democracy (2002): Onko media on kolonisoinut politiikan? Yksi sosiaalisuuden alue voi kolonisoida toisen, panna sen toimimaan omien sääntöjensä mukaan. Politiikan logiikka sopeutunut medialogiikkaan?
VTT:n tapaus elokuu 2010 Joukko VTT:n tutkijoita kokee joutuneensa painostetuksi otsikoi Helsingin Sanomat 21.8.2010 STT:n välittämän jutun. Tietotoimiston haastattelemien tutkijoiden mukaan tutkimuslaitos yrittää ajaa läpi väkisin yksituumaisia näkemyksiä muun muassa energiakysymyksistä. Kiistaa on STT:n mukaan syntynyt esimerkiksi turvetta, ydinvoimaa ja biopolttonesteitä koskevista kannanotoista. Eräs työntekijä kertoi, että VTT:n johto kielsi häntä jokin aika sitten lähettämästä turve-energiaa kritisoivaa mielipidekirjoitusta Helsingin Sanomiin. - Ongelma koskee sektoreita, joita valtio ja ministeriöt säätelevät voimakkaasti ja joissa suuryrityksillä on vahvat intressit. Kun VTT toimii molempien suuntaan, jännitteet ovat välillä aika rajuja, yksi STT:n haastattelemista tutkijoista sanoo. (HS 21.8.2010 / Petja Pelli) (Aiheesta tarkemmin ks. artikkelini alla) Ks. Erkki Karvonen: Tieteen ja liiketoiminnan periaatteet törmäyskurssilla: sensuroiko VTT tutkijoitaan? http://tampub.uta.fi/j/journalismikritiikin_vuosikirja_2011.pdf
Tiedetoimittajan huoli Suomen tiedetoimittajain liitto ry:n puheenjohtaja Raili Leino Tiedetoimittaja 2/2011 lehdessä Tutkijan suu tukkoon Ei vain Kiina ja Venäjä. Myös länsimaissa leviää tutkijoiden suita tukkiva vallankäyttö Venäläis-kiinalaiset menetelmät ovat kuitenkin alkaneet levitä myös länsimaissa. Esimerkiksi Kanadassa on nykyisin vaikeata haastatella tutkijaa, kertoo kanadalainen Post Media News -lehden toimittaja Margaret Munro. Tutkijoita on suoraan ohjeistettu olemaan puhumatta toimittajille. Tutkimus sinänsä on julkista ja vertaisarvioitua, usein myös julkisesti rahoitettua. Haastattelupyynnöt ohjataan silti pääkonttoriin ja koordinoidaan pr-osaston kautta. Kanadan julkisella rahoituksella toimivat tutkimuslaitokset ovat alkaneet toimia kuin pörssiyhtiöt. Niillä on tiukat mediasuhteita koskevat säännökset, ja niitä painostetaan esiintymään yhdellä äänellä. Ristiriitaisia lausuntoja ei haluta julkisuuteen. Katso: http://www.tiedetoimittajat.fi/lehdet/tiedetoimittaja_2_11.pdf
Yliopiston arvomaailmat? Teollisuuttako? Missä arvomaailmoissa organisaation toiminta /olemassaolo legitimoidaan? Karoliina Malmelin väitöskirja: "Arvojen markkinat - Oikeuttavat arvomaailmat suomalaisten suuryritysten yritysvastuupuheessa (HY 2011) Soveltaen: yliopistossa korostuvat nykyään teollisuuden ja markkinoiden arvot; kansalaisuuden arvo heikentynyt. Legitimaatio kahdeksassa erilaisessa arvomaailmassa: Teollisuuden yliopisto: tehokas tuotanto. Markkinoiden yliopisto: kilpailu, huippu-urheilu -tiede Maineen tai kuuluisuuden: yliopisto: Rankingit, academic reputation. Kansalaisuuden yliopisto: demokratia, sananvapaus, tasa-arvo Inspiraation yliopisto: luovuus, innovaatiot Kodin - Yliopisto: kodikkuus, yhteisöllisyys Vihreyden yliopisto: kolmas tehtävä, maailman muuttaminen: kestävä kehitys, maailman parantaminen Projektien arvomaailmat yliopisto: pätkätyöt, jousta siirtyminen uusiin projekteihin.
Citius, amplius, vilius! Nopeammin, enemmän, halvemmalla. Professoriliiton kevätseminaari 2013
Broilerituotannon eetos Elina Lappalainen: Syötäväksi kasvatetut. Jalostettu Ross 508 broileri valmistuu teuraaksi 5 viikossa (ns. tutkintotehokkuutta?) broilerimaisteri Munituskana elää vuoden, munii jopa 330 munaa ja sitten silppuriin (ns. julkaisutehokkuutta?). Ilmentää hyvin nyky-yhteiskuntamme korkeinta arvoa, tehokkuutta. Tehokkuus välinearvo nyt itseisarvo? Miksi pitää olla tehokas? Kilpailukykyisyys markkinoilla. Eli Tuottaa toisiin toimijoihin verrattuna nopeammin, enemmän ja halvemmalla. Max. voitto. Kilpailu on tehokkuuspakon moottori nykyyhteiskunnassa.
Numerojohtaminen Tulosohjaus yliopistojen asiantuntijatyössä Kirsi-Maria Kallio ja Tomi J. Kallio. (Turun y. kauppakorkeakoulu). Teoksessa: Ståhle & Ainamo (toim.): Innostava yliopisto. Kohti uudistavaa yliopistojohtamista. (2012) New public management, liike-elämän käytäntöjä, jo vanhentuneita käytäntöjä? Tavoitejohtaminen latteampi versio: numerojohtaminen. Numerojohtamisessa ei ole niinkään väliä, mitä tuotetaan, vaan tärkeintä on että tuotetaan paljon ja nopeasti. (s. 62) Uhkaa asiantuntijatyön tärkeintä perustetta: motivaatiota. Kaksi kolmasosaa yliopistojen työntekijöistä koki tulosohjauksen turhana eli merkityksettömän tai suorastaan haitallisena. Voidaan todeta, ettei tulosohjausta ole nykyisellään onnistuttu rakentamaan toimivaksi ohjausjärjestelmäksi suomalaisten yliopistojen johtamiseen.
Tieteen lahjataloudesta markkinatalouteen Tieteessä vallinnut lahjatalous (vrt. Marcel Mauss). Lahjoitetaan julkaisuja tiedeyhteisölle (ihmiskunnalle) joka jää kiitollisuuden velkaan. Talkootyönä. Tilalle markkinatalousperiaate. Kova kilpailu ehkäisee yhteistyötä (viholliset, kilpailijat) Tiedon omistaminen, liikesalaisuudet. Tutkijoiden vaientamiset. Kilpailun sotatalous hierarkkinen johtaminen kuin armeijassa, epädemokratia, vaientaminen.
Kilpailutalous huippu-urheiluna Suomesta kilpailutalous 1990-luvun alussa. (Alasuutari: Toinen tasavalta, 1996) Kilpailuvaltio. Kilpailutalouden periaate kuin huippu-urheilussa: 1) seuloa esiin parhaat, 2) keskittää heille varat ja valmennus 3) toivoa, että kultamitaleita tulee. Matteus -efekti (Robert K. Merton). Se jolla on, sille annetaan. Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät. Positiivinen takaisinkytkentä, kumuloituminen. Elite model of knowledge creation, excellence, huippuyksikköajattelu. eriarvoisuuden, hierarkioiden kasvu. Eliitti ei puhu edes samaa kieltä kansan kanssa. Vrt. hyvinvointivaltio, tasaa eroja, negatiivinen takaisinkytkentä, termostaatti. Peruskoulu?
Jalkapallo: Top 20 Rankings February 2013 Rank Change Team Points 1 Spain 1590 2 Germany 1437 3 Argentina 1281 4 2 England 1160 5 1 Italy 1157 6 1 Colombia 1129 6 1 Portugal 1129 8 Netherlands 1108 9 1 Croatia 1059
Brand ranking (Interbrand)
Corporate reputation quotient (Fombrun & Harris Interactive)
Rahoitus 2 mrd e Suomen yliop. yht. 1.9 e
Punaisen kuningattaren periaate Status on niukka luonnonvara, positionaalinen tuote (positional good). Suhteellinen sijoitus. Kilpavarustelu. Kun kaikki ponnistelevat täysillä parantaakseen sijoitustaan ei sija parane helpolla. Päinvastoin on ponnisteltava kaikin voimin pelkästään asemansa säilyttääkseen. Täällä saat juosta kaikin voimin, jos haluat pysyä paikoillasi. Ja jos haluat päästä eteenpäin toiseen paikkaan, saat juosta kaksin verroin niin kovasti. (Lewis Carroll, Liisan seikkailut peilimaassa) Entä hyvinvointi, elämänlaatu, mielekkyys, motivaatio, rauha luovalle ajattelulle?
Ellen Hazelkorn Professor Ellen Hazelkorn. Rankings and the Reshaping of Higher Education. The Battle for World-Class Excellence (2011). Hazelkorn johtaa korkeakoulupolitiikan tutkimusyksikköä Dublin Institute of Technology ssa. Yhä kasvava obsessio yliopistojen rankingeihin eri puolilla maailmaa.rankingit ovat ilmausta maailmanlaajuisesta huippu-kamppailusta (battle for excellence). Niillä määritellään yksittäisten yliopistojen status, arvioidaan laatu ja suorituskyky sekä globaali kilpailukykyisyys.
Reshaping of higher education Se mistä palkitaan ja mistä annetaan varoja sitä toteutetaan. Uudet rahoitusmallit. Yliopistot tutkintotehtaiksi ja kv-artikkeleiden tuotantolinjoiksi. Rekrytointi tuottavuuden perusteella (kultamunia munivat hanhet) Opetus ja tutkimus eriytyvät toisistaan. Kaikki julkaisutoiminta mittareiden tunnistamaan kansainväliseen muotoon, englanniksi. Mittarit määräävät todellisuutta. Kotimaiset kielet, oman maan asioiden auttaminen, kolmas tehtävä, tietokirjoittaminen jäävät toissijaisiksi.
Luostarin hurskaustehokkuus? Olipa kerran maailma, jossa eri luostarit ja eri maat alkoivat kilpailla hurskaudella. Hurskautta alettiin mitata tuotettujen rukousten määrällä. Hurskausministeriö oli päättänyt sitoa luostarien rahoituksen tuotettujen rukousten määrään. Tulosohjausta tottakai. Apotit vaativat tarkkaan raportoitavaksi kuinka paljon rukouksia oli päivittäin tuotettu. Hurskauden tunnusluvut? Benchmarking. Kansainvälinen kilpailu ja kilpavarustelu kävi kovemmaksi. Apotit piiskasivat munkkeja/nunnia yhä kiivaampaan tuotantoon. Tavoitteena maailmanluokan luostari. Kehitettiin entistä lyhyempiä rukouksia, joita ehtisi nopeammin papattamaan.rekrytoitiin erityisen nopeapuheisia noviiseja, oikeita konekivääripuhujia. Muista tehtävistä tosin jouduttiin luopumaan ja burn-out kaatoi munkkeja. Mutta se kannatti sillä Suomi nousi sijalle 157. maailman hurskausrankingeissa!
Toiminnan tarkoittamattomat seuraamukset Tulosjohtamisella ja ohjauksella pyritään lisäämään tuotantomääriä, tehokkuutta, kansainvälisyyttä, antamaan markkinainformaatiota opiskelijoille ja rekrytoitaville työntekijöille. Näiden seuraamusten ohella voi olla tarkoittamattomia seuraamuksia (unintented consequences, Merton 1936). Monimutkaisia systeemivaikutuksia ei havaita. Esim. Synnytetään julkaisutoimintaan hyvin korkeita arvohierarkioita (yksi arvokasta, toinen lähes arvotonta). Kotimainen julkaiseminen ja tietokirjoittaminen voi arvottomana loppua. Suomen kieli tieteen kielenä ja vaativamman ajattelun kielenä kuolee?
Perverssit insentiivit Perverssit insentiivit (perverse incentives), vääristyneet kannustimet, eräs tapaus edellisiä. Kannustetaankin vahingossa johonkin muuhun kuin mitä tarkoitettiin, jopa päinvastaiseen. Rottien hännistä tapporaha Hanoissa johti rottien tuottoisaan tarhaukseen. Kiinassa paleontologit maksoivat talonpojille palkkion fossiileista nämä murskasivat kokonaiset luurangot ja myivät osina. (vrt. Julkaisujen pilkkominen pieniin osiin)
Vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa
Simmel: vuorovaikutus Klassikkososiologi Georg Simmelille yhteiskunta nimenomaan oli lähtökohtaisesti vuorovaikutusta (Wechselwirkung). Jos Simmelin käyttämän sanan Wechselwirkung alkuosa Wechsel otetaan kirjaimellisesti, niin kyse on vaihdannasta. Simmelille yhteiskunta (Gesellschaft) jatkuvasti muotoutuva prosessi = yhteiskunnallistuminen (Vergesellschaftung). Se on vuorovaikutussuhteiden, vaihdannan syntyä, jatkumista, purkautumista; verkostoitumista.
Yhteiskunta on olemassa vuorovaikutuksessa = osaamisen, palvelujen vaihdossa? Klassikkososiologi Georg Simmel: Yhteiskunta on olemassa siellä missä yksilöt (toimijat) ovat asettuneet päämääriensä ja tarpeidensa ajamina keskinäiseen vuorovaikutukseen. (wechselwirkung = wechsel = exchange = vaihtosuhteisiin?)
Yhteiskunnallistuminen Simmelin mukaan osuvampaa puhua rakenteellisen yhteiskunnan (Gesellschaft) sijaan prosessina yhteiskunnallistumisesta (Vergesellschaftung). Se on vuorovaikutussuhteiden, vaihdannan syntyä, jatkumista, purkautumista = prosessi (suhteissa oloa). Kun tieteilijä konsultoi eri tahoja, hän kehittää kykyä ja asiantuntemusta konsultoida näitä tahoja. Oppii näiden tahojen kielen ja kulttuurin. Oppii ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi. Osaamiset, ikään kuin kielitaito, kehittyvät vuorovaikutuskumppanien mukaan. Esim. se joka on vuorovaikutuksessa venäläisten kanssa, oppii kielen ja kulttuurin, ajattelutavat. Kuuluu asiantuntijuuteen.
Tutkijan yhteiskunnallistuminen Kun tieteilijä konsultoi eri tahoja, ratkoo näiden ongelmia, hän yhteiskunnallistuu niiden suhteen; hän kehittää kykyä ja asiantuntemusta konsultoida näitä tahoja. Hän oppii näiden tahojen kielen ja kulttuurin, oppii ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi. Tieteilijä osaa siis puhua vuorovaikutuskumppanin ehdoilla, eikä vain akateemisella jargonilla. Hänellä on myös luovuutta soveltaa teoreettista tietämystään erilaisissa konkreettisissa tapauksissa ja tilanteissa (Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria, Kurt Lewin) Osaaminen ja asiantuntemus ovat kuin kielitaito, joka kehittyy vuorovaikutuskumppanien mukaan. Erkki Karvonen Yliopiston kolmas tehtävä: todellisuuden tuotantoako? Kanava 1/2013.
Julkisuus lähtökohta 2: John Dewey Ihmisen toiminnalla toisiin ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka voivat olla ongelmallisia. (Esim. metelöiminen kerrostalossa yöllä) Syntyy tarve nostaa esiin nämä ongelmakohdat ja ryhtyä ratkomaan niitä yhdessä keskustellen (järkiperäisesti?) Tällaisia jostakin asiasta julkisesti keskustelevia ryhmiä Dewey kutsuu julkisoksi (Public vs. audience) Myös tieteessä julkisoita. Tiede osallisena yhteiskunnan ongelmakeskusteluissa. Problem based learning. Yleistajuista, suomenkielistä.
Public ja audience Sana public (suom. julkiso ) tarkoittaa filosofi John Deweyn mielessä joukkoa joka on ryhtynyt neuvonpitoon jostakin yhteisestä ongelmasta. Tiede voi olla yksi yhteiskunnalliseen keskusteluun ja harkintaan osallistuva taho. Rinnakkaistermi audience (yleisö) taas viittaa vain passiiviseen katseluun tai seuraamiseen.
julkiso Sana public (suom. julkiso ) tarkoittaa filosofi John Deweyn mielessä joukkoa joka on ryhtynyt neuvonpitoon jostakin yhteisestä ongelmasta. Tiede voi olla yksi yhteiskunnalliseen keskusteluun ja harkintaan osallistuva taho. Rinnakkaistermi audience (yleisö) taas viittaa vain passiiviseen katseluun tai seuraamiseen.
Kolmas tehtävä viestintänä Vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa on helppo ymmärtää viestinnäksi, keskusteluksi, dialogiksi yhteiskunnan eri tahojen kanssa. Yliopistojen pitäisi olla osallisena yhteiskunnassa, kuunnella eri tahojen huolia ja auttaa ratkaisemaan ongelmia, vaikuttaa yhteiskuntaan. Euroopan komissio on perustanut tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta tukevan erityisohjelma Tiede yhteiskunnassa (Science in society). Myös tiedeviestinnän paradigmana on nykyisin tieteen ja muun yhteiskunnan vuoropuhelua ja keskusteluun antautumista (Public engagement with science and technology, PEST).
Tiedeviestinnän toimenpideohjelma 2013 Neuvottelukunnan mukaan yksi tärkeimmistä tavoitteista tulevaisuudessa on laatia yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laatu- ja palkitsemisjärjestelmä. Tutkijan ansioitumisessa tietokirjoittamisella ja tietokulttuuritoiminnalla tulee olla oma selkeä kannustinjärjestelmä. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on yksi suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten päätehtävä, jota ei kuitenkaan usein riittävästi arvosteta eikä osata arvioida osana tutkimustoimintaa, painottaa tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, professori Risto Nieminen. Erityisesti kotimaisilla kielillä.
Kiitos!