Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan 17.4.2007 LABQUALITY, Helsinki Pirjo Ilanne-Parikka Sisätautien el, diabeteksen hoidon erityispätevyys Ylilääkäri Suomen Diabetesliitto/Kuntoutus ja koulutus, Tampere
Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan Vieritestaus hoitoyksikössä Verensokerin mittauksen tavallisia tilanteita Omaseuranta (kotiseuranta) (ketoaineiden mittaus) (Glykohemoglobiini A1c) Vieritestaus? Yksittäisen hoitoprosessin sujuvuus Asiakkaan näkökulmasta Työntekijän ja organisaation näkökulmasta Nopean päätöksenteon mahdollisuus Hinta Analyysi, henkilö/aikaresurssi, laitteistot, kouluttautuminen Laatu Analyysi, luotettavuus, nopeus, helppous, dokumentaatio, hyödyntäminen
Verensokerin vieritestaustilanteita hoitoyksiköissä Perusterveydenhuolto Vastaanottotoiminta Lääkäri Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja Ohjaus ja opetus, toiminnan arviointi, kontrollinäytteet Vuodeosastohoito Työterveyshuolto Kotisairaanhoito / kotisairaalahoito Sosiaalihuollon laitokset, esim. Vanhukset Kehitysvammaiset Akuutti sairaanhoito Diabetesosasto / sisätautiosasto Lastentaudit Synnytysosasto Leikkausosastot Sydänosasto ja -valvomo Tehohoito ja anestesia Pitkäaikainen sairaalahoito
Verensokerin mittauksen tavallisia tilanteita käytännössä Diabeteksen ehkäisy => prediabeteksen toteaminen IFG (Impaired Fasting Glucose)ja IGT (Impaired Glucose Tolerance) Oireettoman diabeteksen seulonta Diabeteksen diagnosointi päivystystilanteessa Diabeetikon akuuttitilanteiden diagnosointi ja glukoositasapainon hallinta Ketoasidoosi / Nonketoottinen kooma Shokki ja muut matalan verensokerin tilanteet Muu akuuttisairaus tms jossa tarvitaan lisättyä vs seurantaa Infektiot Astman paheneminen Kortisonihoito Trauma Sydän- verenkiertotapahtuma Akuutti ja jonosta tuleva kirurgia Raskaus ja synnytys
Verensokerin mittauksen tavallisia tilanteita käytännössä Ei-diabeetikoiden glukoositasapainon hoito Leikkaukset Tehohoito Vastasyntyneiden hypoglykemia tilanteet
Verensokerin mittauksen tavallisia tilanteita käytännössä Hoidon säätäminen Eri diabetestyypit Insuliiniresistenssi / insuliinin eriasteinen puutos T1D, T2D, muu diabetes, raskausdiabetes Ruokavalion, liikunnan ja lääkityksen yhteensovitus parhaimman mahdollisen glukoositasapainon saavuttamiseksi Lääke/insuliinihoidon aloitus Lääkityksen sisäänajo Insuliinihoidon sisäänajo Insuliinihoidon säätäminen Pidempiaikainen Päivittäinen omaseuranta Erityistilanteet: sairauspäivät, vaihteleva liikunta, toimenpiteet Hoidon pitkäaikaisseuranta Hoitotavoitteiden saavuttaminen Tihennetty seuranta ennen vastaanottoa Verensokeri, ruokailu (hiilihydraatit), liikunta
Insuliinihoidon säätämisen esimerkit T1D hoitotasapainon korjaaminen Perusinsuliinin annos Verensokeri ennen aterioita, nukkumaan mennessä (+yöllä) Ateriainsuliinin annos hoidon opetteluvaiheessa Verensokeri ennen ateriaa ja 1.5 t aterian jälkeen Hiilihydraatit Korjausinsuliini (tilapäinen) Onko verensokeri ennen ateriaa tavoitetasolla T2D perusinsuliinihoidon aloitus Aluksi vs joka aamu, jatkossa esim. 3 aamuna viikossa, joiden keskimääräisen tason mukaan insuliiniannosta säädetään itse tai hoitajan kanssa Tarpeen mukaan harvemmin ennen ja 1.5 t jälkeen pääaterian ja nukkumaan mennessä
Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan- yhteenvetoa Hoidon tavoitteet aikaisempaa tiukemmat Hoidon muuttuminen Vuodeosastolta poliklinikalle ja avohoitoon Hoitotavoissa enemmän vaihtoehtoja Potilas säätää itse hoitoaan omaseurannan perusteella Insuliinihoito lisääntyy Kulloinkin kyseessä olevan hoitoprosessin sujuvuus Asiakkaan näkökulmasta Työntekijän ja organisaation näkökulmasta Optimaalinen kokonaishinta / laatutavoitteet Nopean päätöksenteon tarve Päivystystilanteet Hoidon välitön muuttaminen tuloksen perusteella Omahoidon ohjaaminen ja seuranta
Kirjallisuutta ADA: Bedside Blood Glucose Monitoring in Hospitals Diabetes Care 27: 104S;2004. www.diabetes.org Sacks D, Bruns D, Goldstein D, Maclaren N, McDonald, Parrott M: Guidelines and recommendations for laboratory analysis in the diagnosis and management of diabetes mellitus. Diabetes Care 25:750 786, 2003.www.diabetes.org Goldstein D, Little R, Lorenz R, Malone J, Nathan D, Peterson C, and Sacks D: Tests of Glycemia in Diabetes Diabetes Care 27: 1761-1773;2004. www.diabetes.org Ilanne-Parikka P, Kangas T, Kaprio EA, Rönnemaa T (toim.): Diabetes, Kustannus Oy Duodecim 2006. Linko L, Lampe K, Ihalainen J, Mäkelä M, Sintonen H: Verensokerin omaseuranta diabeteksen hoidossa. Finohta raportti 24/2005. www.stakes.fi/finohta/raportit Linko L: Verensokerimittarin valinta ja laadunvarmistus. Diabetes ja lääkäri 2/2001. www.diabetes.fi