Pohjois-Suomen hallinto-oikeus PL 189 90101 OULU Hallinto-oikeuden asia 00104/15/4102 Valituksen kohde Valittajat: Hailuodon kunnanvaltuuston päätös 18.12.2014 57 koskien merialueen osayleiskaavaa. 1. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry PL 326, 90101 OULU 2. Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry Sorrontie 51, 90480 HAILUOTO 3. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry PL 3000, 90014 OULUN YLIOPISTO Lausunnon antaja Hailuodon kunta (Y-tunnus 0184918-8) Yhteyshenkilö vt. kunnansihteeri Maarit Parrila maarit.parrila@hailuoto.fi Valitus Vaatimukset Perustelut Valittajat vaativat, että Hailuodon kunnan päätös merialueen osayleiskaavan hyväksymisestä on kumottava, koska kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) yleiskaavan sisältövaatimuksia eikä perustu riittäviin selvityksiin ja on siten lainvastainen. Lisäksi valittajat pyytävät hallinto-oikeuden kantaa siihen, mitä tarkoittaa MRL:n 65 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus ja pitävät kuntien toimintaa asiassa vähintään hyvän hallintotavan vastaisena. Valittajat perustelevat vaatimustaan siten, että - hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on osin erittäin epäpätevää ja tarkoitushakuista ja sen rajaus on täysin virheellinen. Vaikutusten arviointi ei kata koko vaikutusaluetta eikä täytä MRL:n vaatimuksia vaikutusten riittävästä ja asianmukaisesta arvioinnista - selvitykset eivät ole uskottavia ja luotettavia, koska pääkonsulteilla Destialla ja WSP:lla on taloudellinen intressi kiinteään yhteyteen. Johtopäätökset ovat suurelta osin harhaanjohtavia sekä tarkoitushakuisia - kaava ei täytä MRL:n yleiskaavalle asettamia sisältövaatimuksia 1
Kunnallisvalitus MRL 188 :n mukaan yleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain 90 :n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että 1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3. päätös on muuten lainvastainen. Valittajat ovat vedonneet valituksessaan Hailuodon kunnanvaltuuston päätöksen lainvastaisuuteen siten, ettei kaava täytä MRL:n yleiskaavalle asetettuja sisältövaatimuksia (MRL 39 ) eikä se perustu riittäviin selvityksiin (MRL 9 ). HAILUODON KUNNAN VAATIMUKSET Hailuodon kunta vaatii, että Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n, Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry:n ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry:n tekemä valitus hylätään ja kunnanvaltuuston 18.12.2014 57 kohdalla hyväksymä merialueen osayleiskaavapäätös pysytetään. HAILUODON KUNNAN LAUSUNTO 1. Merialueen osayleiskaavan tehtävä ja tarkoitus Osayleiskaavassa on osoitettu Hailuodon liikenneyhteyden kehittämisen periaatteet sekä tarpeelliset merkinnät ja aluevaraukset kiinteän tieyhteyden kehittämiseksi. Osayleiskaavassa esitetty kiinteä liikenneyhteys perustuu liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiprosessin vaihtoehtotarkasteluun. Osayleiskaavassa on liikennettä koskevien merkintöjen lisäksi esitetty ranta-alueiden maankäyttö kehitettävään tieyhteyteen liittyviltä osin. Osayleiskaava on ratkaisuiltaan yleispiirteinen ja sen merkinnät ja määräykset osoittavat tarpeelliset varaukset maantielain mukaiselle maantien yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle, jonka lisäksi osayleiskaava sovittaa yhteen eri maankäyttömuodot. Maantielain 17 :n mukaisesti yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa maantien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Osayleiskaava antaa siten raamit maantien yleis- ja tiesuunnitelman laatimiselle. Merialueen osayleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava. Voimassa olevassa maakuntakaavassa osayleiskaavan merialueelle on osoitettu tieliikenteen yhteystarvemerkintä. Pohjois- Pohjanmaan liitto on osayleiskaavaehdotuksesta antamassa lausunnossaan (asiakirja 53) todennut, että osayleiskaava on voimassa olevan ja vahvistettavana olevan maakuntakaavan mukainen. 2. Osayleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) Valittajien käsityksen mukaan osayleiskaava ei täytä MRL:n mukaisia sisältövaatimuksia. Valittajat eivät ole kovin yksiselitteisesti esittäneet, mitkä seikat ovat sellaisia, joita ei ole otettu huomioon osayleiskaavaa laadittaessa. 2
MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältöä koskevat vaatimukset on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Yleiskaavan tarkoituksena on tavoitellun kehityksen periaatteiden osoittamisen lisäksi sovittaa yhteen keskenään ristiriitaisiakin tavoitteita (MRL 35 ). Arvioitaessa Merialueen osayleiskaavan sisältövaatimusten täyttymistä tulee ottaa huomioon sen erityinen ohjaustavoite suhteessa kiinteän yhteyden maantielain mukaiseen jatkosuunnitteluun. Maantielain 17 :n mukaan yleis- ja tiesuunnitelman tulee perustua oikeusvaikutteiseen kaavaan, mutta osayleiskaavassa ei voida ratkaista sellaisia sisältöjä, jotka kuuluvat maantielain mukaisesti yleis- tai tiesuunnitteluun. Osayleiskaavassa on siten sen ohjaustavoitteen ja tarkkuuden mukaisesti osoitettu merkinnöin ja määräyksin kiinteän yhteyden toteuttamiskelpoisuus ja sijainti sekä sovitettu se tarkoituksenmukaisesti yhteen esimerkiksi vesiliikenteen tarpeiden sekä ranta- ja satama-alueiden maankäytön kanssa. Osayleiskaavan ja Hailuodon liikenneyhteyden kehittämisen päätavoitteita ovat liikenneyhteyden palvelutason parantaminen, liikkumisen kustannusten vähentäminen sekä Hailuodon kunnan toimintaedellytysten parantaminen. Laadittujen selvitysten perusteella on osoitettu, että kiinteän yhteyden kehittäminen ottaa huomioon ja toteuttaa yleiskaavan sisältövaatimuksia mm. yhdyskuntarakennetta, asumisen tarpeita ja palveluiden saatavuutta, liikenteen järjestämistä, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja ympäristöhaittojen vähentämistä. Lisäksi tehtyjen selvitysten ja luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin perusteella on osoitettu, että osayleiskaava täyttää sisältövaatimukset myös rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista koskien. 3. Riittämättömät selvitykset (MRL 9 ) Valittajat toteavat, että osayleiskaava ei perustu riittäviin selvityksiin. Erityisesti valittajat vetoavat siihen, että tarkastelun rajaus on virheellinen ja ympäristövaikutusten arviointi ja johtopäätökset ovat epäpäteviä, suurelta osin harhaanjohtavia ja tarkoitushakuisia. Valittajat eivät pidä tehtyjä selvityksiä riittävinä. He katsovat selvitysten olevan epäluotettavia, koska pääkonsulteilla on taloudellinen intressi kiinteään yhteyteen. 3.1. Ympäristövaikutusten arviointi ja käytettävissä olevat selvitykset Hailuodon liikenneyhteyden kehittämisestä on tehty 237-sivuinen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA). Arviointimenettely perustuu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 12.12.2007 tekemään päätökseen. Liikennehankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa samanaikaisesti laadittiin myös Oulunsalo-Hailuoto välisen merialueen tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointi. Hailuodon liikenneyhteyden ympäristövaikutusten arviointi viranomaislausuntoineen muodostavat poikkeuksellisen laajan kokonaisuuden. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyen laadittiin kaikkiaan 17 erillisselvitystä, jotka on raportoitu erikseen arviointiselostuksen liitteiksi. YVA:ssa (luvut 13 ja 14) on tuotu esille myös Raippaluodon sillan rakentamisen vaikutuksia laadittuun seurantatutkimukseen perustuen (valitus s. 13/21). 3
YVA:n yhteysviranomaisena toimineen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) mukaan liikenneyhteyden YVA-selostus on selkeä ja pääosin verraten laadukas. Yhteysviranomainen katsoi lausunnossaan, että ratkaisu kiinteän yhteyden rakentamiseksi edellyttää erityisesti tarkennettua tietoa hankkeen vaikutuksista jääeroosion muuttumiseen ja sitä kautta rantojen elinympäristöihin ja lajistoon. Ympäristöministeriön (YM) 31.1.2011 antaman ja luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arviointia koskevan lausunnon jälkeen tehtiin jääeroosioselvityksen täydennys, täydentävät luontoselvitykset sekä hankkeiden päivitetyt Natura-arvioinnit. Ympäristöministeriö antoi Natura-lausunnon (asiakirja 41) osayleiskaavaan liittyvästä liikennehankkeesta 28.6.2012. Natura-lausunto ja arviointi perustuivat tuolloin osayleiskaavaluonnokseen, jossa oli mukana sekä kiinteä liikenneyhteys että tuulipuisto. Jääeroosion jatkoselvityksen (asiakirja 43) ja lieventämistoimenpiteiden suunnittelun (asiakirja 44) valmistuttua, Oulun kaupunki ja Hailuodon kunta pyysivät lokakuussa 2013 YM:ltä Natura-lausunnon tarkentamista. Liikenneviraston johtoryhmän päätöksen 9.9.2013 (asiakirja 45) mukaan tienpitäjä sitoutuu toteuttamaan Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamisen jälkeen vesilain mukaisessa luvassa velvoitetut lievennystoimet, mikäli hanke päätetään toteuttaa ja hankkeelle myönnetään tarvittava rahoitus. YM antoi tarkennetun Natura-lausunnon 24.2.2014 (asiakirja 46). Lausunnossa YM toteaa, että tarkennettujen selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon arvioinnissa esiin tuodut lieventämistoimet, että pengertie on toteutettavissa tavalla, joka ei vaikuta merkittävän kielteisesti hankkeen vaikutuspiirissä olevien Natura 2000 -alueiden suojelutavoitteisiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että vaikutusten arvioinnissa esitetyt lieventämistoimenpiteet otetaan käyttöön hankkeen vaatimien päätösten ja lupien käsittelyssä. YM:n lausunto siis mahdollisti liikennehanketta koskeneen osayleiskaavan etenemisen ja hyväksymisen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn päätyttyä ja täydentävien selvitysten valmistuttua osayleiskaava eteni ehdotusvaiheeseen. Osayleiskaavan kolmas viranomaisneuvottelu pidettiin 14.11.2014 ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen (asiakirja 52). Viranomaisneuvottelussa ELY-keskus totesi, että kaavoituksen pohjaksi laaditut selvitykset ovat riittäviä ja kaavoituksen vaikutusten arviointi on riittävää. 3.2. Vaikutusalueen laajuus Valittajien kannanotto Valittajat toteavat, että kiinteän tieyhteyden vaikutuksia itse Hailuotoon ei ole arvioitu lainkaan lukuun ottamatta pengertien lähialuetta ja Hailuodon itärantaa. Valittajat pitävän liikenneyhteys-yvan ja kaavahankkeen suurimpana rajausvirheenä sitä, että itse Hailuoto, johon liikenneyhteyksien vaikutukset ovat todennäköisesti suurimmat, on suljettu tarkastelujen ulkopuolelle. MRL 9 :n mukaan selvitykset on laadittava siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Osayleiskaavaratkaisun vaikutuksia on selvitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja sitä täydentäneissä selvityksissä. Vaikutusalueen suuruus vaihtelee arvioitavasta asiasta riippuen. Tämän vuoksi on tehty laajoja erillisselvityksiä, jotta kiinteän tieyhteyden vaikutuksia voitaisiin arvioida. 4
Yhteysviranomainen on arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa 9.8.2010 (asiakirja 31) todennut, että arviointiselostuksessa on tarkasteltu kunkin vaikutuksen laajuutta ja merkittävyyttä. Yhteysviranomaisen mukaan liikenneyhteyden YVA-selostus on selkeä ja pääosin verraten laadukas. Yhteysviranomainen kuitenkin totesi, että kiinteän yhteyden rakentaminen edellyttää tarkennettua tietoa hankkeen vaikutuksista jääeroosion muuttumiseen ja sitä kautta rantojen elinympäristöihin ja lajistoon ennen kuin voidaan ratkaista, onko kiinteää yhteyttä mahdollista toteuttaa. Jatkoselvityksissä on mm. jääeroosiovaikutuksia selvitelty tarkemmin, jonka jälkeen YM on Natura-lausunnossaan (asiakirja 52) todennut, että selvityksen perusteella vaikutusalueen laajuuden voidaan todeta olevan myös aiemmin arvioitua suppeampi. Osayleiskaavan suunnittelualue on rajattu kiinteään tieyhteyteen sekä rantojen maankäyttöön. Nyt kyseessä on maantiehanke, jonka vaikutuksia on selvitetty merialueen osayleiskaavan rajauksen mukaisesti riittävässä laajuudessa. 3.3. Vaikutukset Hailuodon valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön Valittajat toteavat, että vaikutukset Hailuodon valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön on jätetty selvittämättä. Arvokas kulttuuriympäristö ei tarkoita vain Huikun lauttasatamaa kahviloineen ja WC- ja huoltorakennuksineen. Hailuodon tieyhteyden vaikutukset Hailuotoon ja sen kulttuurimaisemaan tulisi tuntea ennen kuin päätös liikenneyhteydestä tehdään. YVA:ssa on kuvattu kiinteän yhteyden vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä todettu, että valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön perusta muuttuu kiinteän tieyhteyden toteutuessa. Arviointiselostuksen mukaan suorat vaikutukset kohdistuvat Hailuodon itäosiin, mutta välillisten vaikutusten kohdistuminen Hailuodon kulttuuriympäristön arvoihin ovat todennäköisesti vähäisiä, mutta vaikutusten suuruutta ja merkittävyyttä koko Hailuotoon on vaikea arvioida, mikä on tunnistettu arvioinnin epävarmuustekijänä. Arvioinnin pääsisällöt on esitetty myös osayleiskaavaselostuksessa. Arviointiselostuksessa on esitetty haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoina Hailuodon hallittua maankäytön kehittämistä ja arvotekijöiden huomioon ottamista. Asiaa on korostettu myös yhteisviranomaisen antamassa lausunnossa (asiakirja 31). Valituksenalaisessa merialueen osayleiskaavassa ei ratkaista muun Hailuodon maankäytön kehittämistä, vaan suunnittelualueen ulkopuolelle kohdistuvat maininnat ovat luonteeltaan suosituksia. Osayleiskaavassa on esitetty tarkoituksenmukaisesti aluevarausmerkinnöin valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön kuuluva alue. Lisäksi yleisissä kaavamääräyksissä on painotettu, että pengertien ja siltojen rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota maisemallisesti korkeatasoiseen rakentamiseen. Kun otetaan huomioon merialueen osayleiskaavan suunnittelualue, tehtävä ja tarkoitus, on yleiskaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä laadittuja vaikutusselvityksiä pidettävä riittävinä yleiskaavan rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimisen sisältövaatimusten täyttymisen osalta. 5
3.4. Pengertietä ja sen vaikutuksia koskevat puutteellisuudet Valittajat eivät pidä pengertien turvallisuudesta ja varmuudesta tehtyjä tutkimuksia luotettavina. Pengertiestä tehdyt kannattavuuslaskelmat ovat epäuskottavia koska tietä suojaavat eteläpuolen aallonmurtajat puuttuvat ja lauttayhteyden kustannuksiin on lisätty teoreettista odotusajan hintaa 2,7 3,8 milj /v. Valittajat katsovat, että liikenneyhteyden kehittämisen tavoitteissa esitetyt seikat ovat ristiriitaisia, epäuskottavia ja toisiaan poissulkevia. Väitteitä ei ole todennettu uskottavasti riittävillä selvityksillä ja tutkimuksilla kuten MRL edellyttää. Liikenneyhteyssuunnittelussa ei ole paneuduttu joukkoliikenteen kehittämiseen, vaikka Oulussa työssä käyviä on alun toista sataa henkeä. Pengertien rakentamiseen tarvittavien maa-ainesmassojen kaivamisessa, murskaamisessa ja kuljetuksessa syntyvien päästöjen arviointi puuttuu kokonaan. Arviointiselostuksesta puuttuu paitsi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen edellyttämä ilmastonmuutosnäkökohtien tarkastelu myös järjestöjen näkökulma. Yleiskaavoituksen ja maantielain mukaisen yleis- ja tiesuunnittelun suhde Yleiskaavoitukseen ei kuulu tiesuunnittelun yksityiskohtien ratkaiseminen, vaan ne ratkaistaan maantielain mukaisessa suunnitteluprosessissa. Yleiskaava antaa raamit maantien yleissuunnitelman laadinnalle. Hailuodon kiinteän yhteyden yleissuunnitelmaa ja sitä edeltänyttä yleissuunnittelua on tehty samanaikaisesti osayleiskaavan laadinnan kanssa. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan kiinteän yhteyden kehittäminen tarjoaa parhaimmat liikenteelliset edellytykset henkilöautoliikenteelle, kuljetuksille ja kevyelle liikenteelle. YVA:n yhteydessä on arvioitu myös kiinteän yhteyden vaikutukset liikenneturvallisuuteen. Osayleiskaavassa ei ratkaista tien teknisiä perusratkaisuja, mutta osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on selvityksin osoitettu tie-, joukko- ja kevyen liikenteen ratkaisun tarkoituksenmukaisuus, turvallisuus ja taloudellisuus yleiskaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla. Tien teknistä toteutusta koskevien selvitysten riittävyys Osayleiskaavassa on osoitettu kiinteään yhteyteen perustuva maantie ja kevyen liikenteen reitin sijoittuminen. Maantien yleissuunnittelun mukaan ajokaistojen leveydet ovat 3,0 + 3,0 metriä ja molemmin puolin tietä 1,5 metriä leveät pientareet kevyelle liikenteelle. Penkereen kokonaisleveys on 10,5 metriä ja tie on keskimäärin 3,5 metriä keskiveden yläpuolella. Suunnittelussa on tunnistettu riski jäiden nousulle tiepenkereelle erityisissä sääoloissa. Tieyhteydelle on varauduttu rakentamaan kaksi pysäköintialuetta ja kaksi kääntöpaikkaa, jotka sijoittuvat yhteyden mantereen puoleisiin päihin. Yleissuunnittelussa suunnittelualueen kevyen liikenteen määrä on arvioitu vähäiseksi, joten perustetta erilliselle kevyen liikenteen väylälle ei ole. Kevyttä liikennettä varten on kuitenkin esitetty normaalia leveämmät pientareet. Osayleiskaavassa on osoitettu merenpohjan syvännekohtiin sijoittuvat sillat. Kiinteän yhteyden suunnittelussa on ollut käytössä tarkka merenpohjan korkeustietomalli, joka on selvitetty luotaamalla. Luotauksen avulla tien geometria, siltojen sijainnit ja pituudet on voitu määrittää optimaalisesti. Tien yleissuunnitelmassa siltojen kulkuaukot ovat Liikenneviraston 8.9.2014 antaman lausunnon Hailuoto Oulunsalon välisen alueen väylätarpeista" (asiakirja 55) mukaisia ja virtaama-aukot virtausmallin mukaiset. 6
Osayleiskaavaa laadittaessa on huomioitu riittävällä tavalla tieyhteyden varmuus, turvallisuus ja kevyen liikenteen tarpeet. Kustannukset Osayleiskaavassa esitetyn kiinteän yhteyden kustannusvaikutuksia on selvitetty maantien yleissuunnittelun yhteydessä. Yleissuunnitelmassa on laadittu Liikenneviraston ohjeiden mukainen hankearviointi. Hankkeen toteutuskustannukset on yleissuunnitelmassa arvioitu olevan noin 64 miljoonaa euroa. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava, sillä hankkeen hyötykustannussuhde on 2,8. Laskelmassa verrataan investointivaihtoehdon (kiinteä yhteys) ja vertailuvaihtoehdon (lauttayhteys) hyötyjä ja kustannuksia suhteessa investointiin. Tienpitäjälle kiinteä yhteys on edullisempi kuin nykyisen kaltainen lauttayhteys. Kolmenkymmenen vuoden aikana kiinteästä yhteydestä koituvien kustannusten nykyarvo on 97,4 miljoonaa euroa ja lauttayhteyden nykyarvo 194,0 miljoonaa euroa. Lauttaliikenteen mahdollinen palvelutason nosto lisää edelleen kiinteän yhteyden edullisuutta. Vaikutukset liikenteeseen YVA:ssa on kuvattu ja tarkasteltu sekä lauttayhteysvaihtoehtojen sekä kiinteän yhteyden vaikutuksia liikenteeseen. Erityisesti kesäaikaan lautalle pääsyn viivästyminen on tavanomaista ja esimerkiksi vuonna 2013 noin 8000 ajoneuvoa jäi rannalle odottamaan seuraavia vuoroja. Joukkoliikenteen järjestäminen lauttayhteydellä ei ole käytännössä mahdollista järkevällä tavalla, kun otetaan huomioon liikenteen järjestämisen kustannukset ja liikenteen tarve. Joukkoliikenteen tarjonta Hailuodon saarella on, verrattuna muihin vastaaviin alueisiin, täysin vertailukelpoinen. Kiinteän tieyhteyden myötä joukkoliikenne nopeutuu ja aikataulujen ennustettavuus paranee. Kiinteä yhteys mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisen taloudellisesti järkevällä tavalla. On myös todettava, että joukkoliikenteen aikataulu- tai muita järjestelyjä ei ohjata osayleiskaavalla. Vaikutuksia päästöihin ei ole arvioitu riittävästi Osana ympäristövaikutusten arviointia on tarkasteltu myös vaihtoehtojen päästöjä ilmaan ja vaikutuksia ilmastoon. Lisäksi kiinteän yhteyden yleissuunnitelman hankearvioinnissa on laskennallisesti määritelty hiilidioksidipäästöt lauttavaihtoehdolle ja kiinteälle yhteydelle. Lautan suurista päästöistä johtuen kiinteän yhteyden toteutuessa hiilidioksidipäästöt lähes puolittuvat tiejaksolla Lentokentäntie - Hailuoto. Yhteenvetona voidaan todeta, että tien teknistä toteutusta koskevat selvitykset, tien kannattavuuslaskelmat, liikenteen kehittämisen tavoitteista esitetyt suunnitelmat merialueen osayleiskaavan valmistelussa ovat olleet riittäviä ja perustuvat parhaaseen mahdolliseen tietämykseen. 3.5. Jääeroosioselvitys Valittajien mukaan pengertien jääeroosiota koskevassa raportissa ei esitetä yhtään viitettä, joissa eroosiota ja lieventäviä toimenpiteitä olisi oikeasti tutkittu ja verrattu tieteellisesti. Tämän lisäksi esitetyt toimenpiteet eivät kohdistu läheskään koko alueelle, jossa pengertie heikentäisi luontaista eroosiota. Lauttaväylän pohjoispuolen karien jääeroosiosta on jatkoselvityksissä virheellistä tietoa. Liikkuvat jäät kulkevat lauttaväylän poikki yleisesti niin alkutalvella kuin keväälläkin ja pohjoispuolen luodoille nousee jäitten työnnön todisteena röysiä erittäin usein. 7
Hailuodon kiinteän yhteyden jääeroosiovaikutuksia on arvioitu erillisselvityksissä, joita on jatkettu myös ympäristövaikutusten arvioinnin päättymisen jälkeen. Jääeroosiota koskevia selvityksiä ovat: - Rantojen ja luontojen eroosioselvitys, Suomen Luontotieto Oy. (asiakirja 19) - Jääeroosioselvityksen täydentäminen, Destia Oy 2011. (asiakirja 37) - Täydentävä luontoselvitys niiltä rannoilta, joihin jääeroosion arviointiin erityisesti kohdistuvan, Pöyry Finland Oy. (asiakirja 38) - Täydentävä Natura-arviointi, Pöyry Finland Oy, 20.12.2011 (asiakirjat 39 kiinteä tieyhteys ja 40 merituulipuisto) - Hailuodon alueen jääeroosio -jatkoselvitys, prof. Matti Leppäranta 15.10.2013. (asiakirja 43) - Tieyhteyshankkeen vaikutukset Natura-alueille, Lieventämistoimenpiteet, POPELY, liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualue 10/2013. (asiakirja 44) YM:n 24.2.2014 antaman lausunnon (asiakirja 46) mukaan tarkennettujen selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella on osayleiskaavan käsittelyn kannalta katsottavissa ja ottaen huomioon lieventämistoimet, että pengertie on toteutettavissa tavalla, joka ei vaikuta merkittävän kielteisesti hankkeen vaikutuspiirissä olevien Natura 2000 -alueiden suojelutavoitteisiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että vaikutusten arvioinnissa esitetyt lieventämistoimenpiteet otetaan käyttöön hankkeen vaatimien päätösten ja lupien käsittelyssä. Jäiden liikkeisiin ja niiden dynamiikkaan erikoistuneen professori Matti Leppärannan laatima jatkoselvitys tarkentuneine arvioineen (asiakirja 43) perustuu pitkäaikaiseen tieteellisen työskentelyyn ja tutkimuksiin sekä vahvaan teoreettiseen tietopohjaan jäiden liikkeistä ja niiden käyttäytymisestä. Raportissa viitataan lisäksi noin pariinkymmeneen tieteelliseen tutkimukseen ja erillisselvitykseen. Raportissa on tarkasteltu ja analysoitu vaikutuksia myös pohjoispuolen luotoihin ja kareihin. Asiantuntija-arvion mukaan maayhteyden vaikutuksesta jään paineet laskevat tällä alueella lounais- ja etelätuulilla, sen sijaan lännen ja pohjoisen puoleisilla tuulilla eroosioon tulee korkeintaan vähäisiä muutoksia. Nykytilanteessakaan mekaanisen eroosion merkitys ei ole kovin suuri, mikä näkyy siten, että alueen puusto alkaa vahvistua, kun luodon korkeus ylittää veden korkeuden maksimin. Tämä tarkoittaa, että pitkälle ulottuvia suurta voimaa vaativia ylityöntöjä ei alueella ole tapahtunut. Oulun sataman tuloväylä sekä nykyinen lauttaväylä katkovat tehokkaasti jääkentän, ja pääosa nykyisistä jäävoimista aiheutuu tuulen voimasta kentän pohjoispuolisella osalla, johon ei tule muutoksia. Tämän voiman aikaansaamia röysiä alueella esiintyy, mutta niihin ei tule arvion mukaan merkittäviä muutoksia, niitä esiintyy kiinteän tieyhteyden rakentamisen jälkeenkin. Leppäranta toteaakin arviossaan, että mekaanista jääeroosiota ei voida pitää tällä alueella tärkeänä. Tutkimustulosten ja saatujen selvitysten perusteella valittajien jääeroosiota koskevat väitteet eivät tule todennetuiksi. Prof. Leppärannan tieteellistä asiantuntijuutta ei ole syytä asettaa valituksessa esitetyn nojalla kyseenalaiseksi. 3.6. Eläimistöön liittyvät selvitykset puutteellisia Pengertien lievä padotusvaikutus etelänpuoleisilla tuulilla lisää pesätuhoja Kengänkarilla ja muilla Luodonselän-Liminganlahden pesimäpaikoilla. 8
Valittaja pitää järjettömänä kaavaselostuksessa todettua, että kiinteän yhteyden vaikutukset pesimälinnustoon rajoittuvat Riutunkarin alueelle. Tieratkaisun välilliset vaikutukset lisääntyvänä liikkumisena ja rakentamisena voivat ulottua saaren lähes joka kolkkaan. Valittajan käsityksen mukaan pitäisi arvioida ja vertailla lintujen törmäysmääriä lauttaja pengertievaihtoehdoissa eikä vain todeta, että törmäysriski ei todennäköisesti merkittävästi eroa keskimääräisestä liikenteen törmäyskuolemariskistä. Valittaja katsoo, ettei Suomen Luontotieto Oy:n hyljeselvitystä voi käyttää jatkotöissä, koska hyljeselvityksen systemaattisesti kerätty osa on tuotettu ainakin kaksi-kolme kuukautta ennen kuin selvitys tilattiin. Valittaja esittää kritiikkiä hyljeselvityksen toteutukseen, tutkimuksen aikataulutukseen, havannointitapahtumiin. Tielaitoksen 1993 tekemässä selvityksessä kiinteä tieyhteys lisäisi oululaisten iltalentometsästystä Hailuodossa arkipäivinä. Hailuodon kiinteän yhteyden vaikutuksia eläimistöön on arvioitu osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sekä sen jälkeen laadituissa luonto- ja jääeroosioselvityksissä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen lisäksi eläimistöön liittyvät seuraavat erillisselvitykset: - Kevätmuuton selvitys, Suomen Luontotieto Oy 33/2009. (asiakirja 11) - Pesimälinnustoselvitys, Suomen Luontotieto Oy 32/2009. (asiakirja 12) - Syysmuuton selvitys, Suomen Luontotieto Oy 46/2009- (asiakirja 13) - Ojakylänlahden, Hailuodon pohjoisrannan sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys, Suomen Luontotieto Oy 38/2009. (asiakirja 14) - Kiinteän yhteyden linjauksen ja lähialueen pohjaeläinselvitys, Suomen Luontotieto Oy 35/2009 (asiakirja 16) - Kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys, Suomen Luontotieto Oy 37/2009. (asiakirja 18) - Karisiian kutualueselvitys pengertien selvitysalueella, Suomen Luontotieto Oy 30/2009. (asiakirja 15) - Täydentävä luontoselvitys niiltä rannoilta, joihin jääeroosion arviointiin erityisesti kohdistuvan, Pöyry Finland Oy. (asiakirja 38) - Täydentävä Natura-arviointi, Pöyry Finland Oy, 20.12.2011 (asiakirjat 39 kiinteä tieyhteys ja 40 merituulipuisto) - Tieyhteyshankkeen vaikutukset Natura-alueille, Lieventämistoimenpiteet, POPELY, liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualue 10/2013. (asiakirja 44) YVA:n jälkeen laaditussa täydentävässä luontoselvityksessä (asiakirja 38) on selvitetty ranta-alueiden linnustoa ja arvioitu tiehankkeen vaikutuksia linnustoon. Selvityksen mukaan vaikutukset liittyvät ensisijaisesti jääeroosion mahdolliseen heikkenemiseen ja siitä seuraavaan pesimäbiotooppien umpeenkasvun lisääntymiseen. Selvityksessä tiehankkeen padotusvaikutuksen ei ole arvioitu laadittujen mallinnusten mukaan juurikaan vaikuttavan meriveden korkeudessa tapahtuviin vaihteluihin nykytilanteeseen verrattuna. Siten kiinteän yhteyden ei ole arvioitu juurikaan vaikuttavan tulvien todennäköisyyteen ja pesimätuhoihin pesimäkaudella valituksessa mainituilla ja muilla Natura -alueilla. Tehdyn jääeroosiota koskeneen jatkoselvityksen mukaan (asiakirja 43) jääeroosion padotusvaikutukset olisivat myrskytuulitilanteissakin vähäisiä. 9
Kaavaselostuksen viittaus Riutunkariin perustuu YVA:ssa kuvattuihin tien rakentamisesta aiheutuviin suoriin vaikutuksiin Riutunkarin pesimälinnustoon. Kiinteän yhteyden täydentävien selvitysten ja Natura-arviointien yhteydessä (asiakirjat 38, 39 ja 44) on arvioitu elinympäristömuutosten kautta aiheutuvia vaikutuksia Natura- ja muille tarkoituksenmukaisille ranta-alueille. YM on lausunnossaan (asiakirja 46) todennut, että lieventämistoimenpiteitä koskevassa lisäselvityksessä on tarkasteltu seikkaperäisesti vaikutusten piirissä olevien lajien ekologiaa sekä mahdollisia hoito- ja ennallistamistoimenpiteitä. YVA:ssa on kuvattu kiinteän yhteyden vaikutuksia törmäyskuolleisuuteen. Arvioinnin mukaan autoliikenne tulee lisäämään lintukuolemia törmäysten muodossa mm. nuorten lokkilintujen teille hakeutumisen vuoksi. Vaikutuksia muuttolinnustolle voi syntyä lähinnä sumuisella säällä matalalla lentävien lintujen osalta. Kuitenkaan riski ei merkittävästi eroa keskimääräisestä liikenteen törmäyskuolemariskistä. Hyljeselvityksen (asiakirja 18) mukaan hylkeitä on havainnoitu sekä maalta että veneestä 4.4.-14.11.2009 välisenä aikana. Seuranta toteutettiin samaan aikaan linnustolaskentojen kanssa. Selvityksen teki Suomen Luontotieto Oy, jonka asiantuntemusta on pidettävä riittävänä asian tutkimisessa. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan pengertien vaikutuspiirissä elää niukasti nisäkkäitä, mutta itämerennorppa ja harmaahylje kuuluvat siihen ja itämerennorppa jopa poikii alueella. Tiepenger estää hylkeiden liikkumisen joiltakin kohdin, mutta todennäköisesti kumpikin laji pystyy käyttämään leveitä silta-aukkoja kulkemiseen. Merialueen osayleiskaavalla ei voi säädellä metsästykseen liittyviä seikkoja. Metsästettävien lintujen kannan kokoa ja elinvoimaisuutta säädellään metsästyslailla ja asetuksella sekä metsästysseurojen ja riistakeskusten määräyksillä ja kiintiöillä. Myöskään liikennejärjestelyt eivät ole metsästettävien lintujen säätelykeino. Valittajat eivät ole esittäneet sellaista, jotka osoittaisivat eläimistöön kohdistuvat selvitykset riittämättömiksi tai puutteellisiksi. 3.7. Kasvillisuusselvitykset Valittaja pitää kasvillisuuteen liittyviä selvityksiä ristiriitaisina, virheellisinä ja oikaisuina. Nelilehtivesikuusta koskeva osa sisältää virheellistä tietoa ja on ajastaan jäljessä. Nelilehtivesikuusen esiintymiselle on ollut tyypillistä pikkuesiintymien häviäminen, mutta muutaman suuresiintymän synty. Näitä on Isomatalalla, Iin Krunneilla ja Liminganlahden suuosan saarilla. Koska esiintymät ovat hyvin harvassa ja tarkastelualue lajin tärkeintä esiintymisaluetta, on pengertiehanke sille merkittävä uhkatekijä. Rönsysorsimosta on eroosioselvityksessä vanhentunutta tietoa. Uusien tietojen valossa pengertien vaikutusalue on entistäkin tärkeämpi. Vuosina 2003-2013 rönsysorsimo esiintyi varmasti vain Isomatalalla, jonka lisäksi sitä esiintyy Hailuodossa ja Tömpässä (Markkola 2013). Perämeren rönsysorsimo on geneettisesti ja ekologisesti erilaistunut Jäämeren rönsysorsimoista ja muodostaa oman evolutiivisesti merkittävän yksikkönsä (Kvisti ym 2014). Se on suojelullisesti aiemmin luultua huomattavasti arvokkaampi ja Perämeren rönsysorsimon koko maailmankanta on pengertien vaikutusalueella. 10
Hailuodon kiinteän yhteyden vaikutuksia kasvillisuuteen on arvioitu osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sekä sen jälkeen laadituissa luonto- ja jääeroosioselvityksissä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen lisäksi kasvillisuuteen liittyvät seuraavat erillisselvitykset: - Oulunsalon-Hailuodon kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys, Suomen Luontotieto Oy 36/2009. (asiakirja 17) - Täydentävä luontoselvitys niiltä rannoilta, joihin jääeroosion arviointiin erityisesti kohdistuvan, Pöyry Finland Oy. (asiakirja 38) - Täydentävä Natura-arviointi, Pöyry Finland Oy, 20.12.2011 (asiakirjat 39 kiinteä tieyhteys ja 40 merituulipuisto) - Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeihin, Pöyry Finland Oy 29.10.2014. (asiakirja 51) - Tieyhteyshankkeen vaikutukset Natura-alueille, Lieventämistoimenpiteet, POPELY, liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualue 10/2013. (asiakirja 44) Valituksen kannanotto liittyy alkuvuonna 2011 valmistuneeseen jääeroosioselvitykseen (asiakirja 37). Tämän jälkeen on Natura-alueilla tehty täydentäviä maastoselvityksiä kasvillisuudesta, luontotyypeistä ja linnustosta. Tiehankkeen lieventämistoimenpiteitä koskevassa selvityksessä (asiakirja 44) on ollut käytettävissä viimeisimmät tiedot alueen lajistosta, jonka lisäksi kahdessa keväällä 2013 järjestetyssä asiantuntijoiden aivoriihessä kerättiin asiasta tietoja selvityksen yhteydessä. Suunnitellut lieventämistoimet säilyttävät alueen jääeroosiovaikutukset ennallaan, joten heikentäviä vaikutuksia kasvilajistolle ei tutkimusten mukaan näyttäisi aiheutuvan. Nelilehtivesikuusen ja rönsysorsimon kantojen elinvoimaisuutta alueella heikentävät rantojen umpeenkasvu ja ruovikoituminen. Olennaista on, että hanke ei lisää Isomatalan ja Liminganlahden saarien umpeenkasvua lievennystoimenpiteiden jälkeen. Väylän aukipidon myötä jääeroosion vaikutukset säilyvät nykytilanteen mukaisina, joten hanke ei ole lajeille merkittävä uhkatekijä. YM on lausunnossaan (asiakirja 46) todennut, että lieventämistoimenpiteitä koskevassa lisäselvityksessä on tarkasteltu seikkaperäisesti vaikutusten piirissä olevien luontotyyppien ja lajien ekologiaa sekä mahdollisia hoito- ja ennallistamistoimenpiteitä. Valittaja ei ole esittänyt sellaista, jotka osoittaisivat kasvillisuusselvitykset ristiriitaisiksi, virheellisiksi tai oikaistuiksi. 4. MRL 65 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus Valittajat pyytävät hallinto-oikeuden kannanottoa siihen, onko pyynnöstä ilmoitettava valtuuston kaavaa koskevasta päätöksestä valitusaikoineen sitä erikseen pyytäneille vai koskeeko :n 65 ilmoitusvelvollisuus vain kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen vastaamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus koskee niitä muistutuksen tehneitä, jotka ovat kannanottoa kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa. Näissä tilanteissa kunnan on ilmoitettava perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoittamisesta on säädetty MRL:n 67 :ssä ja MRA 94 :ssä. Lain mukaan hyväksymisestä on ilmoitettava niille muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan ollessa nähtävillä. Valittaja ei ole ehdotuksesta antamassaan muistutuksessa pyytänyt MRL:n 67 :n mukaista ilmoitusta hyväksymispäätöksestä. 11
5. Hankkeen organisaatiossa jääviys ja konsultit edunsaajina Valittajien esteellisyysväite kohdistuu siten, että hankeorganisaatiossa oleva hankevastaava ja yhteisviranomainen ovat samaa organisaatiota. Toinen esteellisyysväite kohdistuu konsulttifirmoihin (Destia Oy ja WSP Environmental Oy), joilla arvioidaan olevan taloudellisia etuja pengertievaihtoehdosta. Tämän johdosta selvitysten uskottavuus ja luotettavuus on kyseenalaista. Valituksessa esitetyt kannanotot eivät liity merialueen osayleiskaavan hyväksymispäätökseen eivätkä päätöksen lainvastaisuuteen. Valituksella esitetyt kannanotot eivät myöskään muodosta sellaisia perusteita, jotka vaikuttaisivat laillisuusharkintaan yleiskaavan selvitysten riittävyyttä koskien. Valituksessa on kritisoitu saman ELY-keskuksen ympäristö- ja liikennevastuualueen roolia hankevastaavana sekä yhteysviranomaisen roolia ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Pohjois-Pohjanmaan ELY pyysi vuoden 2010 alussa ympäristöministeriötä määräämään, mikä ELY-keskus toimii Hailuodon liikenneyhteys - hankkeen yhteysviranomaisena 1.1.2010 jälkeen. Ympäristöministeriö määräsi päätöksellään 16.2.2010, että Hailuodon liikenneyhteys-hankkeen YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena toimii 1.1.2010 alkaen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (asiakirja 30). Tästä YM:n päätöksestä ei ole voinut valittaa. Korkein hallinto-oikeus on kahdessa ratkaisussaan (KHO 2012:6; KHO 2013:22) todennut järjestelyn lainmukaisuuden. 6. YHTEENVETO Edellä esitettyyn lausuntoon ja lausunnon liitteenä oleviin selvityksiin viitaten Hailuodon kunta toteaa, että merialueen osayleiskaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt, yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset. Osayleiskaava perustuu riittäviin selvityksiin, selvitykset ovat riittävän laajoja ja osayleiskaava täyttää muutoinkin tälle osayleiskaavalle asetetun tehtävän. Valituksessa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella osayleiskaavapäätös tulisi kumota. HAILUODON KUNTA KUNNANHALLITUS TODISTEET Selvitys lausuntoon liitettävistä todisteista esitetään lausunnon liitteessä. Liitteenä olevat selvitykset ovat yhteisiä Oulun kaupungin lausunnon kanssa, ja liitteenä olevat asiakirjat toimitetaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Oulun kaupungin lausunnon toimittamisen yhteydessä. 12