DIABETESLAPSI KOULUSSA

Transkriptio

1

2 DIABETESLAPSI KOULUSSA - Opas kouluille diabetesta sairastavan lapsen hoidosta Minna Jaurakkajärvi Moona Kivimaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy Kevät 2015 Kansikuva Suvi Mannonen

3 LUKIJALLE Vuosittain Suomessa sairastuu diabetekseen noin 500 alle 15- vuotiasta lasta. Tässä iässä se on yleensä poikkeuksetta tyypin 1 diabetes. Diabeetikkojen määrä on koko ajan kasvamassa ja määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan 10 vuodessa. Tämän vuoksi tiedon ja tuentarve diabetekseen liittyen on suuri terveyden edistämisen kannalta. Tämän oppaan ovat laatineet opinnäytetyönään Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n sairaanhoitajaopiskelijat Minna Jaurakkajärvi ja Moona Kivimaa. Opas on tehty Simon, Utajärven ja Vaalan alakoulujen henkilökunnalle tueksi diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaiseen hoitoon. Oppaassa ohjeistetaan verensokerin mittaaminen ja insuliinin pistäminen. Lisäksi oppaan lopussa on ohjeistettu, miten toimitaan tilanteissa, kun lapsella on liian matala verensokeriarvo eli hypoglykemia, verensokeriarvo on liian korkea eli hyperglykemia tai lapselle on kehittynyt ketoasidoosi eli happomyrkytystila. 3

4 SISÄLTÖ LUKIJALLE KOULU DIABETESLAPSEN TUKENA LAPSEN DIABETES Diabeteksen hoito Pistopelko VERENSOKERIN MITTAAMINEN INSULIININ PISTÄMINEN HYPOGLYKEMIA HYPERGLYKEMIA KETOASIDOOSI ELI HAPPOMYRKYTYS LÄHTEET

5 1 KOULU DIABETESLAPSEN TUKENA Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt vuonna 2010 toimintamallin diabetesta sairastavan lapsen koulupäivänaikaisesta hoidosta, mutta tätä ei ole nimenomaisesti säädetty millään tavalla. Toimintamallin tarkoituksena on kuvata hoitokäytännöt ja tapa, kuinka diabetesta sairastavan lapsen hoidon tukeminen järjestetään koulupäivän aikana. Toimintamallissa korostetaan, että ensisijainen vastuu hoidosta on lapsen huoltajilla. Koska huoltajilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tähän koulupäivän aikana, omahoidon toteutus täytyy suunnitella siten, että lapsi saa tarvittaessa apua ja tukea aikuiselta koulupäivänkin aikana. Toimintamallin taustalla ovat onnistuneet käytännön kokemukset. Koulun opetushenkilökunta voi omalla suostumuksellaan osallistua oppilaan lääkehoidon toteuttamiseen, mutta siihen ei voida velvoittaa. Kun lapsella todetaan diabetes, erikoissairaanhoidosta lähetetään tieto asiasta kouluterveydenhuoltoon vanhempien suostumuksella. Vanhempien ja koulun tulisi sopia hyvissä ajoin niistä diabeteksen hoitoon liittyvistä asioista, joissa lapsi tarvitsee koulun henkilökunnan tukea. Koulussa tulisi pitää palaveri, jossa asioista sovitaan ja sovitut asiat kirjattaisiin suunnittelulomakkeeseen. Palaveriin osallistuisivat sairas- 5

6 tava lapsi ja hänen vanhempansa, opettaja, kouluterveydenhoitaja sekä diabeteshoitaja. Mikäli lapsi ei vielä itse pysty pistämään insuliinia, terveydenhuollon ammattihenkilö opettaa esimerkiksi opettajan pistämään lapselle insuliinin. Opettajalla on lupa pistää insuliini, kunhan osaaminen on varmistettu ja vanhemmat antaneet luvan osallistua hoitoon. Ennen luvan antamista ovat lääkitsemiseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet kerrottava lääkitsemiseen ryhtyvälle sekä hänen esimiehelleen. 6

7 2 LAPSEN DIABETES Tyypin 1 diabetes eli vanhalta nimeltä sokeritauti on pitkäaikaissairaus, jossa haiman insuliinihormonia tuottavat Langerhansin saarekesolut ovat tuhoutuneet. Tästä syystä tyypin 1 diabeetikko on pistoksina annetusta insuliinista täysin riippuvainen. Suomessa diabetes on toiseksi yleisin pitkäaikaissairaus. Lapsuus- ja nuoruusiässä diabeteksen oireet ilmenevät yleensä nopeasti ja rajusti. Tyypillisimpiä oireita lapsella ovat väsymys, huono ruokahalu sekä lisääntynyt virtsaamisen ja juomisen tarve. 2.1 Diabeteksen hoito Diabetesta sairastavan lapsen hoidon tavoitteena on turvata lapsen normaali kasvu ja kehitys. Tärkeää on, että lapsi voi käydä normaalisti koulua, leikkiä ja harrastaa. Onnistuneen hoidon perusedellytyksenä ovat hoitotasapaino sekä asianmukainen omaseuranta ja -hoito. Omaseurannan oleellinen osa on verensokerin pikamittaus. Lapsilla verensokeriarvo olisi hyvä olla: Ennen ateriaa 4-7 mmol/l Noin kahden tunnin jälkeen ateriasta alle 8-10 mmol/l 7

8 Keskeisin hoitomuoto on elinikäinen insuliinikorvaushoito. Lapsilla ateriainsuliinin annosta mietitään aterioilla saatujen hiilihydraattien, verensokeritason ja liikunnan määrän mukaan. Ateriainsuliini on suositeltavaa annostella aterioinnin alkaessa tai sen aikana. Hyvän hoitotasapainon säilyttämisen vuoksi on tärkeää osata laskea hiilihydraatit oikein ja miettiä jokainen insuliiniannos tarkasti. 2.2 Pistopelko Pistopelko on yleisempi pienillä lapsilla, mutta voi esiintyä myös vanhemmilla lapsilla. Aikuisen tulee olla jämäkkä ja varma pistämisestä. Lapselle ei saa antaa päätäntävaltaa pistämisestä eikä vanhempi saa näyttää epävarmalta, koska lapsi vaistoaa tämän. Rutiinit ja lapsen osallistuminen tuettuna pistämiseen auttavat pelkoon. Lapsi voi esimerkiksi päättää pistopaikan tai painaa kynän männän alas pistettäessä. Mikäli pelko on niin kova, etteivät kotikonstit auta, täytyy hakea apua diabeteshoitajalta tai psykologilta. 8

9 3 VERENSOKERIN MITTAAMINEN Lapsilta verensokeri voidaan mitata mistä sormesta tahansa. Näytteen ottamista on syytä kuitenkin välttää aivan kynnen vierestä, koska se altistaa kynsivallintulehdukselle ja aiheuttaa enemmän kipua. Jokaisella näytteenottokerralla sormenpäätä tulisi vaihtaa, jotta sormenpäät eivät kipeytyisi eikä iho kovettuisi. Lapsen tulee pestä ja kuivata kätensä huolellisesti ennen näytteenottoa. Lapsen kädet tulee olla lämpimät ennen näytteen ottamista. 1. Kerää tarvittavat välineet. Tufferi = Tehdaspuhdas lappu Lansetti = Pistolaite verinäytteen ottamista varten 9

10 2. Desinfioi kätesi. 3. Aseta liuska verensokerimittariin. 4. Paina lansetilla reikä sormeen. 10

11 5. Pyyhi ensimmäinen veripisara pois ja ota näyte toisesta pisarasta. Älä lypsä tai pumppaa näytteenottopaikkaa, jotta näytteeseen ei tule kudosnestettä, joka aiheuttaa virheellistä tulosta. 6. Kosketa liuskan kärjellä veripisaraa. 7. Paina pistokohtaa tufferilla ja laita laastari pistokohtaan. 8. Kirjoita mittaustulos muistiin omaseurantavihkoon. Mikäli tulos on potilaan oloon nähden poikkeava, tulee tehdä uusintamittaus tuloksen varmistamiseksi. 11

12 4 INSULIININ PISTÄMINEN Pistopaikat ovat lapsilla pakaroiden yläulkoneljännes, reiden ulkosyrjä ja vatsassa navan ympärys. Pitkävaikutteiset insuliinit suositellaan pistettävän reiteen tai pakaraan ja lyhytvaikutteiset insuliinit vatsaan. Sekoiteinsuliinit suositellaan pistettäväksi vatsaan. Lapsille insuliinia pistetään yleensä monikäyttöisellä insuliinikynällä ja kertaneulalla, kuten alla olevassa kuvassa on esillä. Mikäli lapsen iho on likainen, se tulee puhdistaa ennen pistämistä. 12

13 1. Kääntele insuliinikynää parikymmentä kertaa ylösalaisin rauhallisesti, jotta insuliiniseos sekoittuu tasaisesti. 2. Aseta insuliinikynään uusi insuliinineula. 3. Tarkista kynän toimivuus ennen pistämistä Käännä kynän päästä annostelunuppia 1 2 yksikön verran Poista neulasta suojus ja paina annostelunuppi pohjaan. Mikäli kynän neulaan tuli pisara insuliinia, on kynä toimiva. 4. Käännä annostelunupista haluttu pistettävä insuliinimäärä. 13

14 5. Poimuta iho peukalon ja etusormen väliin. 6. Pistä neula 45 asteen kulmassa. 7. Paina mäntä pohjaan hitaasti. 8. Vapauta poimu ja odota noin kymmenen sekuntia, jotta insuliini kerkeää imeytyä hieman. 9. Vedä neula pois ja paina pistokohtaa hetki tufferilla. 10. Irrota neula varovasti insuliinikynästä. HUOM! Muista vaihtaa neula joka kerta. Pistopaikkaa tulee vaihdella usein, ettei tule kovettumia. Kovettuneelle alueelle ei saa pistää, koska se vaikuttavaa insuliinin imeytymiseen. 14

15 5 HYPOGLYKEMIA Liian matalasta verensokerista eli hypoglykemiasta puhutaan, kun verensokeri on alle 4 mmol/l. Joskus verensokeriarvo voi laskea liian alas, esimerkiksi, jos välipala on unohtunut syödä tai jos liikunnan määrä on normaalia suurempi. Oireet: Vapina Heikotus Nälkä Väsymys Epäselvä puhe Hikoilu Ärtyneisyys Ihon kalpeus Näköhäiriöt Keskittymiskyvyn heikkeneminen 15

16 Hoito: Anna jotain syötävää tai juotavaa (esimerkiksi 1 dl tuoremehua tai 4-6 palaa sokeria) Oireiden tulisi helpottua 4-6 minuutin kuluessa, mutta mikäli ne eivät helpota anna toinen annos Tehokas ensiapuna käytettävä lääke on glukagoni-pistos, Glucagen (mikäli lapsella on tällainen) Syötävää ei tule antaa, mikäli lapsi on tajuton! Jos lapsi on tajuton, toimi seuraavanlaisesti: Aseta lapsi kylkimakuuasentoon kuvanmukaisesti Turvaa hengitys kohottamalla leukaa ylöspäin Sivele suunlimakalvoille esimerkiksi siirappia Mikäli lapsi ei tule tajuihinsa minuutin kuluessa, soita 112 tai toimita lapsi välittömästi lähimpään terveyskeskukseen/sairaalaan. 16

17 6 HYPERGLYKEMIA Hyperglykemiasta puhutaan silloin, kun verensokeri on liian korkea. Verensokeri saattaa nousta liian korkealle, esimerkiksi silloin, jos insuliini on unohtunut pistää tai lapsi on syönyt arvioitua enemmän. Oireet: Janon tunne Väsymys Voimattomuus Hoito: Pistetään ohjeen mukaan lyhyt- tai pikainsuliinia. 17

18 7 KETOASIDOOSI ELI HAPPOMYRKYTYS Tyypin 1 diabeetikolle saattaa kehittyä ketoasidoosi eli happomyrkytys, jos diabeetikko on yli vuorokauden ilman insuliinia. Tällöin verensokeripitoisuus nousee ja ketoaineita eli happoja alkaa kertyä elimistöön. Oireet: Asetonin haju hengityksessä Väsymys Punakka iho Pahoinvointi Vatsakivut Syvä ja haukkova hengitys Uneliaisuus Tajunnan häiriöt Hoito: Aseta lapsi kylkimakuuasentoon Turvaa hengitys kohottamalla leukaa ylöspäin Toimita lapsi välittömästi sairaalaan tai soita 112! 18

19 LÄHTEET ACCU-CHEK Seuranta. Viitattu Autio, E. & Härmä-Rodriquez, S Diabetes kouluikäisellä - opas kouluille. Suomen Diabetesliitto ry. 7. painos. Kirjapaino Hermes Oy. Bayer HealthCare Understanding Blood Glucose Control. Viitattu Coco, K., Lahti, L. & Simola, R Hoito ja huolenpito painos. Helsinki: WSOYpro Oy DIABETES CARE by Bayer Miten otan hyvän näytteen sormesta?. Viitattu Diabetesliitto Lapsen diabetes. Opas perheelle. 7 painos. Tampere: Kirjapaino Hermes Oy. Himanen, O Hyvä hoito on tärkeää. Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnemaa, M-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. 6., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim. Härmä-Rodriguez, S., Marttilan J. & Saha, M-T Lapsen diabetes muuttaa perheen arkea. Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnemaa, M-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. 6. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 332. Iivanainen, A Hormonit ja sisäeritysairaudet.iivanainen, A., Jauhiainen, M. & Syväoja, P. Sairauksien hoitaminen terveyttä edistäen. Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi, 550, Ivanainen, A. & Syväoja, P Hoida ja Kirjaa painos. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Jalanko, H Diabetes lapsella. Terveyskirjasto. Viitattu Keskinen, P Lapsidiabeetikkojen hoidon tavoitteet. Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnemaa, M-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. 6., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim. Knip, M. & Sipilä, I Diabetes. Teoksessa J. Rajantie, J. Mertsola & M. Heikinheimo (toim.) Lastentaudit. 4., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim. Laliberte, R Diabetes kuriin: Kaikki mitä on tiedettävä diabeteksesta. Suom. T. Hartikainen. Slovakia: Neografia. Leppiniemi, E Näytteenottolaitteet ja lansetit. Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnemaa, M-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. 6., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim. Leppiniemi, E Verinäytteen ottaminen. Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnemaa, M-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. 6., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim. 19

20 Saha, M-T. & Härmä-Rodriguez, S Lasten ja nuorten verensokerin omaseuranta. Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnemaa, M-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. 6., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim. Saha, M-T. & Härmä-Rodriguez, S Verensokerin mittaaminen ja mittausvälineet. Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnemaa, M-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. 6., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim. Saha, M-T Lapsen diabeteksen oireet. Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnemaa, M-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. 6. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, Saha, M-T Lapsen diabeteksen oireet. Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnemaa, M-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. 7. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, Saraheimo, M Mitä diabetes on?. Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnemaa, M-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. 6., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 26. Saraheimo, M Tyypin 1 diabetes. Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnemaa, M-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. 6., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim. Suomen Diabetesliitto Yleistä diabeteksesta. Viitattu Suomen Diabetesliitto Lapsen diabetes. Viitattu Suomen Diabetesliitto Tyypin 1 diabetes. Viitattu Suomen Diabetesliitto Verensokerin mittaaminen. Viitattu Suomen Diabetesliitto Verensokeri. Viitattu Sosiaali- ja terveysministeriö Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta. Selvityksiä 2010: 9. Viitattu THL Diabetes. Viitattu Vauhkonen, I. & Holmström, P Sisätaudit. 4., uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy 20

21 Tekijät: Minna Jaurakkajärvi Moona Kivimaa Ohjaajat: Terttu Koskela Tuula Nissinen Oulun ammattikorkeakoulu Oy Yhteistyökumppanit: Vaalan alakoulu: Liisa Leinonen Utajärven alakoulu: Erkki Väänänen Simon alakoulu: Kyösti Rajanen