Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret Marjo-Riitta Järvelin Professori, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Chair in Lifecourse Epidemiology, Imperial College Lontoo, Iso-Britannia The project has received funding from the European Union s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No ihealth

2 Tavoitteemme tänään... Historiallinen näkökulma - miksi syntymäkohortteja tarvitaan Pioneeritutkimukset Pohjois-Suomen syntymäkohortit Tutkimuksen virstanpylväitä ja havaintoja Tulevaisuuden suunnat paras syntymäkohorttitutkimus Uusi alku!

3 Varhaislapsuuden tärkeys - terveydenhuolto 1913 Maria Montessori syntymäpaino on kansakunnan hygienian mittari Vastasyntyneen painon nousu ennustaa lapsen elämän kulkua Havainnot - -> yritykset parantaa äitien ja lasten terveydenhuoltoa Suomessa myöhemmin Arvo Ylpön pioneerityö

4 Kansanterveyttä edistävä juliste USA:sta vuodelta 1919

5 MIKSI ENSIMMÄISET SYNTYMÄKOHORTTITUTKIMUKSET ALOITETTIIN EUROOPASSAS? Sodanjälkeinen huoli korkeasta äitien sairastuvuudesta ja kuolleisuudesta, korkeasta vastasyntyneiden ja imeväisten kuolleisuudesta, ja erityisesti elämänolosuhteiden vaikutuksesta kuolleisuuteen. Pohjois-Suomen syntymäkohorttien perustajat: Pohjois-Suomen Kohortti 1966 Prof. Paula Rantakallio Prof. Anna-Liisa Saukkonen Dr. Helena Portin Pohjois-Suomen Kohortti 1986 Prof. Anna-Liisa Hartikainen

6 Historiallinen näkökulma Monet aloitettiin, koska päätöksentekijät tarvisivat tietoa terveydenhuollon suunnitteluun erittäin merkittävä myös nykyaikana

7 Pohjois Suomen syntymäkohorttien alku Tutkimuksen virstanpylväitä ja havaintoja Professori Paula Rantakallion jäähyväisluento v. 1996

8 Pohjois Suomen syntymäkohorttien alku Huolimatta vastasyntyneen hoidon tehokkaasta edistymisestä, tulokset ovat vielä kaukana tyydyttävästä Synnytyslääkäreiden ja kätilöiden apu tulee usein liian myöhään, vasta sikiön kuoleman jälkeen (Rantakallio 1969, väitöskirja)

9 alkuperäinen tavoite 1960-luvulla oli selvittää pienipainoisuuteen ja keskosuuteen vaikuttavia tekijöitä ja miten nämä tekijät ovat yhteydessä myöhempään sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen sekä lapsen vammautumisriskiin. - Monimuuttuja-analyyseja tarvitaan

10 KOHORTTI (NFBC) 1966 JA 1986 kohorttikuvaukset NFBC1966 n=12231 NFBC1986 N= rv synt 1v v Professorit: P Rantakallio, A-L Saukkonen, A-L Hartikainen, M-R Järvelin

11 NFBC1966 uusi aineiston keruu- kaulavaltimoiden ultraaanitutkimus 46v Erikoislaakari Kaikkonen

12 NEUVOLAKÄYNTIEN TÄRKEYS! AMMATTILAISTEN APU! BIOLOGISET TEKIJÄT JA ALUEELLISET EROT VAIKUTTAVAT KESKOSUUTEEN JA PIENIPAINOISUUTEEN

13 Maaliskuu, 28, 1979 Edellä kävelijä... Pioneeri... Lapsen vammautuminen voitaisiin estää seuraamalla raskauksia ja käyttämällä tietokoneohjelmia. Riskitekijöiden tunnistaminen maksaa vähemmän kuin veriryhmän määrittäminen

14 Tietokoneohjelmat valmistumassa 1970-luvulla Mutta sitten ei ollut rahaa testata niitä hyötykäyttöön!

15 .. SYNTYMAMITAT- ERITYINEN KIINNOSTUKSEN KOHDE..,..,...,, ''\ ''.. '"'

16 Tupakointi ja raskaus >10 savuketta /päivä verrattuna ei ollenkaan 150 g matalampi paino vauvalla Geneettisten tekijöiden vaikutus

17 VERENPAINE JA SYNTYMÄPAINO N= SBP [mmhg] p < < >=4500 Syntymapaino[g] Adjusted for perinatal factors: sex, gestational age, parental social class, parity, maternal height and pre-pregnancy weight, maternal smoking during pregnancy

18 Maatalous ympäristö Lapset, jotka syntyvät maatiloilla, altistuvat enemmän koti- ja lemmikkieläin mikrobeille Voi suojata allergioilta - hygienia hypoteesi Kohortti: 40% alempi riski allergiaan ihotesteillä Pienempi astmariski (huom! Keisarinleikkaukset) 18

19 Lapsuusajan ylipaino ja lihavuus 7 ->16v (Morandi et al, PlosOne, Marraskuu 2012) Suomi, Italia ja USA mukana hankkeessa Paino indeksi ennen äidin raskautta Isän painoindeksi Kotitalouden henkilömäärä Äidin taloudellinen tilanne Syntymäpaino Äidin tupakoiminen Ohjelma laskee riskin 7 v ikään saakka

20 EU rahoitti ensimmäisen syntymäkohortti konsortiuminsa 2000-luvun alussa käännekohta - geenitutkimus alkoi

21 Sairauksien genomin laajuiset geneettiset tutkimukset (GWAS) ja mahdollisuudet tehdä tutkimusta suuremmassa laajuudessa ovat auttaneet ymmärtämään syntymekanismeja

22 Keskeisiä tulevaisuuden lähestymistapoja erityinen arvo syntymäkohorteilla: DynaHEALTH Ennalta ehkäisy Ympäristö geenit (epi-) Sokeritasapaino Kokonaisvaltainen kehitys Työelämä Terveydenhuolto Geenit Aineenvaihdunta Kehitys Ympäristö Toimintakyky Varhainen kasvu Hyvinvointi Aineenvaihdunta Molekyylit

23 Yhteenveto viesti kotiin- Kohortti 1966 on ollut uraauurtava projekti Kiitokset kaikille osallistujille ja kunnioitamme professori Rantakallion työtä ja perintöä Valtava määrä teknologista ja analyyttista kehitystä tekee mahdolliseksi suuren mittakaavan tutkimukset isoilla aineistoilla Kansainvälistyminen suuren mittakaavan tutkimukset mahdollisia; pitkittäisten tutkimusten erityisarvo Käytännön sovellukset terveydenhoitokulut! Haaste tutkijoille: RAHOITUS

24 Rahoitustahot (Oulun yliopiston ja Yliopistollisen sairaalan ulkopuoliset) EU NIH/NHLBI, USA Wellcome Trust, MRC Stanley Foundation, Sigrid Juseliuksen säätiö Norforsk Suomen Akatemia Imperial College London (esim. huippuosaamisen palkinto) Europan alueellisen kehityksen rahoitus 2006 GlaxoSmithKline Useita monia muita apurahoja

25 Tutkijoita Niin monia on kiittäminen, yli 600 tutkijaa

26 TUHANNET KIITOKSET KAIKILLE OSALLISTUJILLE ILMAN TEIDÄN PANOSTUSTA NÄMÄ TUTKIMUKSET EIVÄT OLISI MAHDOLLISIA