PK-yritysten elintarvikelainsäädäntöneuvonnan kehittäminen ja tietoisku elintarvikelainsäädännön keskeisimmistä muutoksista 2012 ELINTARVIKEALAN TOIMIALASEMINAARI 15-16.11. 2011 KOUVOLA Ympäri käydään- yhteen tullaan Ryhmäpäälikkö Marjatta Rahkio, LTK
Projektin kuvaus Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Tilaaja: Maa- ja metsätalousministeriö, Maatalousosasto, Maaseutuverkostoyksikkö Tilaaja-asiantuntija: MMM, Elintarvike- ja terveysosasto Tuottaja: Lihateollisuuden tutkimuskeskus, LTK, Marjatta Rahkio Kesto: 1.5-31.12.2011
Projektin johtoryhmä Yrittäjäedustajat: Janne Tolvi,Vesa Luhtala Maaseutuyksikkö: Päivi Kujala/ Teemu Hauhia ja Sanna Puumala MMM, ELO: Joanna Kurki MMM, maatalousosasto: Sirpa Karjalainen/Juuso Kalliokoski
Tausta Tarve selvittää elintarvikehygieniaan liittyvän koulutuksen sisältöä ja tasoa sekä koulutustarvetta ja laatia tarpeisiin perustuva koulutusohjelma SEKÄ verkostuttaa viranomaiset, yrittäjät ja elinkeinoasiamiehet (ja vastaavat) sekä konsultit
Kuvaus- projektin sisältö I Selvitys olemassa olevasta koulutuksesta ja neuvonnasta elintarvikelakiin liittyen II Selvitys pk-yrittäjien koulutus- ja ohjaustarpeista elintarvikealalla III Koulutusohjelman suunnittelu IV Kolmen alueellisen koulutustilaisuuden järjestäminen
KOULUTUS -osa IV KOULUTUSTILAISUUDET * 2.11 Seinäjoki, Frami, Tiedekatu 2 * 9.11 Kuopio, Scandic, Satamakatu 1 * 17.11 Hämeenlinna, Verkatehdas, Paasikiventie 2 Ilmoittautuminen lokakuussa maaseutuverkosto.fi kautta Lisäksi tammikuussa 2012 informaatiotilaisuus Lapissa
KOULUTUSTARVE- kysely- osa II Mukana projektiin liittyvässä kyselyssä Kysyttiin kouluttajilta, yrityksiltä ja viranomaisilta Kouluttajilta hyvä vastausprosentti (> 30%) Viranomaisilta tyydyttävä Yrityksiltä mielellään lisää vastauksia, kysely lähtenyt noin 300 yritykseen KIITOKSIA VASTANNEILLE!!
Koulutustarpeet - perustuen projektissa tehtyyn kyselyyn Hämmästyttävän samanlaisia -Omavalvonta -Näytteet -Lainsäädäntö -Hygienia käytännössä -Käytönnönläheisyys, yritys- ja tuotekohtaisuus
Koulutustarpeet- kouluttajien mielestä riskiperusteinen, HACPP:iin pohjautuva omavalvonta. käytännön tasolla mitä on valvottava, miten ja kuinka usein näytteet, miksi ja miten hyödynnetään kaikkien muiden lakisääteisten mittausten/ valvonnan osalta; mitkä asiat on kirjattava, mille toiminnoille pitää olla erillinen valvonta-/hallintaohjelma Ohjeita työntekijöiden koulutukseen ja motivointiin työhygienian osalta Elintarvikehygienian perusteiden käytäntöön vieminen Elintarvikelaitosten/huoneistojen rakenteelliset vaatimukset Luomu, pakkausmerkinnät käytännönläheinen lähestymistapa, yrityskohtaiset vaatimukset Omiin tuotteisiin kohdistuvaa ohjausta ja koulutusta
Koulutustarpeet- yritysten mielestä omavalvonta näytteiden ottaminen, miksi näytteitä otetaan, miten tuloksia käytetään Näytteenottomäärät Tietoa seurantamenetelmistä lain tulkinta käytännössä uudet muuttuneet säädökset ja niiden tulkinta Perustason koulutus hygieenisistä työtavoista käytännönläheisyys -aloittavan yrittäjän tarve saada perustietoa (huoneiston hyväksymisestä, pakkausmerkinnöistä ja pakastamisesta)
Koulutustarpeet- viranomaisten mielestä omavalvonnan laatiminen ja sen noudattaminen käytännössä, omavalvonta päivittäiseksi Riskiperusteisuuden ymmärtäminen omassa toiminnassa näytteet ja niihin liittyvä vastuu, näytteiden tarkoitus tuotantotilojen vaatimukset, elintarvikehuoneistovaatimukset pakkausmerkinnät työskentelyhygienia lainsäädäntömuutokset ja tulkinta käytännönläheisyys -uusi elintarvikelaki antaa toimijoille vapautta mutta myös vastuuta, tämä vastuu pitäisi sisäistää
Koulutusvinkit- viranomaisten mielestä koulutustilaisuuksiin tulisi voida lähettää etukäteen kysymyksiä tarvitaan esimerkkejä ja kuvia yksilöityä neuvontaa Lain tulkintaa Kouluttajalle laaja asiantuntemus Käytännönläheisyys ONGELMIA: koulutukseen osallistuvat ne, joilla asiat yrityksessä suhteellisen hyvin, ongelmatapauksiin liittyy usein myös kieliongelma
Koulutusohjelma- osa III Tehtiin kyselyn tulosten ja johtoryhmän sekä elintarvikeneuvottelukunnan pk-asiantuntijajaoston näkemysten mukaisesti -omavalvonta, riskiperusteisuus, huoneistovaatimukset -koulutustilaisuuksissa sektorikohtainen jako kunkin alan omasta lainsäädännöstä ml pakkausmerkinnät Koulutusmateriaali maaseutu.fi-sivuilla -materiaalin sisältö tarkistetaan ja korjataan se se vastaa uutta lainsäädäntöä eikä sisällä tulkintaa avoimista kysymyksistä eikä viranomaisneuvontaan kuuluvista asioista
Palaute koulutustilaisuuksista (10.11 mennessä) Koulutuksen tulisi olla erillistä ja syvällisempää kullekin toimialalle Eri vaiheessa olevien toimijoiden/yrittäjien koulutuksen tulisi olla erillistä -alkutuotanto myymälän perustaminen laitos
SELVITYS koulutuksesta yleensä -osa projektia (vaihe I)
ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖN KOULUTUS SUOMESSA projektisuunnitelma: koulutus esitellään alueellisesti (ELYkeskukset) ja toimialakohtaisesti Toteutus: oppilaitokset ja hankkeet toimivat alueellisesti, toimialakohtainen koulutustarjonta määräytyy sen mukaan millaisen kokonaisuuden toimijat ja koulutus muodostavat Toimialakohtainen koulutustarjonta vaihtelee alueittain
ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖN KOULUTUS SUOMESSA Huomioidaan järjestöjen, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten ja osaamiskeskusten sekä maatalouden neuvontajärjestöjen koulutus sekä vuosina 2009-2011 alueella käynnissä olleet hankkeet, joissa on annettu elintarvikelainsäädännön koulutusta Eri alueilla elintarvikealan arvostus on erilaista, joka näkyy hankkeiden toteutuksessa Arvostus kuvannee toisaalta myös hankehakijoiden innovatiivisuutta ja kykyä löytää toimijat/yrittäjät
ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖN KOULUTUS SUOMESSA Lisäksi kuvataan konsulttiyritykset ja vastaavat Hankkeita vetävät tai niissä ovat voimakkaasti mukana oppilaitokset Konsulttiyritysten toiminta keskittyy joko selkeän tuotteen kuten hygieniaosaamiskoulutuksen markkinointiin tai yritysten syvällisempään konsultointiin
Projektissa tehdyn kyselyn tuloksia Yritykset haluavat saada koulutusta viranomaisilta Kouluttajien ja neuvojien mielestä yritykset eivät osallistu heidän järjestämäänsä koulutukseen, koska viranomaiset kuitenkin neuvovat
Projektissa tehdyn kyselyn tuloksia Yrittäjät pitävät koulutuksen standardisoimista sekä kouluttajien että koulutuksen sisällön osalta tarpeellisempana kuin viranomaiset ja kouluttajat Viranomaisten näkökulmasta kouluttajien kouluttaminen tulisi järjestää keskitetysti ja myös koulutusohjelmilla voisi olla yhtenäinen malli. Kouluttajat jakavat tämän mielipiteen kouluttajakoulutuksen osalta, mutta koulutusohjelmien yhtenäisen mallin suhteen mielipiteet hajaantuvat. Kouluttajien mielestä tarvitaan paljon tai ainakin jonkin verran kouluttajien välistä yhteistyötä
Projektissa tehdyn kyselyn tuloksia Koulutusta on tarjolla On hyviä hankekokonaisuuksia, joissa saa yrityskohtaista neuvontaa Koulutustilaisuuksia kuitenkin liian vähän ja ne ovat hankalaan aikaan Yrittäjät kuitenkin keskimäärin osallistuneet johonkin koulutukseen viimeisen kolmen vuoden aikana Koulutusten lisäksi tarve saada valmista materiaalia, jonka avulla voi itse opiskella
Johtopäätökset Johtopäätös1 : Elintarvikelainsäädännön perusvaatimuksista esim. elintarvikehuoneistojen vaatimuksista, pakkausmerkinnöistä ja omavalvonnasta ei ole olemassa aloittavan yrittäjän näkökulmasta tehtyä ohjeistusta tai materiaalia. Johtopäätös 2. Neuvonnan tarve on suurin juuri yrityksen perustamisvaiheessa Johtopäätös 3. Elintarvikeyritystä perustettaessa viranomainen on lupaviranomainen, viranomaisten tieto lainsäädäntökoulutuksesta on vähäistä
Johtopäätökset Johtopäätös 4. Neuvojien ja kouluttajien välistä yhteistyötä tulee kehittää Johtopäätös 5. Elintarvikelainsäädännön kouluttajat ja neuvovat tarvitsevat yhtenäistä koulutusta Johtopäätös 6. Pk-yritysten elintarvikelainsäädäntökoulutusta varten tulee luoda malleja mutta koulutusohjelmia ei välttämättä pidä standardisoida.
Johtopäätökset Johtopäätös 7. Koulutusta tulee muuttaa käytännönläheisemmäksi Johtopäätös 8. Perusasioista tarvitaan mikroyritysten näkökulmasta tehty ohje tai koulutusmateriaalia Johtopäätös 9. Lainsäädännön muutosten seurantaan tarvitaan esimerkiksi netissä tai sähköpostin kautta toimiva palvelu (mikään ei ole ilmaista)
Alustavat kehitysehdotukset Malliopetusmateriaalit Yrittäjäpassi Kouluttajien koulutus Kouluttajakoulutuksen resurssointi ja yleensä koulutusorientoituneidenhankkeiden tai projektien rahoittaminen Yrittäjäkoulutus
Kouluttajakoulutus ja hankkeet? Tarvitaan innovatiivisuutta hankehakemuksiin Alueellista yhteistyötä esim; kunkin ELY-keskuksen alueella useita kouluttajakoulutusta antavaa tahoa liittoutuisi yhteen ja tekisi asiasta yhteisen hankkeen Myös yrityksillä olisi mahdollisuus osallistua koulutuksiin Peruselintarvikealainsäädäntökouluttamisosaaminen ei olisi kouluttajien välinen kilpailutekijä
Yrittäjäkoulutus? Yrittäjäkoulutusta toteutettaisiin edelleen osana toimialakohtaisia hankkeita Tässä otettaisiin uusi tekniikka avuksi Lisäksi helpon tason alkukoulutuksia, joihin kaikkien on helppo tulla (näistä tilaisuuksista valikoituu ne yritykset, jotka osallistuvat varsinaisiin hankkeisiin)
Yleisiä kysymyksiä Mitä saa tehdä ja missä Kuinka tästä on säädetty Tarvitaanko hyväksyntä vai mitä Mistä sen lainsäädännön löytää Mitä se lainsäädäntö tarkoittaa NÄITÄ ASIOITA MIETTII koko Eurooppa ja Viranomaiset. EU tehnyt ohjeen yleislinjauksista (Tiettyjen hygieniapaketissa säädettyjen joustavuussäännösten tulkinta) Ohjeessa esitetyt kysymykset ja vastaukset sekä Suomen tilanne kunkin kysymyksen osalta tulevat koulutusselvitykseen
Esimerkki: Mitä vaatimuksia pitää noudattaa kun pitää lihakauppaa? EU-ohjeessa yleisvastaus Koulutusselvitykseen myös Suomen tilanteen kuvaus uuden lainsäädännön mukaisesti Koulutusmateriaaleista toivottavasti apua siihen mitä lainsäädäntö tarkoittaa
Lisäkysymys ja vastaus, EU Onko tämä alkutuotantoa vai jalostusta? Lihakauppaa ei ole varsinaisesti määritelty. Lihakauppa on periaatteessa vähittäismyyntiä, mutta kaupassa voidaan tehdä myös jalostukseen liittyviä toimenpiteitä Pitääkö toiminta hyväksyä EU-säädösten perusteella? Vähittäiskauppa ei tarvitse hyväksyntää. Jalostustoiminta pitää hyväksyä
Lisäkysymys ja vastaus; EU Pitääkö noudattaa EU hygieniavaatimuksia? Kyllä. Jos kyseessä on vain vähittäismyynti, niin noudatetaan yleisiä hygienia-säännöksiä. Jos jalostus, niin myös erityisiä. Pitääkö jostain olla kansallisia vaatimuksia? Ei, mutta niitä voi olla.
Miten asiasta on * säädetty kansallisesti? Elintarvikelaki määrittää että kaupasta tehdään ilmoitus. Kansallinen asetus ilmoitettavista elintarvikehuoneistoista kertoo kaupan hygieniavaatimukset, tämän lisäksi perushygienia-asiat ovat EU:n yleisessä hygienia-asetuksessa ja Eviran ohjeessa. Kansallinen asetus kansallisista järjestelyistä rajaa kuinka paljon voit jalostaa kaupan takahuoneessa * vastaus Suomen tilanteen mukaan, ei EU:n vastaus
TIETOISKU UUDESTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikehuoneistoista tehdään ilmoitus Laitokset, jotka jalostavat eläimistä saatavia elintarvikkeita hyväksytään kuten ennenkin, mutta vaatimukset vähenevät Omavalvontasuunnitelmia ei hyväksytä Alkutuotannon omavalvontakuvauksen sisältövaatimukset vähenevät
TIETOISKU UUDESTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Vähäinen alkutuotantoon kuuluva alkutuotannon tuotteiden myyminen suoraan alkutuotannosta on määritelty (kg-määrät) Alkutuotannon tuotteiden toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin niin että omavalvontakuvausta ei tarvita, on määritelty (kg-määrät) Tarkastamattoman riistan toimittaminen vähittäismyyntiin on määritelty (hygieniamääräykset ja kg-rajat) Elintarvikehuoneiston (myymälän) takahuoneessa tehtävä jalostaminen on määritelty (kg-määrä)
Alkutuotannon tuote -hunaja, kauppakunnostetut (käsittelemättömät) kasvikunnan tuotteet, -pyöreä kala tai aluksella perattu kala -raakamaito -luokittelemattomat munat -karva- tai höyhenpeitteinen suolistettu riista
Vähäinen alkutuotantoon kuuluva alkutuotannon tuotteiden myyminen Maatilalta suoraan kuluttajalle Lehtivihannekset, enintään 5000 kg vuodessa Muut kasveista peräisin olevat ja sienet, enintään 10 000 kg vuodessa Hunaja, enintään 1000 kg vuodessa Kalastustuotteet 5000 kg KUN MÄÄRÄT YLITTYVÄT ON PERUSTETTAVA oikea myymälä eli ELINTARVIKEHUONEISTO
Vähäinen alkutuotantoon kuuluva alkutuotannon tuotteiden myyminen Maatilalta suoraan kuluttajalle Ternimaito enintään 2500 kg vuodessa Muu raakamaito enintään 2500 kg vuodessa Riistaa (10 hirveä, 30 peuraa, 50 metsäkaurista), pienriistaa (kani, jänis 1000 kpl) ja riistalintuja (3000 kpl) voi myydä suoraan kuluttajalle Kananmunat (ml torimyynti ja ovelta ovelle myynti) enintään 10 000 kg Muut linnunmunat, enintään 2500 kg KUN MÄÄRÄT YLITTYVÄT NIIN pääsääntöisesti tulee perustaa ELINTARVIKEHUONEISTO (tai kanamunapakkaamo tai LAITOS)
Alkutuotannon tuotteiden toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin Kuten yleensäkin vähittäismyyntiin toimittaminen, niin tässä ei ole määrärajoja MUTTA kun pysyy tiettyjen kg-määrien alapuolella niin ei tarvitse tehdä omavalvontakuvausta, kirjanpitovelvoite ja velvoite tiedottaa vaaroista alkutuotannon tuotteissa, ovat edelleen olemassa KASVISTEN JA HUNAJAN osalta rajat (kg) samoja kuin edellä
Alkutuotannon tuotteiden toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin Lehtivihannekset, enintään 5000 kg vuodessa Muut kasveista peräisin olevat ja sienet, enintään 10 000 kg vuodessa Hunaja, enintään 1000 kg vuodessa Kanamunat vähittäiskauppoihin poikkeusalueella Muut linnunmunat enintään 2500 kg vuodessa Jäädytetty ternimaito, enintään 2500 kg vuodessa JOS MÄÄRÄT tai rajat YLITTYVÄT niin myös omavalvonnan kuvaus Luonnonvaraiset jänikset ja kanit, enintään 1000 eläintä vuodessa ja luonnonvaraiset linnut, enintään 3000 eläintä vuodessa JOS MÄÄRÄT YLITTYVÄT NIIN LIHANTARKASTUS ja RIISTANKÄSITTELYLAITOS tai TARKASTAMATTA RIISTAelintarvikehuoneistoon
Riista vähittäiskauppaan Riista voidaan suolistaa metsässä ja toimittaa nylkemättömänä RIISTAelintarvikehuoneistoon, jossa riistan lihan voi leikata ja toimittaa sieltä vähittäismyymälään. Määrä vuodessa -10 hirveä, 30 peuraa, 50 metsäkaurista -1000 jänistä tai kania, 3000 lintua RIISTAelintarvikehuoneiston hygieniavaatimukset ovat ilmoitettavien elintarvikehuoneistojen asetuksen liitteessä Metsästystä koskevat hygieniavaatimukset ovat alkutuotantoasetuksen liitteessä
Kaupan takahuone Esim. myymälä ja myymälän takahuone ovat elintarvikehuoneisto, myymälän takahuoneessa voi käsitellä eläimistä saatavia elintarvikkeita myymälää ja myyntiä varten Näitä elintarvikehuoneistossa tehtyjä ja käsiteltyjä ei voi enää viedä laitokseen Toiseen elintarvikehuoneistoon eli esim toiseen myymälään voi viedä 1000 kg tai korkeintaan 30% tuotteista vuodessa, esim 10 000 kg:sta voi viedä 3000 kg.
UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ Avaa mahdollisuuksia lähiruuan markkinoinnille Lisää myös yritysten vastuuta mm. myyntiaikojen ja näytteiden ottamisen osalta