Leikki-ikäisen diabetes Opas päivähoitoon
|
|
- Tiina Melasniemi
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Leikki-ikäisen diabetes Opas päivähoitoon
2 Leikki-ikäisen diabetes Opas päivähoitoon Opas pohjautuu Diabetesliiton aiemmin julkaisemaan Diabetes leikki-ikäisellä -oppaaseen. Kustantaja: Suomen Diabetesliitto ry Käsikirjoittajat: Anu-Maaria Hämäläinen, Kaja Normet ja Eija Ruuskanen Toimitus: Mervi Lyytinen Kuvitus: Vappu Ormio Taitto: Aino Myllyluoma ISBN painos Kirjapaino: Hämeen Kirjapaino Oy Tilaukset: Diabetesliitto p (keskus ma pe)
3 Lukijalle Oletpa perhepäivähoitaja tai töissä päiväkodissa, tämä opas on tarkoitettu sinulle tueksi, kun ryhmääsi tulee lapsi, jolla on diabetes. Kerromme, mitä diabetes on ja miten se tulee huomioida hoitopäivän aikana. Lapsen diabeteksen hoidon päämäärä on, että lapsi tuntee itsensä terveeksi ja voi hyvin. Lapsi voi leikkiä ja harrastaa haluamiaan asioita diabeteksesta huolimatta. Onnistunut hoito turvaa sen, että lapsi kasvaa, kehittyy ja itsenäistyy normaalisti. Diabeteksen hoito sovitetaan lapsen päivärytmiin. Diabeteksen hoitoon liittyvät toimet voidaan niveltää päiväkodin toimintoihin. Lapsi voi leikkiä ja harrastaa mieluisia asioita diabeteksesta huolimatta. Yhteistyössä vanhempien kanssa sovitaan, mitä diabetekseen liittyviä hoitotoimia lapsi tarvitsee hoitopäivän aikana ja kuka niistä huolehtii. Lisäksi vanhemmat yhdessä lapsen diabeteshoitopaikan diabetes hoitajan tai kuntoutusohjaajan kanssa varmistavat riittävän ohjauksen, jotta kaikki voivat tuntea olonsa turvalliseksi päivän aikana. 3
4 Mitä diabetes on? Diabetes on energia-aineenvaihdunnan häiriö, jossa veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Diabetesta on kahta päätyyppiä: tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes. Tyypin 1 diabetes puhkeaa, kun haiman insuliinintuotanto hiipuu ja lopulta lakkaa kokonaan. Insuliinintuotannon loppuminen johtuu haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutumisesta. Syytä solu tuhoon ei tiedetä, eikä tyypin 1 diabetesta osata vielä ehkäistä. Tyypin 1 dia beteksen oireet ovat yleensä selvät: lisääntynyt virtsaneritys, jano, laihtuminen ja väsymys. Lasten diabetes on Suomessa lähes poikkeuksetta tyypin 1 diabetesta. Tyypin 2 diabeteksessa haiman insuliinintuotanto jatkuu, mutta insuliinin vaikutus on heikentynyt ja sen eritys on häiriintynyt ja riittämätöntä. Alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen on vahvasti perinnöllinen, mutta elämäntavoilla voi vaikuttaa sairauden puhkeamiseen. Ehkäisyn avainkeinoja ovat hyvä ja terveellinen ravitsemus, painonhallinta ja säännöllinen liikunta. Insuliini on elämälle välttämätön hormoni, joka säätelee elimistön energia-aineenvaihduntaa ja sokeritasapainoa. Vain insuliinin avulla elimistö pystyy käyttämään kaiken ravinnon hyväkseen. Insuliinin tehtävä on kuljettaa ravinnosta saatu sokeri kudoksiin, joille se on tärkeä energianlähde. Insuliinilla on suuri merkitys lapsen kasvussa ja lihaksiston kunnon ylläpitämisessä. 4
5 Diabeteksen yleisyys lapsilla Tyypin 1 diabetes on yleisimpiä lasten pitkäaikaissairauksia Suomessa. Väkilukuun suhteutettuna lasten diabetes on meillä yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Vuosittain dia betekseen sairastuu noin 500 alle 15-vuotiasta. Kaikkiaan Suomessa on noin alle 15-vuotiasta, jolla on diabetes. Tyypin 2 diabetes todetaan hyvin harvoin lapsuudessa. 5
6 Diabeteksen hoidon tavoitteet Diabeteksen hoidon tavoitteena on lapsen päivittäinen hyvinvointi sekä normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen. Diabeteksen hoito perustuu elimistöstä puuttuvan insuliinin korvaamiseen insuliinipistoksin tai pumpulla annostellen. Hoidossa on sovitettava yhteen insuliinin, ruuan ja liikunnan vaikutus verensokeriin. Tavoitteena on, että diabetesta sairastavan verensokeritaso olisi lähellä ei-diabeetikon verensokeritasoa. Insuliini ja liikunta laskevat verensokeria, ja ruuan sokeristuvat ravintoaineet (hiilihydraatit) nostavat sitä. Ruokailun jälkeen verensokeri ei saisi nousta liian korkeaksi. Se ei myöskään saisi laskea liikaa insuliinin tai liikunnan vaikutuksesta. Veren- tai kudossokerin säännöllinen seuranta auttaa sokeritasapainon saavuttamisessa ja ylläpitämisessä. Alle kouluikäinen ei vielä ymmärrä hoidon pelisääntöjä, joten hoito on aikuisten vastuulla. Päivähoitohenkilökunnan ei kuitenkaan tarvitse päättää hoidosta, vaan vanhemmat antavat ohjeet siitä, miten erilaisissa tilanteissa toimitaan. Hyvä yhteistyö luo edellytykset lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa. Diabeteksen hoidon pitkän ajan tavoite on diabetekseen liittyvien lisä sairauksien ehkäisy. Hyvä hoitotasapaino ehkäisee ja hidastaa lisä sairauksien kehittymistä ja antaa siten mahdollisuuden hyvään elämään. Lapsuusajan sokeritasapaino vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen. 6
7 Päivähoidon ja kodin yhteistyö Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa lapsen diabeteksen hoidosta vastaavat aina aikuiset. Kun päivähoidon henkilökunta tuntee perusasiat diabeteksesta ja sen hoidosta ja kun tehtävät ja vastuut on jaettu henkilökunnan kesken selkeästi, kaikki osapuolet voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Diabeteksen hoitoon liittyvät järjestelyt tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen päivähoidon alkua, jotta päivähoidossa työskentelevät ehtivät hankkia tarvitsemansa valmiudet. On hyvä pitää yhteistyöpalaveri, jossa ovat mukana lapsen vanhemmat, lapsen diabeteshoitopaikan diabeteshoitaja tai kuntoutusohjaaja, mahdollisesti ravitsemusterapeutti sekä lapsen hoidosta ja ruokailusta vastaavat henkilöt päivähoidosta. 7
8 Yhteistyöpalaveri kannattaa järjestää mahdollisimman pian myös sellaisissa tilanteissa, kun päivähoidossa jo oleva lapsi sairastuu dia betekseen tai vaihtaa päiväkotiryhmää sairastumisen jälkeen. Asioiden sujuminen on varmistettava aina hoitajien tai lapsen ryhmän vaihtuessa. Muutoinkin palaveri kannattaa kutsua koolle vähintään kerran vuodessa, jotta lapsen tilanne voidaan päivittää. Yhteistyöpalaverissa käydään läpi diabeteksen hoidon pääasiat ja toiminta erityistilanteissa, esimerkiksi miten toimitaan, jos lapsen verensokeri on liian matala. Tarkoituksena on turvata päivän sujuminen sekä lapselle että henkilökunnalle. Diabeteksen hoitoon liittyvistä vastuualueista sovitaan yhdessä ja asiat kirjataan sopimukseen. Diabeteksen hoitoon liittyvät sovittavat asiat: Milloin lapselta mitataan verensokeria tai tarkastetaan kudossokeri? Miten ja milloin insuliinia annostellaan? Kuinka paljon insuliinia annostellaan? -- Monipistoshoidossa valmis taulukko auttaa oikean annoksen valinnassa. Diabeteshoitopaikan diabeteshoitaja neuvoo vanhempia taulukon laatimisessa. -- Jos lapsella on pumppuhoito, neuvotaan pumpun annosoppaan käyttö. Kuinka paljon hiilihydraattia annetaan matalan verensokerin korjaamiseen? Annetaanko ulkoleikkeihin lähtiessä lisävälipala? Missä tilanteissa otetaan yhteyttä vanhempiin? 8
9 Sopikaa yhdessä, kuka päivähoidon henkilökunnasta vastaa ruokailuun liittyvistä asioista vastaa veren- tai kudossokerin seurannasta vastaa insuliinin pistämisestä tai pumpulla annostelusta toimii yhteyshenkilönä kodin ja päivähoidon välillä (ilmoittaa mahdollisista muutoksista, retkistä ja hoidon sujumisesta). 9
10 Lapset ovat kiinnostuneita kaikesta, mitä ympärillä tapahtuu. On siis hyvä, että myös lapsen päivähoitoystävät tietävät diabeteksesta. Lasten iästä riippuen diabetesta voidaan käydä läpi yhdessä leikin, sadun tai jutustelun kautta. Diabetesliiton sivustolta löytyy aineistoa aiheen käsittelyn pohjaksi. Oleellinen tieto kansioon Päivähoidossa on hyvä olla lapsesta kansio, josta löytyvät oleelliset tiedot helposti ja nopeasti. Kansiossa on hyvä säilyttää myös sopimusta siitä, kuka päivähoidon henkilökunnasta vastaa ruokailuun liittyvistä asioista, veren- tai kudossokerin seurannasta, insuliinin annostelusta tai toimii yhteyshenkilönä kodin ja päivähoidon välillä, esimerkiksi ilmoittaa vanhemmille mahdollisista muutoksista, retkistä ja hoidon sujumisesta. Kansiossa on hyvä olla myös ensiapuohjeet liian matalan verensokerin varalta. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut vuonna 2012 kunnille ohjeet pitkäaikaissairaan lapsen lääkehoidon turvallisesta toteuttamisesta päivähoidossa. 10
11 Kuntainfossa 5/2012 todetaan muun muassa, että: Pitkäaikaissairaan lapsen lääkehoitoon liittyvät toimet ovat maallikoille opittavissa ja niitä toteutetaan osana normaalia arkea myös kotioloissa. Työnantajan tulee järjestää lääkehoitoa toteuttaville päivähoidon työntekijöille perehdytys ja lisäkoulutus tehtävään. Työntekijöiden osaaminen tulee myös varmistaa. Päivähoidon työntekijöille järjestettävästä pistos- ja pumppuhoidon opetuksesta vastaa lääkäri tai terveydenhuollon ammattilainen, jolle lääkäri on tehtävän osoittanut. Riittävä osaaminen varmennetaan, ja päivähoidon työntekijä saa osaamisestaan kirjallisen todistuksen (tarkemmin aiheesta: Kuntainfo 5/2012). Tämän koulutuksen järjestää se erikoissairaanhoidon yksikkö, jossa lapsen diabetesta hoidetaan. Päivähoidossa voidaan käyttää hoitotoimista sopimiseen samaa lomaketta kuin koulussa: Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaiseen hoitoon. Lomakkeeseen pääsee Diabetesliiton verkkosivulta Sieltä löytyy ajantasainen tieto diabeetikkolasten päivähoidon sääntelystä ja ohjeistuksesta. 11
12 Insuliinihoito Terve haima erittää insuliinia koko ajan pientä määrää (perusinsuliinin eritys). Aterioilla insuliinin eritys kiihtyy vastaamaan ruuasta tulevia ravintoaineita (ateriainsuliinin eritys), ja siksi verensokeri pysyy ei-diabeetikolla normaalina myös syömisen jälkeen. Päivittäinen insuliinihoito on välttämätöntä. Koska insuliinia ei erity tyypin 1 diabeteksessa, puuttuva insuliini pitää korvata. Insuliinia ei voi ottaa suun kautta, koska se hajoaisi suolistossa. Insuliini annos tellaan joko kynällä tai pumpulla. Monipistoshoidossa annostellaan pitkävaikutteista insuliinia perusinsuliinin tarpeen kattamiseksi 1 2 kertaa päivässä. Pikainsuliinia pistetään kaikilla aterioilla. Aterioilla insuliiniannoksen suuruus määräytyy syötävän ruuan hiilihydraattimäärän ja verensokeritason perusteella. Annos annetaan insuliinikynällä. Niissä käytettävät neulat ovat erittäin pieniä ja teräviä, joten pistäminen ei juuri aiheuta kipua. Pistämiseen käytettävät välineet ovat helppokäyttöisiä. Pistosalueita ovat pakarat, reidet ja vatsan alue, kyljet mukaan lukien. Alle kouluikäinen lapsi ei yleensä pistä kynällä itse, joten hän tarvitsee siihen aikuisen apua. Aterialla pistettävä insuliiniannos = ruuan hiilihydraattien määrän mukainen insuliiniannos + tarvittaessa korjausinsuliini 12
13 Pumppuhoidossa insuliini annostellaan mukana kannettavalla laitteella. Leikki-ikäisen pumppu kulkee usein joko repussa tai vyölaukussa. Pumpussa on säiliö insuliinille, ja insuliini siirtyy katetriksi kutsutun letkun kautta ja kanyylin välityksellä ihon alle. Pumppu ohjelmoidaan antamaan perusinsuliinia sopivina annoksina sykäyksittäin ihon alle. Kanyylia tai muita pumppuhoitovälineitä ei tarvitse vaihtaa päivähoitopäivän aikana. Ateriainsuliini otetaan napinpainalluksella ennen aterioita. Osa insuliini pumpuista toimii yhteistyössä kudossokeripitoisuutta mittaavan laitteen ("sensorin") kanssa. Alle kouluikäinen lapsi voi hyvinkin osata käyttää insuliinipumppuaan teknisessä mielessä, mutta insuliinin annostelun ajankohdan ja määrän päättää aina aikuinen. Vanhemmat ohjaavat hoitohenkilö kunnalle, miten lapsen pumpulla otetaan ateria-annos. 13
14 Ruokailu Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma, johon liittyy myös kasvatuksellinen puoli: opitaan pöytätapoja, käyttämään ruokailuvälineitä ja maistelemaan uusia makuja. Syömisessään lapset voivat olla hyvin erilaisia. Syömiseen voi kulua pitkä aika tai ruoka on hetkessä syöty. Jotkut valikoivat ruokia, kaikki ei tunnu maistuvan. Aterialla arvioidaan hiilihydraattimäärä, koska pikainsuliini annostellaan sen mukaisesti. Lapsi, jolla on diabetes, syö päivähoidossa samanlaista terveellistä ruokaa samaan aikaan kuin muutkin. Aterialla arvioidaan hiilihydraattimäärä, koska pikainsuliini annostellaan sen mukaisesti. 14
15 Lapsen syömä hiilihydraattimäärä aterioilla voi vaihdella eri päivinä ruokahalun mukaan. Vanhemmat antavat pikainsuliinin annostelusta erilliset ohjeet. Ylimääräisiä (päiväkodin tavanomaisesta rytmistä poikkeavia) lisävälipaloja lapsi voi tarvita, jos liikutaan tavallista runsaammin. Eläinkunnan tuotteiden ja vihannesten syömistä koskevat samat yhteiset säännöt kuin muitakin lapsia täytyykö kaikkea maistaa tai täytyykö syödä kaikki ruoka. Päivähoidon arkea ovat lasten syntymäpäivät ja retket, joihin voi kuulua karkkeja, jäätelöä tai leivon naisia. Tavalliset, sokerilliset herkut sopivat myös lapselle, jolla on diabetes. On hyvä sopia etukäteen, kuinka Yhdessä syöminen on mukavaa. paljon herkkuja lapselle voi näissä tilanteissa antaa ja tarvitaanko lisäannos pika insuliinia. Sokerillisista tuotteista poikkeuksen muodostavat sokerilliset juomat (virvoitusjuomat ja mehut). Niitä ei suositella. Niiden sijaan tarjotaan lightjuomia. 15
16 Liikkuminen ja leikit Pienelle lapselle liikkuminen on luontaista. Lapsella on tarve liikkua. Päivittäiset pelit, leikit, juokseminen ja kiipeily ovat osa lapsen arkea. Diabetes ei rajoita liikuntaa. Lapsi voi osallistua kaikkeen tekemiseen ja touhuamiseen kuten muutkin ikäisensä. Liikunta kuluttaa energiaa ja tehostaa insuliinin vaiku tusta elimistössä, jolloin verensokeri voi laskea. Vanhempien kanssa on hyvä keskustella, miten liikkuminen vaikuttaa heidän lapseensa. Samalla voidaan sopia, tarvitseeko lapsi lisävälipaloja ennen liikuntaa tai liikunnan aikana tai pitääkö insuliiniannosta vähentää. On hyvä ja turvallista toimia vanhempien ohjeiden mukaan. Ylimääräistä välipalaa voidaan tarvita myös, kun lähdetään luontoretkelle tai vietetään ulkoilupäivää, jolloin meno on tavallista rajumpaa. Leikki-ikäisellä riehuminen tai rajut leikit ovat liikuntaa. Päiväunet tai ainakin lepohetki kuuluvat leikki-ikäisen päiväohjelmaan. Useimmiten päiväunien aika on lounaan jälkeen, mikä sopii myös lapselle, jolla on diabetes. 16
17 Verensokeriseuranta Veren- tai kudossokerin seuranta on oleellinen osa diabeteksen hoitoa. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä verensokeritaso eli liian matalien ja korkeiden verensokereiden välttäminen. Verensokerin mittaaminen tuo varmuutta ja turvallisuutta. Veren sokeripitoisuus voidaan mitata sormenpäästä otettavasta pienestä veripisarasta. Näytteen ottamiseen käytetään näytteenotto laitetta, joka ei aiheuta paljonkaan kipua. Verensokerimittareita on monenlaisia. Ne ovat helppokäyttöisiä ja nopeita, ja tuloksen saa muutamassa sekunnissa. Pienetkin lapset ovat innokkaasti mukana verensokerin mittaamisessa ja osaavat usein tehdä sen omatoimisesti. Aikuisen tehtäväksi jää tällöin tilanteen valvonta ja arvojen tulkinta. Nykymittareissa on muisti, johon tulokset tallentuvat. Useimmat leikki-ikäisten vanhemmat kuitenkin merkitsevät tulokset oma seurantavihkoon, joka kulkee lapsen repussa. Tällainen reissuvihko helpottaa hoidon sujumisen ja annosten sopivuuden seurantaa. Se voi toimia hyvänä työkaluna päivähoidon ja kodin välisessä yhteistyössä. Verensokeriarvon, hiilihydraattimäärän ja insuliiniannoksen lisäksi vihkoon voi kirjata päivän erikoistapahtumat. 17
18 Kudossokerisensorit mittaavat ihon alaista sokeripitoisuutta. Ihoon kiinnitetään laite, joka lähettää insuliinipumppuun, lukulaitteeseen tai suoraan älypuhelimeen tietoa tai antaa tiedon, kun lukulaite viedään sen lähelle. Osalla vanhemmista on älypuhelimessaan sovellus, josta he voivat seurata lapsen kudossokerin vaihtelua. On huomattava, että kudossokeri muuttuu verensokeria hitaammin. Tämän vuoksi diabeteksen hoidon apuna käytetään luetun arvon lisäksi usein laitteen näyttämiä trendinuolia. Ne kertovat, mihin suuntaan lapsen sokeritaso on muuttumassa. Kudossokerisensoroinnin ohella voi joissakin tilanteissa olla tarpeen tarkistaa verensokeri tavanomaisella sormenpäämittauksella (jos kudossokeritaso on hyvin matala tai korkea tai lapsen vointi ei sovi tulokseen). Varsinkin pienen lapsen kudos- tai verensokerit voivat poiketa huomattavastikin asetetuista tavoitearvoista. Tästä ei kenenkään tule tuntea syyllisyyttä. Tärkeintä on tietää, miten poikkeavissa tilanteissa toimitaan. Yksittäisistä korkeista sokeriarvoista ei ole lapselle haittaa. Verensokerimittarin tai sensorointilaitteen käyttöohjauksen antavat vanhemmat. He neuvovat, miten lapsen omaa laitetta käytetään. Henkilö kunnan on tärkeä ymmärtää, mitä mittaustulokset kertovat ja vaativatko ne toimia. Vanhemmat opastavat hoitohenkilökuntaa siinä. Verensokerin tavoitearvot: ennen aterioita useimmiten 4 7 mmol/l (millimoolia litrassa) kaksi tuntia aterian jälkeen useimmiten alle 10 mmol/l. 18
19 Verensokerin mittaustulosten tulkinta > KORKEA VERENSOKERI Happomyrkytyksen eli ketoasidoosin vaara kasvaa lisääntyvästi, kun verensokeri on pitkään korkea. Yksittäinen korkea verensokeri ei kuitenkaan ole haitallinen. Lapsi tarvitsee lisäannoksen pikainsuliinia. Riittävä vedenjuonti tärkeää. KOHONNUT VERENSOKERI TAVOITEVERENSOKERI Lapsi saattaa tarvita hiilihydraattipitoisen välipalan ennen aktiivista liikuntaa. MATALA VERENSOKERI alle 4 mmol/l (millimoolia litrassa) Lapsen tulee saada nopeasti hiilihydraattipitoista syötävää tai juotavaa (noin grammaa hiilihydraattia) eli esimerkiksi glukoosipastilleja tai sokeria tai lasillinen mehua tai makeisia tai muuta sokeria sisältävää. Jos verensokeri laskee alle arvon 3 mmol/l eikä sitä korjata hiilihydraateilla, voi seurata vakava hypoglykemia. 19
20 Matala verensokeri eli hypoglykemia Insuliinihoidon vuoksi verensokeri voi laskea joskus liikaa. Kun verensokeri laskee alle arvon 4 (mmol/l, millimoolia litrassa), puhutaan hypoglykemiasta. Kun verensokeri laskee, lapsi voi valittaa nälkää ja heikotusta tai hän voi olla ärtyinen ja haluton. Alle kouluikäinen lapsi ei välttämättä tunnista tai leikin tiimellyksessä huomaa matalan verensokerin oireita, siksi ulko puolisen tekemät havainnot ovat tärkeitä. Oireet ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella. Lapsi saattaa ilmaista hyvinkin kuvaavasti oman pahan olonsa. Vanhemmat kertovat hoitohenkilökunnalle, millaisia oireita lapsella esiintyy ja miten hän ne ilmaisee. Lasta kannustetaan kertomaan aikuiselle tuntemuksistaan. Vanhemmat kertovat hoitohenkilökunnalle, millaisia matalan verensokerin oireita lapsella esiintyy ja miten hän ne ilmaisee. Hypoglykemian voi aiheuttaa liian suuri insuliiniannos suhteessa syötyihin hiilihydraatteihin tai lisääntynyt liikunta, johon ei ole varauduttu sopivalla syömisellä tai insuliiniannoksen vähentämisellä. Jos lapsella esiintyy matalan verensokerin oireita, verensokeripitoisuus tulee varmistaa sormenpäämittauksella. Jos mittaamiseen ei ole juuri sillä hetkellä mahdollisuutta, lapselle kannattaa antaa ylimääräistä syötävää tai juotavaa. 20
21 Pidä ohjeet ensiapukaapissa ja paikassa, josta ne löytyvät helposti. Ensiapu Jos epäilet matalaa verensokeria, mittaa se. Alle 4,0 mmol/l on matala. Anna lapselle verensokeria nostavaa (hiilihydraattipitoista) syötävää tai juotavaa. Alle 3,0 mmol/l: tilanne voi korjaamattomana johtaa tajuttomuuteen. Jos lapsi pystyy nielemään, ANNA HETI verensokeria nostavaa juotavaa. Sopivia syötäviä ja juotavia matalan verensokerin korjaamiseen (10 15 grammaa): lasillinen tuoremehua tai 2 desilitran mehutetra ( pillimehu ) / sokeria sisältävä juoma 4 6 glukoosipastillia (Siripiri, Dexal) tai sokeripalaa hunajatikut glukoosigeeli hedelmä (helposti syötävä, esimerkiksi banaani) sokeripitoisia makeisia tai rusinoita lasillinen maitoa sokeripitoinen jugurtti tai jäätelö. Jos oireet eivät mene ohi 5 10 minuutissa tai mittauksella todetaan, että verensokeri on edelleen liian matala, annetaan toinen samansuuruinen annos. Vanhemmat antavat lisäohjeita siitä, mitä hiilihydraattia ja kuinka paljon lapsi yleensä tarvitsee matalan verensokerin korjaukseen erilaisissa tilanteissa. 21
22 Vakava hypoglykemia Joskus verensokeri laskee niin, että lapsi on haluttomuuden lisäksi poissa oleva ja kalpean kylmän hikinen. Tällöin on vaara, että pitkittyessään tilanne johtaa tajuttomuuteen ja kouristuksiin. Näin tapahtuu nykyään erittäin harvoin. Jos olet epävarma, pystyykö lapsi nielemään tai lapsi on tajuton, hänelle ei saa antaa juotavaa tai syötävää tukehtumisvaaran vuoksi. Paras toimintatapa tällöin on laittaa lapsi kylkiasentoon ja soittaa 112 (tilattava ambulanssi). Lapsen vanhempiin on heti otettava yhteyttä. Vakavan hypoglykemian ensiapu on glukagoni pistos. Glukagoni on hormoni, joka vapauttaa maksasta sokeria verenkiertoon. Vanhempien kanssa sovitaan mahdollisesta glukagonin (Glucagen ) käytöstä etukäteen, ja he toimittavat sen tarvittaessa päivähoitopaikkaan. Retkille mukaan: hoitovälineet ylimääräistä välipalaa hoito-ohjeet vanhempien yhteystiedot hätäensiavuksi glukoosipastilleja (Siripiri, Dexal) ja/tai tavallista palasokeria ja/tai pillimehuja. Päivähoidossa pitää olla ensiapuohjeet liian matalan verensokerin varalta lapsesta vastaavien aikuisten yhteystiedot lapsen hoito-ohjeet hätäensiavuksi: -- glukoosipastilleja (Siripiri, Dexal) tai tavallista palasokeria tai glukoosigeeliä tai hunajatikkuja tai pillimehuja -- sopimuksen mukaan glukagonipakkaus lapsen vanhempien yhteystiedot lapsen oman diabeteshoitoyksikön ja/tai lähimmän sairaalan tai terveyskeskuksen puhelinnumerot. Vanhempien yhteystietojen täytyy olla kaikkien tiedossa, jotka voivat niitä tarvita. 22
23 Päiväkodista kouluun Koulun aloitus on lapselle ja perheelle aina jännittävää. Kun lapsella on diabetes, vanhempien jännitystä lisää helposti huoli lapsen hoidosta koulupäivän aikana. Tuen tarve koulussa vaihtelee muun muassa lapsen iän, hoitomuodon ja omatoimisuuden mukaan. Lapsella on oikeus turvalliseen koulupäivään. Yhteistyö on parasta käynnistää tapaamisella, joka järjestetään hyvissä ajoin ennen koulun alkua. Tapaamisessa ovat mukana vanhemmat, luokanopettaja, mahdollinen avustaja, kouluterveydenhoitaja ja keittiön edustaja sekä hoitoyksikön edustajina diabeteshoitaja tai kuntoutu s ohjaaja. Diabetesliitto on julkaissut oppaan Koululaisen diabetes Opas ala- ja yläkouluille. Sitä voi tilata Diabetesliiton verkkokaupasta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen materiaalitilaukset@diabetes.fi. Koulunaloitukseen liittyvää tietoa löytyy myös Diabetesliiton verkko sivulta 23
24 24 Pidä ensiapuohjeet lääkekaapissa ja paikassa, josta ne on helppo löytää, kuten keittiön seinällä.
25 Hypoglykemian ensiapu Jos epäilet matalaa verensokeria, mittaa se. Alle 4,0 mmol/l on matala. Anna lapselle verensokeria nostavaa syötävää tai juotavaa. Alle 3,0 mmol/l: tilanne voi korjaamattomana johtaa tajuttomuuteen. Jos lapsi pystyy nielemään, ANNA HETI verensokeria nostavaa juotavaa. Sopivia syötäviä ja juotavia matalan verensokerin korjaamiseen (10 15 grammaa) puoli lasia tuoremehua tai 2 desilitran mehutetra (pillimehu) / sokeria sisältävä juoma 4 5 glukoosipastillia (Siripiri, Dexal) tai sokeripalaa hunajatikut glukoosigeeli hedelmä (helposti syötävä, esimerkiksi banaani) sokeripitoisia makeisia tai rusinoita lasillinen maitoa sokeripitoinen jugurtti tai jäätelö Jos oireet eivät mene ohi 5 10 minuutissa tai mittauksella todetaan, että verensokeri on edelleen liian matala, annetaan toinen saman suuruinen annos. Toimintaohje, jos lapsi ei kykene nielemään tai on tajuton: ei juotavaa tai syötävää (tukehtumisvaara) laita lapsi kylkiasentoon soita 112 kuuntele neuvot anna glukagoni (Glucagen ) -pistos, jos olet saanut sen antamiseen ohjauksen soita lapsen vanhemmille, äiti p. isä p. muu p.
26
27 Voitamme diabeteksen joka päivä Liity jäseneksi! Kun kaipaat tukea lapsen diabeteksen omahoitoon tai kokemusten vaihtoa muiden vanhempien kanssa, liity Diabetesliiton jäseneksi. Jäsenyytesi merkitsee sinulle myös muita tuntuvia jäsenetuja. Tietoa ja tukea diabeteksen kanssa elämiseen saa myös Diabetesliiton kursseilta. Diabetesliitto toimii diabeteksen hoidon kehittämiseksi, kouluttaa alan ammattilaisia, valvoo diabeetikoiden etuja ja edistää heidän hyvinvointiaan sekä diabeteksen ennaltaehkäisyä.
28 ISBN
Koululaisen diabetes
Koululaisen diabetes Opas ala- ja yläkouluille Koululaisen diabetes Opas ala- ja yläkouluille Opas pohjautuu Diabetesliiton aiemmin julkaisemaan Diabetes kouluikäisellä -oppaaseen. Kustantaja: Suomen Diabetesliitto
LisätiedotOPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE
OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotAlhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito
LIITE 1 Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito Ensiapuopas urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille 1 HEIKOTTAAKO? Tämä ensiapuopas on tarkoitettu urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille,
LisätiedotDiabeetikkolapsen arki-info
Diabeetikkolapsen arki-info - KÄYTÄNNÖNTIETOA DIABETEKSESTA LASTEN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE 5.11.2010 Huomenta Verensokerin mittaaminen Ruuan hiilihydraattimäärän (hiilarit) arvioiminen Insuliinin pistäminen
LisätiedotOPE, MULLA ON HUONO OLO
OPE, MULLA ON HUONO OLO OPAS KOULUN HENKILÖKUNNALLE LAPSEN DIABETEKSEN HOIDOSTA Pihla Heinälä Tiina Keränen Petra Nieminen 2 SAATTEEKSI Tämä tukimateriaali on tarkoitettu ala-asteen opettajille, jotka
LisätiedotMINÄ JA DIABETEKSENI. Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle
MINÄ JA DIABETEKSENI Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle Tämän oppaan tarkoituksena on lisätä ala- asteikäisen tietoa tyypin 1 diabeteksesta. Toteutettu opinnäytetyönä yhteistyössä
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotDiabetesta sairastava lapsi koulussa
Diabetesta sairastava lapsi koulussa Opas opettajille ja koulunkäynninohjaajille Petra Ilvesluoto Maija Kemell-Nissinen Oulun ammattikorkeakoulu 2015 Lääketieteellistä ohjausta antanut Lastentautien erikoislääkäri
LisätiedotINSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015
INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015 LUENTORUNKO JATKUVA GLUKOOSISEURANTA INSULIINIPUMPPUHOIDON ALOITUS INSULIINIPUMPUN KÄYTTÖ INSULIINIANNOSTELU
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotHYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI
Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja
LisätiedotTyypin 2 diabetes ja keho
ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin
LisätiedotNÄIN KÄYTÄT NOVORAPID -ATERIAINSULIINIA POTILAS- OHJE
NÄIN KÄYTÄT NOVORAPID -ATERIAINSULIINIA POTILAS- OHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. Mitä on NovoRapid -ateriainsuliini?......1-2 2. Ateriainsuliinin annostelu...3-5 3. Ennen pistämistä... 6 4. NovoRapid -insuliinin
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotAikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).
Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,
LisätiedotAJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan
AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia
LisätiedotDiabeetikon ruokailu sairaalassa
Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen
LisätiedotDIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015
DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa
Lisätiedot1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa
1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa Tämän oppaan tarkoituksena on antaa teille perustietoa 1-tyypin diabeteksesta sairautena. Lisäksi toivomme, että oppaan antaman tiedon avulla osaatte
LisätiedotTeknologia diabeteksen hoidossa
Teknologia diabeteksen hoidossa 22.5.2015 Miika Rautiainen @miikarautiainen Kuka? Työskentelen Diabetesliitossa digitaalisen viestinnän tuottajana Työnsarkana pääasiallisesti Yksi elämä hanke Ykköstyypin
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä
Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen
LisätiedotDIABETESLAPSI KOULUSSA
DIABETESLAPSI KOULUSSA - Opas kouluille diabetesta sairastavan lapsen hoidosta Minna Jaurakkajärvi Moona Kivimaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy Kevät 2015 Kansikuva Suvi Mannonen LUKIJALLE Vuosittain Suomessa
LisätiedotKYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA
KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee
LisätiedotTyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille
Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille Nuorten diabetes Tyypin 1 diabetes on vaikeasti hoidettava sairaus, erityisesti nuorilla. Jos jokin asia diabeteksen hoidossa menee vikaan, siitä usein valitettavasti
LisätiedotTärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta
Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta Tyypin 1 diabetesta sairastaville ja heidän omaisilleen diabeettisen ketoasidoosin (DKA) riskin minimointia varten
LisätiedotTuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla
Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla Päivi Rautiainen Dosentti, endokrinologi 8.11.2018 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä www.siunsote.fi Insuliinin
LisätiedotDiabeteshoitajat Eija Leppiniemi ja Elise Nieminen
Diabeteshoitajat Eija Leppiniemi ja Elise Nieminen 24.1.2017 VERENSOKERISEURANNAN KEHITYS VERENSOKERISEURANNAN KEHITYS JATKUVAN GLUKOOSIMITTAUKSEN KEHITYS MiniMed CGMS Dexcom FreeStyle Seven Libre 1999
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotPyhäjoen kunnan opetustoimen. pitkäaikaissairaiden oppilaiden lääkehoidon. toteuttaminen koulupäivän aikana
Pyhäjoen kunnan opetustoimen pitkäaikaissairaiden oppilaiden lääkehoidon toteuttaminen koulupäivän aikana Hyväksynyt: Raahessa 28.6.2013 Ritva Kanervo Avohoidon ylilääkäri Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotVastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko
Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotSalon kaupungin perusopetuksen. Pitkäaikaissairaiden oppilaiden lääkehoidon toteuttaminen koulupäivän aikana
Salon kaupungin perusopetuksen Pitkäaikaissairaiden oppilaiden lääkehoidon toteuttaminen koulupäivän aikana Hyväksytty opetuslautakunnassa 20.12.2011 129 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 2. Lainsäädäntö....4
LisätiedotHOITO. Mitä raskausdiabetes on? Hoidon tavoitteet : Miten raskausdiabetes todetaan?
Raskausdiabetes Mitä raskausdiabetes on? Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka puhkeaa raskauden aikana, koska äidin insuliinintuotanto ei riitä kattamaan raskaudenajan lisääntynyttä tarvetta.
LisätiedotUudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016
Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c
LisätiedotLääkkeiden hintalautakunta
Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Detemir-insuliinin erityiskorvattavuuden jatkamista koskevasta hakemuksesta Diabetesliitto kiittää kohteliaimmin mahdollisuudesta lausua detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden
LisätiedotTyypin 1 diabeetikon ruokavaliohoito käytännössä. Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Arja Ojalammi Hyks
Tyypin 1 diabeetikon ruokavaliohoito käytännössä Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Arja Ojalammi Hyks Viimeisin suomalainen diabeetikon ravitsemussuositus on vuodelta 2008, Diabetesliitto suositus
LisätiedotDiabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri
Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri Diabeteshoitajan erityisasiantuntemus Diabeteshoitotyön asiantuntija, omahoidon ohjaus
LisätiedotLääkehoitosuunnitelma päivähoidossa
Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...
LisätiedotOMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET
OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä
LisätiedotPiuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen
Piuhan päässä on ihminen DESG-seminaari 18.3.2016 Diabeteshoitaja Tiina Salonen 1 Pumppuhoito Suomessa Pumppuja ollut 30-40 vuotta; 2000-luvulla selvästi käyttö kasvanut Paras tapa jäljitellä fysiologista
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen
LisätiedotMitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)
Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?) KESKI SUOMEN ALUEELLINEN DIABETESPÄIVÄ LAAJAVUORI 11.5.2017 KIRSI PIPINEN ERIK.LÄÄK. DIABETEKSEN HOIDON ERITYISPÄTEVYYS Mihin sensorointia
LisätiedotLT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,
LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotDIABEETIKKOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA
Liite 7 DIABEETIKKOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Opaskansio tyypin 1 diabeteksesta sujuvaan päivähoitoon Kaja Normet 2010 Sisällysluettelo Lukijalle... 3 1. TYYPIN 1 DIABETES SAIRAUTENA... 4 1.1 Mikä aiheuttaa tyypin
LisätiedotDiabetesta sairastava päivystyspotilaana
Diabetesta sairastava päivystyspotilaana Saara Metso Diabetesosaaja-seminaari 27.1.15 Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri LT, dosentti: Tampereen yliopisto Päätoimi: oyl, TAYS, sisätautien vastuualue
LisätiedotTyypin 1 diabeetikon insuliinihoito
Pirjo Ilanne-Parikka AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito Keskeistä Haiman puuttuva insuliinineritys korvataan annostelemalla yksilöllisesti erilaisia insuliinivalmisteita
LisätiedotTIETOA POTILAALLE. Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys
Finska TIETOA POTILAALLE Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys Olemme kirjoittaneet tämän esitteen teille, joilla on diabetes ja joille lääkäri on määrännyt Suliqua-lääkityksen (glargiini-insuliini+liksisenatidi).
LisätiedotTiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi!
Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi! Osaatko myös hyödyntää mittaustuloksia hoidossasi? Ylilääkäri, sisätautien el, diabeteslääkäri, Pirjo Ilanne-Parikka Sokeritasapainon seuranta Omaseuranta omamittaukset
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotSalliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena
Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista
LisätiedotFiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini
Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini Opas tyypin 1 ja tyypin 2 diabetespotilaille potilasopas_12s_a5_ida_novo Nordisk_Fiasp potilasopas_7791_10.indd 1 23.8.2017 14.55 2 Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini
LisätiedotHYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan
OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)
LisätiedotINSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen
INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa
LisätiedotHAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO
HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO 6.10.2016/1.11.2017 Kirsi Pipinen, erik.lääk., diabeteksen hoidon erityispätevyys MISTÄ DIABEETIKON JALKA/HAAVAONGELMAT JOHTUVAT? - Diabetes aiheuttaa hyperglykemiaa, mikä
LisätiedotSota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.
Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018 Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta
LisätiedotTOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta
TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta Eesti Laste ja Noorte Diabeedi Ühing 5.11.2010 Riitta Koivuneva Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Suomen Diabetesliitto
Lisätiedotkirjoittanut ja kuvittanut Sandra J. Hollenberg (Malcolmin isoäiti Sandy) Suomennos: Suvi Väisänen, Pinki Kiljunen
kirjoittanut ja kuvittanut Sandra J. Hollenberg (Malcolmin isoäiti Sandy) Suomennos: Suvi Väisänen, Pinki Kiljunen OMA TYYPIN 1 DIABETESKIRJANI 2009 Sandra Hollenberg Lataa ilmaiseksi kopiota sivuilta
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA, KOULUSSA JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA
Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito ja perusopetus 23.10.2007 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA, KOULUSSA JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA Tämän lääkehoitosuunnitelman perustana on Sosiaali-
LisätiedotLääkehoitoa tarvitseva lapsi. Sari Salomaa-Niemi
Lääkehoitoa tarvitseva lapsi Sari Salomaa-Niemi 23.4.2015 Ohjeistusta Pitkäaikaissairaiden lasten lääkehoidon turvallinen toteuttaminen lasten päivähoidossa (STM, Kuntainfo 5/2012) http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=207651
LisätiedotTyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA
Kauniaisten kaupunki 6.4.2010 Sosiaali- ja terveystoimi Varhaiskasvatus ja esiopetus LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tämän lääkehoitosuunnitelman perustana on Sosiaali- ja
LisätiedotVeikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella
Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotHyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava
Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotMINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES
Dominika Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2012 MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES Tyypin 1 diabeteksen diagnoosi voi olla järkytys ja saattaa herättää monia kysymyksiä, kuten:
LisätiedotTIEDOTE VARHAISKASVATUKSEEN
TIEDOTE VARHAISKASVATUKSEEN VARHAISKASVATUS Perhepäivähoito on kodinomaista, pienissä ryhmissä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan kotona. Perhepäivähoitajalla voi olla hoidossa
LisätiedotSuomen Diabetesliitto ry esittää kohteliaimmin näkemyksensä erityistarpeisten lasten asemasta tulevassa varhaiskasvatuslaissa.
Viite: Asia: Lausuntopyyntö 15.4.2014 OKM059:00/2012 Lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä (Kohti varhaiskasvatuslakia, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä
Lisätiedotglargininsuliini 300 yksikköä/ml TYYPIN 1 DIABETES TOUJEO -perusinsuliini 300 yksikköä/ml
glargininsuliini 300 yksikköä/ml TYYPIN 1 DIABETES TOUJEO -perusinsuliini 300 yksikköä/ml HYVÄ TOUJEO - PERUSINSULIININ KÄYTTÄJÄ, Sinulle on aloitettu TOUJEO (glargininsuliini 300 yksikköä/ml), joka on
LisätiedotDIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali
Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi
LisätiedotPoimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen
Poimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen Vaikuttavuus on osa hoidon kokonaisuuden mittaamista Kuva: NHG Whitepaper vaikuttavuus ja sen mittaaminen Vaikuttavuus = käytettyjen resurssien
LisätiedotLataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa
Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes Lataa ISBN: 9789522453532 Sivumäärä: 70 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.41 Mb Diabetes on ryhmä sairauksia, joihin liittyy pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri.
LisätiedotASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN
ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu
LisätiedotKUNTAKOHTAINEN VARHAISKASVATUKSEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA. 14.8.2013 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
KUNTAKOHTAINEN VARHAISKASVATUKSEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA 14.8.2013 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 Suunnitelman perustana on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema opas Turvallinen
LisätiedotPÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki
PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää
LisätiedotNUOREN JÄÄKIEKKOILIJAN RAVINTO
NUOREN JÄÄKIEKKOILIJAN RAVINTO Miksi tämä aihe? Mitä söit? Milloin söit? Mä en salaattia tarvi Ei meillä syödä, isi sanoo, äiti tekee Mäen unta tarvienäänniin paljon, sitä paitsi tuli just uus tuotantojakso
LisätiedotNuoren liikkujan ruokavalio
Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)
Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja
LisätiedotLasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!
Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lapsesi hyvä ravitsemustila parantaa jaksamista, edistää toipumista ja turvaa kasvun Kun lapsi ei syö riittävästi tavallista ruokaa Sairastuneen lapsen voi
LisätiedotTavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä
Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-
LisätiedotTyypin 1 diabetes: insuliinihoito
Pirjo Ilanne-Parikka Tyypin 1 diabetes: insuliinihoito Keskeistä Haiman puuttuva insuliinineritys korvataan annostelemalla yksilöllisesti erilaisia insuliinivalmisteita pistoksina tai pumpulla ihonalaiseen
LisätiedotYksi järjestelmä, useita toimintoja. Accu-Chek Insight.
Bolusehdotus Yksi järjestelmä, useita toimintoja. Accu-Chek Insight. Accu-Chek Insight -diabeteksenhoitojärjestelmä koostuu insuliinipumpusta ja diabetesmanagerista, joka toimii verensokerimittarina, pumpun
LisätiedotPureskeltua tietoa hampaiden hyväksi
Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet
LisätiedotDIABETES I./Dr.Raaste /2013
DIABETES I./Dr.Raaste /2013 Insuliinidiabeteksen eli ykkös diabeteksen hyvä hoito on tarkempaa ja vaativampaa, kuin kakkos diabeteksen hoito. Kannattaa lukea kuitenkin myös ohjeeni kakkosdiabeetikoille,
LisätiedotDIABETES JA LIIKUNTA
Lieksan Diabetesyhdistys ry:n keskusteluilta 8.4.2015, erityisryhmien liikunnanohjaaja Tuula Aikioniemi DIABETES JA LIIKUNTA Aikuistyypin diabetes Aikuis- eli kakkostyypin diabeteksessa rasva- ja sokeriaineenvaihdunta
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotPistettävien diabeteslääkkeiden annosteluvälineet
Pistettävien diabeteslääkkeiden annosteluvälineet Onnistunut pistoshoito edellyttää, että insuliinia tai muuta diabeteslääkettä sisältävä kynä sekä kynän neula sopivat yhteen. Novo Nordiskin valikoimasta
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.
LisätiedotVarhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma
Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma VARHAISKASVATUKSEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2005 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito,
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN TYYPIN 1 DIABETEKSEN HUOMIOINTI JA HOITO KOULUYMPÄRISTÖSSÄ
LASTEN JA NUORTEN TYYPIN 1 DIABETEKSEN HUOMIOINTI JA HOITO KOULUYMPÄRISTÖSSÄ Koulutus Ruununmyllyn koulun henkilökunnalle Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, syksy 2014
Lisätiedot