KONHON Rantaasemakaava. kaava nro 483. KAAVASELOSTUS Ehdotus 15.3.2016 15.3.2016

15.3.2016 KONHON Rantaasemakaava kaava nro 483 KAAVASELOSTUS Ehdotus 15.3.2016 Kaava-alueet rajattu kartalla punaisella. V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2, 3 7 6 0 0 V a l k e a k o s k i

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Ranta-asemakaava laaditaan Valkeakosken kaupungin Konhon kylään tilan. Ranta-asemakaavalla muodostuvat Valkeakosken Konhon kylään kortteli 1RA sekä metsätalousaluetta. Ranta-asemakaavan laatii Insinööritoimisto Poutanen Oy UPM-Kymmene Oyj:n toimeksiannosta ja Valkeakosken kaupunkisuunnitteluyksikön valvonnassa. Kaavan hyväksyy Valkeakosken kaupunginvaltuusto. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee kaupungin länsiosassa Konhonselän vesistön rannalla Konhon kylän alueella ja käsittää tilan 908-429-1-157 alueet, tila käsittää kolme erillistä palstaa, jotka rajoittuvat kaikki Konhonselkään. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Ranta-asemakaavatyön tavoitteena on kaavoittaa alueille mitoituksen sallima määrä omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Valtatie 3:n lähellä oleva alue on tarkoitus jäädä vapaa-alueeksi. Kaavan hyväksyy Valkeakosken kaupunginhallituksen esityksestä Valkeakosken kaupunginvaltuusto. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 29.5.2015 2. Palauteraportti lausunnoista, jota päivitetään kaavan edetessä 3. Liito-oravakartoitus 2015, Suomen Luontotieto Oy 4. Arkeoginen inventointi, Mikroliitti Oy 2015 5. Liitekartta Konhonkärjen vanhan torpanpaikan perustusrakenteista (Pirkanmaan maakuntamuseo 2016) 6. Emätila- ja mitoitusselvitys 7. Kaavakartta sekä kaavamääräykset 8. Seurantalomake 2

2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Täydentyy kaavaprosessin kuluessa. Kaavoitushakemus 3.2015 Vireilletulo KH, kuulutus 8.6.2015 196 OAS nähtävillä 17.6-3.7 2015 Luonnos KH 9.11.2015 Luonnos nähtävillä 18.11-7.12.2015 Ehdotus KH 1.2.2016 Ehdotus nähtävillä 10.2-11.3.2016 Hyväksyminen KH Hyväksyminen KV Kaavaprosessi on kuvattuna osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Ranta-asemakaavan hyväksymisestä päättää kaupunginhallituksen esityksestä kaupunginvaltuusto. 2.2 Ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Valkeakosken Konhon kylän alueella. Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja UPM-Kymmene Oyj. Ranta-asemakaavatyön tavoitteena on kaavoittaa alueille mitoituksen sallima määrä omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Valtatie 3:n lähellä oleva alue jää vapaa-alueeksi. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee kaupungin länsiosassa Konhonselän alueella, jakaantuen kolmeen eri alueeseen, liitekartta. Suunnittelualue muodostuu tilasta 908-429-1-157. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueen luonnonympäristö on talousmetsää. Alueella ei ole tiedossa erityisiä luon-nonarvoja. Alueelta on tehty liito-oravaselvitys vuonna 2015, selvityksessä ei havaittu alueella olevan liito-oravan reviirejä. 3.1.3 Maaperä Kaava-alueen maaperä on maaperäkartan perusteella Konhonkärjen alueella kivikkoista moreenimaata, Neitsytsaaren alue on osittain kovapohjaista moreenimaata ja osittain eloperäistä maapohjaa. 3

3.1.4 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on rakentamaton, Konhonkärjen palstat rajoittuvat muihin loma-asuntojen tontteihin. Alueella ei ole havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä vuoden 2015 inventoinnissa. Kaava-alue sijaitsee kunnallisteknisten verkostojen ulkopuolella. 3.1.5 Maanomistus Suunnittelualue on UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa. 3.1.6 Pohjakartta Alueen maastotietokantaan perustuva pohjakartta on hyväksytty 1.12.2015. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Eri kaavatasojen kaavatilanne on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Suunnittelualueelle ei kohdistu erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Valkeakosken kaupungin rakennusjärjestyksen 13.10.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavatyön tavoitteena on kaavoittaa alueille mitoituksen sallima määrä omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Kaava-alue käsittää 3 erillistä saman rekisteritilan 908-429-1-157 palstaa. Valkeakosken rantayleiskaava v.1993 on laadittu kaava-alueelle ja sen ympäristöön, mutta kaavaa ei vahvistettu aikanaan Konhonselän ranta-alueilta moottoritielinjauksen silloisen keskeneräisyyden vuoksi. Maanomistaja on hakenut aiemmin poikkeamislupaa toteuttaa rantayleiskaavan rakennuspaikat, mutta lupaa ei saatu poikkeamislupamenettelyllä kuin yhdelle tontille. Nyt on tarkoitus kaavalla osoittaa muut kaksi rantayleiskaavassa tilan alueille osoitettua RA-rakennuspaikkaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen asemakaavan muutoksesta on tehnyt maanomistaja. Prosessin käsittely-vaiheet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset ja osallistuminen on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3.2 Vireilletulo Kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavoituksen vireilletulosta 8.6.2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Palaute eri vaiheiden mielipiteisiin, lausuntoihin ja muistutuksiin on kussakin käsittelyvaiheessa kirjattu palauteraporttiin joka on selostuksen liitteenä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 18.11-7.12.2015 välisenä aikana ja siitä on pyydetty lausunnot. Mielipiteitä ei ole annettu. Lausunnot ja niiden vastineet on kuvattu palauteraportissa. Lausuntojen perusteella kaavaehdotukseen (päivätty 5.1.2016) ei ole tehty muutoksia verrattuna kaavaluonnokseen (5.10.2015). Kaavaehdotus (5.1.2016) on ollut nähtävillä 10.2-11.3.2016 välisenä aikana ja siitä on pyydetty lausunnot. Muistutuksia ei ole annettu. Lausunnot ja niiden vastineet on kuvattu vastineraportissa. Kaavaehdotukseen (15.3.2016) on lisätty M-alueelle s-alueen osa rajaus, jolla sijaitsee suojeltavia asutushistoriallisia rakenteita Pirkanmaan Maakuntamuseon lausunnon perusteella. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisilta saadut lausunnot on listattu ja niihin vastattu palauteraportissa, joka on selostuksen liitteenä. Kaavasta on käyty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 21.5.2015, jonka perusteella on tehty kaavaan liittyvät selvitykset. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavatyön tavoitteena on kaavoittaa alueille mitoituksen sallima määrä omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Kaava-alue käsittää 3 erillistä saman rekisteritilan 908-429-1-157 palstaa. Valkeakosken rantayleiskaava v. 1993 on laadittu kaava-alueelle ja sen ympäristöön, mutta kaavaa ei vahvistettu aikanaan Konhonselän ranta-alueilta moottoritielinjauksen silloisen keskeneräisyyden vuoksi. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan lähtökohtana on sijoittaa kohdetilan alueelle rantayleiskaavassa osoitetut RA-rakennuspaikat suunnitelmallisesti. Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, esitetään selvitys ranta-asemakaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan. Varsinaiselle kaava-alueelle ei kohdistu sellaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, jotka olisivat ristiriidassa kaavan tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavassa kaava-alueelle ei ole osoitettu erityisiä aluevarauksia. 5

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Tavoitteet tarkentuvat kaavaprosessin aikana. Prosessin edetessä syntyneet tavoitteet pyritään huomioimaan kaavan kaikkiin tavoitteisiin ja lähtökohtiin nähden. Prosessin aikana syntyviä tavoitteita ovat esimerkiksi eri osallisten tavoitteet. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnon perusteella kaavaehdotukseen on lisätty asutushistoriallisia rakenteita sisältävän suojeltavan alueen osan (s-) rajaus. 4.5 Kaavaratkaisut Ottaen huomioon, että kaavan periaateratkaisut on osoitettu jo rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä, ranta-asemakaavalla jää tarkennettavaksi detaljikaavatarkkuuteen rantayleiskaavan ratkaisut. 4.6 Yleiskaavallinen tarkastelu Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaava sekä yleiskaavan sisältövaatimukset. Koska kaavamuutosalueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, on seuraavassa esitetty yleiskaavallinen tarkastelu MRL 39 :n mukaisesti ranta-asemakaavaan liittyen soveltuvin osin. 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Kaava-alueen viereisillä alueilla on jo muuta loma-asutusta, alueelle tulee valmis tiestö ja energiaverkosto. Kaavan toteuttaminen ei vaadi uutta yhdyskuntarakennetta. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Viitataan edelliseen kohtaan. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Kaava osoittaa loma-asuntorakentamista. Kunnallisia palveluja saadaan Valkeakosken kaupungin alueelta ja kaupallisia Akaan kaupungin taajamista. 4. Mahdollisuudet vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen Jätevesihuolto perustuu valtakunnalliseen jätevesiasetukseen ja kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiin, jolloin voidaan aina käyttää parasta mahdollista laitekantaa ja puhdistusmenetelmiä. 5. Ympäristöhaittojen vähentäminen Vesi- ja jätehuollon osalta ks. edellinen kohta. Rakennuspaikat sijoittuvat peitteiselle metsäalueelle Maisematekijöitä on huomioitu kaavasuunnittelussa mm. rakennusalan määrityksessä. Kaava-alueelle jää myös yhtenäinen vapaa ranta-alue Neitsytsaaren palstalle. 6

6. Rakennetun ympäristön, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuurihistorian vaaliminen Luontoselvityksissä ja kaavasuunnittelussa on huomioitu maisemalliset kohteet. Myös edellinen kohta. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnon perusteella kaavaehdotukseen on lisätty asutushistoriallisia rakenteita sisältävän suojeltavan alueen osan (s-) rajaus. 7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kyse on ranta-asemakaavasta, jossa jokamiehenoikeuskäyttöön tarkoitetut vapaa-alueet on osoitettu metsätalousalueille vapaina rantaosuuksina, tässä kaavassa lähinnä Neitsytsaaren alue. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleistä Kaavalla on osoitettu 2 uutta RA-rakennuspaikkaa rantayleiskaavan mukaisesti Konhonkärjen alueelle. Muut kaava-alueen osat on osoitettu metsätalousalueina. Konhonkärjen M-alue-palstalle on osoitettu asutushistoriallisia rakenteita sisältävän suojeltavan alueen osan rajaus (s-). 5.1.1 Mitoitus 5.2 Aluevaraukset Kaava-alueen mitoitus perustuu vahvistamattoman rantayleiskaavan mitoitukseen, jossa kaava-alueelle on osoitettu 2 RA-rakennuspaikkaa. Rantayleiskaava jätettiin vahvistamatta aikanaan siinä vaiheessa avoinna olleiden moottoritielinjausvaihtoehtojen perusteella. Rantayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena emätilalaskelmaen pohjautuen, jonka perusteella kaavan mitoitukset eri tiloille on osoitettu. Vaikka rantayleiskaavaa ei ole vahvistettu kaava-alueen osalta, on kaavassa perusteltua noudattaa rantayleiskaavan mitoitusta ja rakennuspaikkojen sijoitusta. Rantayleiskaavan laadinnan aikainen mitoitustaulukko kaavaselostuksen liitteenä. 5.2.1 RA-Korttelialueet Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja tarvittavia talousrakennuksia. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu saa olla enintään 140 k-m2. Loma-asuntorakennuksen enimmäiskerrosala saa olla enintään 80 k-m 2 ja talous-rakennusten yhteenlaskettu kerrossala enintään 60 k-m 2. Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 40 m:n etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta, kuitenkin erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 20 k-m 2 saa sijoittaa vähintään 20 m:n etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. 5.2.2 M-alueet Metsätalousalue. Metsänhoitotoimenpiteet tulee suorittaa rantamaisemalliset näkökohdat huomioon ottaen. Konhonkärjen M-alue-palstalla on osoitettu asutushistoriallisia rakenteita sisältävän alueen osan suojeltava rajaus (s-). Alueella sijaitsee vanhan torpan perustusrakentaita. 7

5.3 Kaavan vaikutusten arviointi 5.3.1 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava sopeutuu RA-korttelin osalta alueen muuhun ympäristöön alueella jo olevan muun vanhemman loma-asutuksen yhteyteen. Neitsytsaaren alue jää edelleen vapaa-alueena metsätalouskäyttöön samoinkuin Konhonkärjen pienempi palsta. 5.3.2 Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Neitsytsaaren alue ja Konhonkärjen kaakkoiskulman alue jäävät edelleen vapaa-alueena metsätalouskäyttöön. Kaava-alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja. Alueella on tehty liitooravaselvitys keväällä 2015. 5.3.3 Muut vaikutukset Kaavassa osoitettavat 2 uutta lomarakennuspaikkaa eivät vaikuta muuttavasti Konhonkärjen alueen luonnetta loma-asutusalueena. Sosiaalisia vaikutuksia kaavalla ei voida katsoa olevan. 5.3.4 Kulttuuriset vaikutukset Konhonkärjen M-aluepalstalla on osoitettu asutushistoriallisia rakenteita sisältävän alueen osan suojeltava rajaus (s-). Merkintä turvaa alueella aiemmin olleen torpan perustusrakenteiden säilymisen jatkossa. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu ja selitetty ranta-asemakaavakartassa. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamääräyksissä on ohjattu alueen rakentamista, rakennusten ulkomuotoa ja materiaaleja, sekä tontin rakentamista. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa, kun ranta-asemakaava on saanut lainvoiman. Alue toteutetaan maanomistajan aikataulujen puitteissa. 6.3 Toteutuksen seuranta Alueen toteutumista seurataan rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Seuranta kohdistuu alueen laadukkaaseen toteuttamiseen sekä kaavamääräysten noudattamisen. 8

Insinööritoimisto Poutanen Oy OAS 29.5.2015 5.10.2015 tark. 15.3.2016 tark. Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, Konho,UPM-Kymmene kaava nro 483 Oyj ranta-asemakaava, kaavanro Osallistumis- 483 ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö- tiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan, miksi kaava laaditaan, kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelutyön aikana, Osallistumis- ja arviointi suunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. koskevat lähtö- tiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.lisäksi kerrotaan, miksi kaava laaditaan, Osallistumiskuinka kaavan ja arviointisuunnitelmaa vaikutuksia arvioidaan täydennetään suunnittelu tarvittaessa. työnaikana, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointi suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. 1. Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus 1.Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee kaupungin länsiosassa Konhonselän alueella, jakaantuen Suunnittelualue sijaitsee kaupungin länsiosassa Konhonselän alueella, jakaantuen kolmeen eri alueeseen, liitekartta. Suunnittelualue muodostuu tilasta kolmeen eri alueeseen, liitekartta. Suunnittelualue muodostuu tilasta 908-429-1-157. 908-429-1-157. Kaava-alueen Kaava-alueen likimääräiset likimääräiset rajaukset rajaukset on merkitty merkittykarttaan karttaan punaisella. punaisella. -1- - 1 -

Insinööritoimisto Poutanen Oy OAS 29.5.2015 5.10.2015 tark. 15.3.2016 tark. 2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Ranta-asemakaavatyön tavoitteena on kaavoittaa alueille mitoituksen sallima määrä omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Valtatie 3:n lähellä oleva alue jää vapaa-alueeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 3. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä Valtioneuvoston aluetta koskevat hyväksymät lähtö- tiedot valtakunnalliset ja tavoitteet yleispiirteisesti. alueiden käyttötavoitteet Lisäksi kerrotaan, (VAT) muodostavat kaava maankäytön laaditaan, suunnittelun kuinka kaavan ylimmän vaikutuksia tason. arvioidaan Maankäyttö- suunnittelutyön ja rakennuslain aikana, mukaan ta- miksi voitteet miten on asia otettava etenee huomioon ja missä vaiheessa ja niiden toteuttamista siihen voi vaikuttaa. on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Suunnittelualueille Osallistumis- ei kohdistu erityisiä ja arviointisuunnitelmaa valtakunnallisia alueiden täydennetään käyttötavoitteita. tarvittaessa. Maakuntakaava 1. Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus Maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymässä ja valtio neuvoston 29.3.2007 vahvistamassa (KHO 20.3.2008) Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa eikä 2.vaihe Suunnittelualue maakuntakaavassa sijaitsee suunnittelualueelle kaupungin länsiosassa ei ole Konhonselän osoitettu aluevarauksia. alueella, jakaantuen VT3:n kolmeen ympäristössä eri alueeseen, on kehittämismerkintä; liitekartta. Suunnittelualue maankäytön muodostuu kehittämisen tilasta kohdealue 908-429-1-157. liikenteellisessä solmukohdassa (ls3). Pirkanmaan 2 vaihe maakuntakaava sai lainvoiman 28.12.2013. Maakuntakaava yhdistelmä. Kaava-alueen likimääräiset rajaukset on merkitty karttaan punaisella. --1-2 -

Insinööritoimisto Poutanen Oy OAS 29.5.2015 5.10.2015 tark. 15.3.2016 tark. Yleiskaava Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Vuonna 1993 muilta osin vahvistettu Valkeakosken rantayleiskaava ei ole voimassa kaava-alueiden osalta. Kaavan periaatteita on tarkoitus silti noudattaa ranta-asema kaavassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö- tiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan, miksi kaava laaditaan, kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelutyön aikana, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. 1. Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee kaupungin länsiosassa Konhonselän alueella, jakaantuen kolmeen eri alueeseen, liitekartta. Suunnittelualue muodostuu tilasta 908-429-1-157. Ranta-asemakaava Alueella ei ole voimassa ranta-asemakaavaa. 4. Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaanlukien yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset (MRL9 ). Ranta-asemakaavalla voi olla normaalisti vaikutusta maisemallisiin seikkoihin, liikenteen järjestämiseen, virkistys yhteyksiin ja ekologisiin yhteyksiin. Arvioinnin suorittaa kaavoittaja ottaen huomioon osallisten ja viranomaisten palautteen. Arvioinnin lähtökohtana ovat käytössä olevat ja laadittavat selvitykset. 5. Tehdyt ja tehtävät selvitykset Kaavatyössä käytetään hyväksi Metsäkansa-Konho osayleiskaavan yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja muita tätä kaavaa varten tehtyjä selvityksiä. - Luontoselvitys, Kaava-alueen likimääräiset FCGOy, rajaukset 2011 on merkitty karttaan punaisella. - Arkeologinen selvitys, Mikroliitti Oy 2009 - Osayleiskaavan muut aineistot - Liito-oravaselvitys tehty v.2015 Suomen Luontotieto Oy, (kaava-alue) - Arkeologinen inventointi on tehty kaava-alueelta v. 2015, Mikroliitti Oy - Pirkanmaan maakuntamuseo, katselmuskäynti alueella, v. 2015-1- - 3 -

Insinööritoimisto Poutanen Oy OAS 29.5.2015 5.10.2015 tark. 15.3.2016 tark. 6. Osalliset Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallisia ovat kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat sekä kaavan vaikutusalueen asukkaat. Muita osallisia ovat Valkeakosken kaupungin hallintokunnat, Valkeakosken Osallistumis- EnergiaOy, ja arviointisuunnitelmassa Pirkanmaan aluepelastuslaitos, esitetään suunnittelualueen Pirkanmaan sijainti ELY-keskus, sekä Pirkanmaan aluetta koskevat Liitto, Pirkanmaan lähtö- tiedot Maakuntamuseo, ja tavoitteet yleispiirteisesti. Liikenne-virasto, Lisäksi alueella kerrotaan, toimivat miksi verkkoyhtiöt kaava Elisa laaditaan, Oyj ja kuinka Telia Sonera kaavan Finland vaikutuksia Oyj. arvioidaan suunnittelutyön aikana, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Lisäksi kaavahankkeen osallisia ovat kaikki, jotka täyttävät edellä olevan osallisuudenmääritelmän. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisten luetteloa voidaan työn edetessä 1. Suunnittelualueen täydentää. sijainti ja yleiskuvaus 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Suunnittelualue sijaitsee kaupungin länsiosassa Konhonselän alueella, jakaantuen kolmeen eri alueeseen, liitekartta. Suunnittelualue muodostuu tilasta 908-429-1-157. Kaavoitukseen liittyvä julkinen aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavoituksen eri vaiheissa nähtävilläolojen ajaksi. Aineistoon nähtävillä kaavoitustoimen aulassa sekä kaupungininternet-sivuilla www.valkeakoski.fi. Kaavatyönaloitusjavireilletulo Kaavan laatijan toimesta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ELY:n ja muiden viranomaisten kesken 21.3.2015. Asemakaavoituksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoitustoimen aulassa sekä kaupungin Internet-sivuilla 17.6-3.7.2015. Osallisilla on ollut mahdollisuus ottaa kantaa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön. Kaava-alueen likimääräiset rajaukset on merkitty karttaan punaisella. --1-4 -

Insinööritoimisto Poutanen Oy OAS 29.5.2015 5.10.2015 tark. 15.3.2016 tark. Luonnosvaihe Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Laaditaan tehtyjen perusselvitysten pohjalta alustavasti ranta-asemakaavaluonnos. Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavaluonnos on nähtävillä kaavoitustoimen aulassa sekä kaupungin Internet- Osallistumis- sivuilla 30 vuorokauden ja arviointisuunnitelmassa ajan. esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö- tiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan, miksi kaava Luonnoksesta laaditaan, pyydetään kuinka kaavan viranomaisosallisten vaikutuksia arvioidaan kommentit. suunnittelutyön aikana, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallisilla on mahdollisuus esittää kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä kaavaluonnoksesta Osallistumisnähtävilläolon ja arviointisuunnitelmaa aikana. Mielipiteisiin täydennetään laaditaan vastineet. tarvittaessa. Ehdotusvaihe Luonnosvaiheessa saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten pohjalta laaditaan kaavaehdotus. 1. Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee kaupungin länsiosassa Konhonselän alueella, jakaantuen Kaupunginhallituksen hyväksymä asemakaavaehdotus (kaavakartta, kaava-selostus kolmeen eri alueeseen, liitekartta. Suunnittelualue muodostuu tilasta 908-429-1-157. sekä vastineet luonnosvaiheen palautteeseen) ovat nähtävillä kaavoitustoimen aulassasekä kaupungin Internet-sivuilla vähintään 30 vuorokauden ajan. Kaavaehdotuksen nähtävilleasettamisesta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ulkopaikkakuntalaisille osallisille maanomistajille ilmoitetaan nähtävilläolosta kirjeellä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Osalliset voivat jättää nähtävilläoloaikana kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksyminen Kaavoitustyön tuloksena saadaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen ranta-asemakaava karttajaselostus. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä voi hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta onmahdollisuus hakeamuutosta korkeimpaanhallinto-oikeuteen. Kaavan voimaantulo Kaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Kaavan hyväksymisestä ja voimaan tulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. Kaava-alueen likimääräiset rajaukset on merkitty karttaan punaisella. -1- - 5 -

Insinööritoimisto Poutanen Oy OAS 29.5.2015 5.10.2015 tark. 15.3.2016 tark. 8. Tavoitteellinenaikataulu Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä kesäkuu 2015 Luonnosvaiheen aineisto nähtävillä marras-joulukuu 2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 10. Yhteystiedot Asemakaava ehdotus nähtävillä helmi-, maaliskuu 2016 Osallistumis- Asemakaavan ja hyväksyminen arviointisuunnitelmassa huhti-, toukokuu esitetään 2016 suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö- tiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan, miksi kaava laaditaan, kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelutyön aikana, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Kaavan laatija: DI Juha Poutanen, YKS 361 Insinööritoimisto Poutanen Oy puh.0400-480338 Linnankatu Suunnittelualue 9 13100 sijaitsee Hämeenlinna kaupungin länsiosassa Konhonselän alueella, jakaantuen toimisto(at)poutanenoy.fi kolmeen eri alueeseen, liitekartta. Suunnittelualue muodostuu tilasta 908-429-1-157. 1. Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus Lisätietoja myös Valkeakosken kaavoitus toimesta puh. 040 335 6043 tai sähköpostillakaavoitus@valkeakoski.fi. Kaavasuunnitelmat sekä niitä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä oloaikana kaupungintalolla kaavoitustoimen aulassa. (Sääksmäentie 2, nk. B-porras) Kaava-alueen likimääräiset rajaukset on merkitty karttaan punaisella. --1-6 -

HALLINTOKESKUS 15.3.2016 KAUPUNKISUUNNITTELU KONHON RANTA ASEMAKAAVA PALAUTERAPORTTI Lausunnot, kommentit, mielipiteet ja muistutukset on koottu tiivistettyinä tähän palauteraporttiin. Raportissa esitetään kaavoittajan vastine saatuun palautteeseen. Kaava asiakirjoihin tehtävät täydennykset ja tarkistukset erottuvat lihavoituina. Vireilletulo pvm. OAS KH OAS nähtävillä Luonnos KH Luonnos nähtävillä Ehdotus KH Ehdotus nähtävillä 17.6.2015 8.6.2015 17.6. 3.7.2015 9.11.2015 18.11. 7.12.2015 10.2 11.3.2016

LAUSUNNOT lausunnot osallistumis ja arviointisuunnitelmasta No Lausunto Vastine 1. Pirkanmaan maakuntamuseo: Ranta asemakaavan alueen arkeologista perintöä ei ole aikaisemmin inventoitu suunnittelutasoa ja nykyvaatimuksia vastaavalla tarkkuudella. Vanhan kartta aineiston perusteella alueella on ainakin 1900 luvun alussa sijainnut torppa. Siihen todennäköisesti liittyviä kivirakenteita on havaittavissa mastossa. Asemakaavahankkeen yhteydessä tulee suorittaa arkeologinen inventointi, jossa keskitytään historiallisen ajan kiinteisiin muinaisjäännöksiin ja muihin arkeologisiin kulttuuriperintökohteisiin. Muuttuvan maankäytön alueilla tutkimus on toteutettava tarkkuusinventointina. Mikäli vt 3:n itäpuolella olevalle alueelle ei suunnitella uutta maankäyttöä, se voidaan jättää inventoinnin ulkopuolelle. Kaavan vaikutukset arkeologiseen perintöön tulee arvioida. Arkeologisessa inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita. Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta on lisäksi käytettävä ohjeena julkaisua Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu (Museovirasto). Lisätietoja inventoinnin tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Osallistumis ja arviointisuunnitelmaan on tehtävä selvitys ja arviointitarvetta koskevat lisäykset. Kaavaluonnos selvitysaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. 1. Pirkanmaan liitto: Pirkanmaan liitto ei anna lausuntoa suunnitelmasta. Suunnitelmassa on tarpeen todeta, että valtatien 3 lähellä sijaitsevaa suunnittelualueen osaa koskee maakuntakaavan kehittämismerkintä maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa (ls 3). 2. Ympäristöpäällikkö: Konhon ranta asemakaavan valmistelussa tulee ottaa huomioon jätevesien käsittelyvaatimukset haja asutusalueella. Lomarakennuspaikat tulee Kaava alueelta tehtiin kesällä 2015 arkeologinen inventointi. Selvityksessä ei havaittu maastossa kiinteitä muinaisjäännöksiä Lausunnon torpan osalta todetaan seuraavaa: Koillisen, erillisen tontin länsireunamilla on saattanut sijaita torppa (sittemmin talo) joka on perustettu joskus 1840 luvun jälkeen. Talo on hävinnyt kyseiseltä paikalta ilmeisesti 1950 luvun alussa tai mahdollisesti hieman aiemmin. 1800 1900 luvun torpan ja talonpaikat eivät ole mui naisjäännöksiä (HIKI opas: Niukkanen M 2009: Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3). Tässä tapauksessa torppa on vielä suhteellisen nuori, mahdollisesti vasta 1900 luvulla perustettu ja varmuudella vielä 1920 luvulla asuttu ja itse talonpaikka ei ilmeisesti ole tontilla sijainnut. Mahdollisen vanhan pihamaan alue (pihan itäosa) nyt tutkitulla tontilla on sähkölinjaa ja muuntajan aluetta, kaikkiaan varsin sekoitettua ja raivattua aluetta, jossa vanhaa pihamaata ja siihen liittyvien rakennusten jäänteitä ei ole ehjänä jäljellä. Tässä tapauksessa en nähnyt tarpeelliseksi tehdä paikalla systemaattista koekuopitusta koska ilman sitäkin ja muutoin saaduin silmänvaraisin havainnoin on selvää, että paikalla ei ole kiinteää muinaisjäännöstä. Paikalle ei myöskään osoiteta rakentamista. Täydennetään OAS:aa tältä osin. Todetaan Liiton kanta, kaavaselostuksessa todetaan maakuntakaavan liikenteellinen solmukohtamerkintä Kaavamääräyksissä huomioidaan lausunnon sisältö, tontit osoitetaan riittävän suurina jätevesien käsittelyn toteuttamista varten.

mitoittaa siten, että talousjätevesiasetuksen 209/2011 vaatimukset talousjätevesien käsittelystä on mahdollista toteuttaa kiinteistöllä eli kiinteistöt ovat riittävän isoja jätevesien käsittelyjärjestelmien toteuttamista varten. 3. Rakennustarkastaja: Ei huomautettavaa. Todetaan Rakennustarkastajan kanta. mielipiteet osallistumis ja arviointisuunnitelmasta No Mielipide Vastine 4. 5. Lausunnot luonnoksesta: No Lausunto Vastine 6. Rakennustarkastaja: Rakennusvalvonnalla ei ole kommentoitavaa Todetaan Rakennustarkastajan puoltava kanta. kaavaluonnoksesta. 7. Ympäristötarkastaja: Kaavaluonnoksessa on huomioitu ympäristöpäällikön rantakaavan osallistumis ja arviointisuunnitelmasta antama kommentti. Lomarakennuspaikoilla on mahdollista toteuttaa talousjätevesien käsittely valtioneuvoston asetuksen 209/2011 vaatimukset täyttävällä tavalla. Ympäristönsuojelulla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksen johdosta. 8. Pirkanmaan liitto: Pirkanmaan liitto ei jätä kommenttia asiasta. 9. Pirkanmaan maakuntamuseo: Maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan todennut, että asemakaavahankkeen yhteydessä tulee suorittaa arkeologinen inventointi, jossa keskitytään historiallisen ajan kiinteisiin muinaisjäännöksiin ja muihin arkeologisiin kulttuuriperintökohteisiin. Maakuntamuseo on tutustunut kaavaluonnokseen sekä siihen liittyvään muinaisjäännösinventoinnin raporttiin (Mikroliitti Oy 2015) ja toteaa seuraavaa. Inventoinnissa ei ole tarkastettu eikä dokumentoitu ranta asemakaavan keskeisellä, Jumusensalmen pohjoispuolella olevalla osa alueella sijaitsevia kivirakenteita, jotka todennäköisesti liittyvät vanhoissa kartoissa esiintyvään torppaan. Historiallisen lähdeaineiston osalta selvitys perustuu pienimittakaavaisiin yleiskarttoihin, eikä siinä ole käytetty isojakokarttaa tai muuta tarkkuudeltaan ja aikatasoltaan vastaavaa aineistoa. Torpan ajoitus ja siten myös arvio kohteen merkityksestä perustuu pitäjänkarttaan, joka on kyseiseltä koh Todetaan Ympäristötarkastajan puoltava kanta. Todetaan, että Liitto ei jätä lausuntoa asiassa. Arkeologi Timo Jussila on pyynnöstä antanut seuraavat kommentit lausunnosta: Tehdyn tutkimuksen ( Mikroliitti Oy) mukaan kyseisellä alueella ei ole ollut torppaa. Jos kuitenkin on ollut, niin kyseinen torpanpaikka ei ole muinaisjäännös eikä paikkaa epämääräisiä kivirakenteita pidä myöskään suojella muillakaan tavoilla kuten S merkinnällä. Museoviraston ohjeistuksen mukaan 1800 1900 luvun talon tai torpanpaikkoja ja epämääräisiä kivirakenteita ei voi esittää suojeltavaksi mitenkään, etenkin kun kyseessä on vielä mahdollinen torpanpaikka ja hyvin runneltu maasto (sähkölinja ja muuntaja), johon mahdolliset rakenteiksi jonkun tulkitsemat kivet varsin todennäköisesti liittyvät. Inventoinnissa tehty mahdollisen torpan ajoitus on riittävän hyvä ja luotettava, samoin sen paikannus. Museoviraston ohjeistus on kyseisen alueen tapaisten alueiden osalta täysin yksiselitteinen:

dalta vahingoittunut eikä voi toimia riittävänä lähteenä. Maakuntamuseo toteaa, että kaavan selvitysaineistoa tulee täydentää arkeologisen perinnön osalta. Kaava alueella sijaitsevat historialliset kivirakenteet tulee merkitä kaavaan asianmukaisella suojelumerkinnällä (s tai sm). Kaavaselostusta tulee täydentää arkeologista kohdetta koskevilla tiedoilla ja kaavan vaikutukset siihen on arvioitava. Kaavaehdotus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. mitään suojeltavaa ei ole, 1750 lukua vanhemmat torpanpaikat voivat olla muinaisjäännöksiä ja poikkeuksellisesti hieman nuoremmat jos ne ovat erittäin hyvin säilyneitä kokonaisuuksia. Muinaisjäännös pitää myös tarkasti paikantaa. Muinaisjäännöstä ei siis ole kyseisellä tontilla todettu, paikannettu eikä havaittu, hyvän ja perusteellisen inventointitutkimuksen jälkeen. Alueelta ei ole saatavissa tarkempia vanhoja karttoja. Kansallisarkistosta ei Timo Jussilan mukaan kahteen kertaan etsittynä (v. 2009 ja 2015) ole löytynyt aluetta kuvaavia tarkempia karttoja. Konhon kylä on ollut rälssin omistama yksittäistila, josta ei ole verollepano (isojako) karttoja tehty muuta kuin v. 1691 kartta joka ei tähän niemeen ulotu ja se tarkoittaa yksiselitteisen selvästi : niemen alue on tuolloin ollut asutuksesta tyhjä. Kartta asia on selvitetty tässä ja Konhon aiemmassa inventoinnissa. Rikasarkivia (Tukholma) on katsottu vain alustavasti mutta Pietarin arkistoja ei ollenkaan. Niistä tuskin kuitenkaan on saatavissa tarkempia, vanhoja karttoja juuri tästä alueesta. Aluetta kuvaavia tarkempia vanhoja karttoja kuin mitä raportissa on esitetty, ei siis ole arkistoista löytänyt. Pitäjänkartan v. 1842 kys. tontin kohdalla olevan kartan pienen repeämän kohdalla ei ole voinut olla merkintää torpasta siitä olisi väistämättä ulottunut jotain merkintää myös repeämän ulkopuolelle, kun vertailee samalla kartalla olevia muita torppamerkintöjä. Koska kartalla v. 1691, Kuninkaankartalla v. 1796 1804 ja v. 1842 kartalla ( joihin torpat on tarkoin merkitty) ja muilla 1700 l yleiskartoilla ei ole mitään merkintöjä torpasta tai muusta asutuksesta tontin kohdalla ja lähellä, on aivan yksiselitteisen selvää, että ei ole mitään perustetta epäillä paikalla tai lähialueella olleen torppaa ennen vuotta 1842. Sen jälkeen perustetuttujen torppien ja talojen paikat eivät ole muinaisjäännöksiä eivätkä suojelukohteita ylipäätään etenkin tässä tapauksessa jossa paikalla on modernin rakentamisen ja toiminnan runtelemaa maastoa. Torpan paikan ja ajoituksen tarkempi selvittäminen on siten tarpeetonta ja turhaa. Paikalla suoritettu ja hankkeen toteuttajan kustantama muinaisjäännösinventointi on maankäyttö ja rakennuslain mukaisesti riittävä ja riittävän perusteellinen myös Muinaismuistolain mukaisesti. Maastoinventoinnissa ei alueella havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Maakuntamuseon lausunto ei anna aihetta edellä olevan lisäselvityksen mukaan tarkempiin tutkimuksiin eikä lisäyksiin tai muutoksiin kaavassa.

10. Mielipiteet Luonnoksesta: No Lausunto Vastine 11. 12. 13. Lausunnot ehdotuksesta: No Lausunto Vastine 14. Tekninen lautakunta Ranta asemakaavan tavoitteena on muodostaa omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Alueella ei ole voimassa Valkeakosken kaupungin vuonna 1993 vahvistunutta rantojen osayleiskaavaa, mutta sen periaatteita on noudatettu ranta asemakaavaa laadittaessa. Kaavan laatii Insinööritoimisto Poutanen Oy, UPM Kymmene Oyj:n toimesta, yhteistyössä Valkeakosken kaupungin kaupunkisuunnittelun kanssa. Suunnittelualue on UPM Kymmene Oyj:n omistuksessa. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 1.2.2016 päättänyt rantaasemakaavan ehdotusvaiheen nähtäville asettamisesta. Ehdotusvaiheen kaavamateriaali on nähtävillä 10.2. 11.3.2016 kaupungin Internetsivuilla ja kaupunkisuunnittelun aulassa kaupungintalolla osoitteessa Sääksmäentie 2. Lisätietoja kaupunkisuunnittelusta, p. 040 335 6043. Kaupunkisuunnittelu pyytää lausuntoanne ehdotuksesta sennähtävilläoloaikana. Mikäli emme ole saaneet lausuntoanne määräpäivään mennessä, oletamme, ettei teillä ole asiasta lausuttavaa. Teknisellä keskuksella ei ole huomautettavaa Konhon ranta asemakaavaehdotuksesta. Todetaan lautakunnan puoltava lausunto. 15. Pirkanmaan ELY-keskus ELY -keskuksen käsityksen mukaan rantaasemakaavassa esitetty mitoitus on korkeahko, mutta hyväksyttävissä, kun otetaan huomioon rakennuspaikkojen sijainti olemassa olevien loma-asuntojen välisellä alueella sekä alueelle laadittu rantaosayleiskaava, jossa kaava-alueelle oli osoitettu 2 RA-rakennus- Todetaan, että ELY keskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Alueen toteuttaminen tarkentuu rakennuslupakäsittelyissä ja rakentamisen valvonnassa.

paikkaa. Rantaosayleiskaava jätettiin vahvistamatta avoinna olleiden moottoritielinjausvaihtoehtojen takia. Rantaosayleiskaavaa laadittaessa on tutkittu rakentamisen määrää mitoitusperiaatteet ja olosuhteet huomioon ottaen. Rantaosayleiskaava ei ole lainvoimainen, mutta sillä on merkityksensä aluetta koskevana tosiasiaselvityksenä ja siitä käyvät ilmi ne periaatteet, jotka kaupunginvaltuusto on tarkoittanut rantarakentamisessa noudatettavaksi. Lisäksi kaava-alueen pohjoispuolelle jää rakentamisesta vapaata rantaviiva, joka vahvistamatta jääneessä rantaosayleiskaavassa oli merkitty rakentamisesta vapaaksi rantaalueeksi. ELY-keskus katsoo, että kaavaehdotus esitetyssä muodossaan täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n erityiset sisältövaatimukset ja ottaa riittävästi huomioon alueen maisemaarvot. Kaavaan merkittyjen rakennuspaikkojen määrää ei saa ylittää. Alueen jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ympäristöarvoihin sekä uudisrakentamisen soveltuvuuteen maisemaan ja naapuritilojen rakennuskantaan. Pirkanmaan ELY-keskus ei näe tarpeen antaa kirjallista lausuntoa ranta-asemakaavaehdotuksesta. 16. Pirkanmaan maakuntamuseo Valkeakosken kaupunki pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoaotsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan (18.12.2015 DIAR: 468/2015) todennut kaavaan liittyvän muinaisjäännösinventoinnin raportissa olevan puutteita ja edellyttänyt aineiston täydentämistä sekä kaava alueella sijaitsevien, todennäköisestivanhaan torpanpaikkaan liittyvien jäännöstenmerkitsemistä kaavaan asianmukaisella suojelumerkinnällä. Kaavaehdotukseen on tehty Museon esittämä lisäys ja merkitty vanhan torpan kivirakenteet s merkinnällä ja lausunnon mukaisella määräyksellä ja selostettu asian myös kaavaselostuksessa. Korjattu kaavakartta on lähetetty Museolle ( Vadim Adel ) ja saatu hyväksymiskommentti. Maakuntamuseo on tutustunut kaavaehdotukseen ja selostukseen liitteineen ja toteaa, että kaava aineistoon ei ole tehty em. kohdetta koskevia lisäyksiä. Historiallisen lähdeaineiston osalta kaavaselostukseen on liitetty Mikroliitti Oy:n kommentti, jonka mukaan aluetta kuvaavia tarkempia vanhoja karttoja ei ole löytynyt arkistoista. Maakuntamuseo huomauttaa ko. vastineeseen liittyen, että edellytetyn arkeologisen inventoinnin tavoitteena oli kuitenkin paitsi kiinteiden muinaisjäännösten myös muiden historiallisen

ajan kohteiden kartoittaminen, jotta niiden huomioonottaminen kaavassa MRL:n nojalla olisi mahdollista. Museoviraston ohjeistuksen perusteella 1800 luvun ja 1900 luvun alun kohteita ja rakenteita, mm. autioituneita torpanpaikkoja, voidaan tulkita arkeologisiksi kulttuuriperintökohteiksi. Mikroliitti Oy:n tekemässä inventoinnissa ei pystytty paikantamaan ja dokumentoimaan rantaasemakaavan keskeisellä osa alueella, vanhalla torpanpaikalla sijaitsevia kivirakenteita. Maakuntamuseo on tässä tapauksessa katsonut mahdolliseksi täydentää selvitysaineistoa virkatyönä tekemänsä maastokatselmuksen tiedoilla. Kaavan laatijalle on toimitettu 14.3.2016 kartta kiviperustusten jäännösten sijainnista sekä kohteen perustiedot. Maakuntamuseo esittää, että kohde merkitään asemakaavaan s merkinnällä, jonka selitys on esimerkiksi muotoa: Alue, jolla sijaitsee suojeltavia asutushistoriallisia rakenteita. Merkintää ja kohdetta koskevat tiedot on lisättävä myös kaavaselostukseen. Ranta asemakaavan hyväksymispäätös valitusosoituksineen tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon viipymättä 17. Rakennuslautakunta Lautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Todetaan lautakunnan puoltava lausunto. 18. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelulla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksen johdosta. Todetaan puoltava lausunto. Muistutukset ehdotuksesta: No Lausunto Vastine 19. 20. 21.

22. 23.

Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys 2015 Liito-orava Suomen Luontotieto Oy 6/20145 Jyrki Matikainen

Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys 2015 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Kohteiden yleiskuvaus ja tulokset... 4 4. Yhteenveto... 7 5. Lähteet ja kirjallisuus... 7 6. Liitteet... 8 2

Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys 2015 1. Johdanto Insinööritoimisto Poutanen Oy tilasi keväällä 2015 Suomen Luontotieto Oy:ltä Valkeakoskella sijaitsevan Konhon alueen kolmen rantakohteen liito-oravaselvityksen. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytön suunnittelun tausta-aineistona. Tehtävän yhteyshenkilönä on tilaajan puolella toiminut Juha Poutanen ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen. 2. Aineisto ja menetelmät Alueille tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Kohteille tehtiin maastokäynti 7.4.2015. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisilta oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueilta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueilta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien lehtipuiden, samoin kuin suurten kuusten tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi kohteilta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueelta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle. Kohteet käveltiin systemaattisesti läpi kahteen kertaan. Nyt tutkitut alueet on aiemmin inventoitu laajemman osayleiskaavatyön (FCG 2011) yhteydessä eikä alueilta löytynyt silloin merkittäviä luontoarvoja. Tarkemman kaavoituksen yhteydessä kohteet kuitenkin tarkastettiin ympäristöviranomaisten pyynnöstä uudelleen. Maastoinventoinnin suoritti ja raportin kirjoitti FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). Työssä tarvittavan karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Liito-oravan jätöksiä ei kohteilla havaittu 3

Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys 2015 3. Kohteiden yleiskuvaus ja tulokset Kohde 1. Neitsytsaari Mantereeseen kiinni kasvanut saari, jonka eteläpuolella on metsittynyt maantäyttöalue. Entistä saarta kiertää kapea luhtareunus etelä- ja länsipuolella. Alueen keskiosa on hieman kuivempaa ja paikoin myös louhikkoista. Aluetta kiertää eteläpuolelta riista-aita ja kohde sijoittuu kahden tien väliin. Kohde on kosteapohjaista lehtoa, jossa puusto muodostuu rauduskoivuista (Betula pendula), haavoista (Populus tremula), tervalepistä (Alnus glutinosa), harmaalepistä (Alnus incana) ja kuusista. Pensaskerroksessa ja aluspuustossa kasvaa runsaasti tuomea (Prunus padus). Muuhun pensaskerroksen lajistoon kuuluu mustaherukka (Ribes nigrum) ja lehtokuusama (Lonicera xylosteum). Aluskasvillisuus on heinävaltaista ja kosteimmilla kohdin putkilokasvilajisto on niukkaa. Alueella on runsaasti lahopuuta ja useita kolopuita. Lehdon alueella havaittiin rummuttava pikkutikka. Liito-orava havainnot: Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta. Ympäristönsä puolesta alue on liito-oravalle soveliasta elinympäristöä, mutta nykyisin alue on teiden ja vesistön ympäröimä saareke, jonne kulku on vaikeaa. Lisäksi kohteella saattaa olla liian vähän suojakuusia lajille. Neitsytsaaren kosteaa lehtoa (tontti 1) 4

Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys 2015 Kohde 2. Rannan ja sähkölinjan väliin sijoittuva hyvin louhikkoinen tontti, joka rajautuu kummaltakin puolen kesämökkien pihapiireihin. Alueen puusto on varttunutta ja koostuu haavoista, rauduskoivuista, kuusista ja rannan tervalepistä. Pensaskerroksen lajistoon kuuluu taikinanmarja (Ribes alpinum). Alueen metsätyyppi on luokiteltavissa kuivaksi lehdoksi ja aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu mm. sinivuokko (Hepatica nobilis) ja sormisara (Carex digitata). Alueella on useita kolopuita ja myös lahopuuta on runsaasti. Liito-orava havainnot: Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta. Ympäristönsä puolesta kohde soveltuisi liito-oravan elinympäristöksi, tosin lajille soveliasta elinympäristöä on lähialueella niukasti ja kohde on liian pieni lajin lisääntymisympäristöksi. Tontti no 2 louhikkoa ja haavikkoa 5

Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys 2015 Kohde 3. Niemen kärkeen sijoittuva tontti, jossa puusto on varttunutta kuusikkoa. Kuusen lisäksi puustoon kuuluu haapaa, rauduskoivua ja rannassa myös tervaleppää. Alueella kasvaa myös muutamia metsälehmuksia (Tilia cordata). Metsätyyppi on oravanmarjatyypin tuoretta kangasta ja aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu mm. sinivuokko. Pensaskerros on niukka ja lajistoon kuuluu lehtokuusama, taikinanmarja sekä mustaherukka. Alueelta on korjattu tuulenkaatoja ja lahopuuta. Kolopuita ei alueella havaittu. Alueella on puukiipijäreviiri. Alueen pohjoispuolella kulkevan tien pohjoispuolisessa haavikossa kasvaa metsälehmusta ja kohde täyttänee jalopuulehdot luontotyypin määritelmän suojeltavasta luontotyypistä. Tämä alue sijaitsee kuitenkin nyt tutkitun kohteen ulkopuolella. Liito-orava havainnot: Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta eikä kohde ole optimaalista liito-oravan elinympäristöä. Yleiskuva tontti no 3 6

Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys 2015 4. Yhteenveto Kolmelta tutkitulta rantakohteelta ei löytynyt merkkejä liito-oravista eikä kohteilta ole aiemmin tehty havaintoja liito-oravista. Neitsytsaaren alueen merkitystä mahdollisena liito-oravan elinpiirinä heikentää kohteen eristyneisyys valtateiden välisellä alueella. Muut suunnittelukohteet sijoittuvat jo rakennettujen mökkitonttien väliin ja tämä seikka on jo heikentänyt kohteiden luontoarvoja. Kohteiden mahdollinen rakentaminen ei heikennä alueen viheryhteyksiä eikä rakentamisella ole vaikutusta laajemman alueen liito-oravapopulaation liikkumismahdollisuuksiin alueelta toiselle. 5. Lähteet ja kirjallisuus Ahola Jorma & Alanko Markku 2003: Liito-orava Valkeakosken alueella 2001 2003. Valkeakosken lintuharrastajat ry, Valkeakosken kaupungin ympäristötoimi. FCG Finnish Consulting Group Oy 2011: Metsäkansan osayleiskaavan luontoselvitys Finnlund, M; 1986. Havaintoja liito-oravan kiimaleikeistä. Siipipeili 6 (1): 28 30. Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: 33-46. Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen ympäristö 459. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio Mäkelä Antero, 1996; Liito-oravan ravintokohteet eri vuodenaikoina ulosteanalyysin perusteella. WWF raportti nro 8. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Selonen, V., Hanski, I. K. & Stevens, P. C. 2001: Space use of the Siberian flying squirrel Pteromys volans in fragmented forest landscapes. Ecography 24: 588-600. Selonen, V. & Hanski, I. K. 2003: Movements of the flying squirrel Pteromys volans in corridors and in matrix habitat. Ecography 26: 641-651. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742, Ympäristöministeriö, Helsinki 7

Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys 2015 6. Liitteet Karttaliite 1. Tutkittujen kohteiden sijainti 8

1 VESILAHTI Konho Muinaisjäännösinventointi rantaasemakaava-alueella v. 2015 Timo Jussila Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy

2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 6 Kaakkoisen tontin maastoa sähkölinjan itäpuolella Perustiedot Alue: Valkeakoski, Konho. Ranta-asemakaava-alue, kiinteistöllä 908-429-1-157, joka sijaitsee valtatie 3:n ja Konhon kartanon itäpuolella olevassa niemessä, Jumusensalmen pohjoispuolella. Kiinteistö koostuu kahdesta erillisestä alasta. Tarkoitus: Selvittää onko kiinteistöllä kiinteitä muinaisjäännöksiä.. Työaika: maastotyö 8.7.2015 Kustantaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy Aiemmat tutkimukset: Timo Jussila, Valkeakoski Kärjenniemen-Metsäkansan-Konhon osayleiskaava-alueenmuinaisjäännösinventointi v. 2009 Tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Jussila. Tulokset: Tutkimusalueilta ei aikaisemmin tunnettu muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Tutkitut alueet vihreällä (vas.). Lännessä Konhon hist ajan muinaisjäännökset sinisin palloin (talotontteja) ja Jumusensalmen eteläpuolella kivikautinen asuinpaikka punaisella pallolla. Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta kesällä 2015 ellei toisin mainittu. Kohdekuvauksissa myös YKJ koordinaatit (PI). Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä.