Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Samankaltaiset tiedostot
Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS

Liikahdus Elämäntapa

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

LASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT. Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lappeenrannassa on annettu liikuntaneuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Aluksi. liikuntaneuvonta oli suunnattu työikäisille vuotiaille.

Maksakokeiden viiterajat

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

FIILIS-HANKE LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ PERHEIDEN, KOULUJEN JA YHTEISÖJEN YHTEISTYÖNÄ

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Lapsen puheeksi ottaminen

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

PIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

Yhdyspintapalvelut mitä, miten ja kenelle?

Varhaisten tekijöiden yhteys alle kouluikäisten ylipainoisuuteen

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät Jarmo Salo

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Heikki Mattila Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Elintavat ja terveys (työelämän näkökulmasta)

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lihavuus on viime vuosikymmeninä yleistynyt

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

FINPOP GKS Nina Mattsson, oyl K- HKS

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Elämänkulku ja vanheneminen

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA,

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPISKELIJOIDEN YLIPAINO JA PERHETEKIJÄT. - Kouluterveyskysely

Äidin ja sikiön ongelmia

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Terveyden perusta luodaan lapsuudessa

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus

Raskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

H Healthy Kids of Seinäjoki kehitysalusta lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisystä hyvinvointi-innovaatioihin

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

Transkriptio:

SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Tutkimusaineisto ja tavoitteet Keskeiset tulokset ja päätelmät 2

PrevMetSyn Osaprojekti 1b Yleinen tavoite: selvittää 16-vuotiaiden suomalaisnuorten ylipainoa ja lihavuutta selittäviä vaara- ja suojatekijöitä väestöpohjaisen aineiston avulla Ruokatottumuksiin, perinataalivaiheen ympäristöön ja perimään liittyvät tekijät ja niiden yhteisvaikutus 3

Tutkimusaineisto Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986: syntymän laskettu aika 1.7.1985 30.6.1986 Oulun ja Lapin lääneissä 9432 lasta, 9362 äitiä 16-vuotistiedonkeruu 2001-2002: Osallistumisaste 74-80% Kliininen tutkimus nuorille (n=6798) Postikyselyt vanhemmille (n=6985) ja nuorille (n=7344) 4

4 tutkimusta, 4 tavoitetta Tutkimus I: Millaisia yhteyksiä äidin ja isän painoindeksillä (raskautta edeltävä ja nykyinen) sekä painon (kg) ja painoindeksiluokan muutoksilla on nuoren ylipainon ja lihavuuden vaaraan, tarkasteltuna poikkileikkaus- ja pitkittäisasetelmalla? 5

4 tutkimusta, 4 tavoitetta Tutkimus II: Mikä vaikutus äidin raskausajan painonnousulla on nuoren ylipainon/lihavuuden ja vyötärölihavuuden vaaraan, kun otetaan huomioon muita raskausajan tekijöitä, kuten äidin lihavuus ja sokeriaineenvaihdunta? 6

4 tutkimusta, 4 tavoitetta Tutkimus III: Millainen yhteys ateriarytmillä on ylipainon ja lihavuuden vaaraan sekä metabolisen oireyhtymän piirteisiin nuorilla, kun otetaan huomioon lihavuuteen liitettyjä sikiö- ja nuoruusiän tekijöitä? Tuloksissa huomioidut tekijät perinataaliajalta ja nuoruusiältä: syntymäkoko sekä äidin BMI, painonnousu, tupakointi, koulutustaso, synnyttäneisyys ja sokeriaineenvaihdunta vanhempien koulutustasot sekä nuoren puberteettivaihe, liikunta, sedentaariaika, unen pituus, tupakointi (+ BMI MetS muuttujille) Ateriarytmit: 5 ateriaa aamiaisen kera 4 ateriaa aamiaisen kera 4 ateriaa ilman aamiaista (vertailuluokka) 7

4 tutkimusta, 4 tavoitetta Tutkimus IV: Muokkaako ateriarytmi lihavuudelle altistavan perimän ja painoindeksin yhteyttä nuorilla? Kahdeksan geenivarianttia (Single Nucleotide Polymorphisms, SNPs), joiden epäedullinen muoto (riskialleeli) lisää alttiutta lapsuusiän lihavuudelle Riskialleelien summa = Riskipistemäärä (Genetic Risk Score, GRS) Ateriarytmit: 5 ateriaa päivässä sis. aamiaisen 4 ateriaa päivässä 8

Tulokset ja päätelmät

Tutkimus I: Intergenerational transmission of overweight among Finnish adolescents and their parents: a 16-year follow-up study (Int J Obes 2011) Sekä isän että äidin lihavuus (BMI 30) ennen raskautta olivat yhteydessä nuoren ylipainoon/lihavuuteen (OR:t 3.2-5.6) Lievempikin lihavuus (BMI 25-29.9) lisäsi merkitsevästi nuoren ylipainon/lihavuuden todennäköisyyttä (OR:t 2.0-2.7) Erityisen suuri vaaratekijä oli vanhempien pitkäaikainen ylipaino (BMI 25): ylipainon/lihavuuden esiintyvyys 33-34% vs. normaalipainoisina pysyneiden vanhempien lapsilla 4-9% 10

11

Tutkimus II: Maternal weight gain during the first half of pregnancy and offspring obesity at 16 years: a prospective cohort study (BJOG 2012) Painonnousun ylin neljännes (>7.0 kg / 20 raskausviikkoa) oli yhteydessä nuoren ylipainoon/lihavuuteen sekä vyötärölihavuuteen (OR:t 1.4-1.5) Äidin raskautta edeltävä ylipaino (BMI 25-29.9) ja lihavuus (BMI 30) assosioituivat voimakkaammin (OR:t 1.7-1.8 ja 4.4-4.6) 12

Päätelmät tutkimuksista I ja II Äidin tai isän lihavuus eli BMI 30 ennen lapsen syntymää on vaaratekijä, joka tulisi tunnistaa ja ottaa puheeksi terveydenhuollossa, käytännössä äitiys- ja lastenneuvolakäynneillä Lievempään lihavuuteen (BMI 25) on syytä puuttua silloin, kun sitä esiintyy molemmilla vanhemmilla, sillä pitkäaikaisena se ennustaa nuoren ylipainoa Lasten lihavuuden Käypä hoito suositus: lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa koko perhettä kannattaa ohjata muuttamaan elintapojaan 13

Tutkimus III: Associations of meal frequency and breakfast with obesity and metabolic syndrome traits in adolescents of Northern Finland Birth Cohort 1986 (NMCD 2012) Säännöllinen ateriarytmi oli yhteydessä pienempään ylipainon/lihavuuden vaaraan pojilla ja tytöillä (OR:t 0.4-0.6), pojilla myös vyötärölihavuuden vaaraan (OR 0.3) Ylipainon/lihavuuden esiintyvyydet 5 ateriaa: 10-11% 4 ateriaa aamiaisen kera: 14-20% 4 ateriaa ilman aamiaista: 16-24% 14

Tutkimus IV (käsikirjoitus): Meal frequencies modify the effect of common genetic variants on body mass index in adolescents Säännöllinen ateriarytmi heikensi yleisten geenivarianttien vaikutusta painoindeksiin 15

Perimän ja ateriarytmin interaktio Lihavuuden perinnöllistä alttiutta kuvaavan riskipistemäärän (GRS) ja ateriarytmien yhteisvaikutus painoindeksiin (BMI-keskiarvot ja 95% luottamusvälit) 16

Päätelmät tutkimuksista III ja IV Lihavuudelle altistavan perimän vaikutus on muokattavissa elintavoilla Säännöllisen ateriarytmin edistäminen voisi olla tehokas osa lihavuuden ehkäisyn strategiaa 17

Tutkimuksissa myötävaikuttaneet Itä-Suomen yliopisto Ursula Schwab Marjukka Kolehmainen Johanna Pussinen Outi Nuutinen Oulun yliopistollinen sairaala Jatta Pirkola Anna-Liisa Hartikainen Marja Vääräsmäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Anneli Pouta Työterveyslaitos Oulu Jaana Laitinen Oulun yliopisto Marika Kaakinen Markku Savolainen Imperial College London Marjo-Riitta Järvelin Ulla Sovio Philippe Froguel Institut Pasteur de Lille Stéphane Cauchi 18

Kiitos mielenkiinnostanne!