MILLAINEN KOULUTUS VALMENTAISI 2020-LUVUN TÖIHIN? 26.5.2011 AIKO-foorumi ENNAKOINTI-ILTAPÄIVÄ Johanna Kaplas, EK Aluetoiminta
Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä 35 toimialaliittoa Noin 16 000 jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä 48% yrityksistä alle 10 hengen yrityksiä Yli 70 % Suomen BKT:stä Yli 95 % maamme viennistä Jäsenet työllistää yli miljoona työntekijää 2
Työnantajakeskusjärjestöt yli 1 milj. työntekijää 570 000 työntekijää valtio (VTML) kunta (KT) kirkko (KiT) valtio 120 000 kunta 430 000 kirkko 20 000 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 32 jäsenliittoa yli 16 000 jäsenyritystä (yli 70 % Suomen bkt:stä yli 95 Suomen viennistä) 3
Palkansaajakeskusjärjestöt yli 1 milj. työntekijää SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK 21 jäsenliittoa 640 000 toimihenkilöä STTK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 20 jäsenliittoa 547 000 toimihenkilöä AKAVA 34 jäsenliittoa 4
HENKO Henkilöstön koulutus- ja rekrytointitarve
Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010 Teollisuus 8 100 Rakentaminen 3 000 Palvelut 34 300 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Yhteensä 45 400 henkilöä 6
Rekrytoinnin koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Teollisuus 36 30 26 1 6 Ammatillinen koulutus Rakentaminen 60 24 5 11 Ammattikorkeakoulu Yliopisto Palvelut 42 24 18 2 13 Akateeminen jatkotutkinto EK kaikki 42 25 18 2 12 Ei yleissivistävän koulutuksen jälkeistä tutkintoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 7
Rekrytointitarve ammatillisesta koulutuksesta EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, henkilöä Teollisuus 2 900 Rakentaminen 1 800 Palvelut 14 200 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Yhteensä 18 900 henkilöä 8
Ammatillisen koulutuksen koulutusalojen painotus EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Sosiaali ja terveys 8 % Muu 1 % Kiinteistöpalvelu ja turvallisuus 15 % Tekniikka 33 % Matkailu ja ravitsemis 14 % Liiketalous ja kauppa 22 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Logistiikka 7 % 9
Rekrytointitarve ammattikorkeakouluista EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, henkilöä Teollisuus 2 450 Rakentaminen 700 Palvelut 8 100 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Yhteensä 11 250 henkilöä 10
Ammattikorkeakoulujen koulutusalojen painotus EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Sosiaali ja terveys 13 % Muu ala 3 % Kiinteistöpalvelu ja turvallisuus 2 % Tekniikka 30 % Matkailu- ja ravitsemis 7 % Liiketalous ja kauppa 28 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Logistiikka 3 % Tietojenkäsittely 14 % 11
Rekrytointitarve yliopistosta EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, henkilöä Teollisuus 2 200 Rakentaminen 150 Palvelut 6 750 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Yhteensä 9 100 henkilöä 12
Yliopistokoulutuksen koulutusalojen painotus EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Sosiaali ja terveys 6 % Opetus 3 % Muu ala * 10 % Tekniikka 29 % Liiketalous ja kauppa 29 % Logistiikka 2 % Tietojenkäsittely 21 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 13 * mm. oikeustiede, viestintä, luonnontiede, muotoilu
Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä loka-marraskuussa 2010, % Teollisuus 24 Rakentaminen 61 Palvelut 33 Koko EK 34 % 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 14
Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä tehtäväryhmissä, joissa on ollut rekrytointivaikeuksia loka-marraskuussa 2010, henkilöä 15 Kiinteistöpalvelualan työ Hotelli-, ravintola- ja matkailutyö Terveys- ja sosiaalipalvelutyö Myynti- ja markkinointityö (ei kaupan ala) Kuljetus-, liikenne- ja varastointityö Asennustyö * Tietotekniikkatyö Insinöörit ja DI:t Vähittäis- ja tukkukaupan myyntityö Toimihenkilötyö Finanssialan työ Työnjohtotyö Suunnittelu- ja konsultointityö Hitsaus- ja levytyö Tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystyö Rakentamisen ammattityö 170 100 70 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 290 270 250 240 200 380 370 370 490 480 * ohjelmointi, suunnittelu, tietohallinto, tuki 630 700 1200 0 200 400 600 800 1000 1200
Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2010, % Avoimeen työtehtävään ei hakijoita 25 Liian vähäinen alan työkokemus 13 Riittämätön tai väärän alan koulutus 9 Puutteet työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa Ammattitaito ei vastaa nykypäivän vaatimuksia 7 7 36 Hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet 10 Alan imago 10 Palkkaus Työpaikan sijainti ja kulkuyhteydet 5 8 36 Työaika tai työtehtävän määräaikaisuus 3 Muu syy 3 0 4 8 12 16 20 24 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 16
EK:n jäsenyritysten käyttämät rekrytointikanavat vuonna 2010, % Organisaation sisältä 91 Henkilökohtaiset verkostot Työnhakijan/työnantajan suorat yhteydenotot 85 85 Omat internet-sivut 79 Työ- ja elinkeinotoimiston työnvälitys 73 Suoraan kouluista ja oppilaitoksista 67 Lehti-ilmoittelu Yksityiset rekrytointitoimistot/-konsultit 49 51 Kaupalliset internet-sivut Henkilöstövuokrauspalvelut 43 45 Työ- ja elinkeinotoimiston maksulliset palvelut Sosiaalinen media % 12 15 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Osuus yrityksistä, jotka rekrytoineet henkilöstöä vuonna 2010 17
EK:n jäsenyritysten käyttämät rekrytointikanavat sektoreittain 2010, % 18 Organisaation sisältä Henkilökohtaiset verkostot Työnhakijan/työnantajan suorat yhteydenotot Omat internet-sivut Työ- ja elinkeinotoimiston työnvälitys Suoraan kouluista ja oppilaitoksista Lehti-ilmoittelu Yksityiset rekrytointitoimistot/-konsultit Kaupalliset internet-sivut Henkilöstövuokrauspalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston maksulliset palvelut Sosiaalinen media % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 3 6 11 12 18 20 29 40 39 44 49 49 53 55 49 49 49 46 64 76 77 76 68 72 70 75 81 86 83 85 85 85 85 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus yrityksistä, jotka rekrytoineet henkilöstöä vuonna 2010 82 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 91 92
Rekrytointikanavat EK:n jäsenyrityksissä henkilöstöryhmittäin vuonna 2010, % Työntekijät Toimihenkilöt, asiantuntijat, esimiehet Johto Organisaation sisältä Henkilökohtaiset verkostot Työnhakijan/työnantajan suorat yhteydenotot Omat internet-sivut Työ- ja elinkeinotoimiston työnvälitys Suoraan kouluista ja oppilaitoksista Lehti-ilmoittelu Yksityiset rekrytointitoimistot/-konsultit Kaupalliset internet-sivut Henkilöstövuokrauspalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston maksulliset palvelut Sosiaalinen media % 77 91 90 73 85 86 58 83 87 62 79 79 21 65 82 7 57 77 72 86 73 63 64 33 41 49 40 7 34 52 5 14 16 8 14 11 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 19 Osuus yrityksistä, jotka rekrytoineet henkilöstöä vuonna 2010
OIVALLUS taustaa
Mikä Oivallus? Oivallus hanke käynnistyi keväällä 2008 MILLAISIA OSAAMISIA ELINKEINOELÄMÄSSÄ TARVITAAN TULEVAISUUDESSA? MITEN OSAAMISTA KEHITETÄÄN? Hypoteesina on ollut, että elinkeinoelämä on 2020-luvulla yhä verkottuneempi. Tavoitteena on viedä viestiä elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeista koulutuspolitiikan päättäjille. 21
Kaksi väliraporttia On pohdittu tulevaisuuden työelämää lukuisien yritysedustajien, tutkijoiden, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. On tunnistettu heikkoja signaaleja sekä muodostettu tietämystä, näkemyksiä ja toiveita tulevaisuuden suunnasta. = asiantuntijaprosessointi Ensimmäinen väliraportti käsitteli muutostrendejä. Millaisia liiketoimintamahdollisuuksia kehitysaallot tuovat tullessaan? Toisessa raportissa syvennyttiin siihen, miten työn tekemisen tavat muuttuvat? millaiset osaamistarpeet korostuvat tulevaisuudessa? 22
Tulevaisuuden työ muistuttaa jazz-improvisaatiota. Lähde: Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto. Esitys Grasping the Future -seminaarissa syksyllä 2009. 23
MONIOSAAJUUS SYNTYY RYHMISSÄ Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla Yhä harvempia töitä tehdään yksin 24
Loppuraportti Keskittyy oppimiseen ja koulutukseen. Miten yrityksessä tarvittavia taitoja ja tietoja synnytetään, harjoitellaan ja kehitetään edelleen? Miten ennakoituun työelämään voi kouluttautua? 25
MILLAISIA TÖITÄ YRITYKSISSÄ ON 2020- LUVULLA?
Teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan Puhutaan myös elämysyhteiskunnasta ja kokeiluyhteiskunnasta. YRITYSTEN ANSAINTALOGIIKKA PERUSTUU PITKÄLTI INNOVAATIOIHIN. Osataanko työskennellä uudella innovaatioita luovalla tavalla? Mekaaninen ajattelu by the book ei enää välttämättä toimikaan. Tarvitaan uudet toimintatavat. Projektikokoonpanot, ei tarkkoja ohjeita, ne tarkentuvat matkan varrella, ohjeistaminen ei riitä, tarvitaan oman pään käyttöä, työn sisällöt määritellään yhdessä muiden kanssa VRT. SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 27
Ei kuulu tälle tunnille! 28
Ihan kivaa pohdintaa, mutta ei varmaankaan koske kaikkia työtehtäviä? 29
Kolmen tyyppisiä työtehtäviä: Osassa töistä työn tavoite ja sen saavuttamiseen käytetyt menetelmät ovat ennalta määriteltyjä. Osassa töistä työn tavoite on määritelty, mutta menetelmät ja keinot tavoitteeseen pääsemiseksi työn tekemisen tapa eivät ole betonoituja. Keinot voivat olla hyvinkin avoimia. Joissakin tapauksissa sekä työn tavoite että menetelmät ovat avoimia; tavoiteltu lopputulos tarkentuu ja määrittyy kokonaan työtä tehdessä. 30
Tulevaisuuden osaamisalueet Verkosto-osaaminen Kansainvälisyys Liiketoimintaosaaminen Teknologiaosaaminen Ympäristöosaaminen Palveluosaaminen Design-ajattelu 31
LUOVUUDEN EDISTÄMINEN KAIKEN KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAKSI
Mitä on luovuus? 33
Yrittäjämäistä asennetta Uskallusta yrittää, kokeilla ja testata. Mahdollisuutta osallistua, ehdottaa ja keksiä. Mahdollisuutta tutkia ja etsiä yhteyksiä eri asioiden välillä. Luomalla ilmapiiri, jossa korostuu tekemisen ilo. 34
Pehmeät taidot vs. kovat taidot Yrittäjämäisen asenteen kulmakivet uskallus, kokeileminen ja luovuus sekä toisilta oppiminen ja toisten ideoiden päälle rakentaminen ovat taitoja, pehmeää osaamista. Suomalainen koulujärjestelmä on vahva kovien tiedollisten valmiuksien kasvattaja. Tieto on valtaa ja tiedollinen osaaminen yksilökeskeistä. Moniselitteisyyden ymmärtäminen ja intuitio (jos tietoa on liian vähän tai liian paljon) nousevat työelämässä arvoon 35
Pystyvyyskokemus Korostuu nuotittomissa töissä Liittyy asenteeseen. Viime kädessä asenne ratkaisee. Ilman käsitystä omista kyvyistä ja halusta oppia, ei synny oppimista. 36
Ei mitä, vaan miten? Ulos luokkahuoneista Opettajakeskeisyydestä oppijakeskeiseksi Suorasta ohjauksesta vuorovaikutteiseksi Teoria käytäntö Kokonaisarvio jatkuva arviointi Kouluoppiminen elinikäinen oppiminen EDISTYKSELLISET OPETUS- JA OPPIMISMENETELMÄT VOIVAT OLLA YKSINKERTAISIA 37
Mistä yritysten tarvitsema osaaminen muodostuu? Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 38 Tulevaisuusluotaimen loppuraportti
Koulun ovet auki ympäröivään maailmaan Koti Päiväkoti Kirjasto Urheilu Kulttuuri Harrastukset Palvelut Rakennukset Julkiset organisaatiot Työpaikat 39
Kunnollisissa puitteissa opettaja voi olla muutoksen primus motor Kulttuurin muutos on viimekädessä kiinni opettajista Rehtorit mahdollistaa Päättäjät ohjaa Opettaja on parhaimmillaan sparraaja. 40
Sitä opitaan, mitä arvioidaan Koulussa arvostetaan vain oikeassa olemista, vaikka virheistä oppii parhaiten. Koulussa kielletty on työelämässä vaadittu. Koe ja tentti, joka tehdään yksin ilman vuorovaikutusta muuhun maailmaan (l. lunttaamalla), määrittää osaamisen. Opetellaan kysymään, keskustelemaan, etsimään tietoa, sen sijaan, että päntätään ulkoa opettelemalla asioita, joita ei myöhemmin muisteta tai osata soveltaa, yhdistää tai hyödyntää. 41
Onko EK sitä mieltä, että yritykset menestyvät, kun ihmiset sekoilevat? EI. Luovuudella viitataan ennakkoluulottomaan ajatteluun ja ongelmien ratkaisukykyyn, kykyyn ajatella asioita eri näkökulmista sekä kykyyn nähdä asioille vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Luovuus ei liity taideaineisiin tai luoviin aloihin. Luovuus voi olla myös omaperäisyyttä, erilaisuutta tai yllätyksellisyyttä. 42
PÄÄTELMÄT
Suomalainen koulutus on hyvää ja sitä arvostetaan. Tasa-arvo ja vakaa koulutusjärjestelmä takaavat vahvan osaamisen. Heikot signaalit näyttävät kuitenkin merkkejä oppijoiden ja koulujen välisten erojen kasvusta. Laadusta huolehtiminen ei tarkoita sitä, että kaikki asiat tehdään kuin ennenkin. 44
TO DO
1. Opettajat: Tehkää oppimisesta yhteinen asia toimimalla itse malleina yhdessä tekemiselle. 2. Rehtorit ja muut päättäjät: Tehkää edellä sanottu mahdolliseksi. 3. Oppijat: Unohtakaa mantra matikkapäästä ja kielipäästä. Päät syntyvät harjoittelemalla. 4. Yritykset: Moniosaajuus syntyy ryhmissä. Verkostoitukaa ennakkoluulottomasti ja uskaltakaa rekrytoida myös totuttujen koulutusalojen ulkopuolelta. 5. Kaikki: Pidetään oppimisen ja osaamisen arvo korkealla, mulla ravistellaan tutkintouskovaisuutta. 46
Kiitos Johanna Kaplas Asiantuntija, koulutus- ja työvoima-asiat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK 0400 164379 johanna.kaplas@ek.fi 47