Muistin heikkenemisen ennaltaehkäisy



Samankaltaiset tiedostot
Alzheimerin taudin ehkäisy

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta

Voidaanko liikunnalla ja muilla elintavoilla ehkäistä muistisairauksia? Miia Kivipelto, MD, PhD Geriatrian professori, tutkimusjohtaja

Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

Terveyttä edistävää ruokaa aivoille

Ravitsemus ja liikunta edistävät kognitiota ja toimintakykyä ikääntyessä

Muistisairauksien ennaltaehkäisy

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Miten lisätä ikääntyvien toimintakykyä

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Muistisairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Syö muistisi hyväksi

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Mitä lääkäri voi tehdä? Geriatri Pirkko Jäntti

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

FINGER-elintapaohjelma toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari ANNA AIKAA AIVOILLE

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Elintavat ja muisti ravitsemus. Laillistettu ravitsemusterapeutti, FT Marja Vanhala ODL Liikuntaklinikka

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

syntyneet 3936 kävijää % ikäryhmästä

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

Aivoterveys ja ravitsemus miten ruokavalio vaikuttaa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Liikunta ja muisti. Pro terveys Joni Keisala

Muistisairaudet

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen. Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

Muistisairaiden määrä lisääntyy

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Muistisairauksien uusia tuulia

Aivoterveysmateriaalia

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Elintapojen merkitys kohonneeseen muistisairauksien. riskiin työikäisillä ja miksi riskiryhmään kuuluvat. kieltäytyvät elintapaneuvonnasta

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

2. Kuvaus tutkimushankkeesta ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Huolehdi muististasi!

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä

Merja Hallikainen, LT Itä-Suomen yliopisto. Muisti takkuaa - tiedonkäsittely ongelmien ehkäisy ja varhainen hoito

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Transkriptio:

Muistin heikkenemisen ennaltaehkäisy Tuomo Hänninen, dosentti KYS, Neurokeskus Miia Kivipelto, professori Karolinska institutet; Itä-Suomen yliopisto; THL 17.4.2015 1

Muistisairauksien ehkäisy Muistisairaudet ikääntyvässä väestössä Muisti ja ikääntyvät aivot Riski- ja suojatekijät FINGER-tutkimuksen kuvaus ja tulokset Merkitys ja jatkosuunnitelmat 17.4.2015 2

Odotettu elinaika (Christensen et al. Lancet 2009)

Vanhenevien ihmisten välillä on suuria eroja Jeanne Louise Calment 1875-1997 Auguste D. 1850-1906

Muistisairauksien esiintyvyys Muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivässä eli 13 000 henkilöä vuodessa 85 000-89 000 keskivaikea-vaikea muistisairaus Vähintään 35 000 lievä muistisairaus Vähintään 120 000 lievä kognitiivinen heikentymä Tavallisimmat muistisairaudet: Alzheimerin tauti (AT), 65-70 % Vaskulaariset kognitiiviset heikentymät, 15 % Lewyn kappale tauti, 15 % Lewy Vask muut Otsa-ohimolohkorappeumat, alle 5 % Alzheimer 17.4.2015 5

Ikä tärkeä riskitekijä Ikäryhmä 77-84 85-89 90+ Lievä muistihäiriö (%) 18.9 34.7 61.0 Dementia (%) 13.5 24.6 39.2 Fratiglioni et al., 2001 Qiu et al., 2013

Ennaltaehkäisyn merkitys: AT:n alun lykkääminen 5 vuodella puolittaisi taudin arvioidun esiintyvyyden US prevalence of AD (millions) Delay (years) 8 0 6.5 1 4 2 5 2 0 1997 2007 2017 2027 Year 2037 2047 Brookmeyer 1998 Jorm 2005 17.4.2015 7

Muistisairauksien ehkäisy Muistisairaudet ikääntyvässä väestössä Muisti ja ikääntyvät aivot Riski- ja suojatekijät FINGER-tutkimuksen kuvaus ja tulokset Merkitys ja jatkosuunnitelmat 17.4.2015 8

Tanila & Hänninen 2015

Poutiainen ym. Psykologia 2003 TIETOISEN MUISTIN OSA-ALUEET TYÖMUISTI EPISODINEN MUISTI SEMANTTINEN MUISTI MUISTIN OSAVAIHEET TYÖMUISTIN VASTAANOTTO TYÖMUISTIN PROSESSOINTI MIELEENPAINAMINEN MUISTISSA SÄILYTTÄMINEN MUISTISTA HAKU MIELEEN PALAUTUS MUISTIN TOIMINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ TOIMINNANOHJAUS - MUISTISTRATEGIAT TARKKAVUUDEN SÄÄTELY -MUISTIN HÄIRIYTYVYYS MIELIALA JA MOTIVAATIO -AKTIIVISUUS VAKIINTUNEET TAIDOT - KIELLLISET, VISUAALISET

Toiminnanohjaus Toiminnanohjauksella tarkoitetaan prosesseja, jotka yhdistävät yksinkertaisemmat toiminnot monimutkaiseksi tavoitteiseksi ja suunnitelmalliseksi toiminnaksi Toiminnanohjauksen osa-alueet tiedonkäsittelyn ohjaus, työmuisti oma-aloitteisuus käytöskontrolli Toiminnan suunnittelu, ohjelmointi, joustavuus ja kontrollointi (eksekutiiviset toiminnot)

Ikämuutokset aivoissa Hermosoluja kuolee, aivojen tilavuus pienenee noin 5% vuosikymmenessä 50 ikävuoden jälkeen Hermovälittäjäaineet dopamiini, asetyylikoliini, serotoniini ja GABA Verenkierto aivoihin Aivojen plastisuus

Bild: Nenad Bogdanovic Alzheimer-aivot Terveet aivot

Muistin anatomiaa

Normaali ikääntyminen Muisti ei heikkene merkittävästi, mutta Uuden oppimiseen voi tarvita enemmän aikaa Nimien muistaminen voi olla vaikeampaa Muistin kuormituskyky Muistin prosessoinnin tehokkuus Nopeus ja sujuvuus, toiminnanohjaus Tieto, kokemus Viisaus? Älykkyys (useita osa-alueita)?

Muistiin vaikuttavat monet tekijät 17.4.2015 16

Muistisairauksien ehkäisy Muistisairaudet ikääntyvässä väestössä Muisti ja ikääntyvät aivot Riski- ja suojatekijät FINGER-tutkimuksen kuvaus ja tulokset Merkitys ja jatkosuunnitelmat 17.4.2015 17

Useat riskitekijät vaikuttavat Alzheimerin taudin syntyyn koko elämänkaaren ajan Syntymä Lapsuus Aikuisikä Vanhuus Nuoruus Terveet aivot Keski-ikä? 0 20 60 75 Alzheimer-aivot Geenit Ympäristö Mangialasche, Kivipelto et al., 2012

Alzheimerin taudin riski- ja suojatekijöitä Riskitekijät Aivoverisuonisairaudet Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Ylipaino Diabetes Homokysteiini, B- vitamiinin puute Tupakointi Masennus Stressi Pään vammat Suojatekijät Korkea koulutustaso Liikunta Aktiivinen elämäntapa Kohtuullinen alkoholin kulutus Antioksidantit Kala, pehmeät rasvat Kahvi Verenpainelääkitys Statiinit? Tulehduskipulääkkeet? Estrogeeni? 17.4.2015 19

Adjusted Hazard ratio Alzheimer disease Dementia Vaskulaariset riskitekijät keski-iässä Riskitekijät: 10 BMI (>30 kg/m 2 ) Systolinen RR > 140 mmhg Kolesteroli > 6.5 mmol/l Riskitekijät: Diabetes 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 0 1 3.03 1.37 1 2 Number of risk factors present 3 6.21 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1.77 1.67 Ref Non B-DM B-DM B-DM Borderline diabetes (B-DM) status Kivipelto et al., Arch Neurol 2005 Xu, Fratiglioni, et al, Diabetes 2007 & 2009

Vapaa-ajan liikunta keski-iässä Odds ratio 1,2 1 0,8 0,6 Dementia Alzheimerin tauti Rovio, Kivipelto et al., Lancet Neurology 2005 0,4 0,2 0 Sohvaperuna Fyysisesti aktiivinen Rovio, Kivipelto, et al. Neurobiol Aging 2009 Fyysinen aktiivisuus suurempi aivotilavuus β-koeffisientti 0.21 (p<0.001)

Aivojen plastisuus! Vapaa-ajan harrastukset Riski (RR, 95%CI) dementialle Älyllinen aktiivisuus 0.71 (0.49-1.03) Fyysinen aktiivisuus 0.61 (0.42-0.87) Sosiaalinen aktiivisuus 0.68 (0.47-0.99) Karp et al, 2005 17.4.2015 22

Odds ratios Psykososiaaliset tekijät Riskitekijät: Yksinasuminen Yksinäisyys Toivottomuus Leskeytyminen Stressi 6 5 4 3 2 Sosiaaliset + psykologiset Työstressi 1 0 Alone + lonely Widowed + hopelessness Håkansson, Kivipelto et al., BMJ 2009; Håkansson et al., submitted Sindi et al, submitted

Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset 17.4.2015 24

Muistisairauksien ehkäisy Muistisairaudet ikääntyvässä väestössä Muisti ja ikääntyvät aivot Riski- ja suojatekijät FINGER-tutkimuksen kuvaus ja tulokset Merkitys ja jatkosuunnitelmat 17.4.2015 25

Alzheimerin tauti on monitekijäinen oireyhtymä RISKITEKIJÄT APOE, muut geenit Alkoholin liikakäyttö Epäterveellinen ruokavalio Fyysinen aktiivisuus Aikuisikä Keski-ikä Vanhuusikä 0 20 60 75 Terveellinen ruokavalio Koulutus Hypertensio Ylipaino Tupakointi Transitio Älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus SUOJATEKIJÄT Dyslipidemia Diabetes Verisuonitapahtumat Neuronituho Aivoreservi? DEMENTIA 17.4.2015 26 26

Muistisairauksien ehkäisy Muistisairaudet ikääntyvässä väestössä Muisti ja ikääntyvät aivot Riski- ja suojatekijät FINGER-tutkimuksen kuvaus ja tulokset Merkitys ja jatkosuunnitelmat 17.4.2015 27

Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability Muistitoimintojen Heikentymisen Ehkäisytutkimus

FINLAND Oulu Kuopio Osallistujat: - N=1260 - Ikä 60-77vuotta - Satunnaistettu 2 ryhmään (1:1) - Kutsuttu aiempien väestötutkimusten osallistujien joukosta Seinäjoki Turku Helsinki Vantaa Clinicaltrials.gov NCT01041989 Kivipelto et al., Alzheimer & Dementia 2013

Kohdeväestö: henkilöt, joilla on kohonnut riski muistisairauksiin Dementian Riskimittari > 6 pistettä JA Pohjautuu aiemmin mitattuihin riskitekijöihin: ikä, koulutus, sukupuoli, verenpaine, kolesteroli, painoindeksi, liikunta (Kivipelto et al., Lancet Neurology 2006) Kognitio keskitasoa tai hieman ikäluokan arvoja matalampi (pohjautuu CERAD-testipatteriin) Kivipelto et al., Alzheimer & Dementia 2013

SEULONTAKÄYNTI 1. BASELINE KÄYNTI 2. BASELINE KÄYNTI SATUNNAISTAMINEN INTERVENTION TIEDOTUSTILAISUUS INTERVENTIOAIKATAULU RAVITSEMUS: 8 ryhmätapaamista, 3 yksilötapaamista INTENSIIVINEN INTERVENTIO LIIKUNTA: 1-2x/vk lihaskunto 2-4x/vk aerobinen LIIKUNTA: 2x/vk lihaskunto 4-5x/vk aerobinen LIIKUNTA: 2-3x/vk lihaskunto 5x/vk aerobinen KOGNITIIVINEN HARJ: 9 ryhmätapaamista Omaehtoinen harjoittelu KOGNITIIVINEN HARJ: 2 ryhmätapaamista Omaehtoinen harjoittelu SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN TARKKA SEURANTA JA HALLINTA Hoitaja: 6 tapaamista, Lääkäri: 3 tapaamista kuukausi 3 6 9 12 15 18 21 24 MINI- INTERVENTIO TAVANOMAINEN TERVEYSNEUVONTA 17.4.2015 31

Kognitiivinen harjoittelu ja sosiaalinen aktiivisuus Kognitiivinen intervention 10 ryhmätapaamista psykologin johdolla Itsenäinen tietokoneharjoittelu (n. 2-3 kertaa viikossa, kaksi 6 kk:n jaksoa) Harjoittelun kohteena: episodinen muisti, toiminnanohjaus, tiedonkäsittelyn nopeus ja työmuisti Sosiaalista aktiivisuutta lisättiin: Tutkimuskäynneillä, eri interventioiden ryhmätapaamisissa Vierailu paikalliseen Muistiyhdistykseen 17.4.2015 32

Ensisijainen: Kognitiivinen heikentyminen päätetapahtumat herkkä neuropsykologinen testisarja, NTB Toissijaiset: Dementia (7v. seurannan jälkeen) Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, niihin liittyvä sairastuvuus ja kuolleisuus Masennusoireet Toimintakyky Terveyspalvelujen käyttö Elämänlaatu Ravitsemus, ravinnon biomarkkerit Muutokset aivojen kuvantamislöydöksissä 17.4.2015

0,25 0,20 0,15 0,10 Intervention vaikutus kognition muutokseen mitattuna NTB testisarjalla (ensisijainen päätetapahtuma) Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa: Estimaatti (95% CI) = 0.022 (0.002-0.042) p=0.03 0,05 0,00 Baseline 12 months 24 months Control Intervention Ngandu, Kivipelto et al, Lancet, March 12, 2015 Viivat = kognition muutos alkutilanteesta 12 kk ja 24 kk saakka Korkeampi arvo = parempi suoritus Pylväät = keskivirhe P-arvo = ryhmien välinen ero kognition muutoksen suhteen

0,14 Intervention vaikutus kognition muutoksen eri osa-alueilla (Toissijainen päätetapahtuma) Toiminnanohjaus 0,14 Tiedonkäsittelyn nopeus 0,40 Muisti 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Baseline 12 months 24 months Control Intervention 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Baseline 12 months 24 months Control Intervention 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 Baseline 12 months 24 months Control Intervention Ero interventioryhmän ja verrokkiiryhmän välillä vuodessa: Estimate (95% CI), p-arvo 0.027 (0.001-0.052) 0.030 (0.003-0.057) 0.015 (-0.017-0.048) p=0.04 p=0.03 p=0.36 Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet 2015

Intervention vaikutus kognition muutoksen eri osaalueilla: vaativammat muistitehtävät Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa: Estimaatti (95% CI) = 0.038 (0.002-0.073) p=0.04 Looginen ja assosiatiivinen muisti 4/6 testiä (2 assosiatiivisen muistin + 2 loogisen muistin tehtävää, viivästetty mieleenpalautus (30 min vs. 5 min), vaikeampia tehtäviä) Ngandu, Kivipelto et al., Lancet 2015

1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 NTB Kokonaismuutos * 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 NTB Muisti Kognition heikentymisen risk 2 vuoden aikana: OR (95% CI) 0,6 0,6 0,4 0,4 0,2 0,2 0 Intervention Control 0 Intervention Control 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 NTB Toiminnanohjaus * Intervention Control NTB tiedonkäsittelyn nopeus 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Intervention * Control * p<0.05 Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet 2015

Elintapaintervention vaikutus riskitekijöihin Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät* Kontrolli Keskimääräinen muutos (SE) Interventio Keskimääräinen muutos (SE) Ero interventio- ja kontrolliryhmien välillä vuodessa Estimaatti (95% CI) P-arvo Painoindeksi (kg/m2) -0 33 (0 05) -0 49 (0 05) -0 077 (-0 149 - -0 006) 0 02 Elintavat ** Kalan käyttö 2 krt/vko (%) +0 8 +11 0 10 2 <0 001 Päivittäin vihanneksia (%) -1 0 +2 9 3 9 0 023 Liikuntaa 2 krt/vko (%) -2 1 +7 0 9 1 <0 001 * Sekamalli ** Multinominaalinen logistinen regressio (muutos %-yksikköä lähtötilanteen ja 24 kk välillä) Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet 2015

Keskeytykset, haitat ja rekisteriseuranta Interventio N=631 Kontrolli N=629 Keskeytykset 87 (13.8 %) 66 (10.5 %) (p=0.07) Haitat* Itseraportoitu, kaikki syyt 46 (7.3%) 6 (1.0%) Kuolemat tutkimuksen aikana 5 5 Rekisteriseuranta** Sydäninfarkti 1 5 Aivohalvaus 4 4 *Ei vakavia haittoja ** Käytettävissä rekisteritiedot vuoden 2011 loppuun saakka 17.4.2015 39

Itseraportoitu osallistuminen (12 & 24 kk) Interventio Osallistunut, % Ravitsemus 100% Liikunta 90% Kognitiivinen harjoittelu 85% Vaskulaaririskien hallinta 87% Itseraportoitu osallistuminen moni-interventioon Interventioiden lkm Osallistunut, % 0 0% 1 1% 2 6% 3 21% 4 72%

Yhteenveto: FINGER-tutkimus Muistihäiriöitä ja kognition heikentymistä voidaan ehkäistä monipuolisella elintapaohjauksella FINGER tarjoaa mallin, jota on mahdollista tulevaisuudessa soveltaa muistisairauksien ehkäisyyn Jatkoseuranta muistisairauksien/alzheimerin taudin ilmaantuvuus, muut päätetapahtumat, elintapamuutosten pysyvyys

Yhteenveto: muistisairauksien ennaltaehkäisy Vaskulaaristen riskitekijöiden hallinta Aktiivinen elämäntapa Elämänkaaren ajan Viimeistään keskiiässä Terveellinen ruokavalio Liikunta Sosiaalinen ja älyllinen aktiivisuus Negatiivisen stressin välttäminen 17.4.2015 42

European Dementia Prevention Initiative www.edpi.org FINGER Pre-DIVA MAPT Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability Prevention of Dementia by Intensive Vascular Care Multidomain Alzheimer Preventive Trial IUNS 2013 + Tietojen yhteinen analysointi > 6000 osallistujaa 17/04/2015 43

KIITOKSET Rahoitus: Suomen Akatemia, Kansaneläkelaitos, La Carita säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Alzheimer s Research and Prevention Foundation, Alzheimer s Association, Juho Vainion säätiö, Novo Nordisk Fonden, Vetenskapsrådet, EVO-rahoitus, Diabetestutkimussäätiö Miia Kivipelto Tiia Ngandu Jenni Lehtisalo Tiina Laatikainen Markku Peltonen Antti Jula Jaana Lindström Satu Pajala Satu Ahtiluoto Liisa Saarikoski Pirjo Saastamoinen Lars Bäckman Bengt Winblad Laura Fratiglioni Francesca Mangialasche Turku PET Centre Hilkka Soininen Rainer Rauramaa Raimo Sulkava Alina Solomon Tuomo Hänninen Teemu Paajanen Minna Rusanen Jaakko Tuomilehto Timo Strandberg Riitta Antikainen Juha Rinne Anna Stigsdotter Neely 44

Kiitos! Miia Kivipelto ICAD 2010 17.4.2015 45