Tulosohjauksen haasteet. Ylijohtaja Silja Hiironniemi Valtiovarainministeriö

Transkriptio

1 Tulosohjauksen haasteet Ylijohtaja Silja Hiironniemi Valtiovarainministeriö

2 Tulosohjaus Tulosohjaus määritellään vuorovaikutteiseksi, sopimusajatteluun perustuvaksi ohjausmalliksi, jonka toiminnallinen ydin on sopijapuolten kyvyssä löytää oikea tasapaino käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä saavutettavien tulosten välillä. Perusidean mukaan voimavarat ja tavoitteet sekä toiminnan tehokkuus ja laatu ovat mahdollisimman hyvässä tasapainossa keskenään ja toiminnalla saadaan kustannustehokkaasti aikaan halutut vaikutukset. Tulosohjauksen käsikirja Osasto Tulosohjaus/HKO pp.kk.vvvv 2

3 Tulosohjauksen historiaa Tulosohjaus 20 vuotta Laaja arviointi 2000-luvun alussa 2004 uudistus Ministeriöt velvoitettiin muotoilemaan vastuullaan oleville yhteiskuntapolitiikan lohkoille vaikuttavuustavoitteet ja raportoimaan niiden saavuttamisesta hallituksen tilinpäätöskertomuksessa. Ministeriöiden muotoilemat vaikuttavuustavoitteet julkistetaan tiiviissä muodossa talousarvion pääluokka- ja lukuperusteluissa. Virastojen vastuulla olevat toiminnalliset tulostavoitteet esitetään momenttiperusteluissa. Ohjausotteen tiivistämiseksi ministeriöt velvoitettiin antamaan julkinen kannanotto jokaisen solmimansa tulossopimuksen raportin vaatimista toimenpiteistä. Osasto Tulosohjaus/HKO pp.kk.vvvv 3

4 Arviointihankkeen arviointikehikko Näkökulma Finanssipolitiikan hoito Julkisen palvelutuotannon ohjaus Sektorirajat ylittävien tavoitteiden asetanta ja seuranta Eduskunta ja valtioneuvosto Ministeriöt Virastot Tulosohjauksen arviointi Osasto Tulosohjaus/HKO pp.kk.vvvv 4

5 Tulosohjauksen arviointi Vuoden 2004 tulosohjausuudistus lähtökohtaisesti onnistunut vuoden 2004 uudistus on lähtökohtaisesti onnistunut ja sen keskeisillä osa-alueilla on tapahtunut kehitystä. uudet toimintamallit ovat saaneet hyvän vastaanoton. Esimerkiksi tulosprisma on laajasti käytössä Myös tuloksellisuusraportointi on tarkastelluilla hallinnonaloilla jäsentynyt verrattuna aikaisempiin vuosiin ja sen rakenne seuraa tiiviimmin tulosprisman mukaista jäsentelyä. Mittarit ovat uudistuksen myötä kehittyneet viime vuosina jäsentyneemmiksi. Tarkastusvaliokunnan aktiivinen rooli saa arvioinneissa positiivista palautetta tulosohjauksen terävöittämisessä Suomessa on yleisesti ottaen ministeriöiden ja virastojen välillä selkeä tulosohjaussuhde ja virastot vaikuttavat toteuttavan tulossopimuksiaan jäsentämällä sen tulostavoitteet oman johtamisjärjestelmänsä kautta oman organisaationsa eri osien toteutettaviksi. Osasto Tulosohjaus/HKO pp.kk.vvvv 5

6 Tulosohjaus kuitenkin taitekohdassa Taitekohdassa sekä järjestelmän sisäisten haasteiden kuten poikkihallinnollisuuden kuin myös suhteessa muihin ohjausjärjestelmiin ja erityisesti strategiseen ohjaukseen. Tulostavoitteiden asetannassa on edelleen selkeitä ongelmia, eikä tavoitteiden toteutumisesta myöskään aina raportoida täsmällisesti. Ongelma on myös heikko yhteys vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnallisten tulostavoitteiden välillä. Vahvasti esille noussut kysymys oli myös tulosohjauksen heikko kyky tukea priorisointia Tulosohjausjärjestelmän kytkeytyminen strategiseen suunnitteluun jää heikoksi. Saavutetut tuloksien tarkastelu ei ole keskeistä resurssien allokoinnissa ja toimenpiteiden priorisoinnissa. Tulosohjausjärjestelmän haasteista osa on myös hallinnonalakohtaisiin erityispiirteisiin liittyviä Osasto Tulosohjaus/HKO pp.kk.vvvv 6

7 Ohjausjärjestelmien yhteinen kokonaiskehittäminen Toimivatko ohjausjärjestelmien keskinäiset suhteet? Ohjautuuko toiminta aidosti politiikasta/hallituksen tavoitteista? Tuottavatko seuranta ja raportointi oikeita tietoja? Palveleeko tulosohjausjärjestelmä strategisen ohjauksen tarpeita? Voidaanko päällekkäistä raportointia keventää? Voidaanko hallinnon sisäistä hallinnollista taakkaa vähentää keventämällä ohjausjärjestelmien muodostamaa kokonaisuutta? Millainen on konserniohjauksen ja tulosohjauksen ideaalinen suhde eri näkökulmista (resurssit, tulokset, vaikuttavuus) Osasto Tulosohjaus/HKO pp.kk.vvvv 7

8 OECD:n maa-arvioinnin suositukset Kolme pääaluetta, joilla toimia tarvitaan ketteryyden varmistamiseksi Strateginen näkemys mm. Suunnittelu ja päätöksenteko, jotka perustuvat joustavaan ja jatkuvasti päivittyvään todennettuun tietoon, analyysiin ja kuulemiseen Yhteinen tahtotila mm. Kannustimet tukemaan yhteisen tahtotilan saavuttamista ja poikkihallinnollista toimintaa, Sovittu budjettikehys, yhteiset tavoitteet linkitetty tulosohjaukseen ja tilivelvollisuuteen Resurssien joustavuus mm. Strategisen suunnittelun ja budjettikehyksen erillisyys rajoittaa mahdollisuutta priorisoida resursseja ja uudelleen sijoittaa niitä tarvittaessa Osasto Tulosohjaus/HKO pp.kk.vvvv 8

9 Hallintopoliittinen tulevaisuuskatsaus Hallinto hyvinvoinnin ja talouden tasapainottajana Tulevaisuuskatsauksen keskeinen viesti on, että hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi nykyisessä tilanteessa tarvitaan radikaalimpia ja pidemmälle vietyjä muutostoimia Ehdotuksia seitsemältä osa-alueelta, joista yksi Luodaan hallinnolle yhteinen tahtotila ja parannetaan kokonaisuuden hallintaa Osasto Tulosohjaus/HKO pp.kk.vvvv 9

10 Hallintopoliittinen tulevaisuuskatsaus Pois siilomaisesta valmistelutavasta ja osaoptimoinnista Strategisen ohjauksen ja talousohjauksen eriytyneisyys Tulosohjauksen kytkeminen strategiseen ohjaukseen on heikko eikä linkitä virastojen toiminnallisia tavoitteita riittävästi koko hallintoa koskeviin yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin Tulosohjauksen heikko kyky tukea priorisointia Prosesseja on syytä yhteensovittaa Liitetään julkisen hallinnon strateginen ohjaus, hallitusohjelman seuranta sekä budjetti- ja tulosohjaus nykyistä kevyemmäksi, yhtenäisesti jatkuvaksi prosessiksi, jolla yhteinen tahtotila välitetään koko hallintoon. Osasto Tulosohjaus/HKO pp.kk.vvvv 10