KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA V. 2012

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 212 16WWE1753 4.4.213 KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA V. 212

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUJAKSON SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT... 1 3 TURVETUOTANTO VUONNA 212... 3 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA... 4 4.1 Tarkkailuvelvoitteet... 4 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen... 5 4.3 Päästöjen laskenta... 7 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET... 7 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 8 6.1 Tarkkailusoiden valumat... 8 6.1.1 Tuotantokausi... 8 6.1.2 Koko vuosi... 9 6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu... 1 6.2.1 Tuotantokausi... 1 6.2.2 Koko vuosi... 12 6.2.2 Tehon tarkkailu... 13 6.3 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt... 14 6.3.1 Tuotantokausi... 14 6.3.2 Koko vuosi... 16 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 16 8 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO... 17 9 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 212... 18 1 VAIKUTUSTARKKAILU... 21 1.1 Veden laadun tarkkailu... 22 1.1.1 Alimmainen Palolampi... 22 1.1.2 Särkipuro ja Särkijoki... 23 1.1.3 Vuolijoki... 24 1.1.4 Pentinpuro ja Leppälänpuro... 25 1.1.5 Matojoki... 27 1.2 Mainuanjärven kasviplanktonnäytteet... 28 1.2.1 Tulokset... 29 11 YHTEENVETO... 3 12 VIITTEET... 32 Copyright Pöyry Finland Oy

Liitteet 2 Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijaintikartta Liite 2 Suoluettelo Liite 3 Purkureitit Liite 4 Päästötarkkailutulokset Liite 5 PPO:n, Kainuun ja Lapin ympärivuotisten tarkkailusoiden ominaiskuormitukset vuonna 212 Liite 6 Vaikutustarkkailukohteiden kartat Liite 7 Vesistötarkkailun tulokset Liite 8 Mainuanjärven kasviplanktontulokset Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Eeva-Leena Anttila, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailu Oulujoen vesistöalueella on aloitettu vuonna 1988. Vuonna 212 tarkkailu toteutettiin vuosille 26 213 laaditun tarkkailuohjelman (PSV - Maa ja Vesi 26) mukaisesti. Tarkkailun tarkoituksena on tuottaa alueelle soveltuvaa tietoa turvetuotannon päästöistä ja vesistövaikutuksista. Tarkkailu on keskitetty muutamaan kohteeseen. Tarkkailusoiden päästötarkkailussa hyödynnettiin myös soiden käyttöpäiväkirjojen tietoja. Päästötarkkailuun kuuluneille soille laskettiin ominaispäästöluvut, joiden perusteella arvioitiin muiden tuotantosoiden päästöt. Päästötarkkailu yhdistettynä vaikutustarkkailuun antaa tietoa päästöjen ja vesistön tilan välisistä yhteyksistä. Tässä raportissa esitetään turvetuotantosoiden päästö-, vaikutus- ja kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 212. Kainuussa sijaitsevia kuntoonpanosoita tarkkaillaan erillisten ohjelmien mukaisesti, mutta Lintusuon lisäalueen kuntoonpanoalueen tulokset on esitetty tässä raportissa. Sakari Laurosen Piesansuo ei ole mukana yhteistarkkailussa ja näin ollen sen tiedot eivät ole mukana raportissa. 2 TARKKAILUJAKSON SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT Tässä raportissa tarkkailujakso on 1.11.211 31.1.212. Tarkkailujakso (marrasjoulukuu 211) alkoi Kainuussa selvästi tavanomaista lauhempana (Kuva 2-1). Siitä eteenpäin tarkkailujakson lämpötilat olivat melko lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Koko jakson keskilämpötila oli,8 o C korkeampi kuin keskimäärin. Kuva 2-1 Tarkkailujakson kuukausittaiset keskilämpötilat Kajaanissa (Ilmatieteen laitos 211 212). Tarkkailujakson alku oli joulukuuta lukuun ottamatta hieman keskimääräistä vähäsateisempi, huhtikuusta elokuuhun saakka tavanomaista selvästi sateisempi. Huhtikuun sademäärä oli kaksinkertainen keskimääräiseen nähden. Kesä- ja elokuun sademäärät olivat noin 85 % ja touko- sekä heinäkuun noin 49 % suurempia kuin keskimäärin. Syyskuun sademäärä oli hieman tavanomaista pienempi, mutta lokakuun jälleen keskimääräistä suurempi. Koko vuoden sadesumma oli 36 % suurempi kuin vuosina 1981 21 keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

2 Kuva 2-2 Tarkkailujakson kuukausittaiset sademäärät Kajaanissa (Ilmatieteen laitos 211 212). Yhteenvetona voidaan todeta, että tarkkailukausi 211 212 oli lämpötiloiltaan melko tavanomainen, mutta selvästi tavanomaista sateisempi. Kevään suuret sademäärät voimistivat osaltaan kevättulvaa. Vuoden 212 keskimääräiset virtaamat Hyrynsalmen reitillä, Sotkamon reitillä ja Oulujärven luusuassa olivat selvästi tavanomaista ja edellisvuotta suuremmat (Kuva 2-3). Etenkin touko- ja elokuussa virtaamat olivat huomattavan suuria. Copyright Pöyry Finland Oy

3 Kuva 2-3 Kuukauden keskivirtaamat (m 3 /s) Hyrynsalmen ja Sotkamon reiteillä sekä Oulujärven luusuassa vuosina 212 ja 211 (Suomen ympäristökeskus) sekä jaksolla 1999 212 keskimäärin. 3 TURVETUOTANTO VUONNA 212 Kainuussa Oulujärven valuma-alueella oli vuonna 212 kaikkiaan 38 turvetuotantoaluetta, joista tuotantoa oli 36 suolla. Kokonaispinta-ala oli 2 2 ha, josta tuotannossa oli 1 649 ha ja tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa 78 ha. Kunnostusvaiheessa oli 73 ha. Tuotannosta oli poistunut 21 ha ja jälkikäytössä oli 244 ha. Kuvassa Kuva 3-1 on esitetty turvetuotantopinta-alan kehittyminen vuodesta 2 lähtien. Tuotantokelpoinen pinta-ala (tuotannossa ja tuotantokunnossa) oli vuonna 212 29 ha pienempi kuin edellisvuonna ja toisaalta jälkikäytössä oleva pinta-ala oli kaksinkertainen edellisvuoteen nähden. Jälkikäyttöalueiden pinta-alat eivät sisällä alueita, jotka on luovutettu takaisin maanomistajille. Vuonna 25 Vapo Oy myi pois Lämpsännevan Copyright Pöyry Finland Oy

4 jälkikäytössä olevan 166 ha turvetuotantoalueen, joten vuonna 26 jälkikäyttöalueiden pinta-ala pieneni 166 ha. Turvetuotantosoiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Kaikki kohdealueen suot on luetteloitu liitteessä 2 ja niiden purkureitit käyvät ilmi liitteestä 3. Liitekohdan 2 turvetuotantosoiden kokonaistuotantopinta-ala (2 2 ha) ei sisällä valmistelematonta eikä jälkikäytössä olevaa pinta-alaa. Valmistelemattomat ja jälkikäytössä olevat alueet eivät ole myöskään mukana päästölaskennassa. Kuva 3-1 Turvetuotantopinta-alan kehittyminen Kainuussa vuodesta 2 vuoteen 212. 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA 4.1 Tarkkailuvelvoitteet Osa Kainuun turvetuotantosoista kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon tarkkailuohjelmien piiriin. Taulukossa Taulukko 4-1 on esitetty Kainuun turvetuotantosoiden voimassa olevat ympäristölupapäätökset niiden soiden osalta jotka kuuluvat Kainuun alueen tarkkailuohjelmaan. Kaikkia alueen turvetuotantosoita ei ole velvoitettu hakeman ympäristölupaa, mutta ne kuuluvat ympäristöhallinnon ilmoitusmenettelyn piiriin. Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvilla tuotantoalueilla ei välttämättä ole käytännön tarkkailuvelvoitetta, mutta niille on kuitenkin arvioitava päästöt tarkkailukohteiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Kalataloustarkkailuvelvoite on kaikilla niillä tuotantoalueilla, joilla on ympäristölupaviraston (entinen vesioikeus) antama lupapäätös (Taulukko 4-1). Kaikki tähän tarkkailuun kuuluvat tuotantoalueet on esitetty liitteissä 1 ja 2. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 4-1 Kainuun turvetuotantoalueiden lupapäätökset. 5 Haltija Suo pinta-ala lisä-alue Lupapäätös pvm lupa ha 1) ha 2) nro voimassa Arto Haataja Vaivaissuo 21,2 34,9 PSY 62/4/2 15.1.24 VHO 1955/4/515 11.2.25 212 3) Mainuan Turve Ay Hoikansuo 63,3 PSY 15/6/2 15.2.26 214 Turveruukki Oy Lintusuo 67,7 15,3 PSY 12/9/2 23.12.29 219 Turveruukki Oy Väyryssuo 71,6 6,9 PSY 11/6/2 3.2.26 214 Vapo Oy Naurissuo-Veneheitto 73,4 PSY 25/3/2 7.5.23 VHO 4/39/3 13.12.24 21 3) Vapo Oy Heinineva 64,7 PSY 11/4/2 6.2.24 211 3) Vapo Oy Heposuo 82 PSY 27/5/2 13.5.25 215 Vapo Oy Humpinsuo 135,5 2,6 PSY 14/6/2 15.2.26 214 Vapo Oy Jäkäläsuo 78,6 PSY 113/8/2 14.1.28 219 Vapo Oy Katvansuo 48,5 PSY 61/3/2 28.11.23 212 4) Vapo Oy Kivisuo, Kajaani 16 PSY 62/3/2 28.11.23 212 3) Vapo Oy Laakasuo 253,9 PSY 71/4/2 1.12.24 212 3) Vapo Oy Luesuo 183,7 PSY 63/3/2 2.12.23 212 3) Vapo Oy Suurisuo, Kajaani 28,2 PSY 62/3/2 28.11.23 212 3) Vapo Oy Suurisuo, Vuolijoki 158,5 32,5 PSY 45/5/2 7.9.25 214 Vapo Oy Lampsisuo 65,4 PSY 1/9/2 15.1.29 219 Vapo Oy Varpusuo 59,6 PSY 57/5/2 12.1.25 215 Vuolijoen Turve Oy Kivineva 76 4 PSY 58/4/2 24.9.24 212 3) Vuolijoen Turve Oy Vaivaissuo 11 PSY 63/4/2 15.1.24 212 3) Niilo Korhonen Raatosuo 24,5 PSVAVI 88/4.8.21 3.11.21 22 Sakari Lauronen Piesansuo 23 PSAVI/111/4.8/21 4.1.21 toistaiseksi 1) lupapäätöksen mukainen pinta-ala 2) lupapäätöksessä myönnetty lisäalue 3) luvan tarkistamishakemus jätetty lupavirastoon 4) tuotannon lopettamishakemus jätetty AVIin 212 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Tässä raportissa tarkkailujakso on 1.11.211 31.1.212. Vuonna 212 varsinaisia tarkkailukohteita oli 1. Tuotantovaiheen tarkkailussa olivat Vapo Oy:n Humpinsuo, Suurisuo (Vuolijoki), Lampsisuo, Jäkäläsuo ja Likasuo, Turveruukki Oy:n Väyryssuo, Mainuan Turve Oy:n Hoikansuo ja Vuolijoen Turve Oy:n Kivineva. Vapo Oy:n Suurisuolla (Kajaani) mitattiin virtaamaa. Lisäksi tarkkailtiin kuntoonpanossa ollutta Turveruukki Oy:n Lintusuon lisäaluetta toukokuulle saakka. Tarkkailusuot on esitelty taulukossa Taulukko 4-2. Vapo Oy:n Isosuon (Vaala) kuntoonpanotarkkailun tulokset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 212 -raportissa (Pöyry Finland Oy 213) samoin kuin muidenkin Vaalassa sijaitsevien kohteiden tulokset. Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki), Lampsisuolla, Jäkäläsuolla sekä kuntoonpanossa olleella Lintusuon lisäalueella tarkkailu oli ympärivuotista. Muilla kohteilla tarkkailua tehtiin tuotantoaikana. Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki), Lampsisuolla, Jäkäläsuolla, Suurisuolla (Kajaani) ja Väyryssuolla mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 4-2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen vuonna 212. 6 vesien- mittapadon purku- käsittely- valuma-alue näytteenotto- virtaamamittaussuo tuottaja kunta vesistö menetelmä kok.ala (ha) ajanjakso kpl ajanjakso Tuotantovaiheen suot: Hoikansuo Mainuan Turve Oy Kajaani Mainuanjoki la 24.5.-24.9.12 7-3) Humpinsuo Vapo Oy Kajaani Eteläjoki pvka 156 9.11.11-24.1.12 21 1.11.11-31.1.12 1) Jäkäläsuo Vapo Oy Sotkamo Palojoki pvk1 82 9.11.11-24.1.12 14 1.11.11-31.1.12 2) Kivineva Vuolijoen Turve Oy Kajaani Kivijärvi la 24.5.-1.9.12 3-3) Lampsisuo Vapo Oy Kajaani Vuolijoki pvk1 68 9.11.11-24.1.12 24 1.11.1-31.1.12 4) Likasuo Vapo Oy Paltamo Liminpuro la1-2 18.7.-24.9.12 6-3) Suurisuo, Kajaani Vapo Oy Kajaani Leväjoki la1 31-24.5.-24.9. 5) Suurisuo, Vuolijoki Vapo Oy Kajaani Vuottojoki pvk1 223 9.11.11-24.1.12 21 1.11.11-31.1.12 2) Väyryssuo Turveruukki Oy Kajaani Vuolijoki pvk1 65 24.5.-27.9.12 11 24.5.-27.9.12 2) Kuntoonpanosuot: Lintusuo, lisäalue Turveruukki Oy Kajaani Kivijoki la/pvk4 23 1.11.1-8.5.12 9 1.11.11-7.5.12 2) Yhteensä 116 1) Osa valumista arvioitu SYKE:n vesistömallin tai Suurisuon (Vuolijoki) tietojen avulla. 2) Osa valumista arvioitu SYKE:n vesistömallin avulla. 3) Valumat arvioitu SYKE:n vesistömallin avulla. 4) Osa valumista arvioitu Suurisuon (Vuolijoki) tietojen avulla. 5) Osa valumista arvioitu SYKE:n vesistömallin avulla. Vedenlaatu arvioitu. Tuotantokauden aikaisessa tarkkailussa (touko-syyskuu) näytteitä otettiin kahden viikon välein. Suppeassa tarkkailussa (Kivineva) näytteet otettiin touko-syyskuussa kerran kuukaudessa. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla Humpinsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) näytteitä otettiin kesäkauden lisäksi talvella kerran kuukaudessa, kevättulvan aikana viikoittain ja syksyllä kahden viikon välein. Lampsisuon tarkkailu poikkesi edellisistä siten, että näytteitä otettiin kahden viikon välein myös marras-joulukuussa ja Jäkäläsuon tarkkailu siten että keväällä ei otettu näytteitä liikkumiskiellon vuoksi. Kaikki näytteet olivat kertanäytteitä, jotka toimitettiin laboratorioon analysoitavaksi pimeässä ja viileässä, ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Näytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit: - COD Mn - kiintoaine - Kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ph Lisäksi kolme kertaa kesässä (kerran kesä-, heinä- ja elokuussa) näytteistä määritettiin: - PO 4 -P - NH 4 -N - NO 2+3 -N - Fe Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin samalla kertaa kun otettiin vesistötarkkailunäytteet. Lampsisuolta ja Jäkäläsuolta otettiin kesä-, heinä- ja elokuussa päästötarkkailunäytteenoton yhteydessä pintavalutuskentän tehon tarkkailunäytteet pintavalutuskentälle tulevasta vedestä. Lintusuon lisäalueen kuntoonpanokohteella näytteitä otettiin talvella kerran kuussa ja kevättulvan aikaan kerran viikossa. Copyright Pöyry Finland Oy

7 Kuntoonpanotarkkailukohteen näytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit: - COD Mn - kiintoaine - Kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ph - NH 4 -N Käyttötarkkailusta ja mittapatojen kunnosta ja huollosta vastasivat tuottajat. Näytteenoton ja näytteiden analysoinnin suoritti Nab Labs Oy. Virtaamamittauslaitteet asensivat paikalleen Nab Labs Oy ja osalla kohteista oli käytössä EHP-Tekniikka Oy:n virtaamamittauslaitteet. Konsulttina tarkkailussa toimi Pöyry Finland Oy. Tarkkailukausi 212 sujui lupapäätösten mukaisesti. 4.3 Päästöjen laskenta Tuotannossa olevien tarkkailukohteiden päästöt laskettiin vuosipäästöinä (kg/a). Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusuot ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan ja vuosipäästöjen laskennassa käytettiin sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan (sisältäen muutamia kohteita Lapista) turvetuotantoalueiden tarkkailuista saatua aineistoa. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken vedenlaatutietojen ja näytteenottoa edeltävän jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajakso päättyi normaalisti näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä päästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Ominaispäästöluvut saatiin jakamalla päästö mittapadon valuma-alueen kokonaispinta-alalla. Päästöt laskettiin sekä brutto- että nettopäästöinä. Nettopäästöjä laskettaessa taustahuuhtouma arvioitiin ns. taustapitoisuuksien: kiintoaine 2 mg/l, kok.p 2 µg/l ja kok.n 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26) avulla. Taustahuuhtouma laskettiin em. pitoisuuksien ja tarkkailukohteilla mitatun valuman perusteella. Bruttoominaispäästöistä vähennetään taustahuuhtouma, jolloin saadaan netto-ominaispäästöt. Kaikilla tarkkailusoilla ei mitattu virtaamaa. Jos virtaamatietoa ei ollut käytettävissä, arvioitiin virtaamat. Tällöin päästöt laskettiin kesän (tai muun vuodenajan) arvioidun keskivaluman ja kyseessä olevan tarkkailusuon kyseisen vuodenajan keskimääräisen vedenlaadun perusteella. 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Humpinsuolla tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelmänä oli hakumenetelmä. Tuotantoa oli aikavälillä 21.5. 26.8.212. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin huhti-, kesä-, heinä- ja syyskuussa. Sadanta jaksolla 5.5. 17.1.212 oli 644 mm. Jäkäläsuolla tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelmänä oli hakumenetelmä. Tuotantoa oli aikavälillä 1.7. 1.8.212. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin lokakuussa. Sadanta jaksolla 1.7. 31.8.212 oli 471 mm. Copyright Pöyry Finland Oy

8 Lampsisuolla tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelmänä oli hakumenetelmä. Tuotantoa oli aikavälillä 22.5. 23.8.212. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-, elo- ja syyskuussa. Sadanta jaksolla 5.5. 9.8.212 oli 472 mm. Likasuolla tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelminä olivat imuvaunu ja mekaaninen kokoojavaunu. Pumppaus aloitettiin 22.5. ja lopetettiin 9.11.12. Tuotanto aloitettiin 3.7. ja lopetettiin 6.7.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-, heinä- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla 18.6. 8.1.212 oli 362 mm. Lintusuon lisäalue oli kuntoonpanotarkkailussa talven ja kevään ajan. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin toukokuussa. Suurisuolla (Kajaani) ei ollut tuotantoa vuonna 212. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin elokuussa. Suurisuolla (Vuolijoki) tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelminä olivat hakumenetelmä ja mekaaninen kokoojavaunu. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys-lokakuussa. Väyryssuolla tuotanto aloitettiin 22.5. ja lopetettiin 1.9.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin heinä-, elo- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla 22.5. 1.9.212 oli 49 mm. 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Tarkkailusoiden valumat Virtaamaa mitattiin ympärivuotisesti jatkuvatoimisilla virtaamamittalaitteilla Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki). Suurisuolla (Kajaani) ja Väyryssuolla virtaamaa mitattiin tuotantokaudella. Vedenkorkeustieto tallentui mittalaitteen muistiin 15 minuutin välein. Vedenkorkeus muutettiin virtaamaksi kolmiomittapadon laskentakaavalla. Yksittäisistä havainnoista laskettiin vuorokauden keskivirtaamat ja edelleen laskentajakson virtaamat. Virtaamat muutettiin valumaksi jakamalla virtaama mittapadon valuma-alueen pinta-alalla. Mikäli virtaamamittauksessa esiintyi ongelmia ja epävarmuuksia, epävarmojen jaksojen puuttuvat virtaamat ja valumat arvioitiin SYKE:n hydrologisen mallin avulla ja/tai läheisen kohteen avulla. 6.1.1 Tuotantokausi Taulukossa Taulukko 6-1 on esitetty tarkkailusoilta mitatut valumat. Tarkkailusoiden keskivalumat vaihtelivat kesäaikana suuresti välillä 6,2 78,8 l/s km 2 keskiarvon oltua 29,1 l/s km 2. Se oli selvästi suurempi kuin Kainuun tarkkailusoiden keskiarvo vuosina 26 211. Copyright Pöyry Finland Oy

9 Taulukko 6-1 Tarkkailusoiden keskivalumat sekä valuman vuorokauden keskiarvojen ääriarvot 211. Lisäksi vertailuna on esitetty Kainuun tarkkailusoiden kesän keskiarvot vuosina 26 211. Pintavalutuskentälliset Vesien Jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Humpinsuo pvka 24.5.-21.9. 112 24,3 3,8 162, Jäkäläsuo pvk1 24.5.-12.9. 112 16,2 4,3 51,3 Lampsisuo pvk1 21.5.-1.9. 113 17,7,7 112,4 Suurisuo (Vuolijoki) pvk1 24.5.-12.9. 112 31,2 5, 186,7 Väyryssuo pvk1 24.5.-27.9. 127 6,2,3 152,6 Laskeutusaltaalliset Hoikansuo la ei virtaamamittausta Kivineva la ei virtaamamittausta Likasuo la1-2 ei virtaamamittausta Suurisuo (Kajaani) la1 24.5.-24.9. 124 78,8 5,2 129,4 Keskiarvot n, kpl kaikki 6 29,1 3,2 325,9 pvk 3 19,1 2,8 133, kaikki suot n, kpl 211 3 13,9 21 2 11,3 29 5 1,8 28 8 19,4 27 4 17,6 26 3 4,3 ka. 26-211 12,9 6.1.2 Koko vuosi Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) mitattiin virtaamaa pintavalutuskenttien alapuolisilla mittapadoilla ympärivuotisesti (Taulukko 6-2). Talven keskimääräiset valumat vaihtelivat välillä 6, 1,2 l/s km 2 ollen suurimmillaan Lampsisuolla ja pienimmillään Jäkäläsuolla. Keväällä sitä vastoin Lampsisuolla oli pienin valumakeskiarvo (71,8 l/s km 2 ) ja Jäkäläsuolla suurin (95,8 l/s km 2 ). Suurisuolla (Vuolijoki) oli kesällä ja syksyllä suurimmat valumat (31,2 ja 3,4 l/s km 2 ) ja Jäkäläsuolla pienimmät (16,2 ja 19,2 l/s km 2 ). Myös koko vuoden valumakeskiarvo oli suurin Suurisuolla (Vuolijoki) (26,6 l/s km 2 ) ja pienin Jäkäläsuolla (19,5 l/s km 2 ). Syksyä lukuun ottamatta kaikilla tarkkailukohteilla valumat olivat huomattavasti suurempia kuin edellisellä tarkkailukaudella. Humpinsuon talven virtaamamittauksessa ilmeni ongelmia kaivon jäätymisen johdosta ja lisäksi virtaamamittausdatassa oli palvelinvirheen vuoksi katko vuodenvaihteessa. Keväällä mittakaivo tulvi. Ko. ajanjaksojen virtaamat arvioitiin suurimmaksi osaksi Suurisuo (Vuolijoen) virtaamadatan avulla ja osin käyttämällä vesistömallijärjestelmää. Jäkäläsuolla virtaamamittauslaitteissa oli ongelmia keväällä ja virtaamia jouduttiin arvioimaan vesistömallijärjestelmästä. Lampsisuolla telog meni rikki syksyllä ja virtaamat arvioitiin Suurisuon (Vuolijoki) virtaamista. Suurisuolla (Vuolijoki) oli palvelinvirheen aiheuttama datakatko vuodenvaihteessa ja keväällä kaivo tulvi. Näiden jaksojen virtaamat arvioitiin vesistömallista. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-2 Valumat ympärivuotisilla tarkkailukohteilla eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 212. 1 Vesien jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Humpinsuo, pvka talvi pvka 1.11.-15.4. 167 8,2,8 33,8 kevät pvka 16.4.-23.5. 38 8,2 1,4 327,4 kesä pvka 24.5.-21.9. 112 24,3 3,8 162, syksy pvka 22.9.-31.1. 49 2,6 5,9 97,6 koko vuosi 365 22,3 Jäkäläsuo, pvk1 talvi pvk1 1.11.-18.4. 17 6,, 37,2 kevät pvk1 19.4.-23.5. 35 95,8 2,2 244,1 kesä pvk1 24.5.-12.9. 112 16,2 4,3 51,3 syksy pvk1 13.9.-31.1. 49 19,2 9, 57,7 koko vuosi 365 19,5 Lampsisuo, pvk1 talvi pvk1 1.11.-12.4. 163 1,2 6,1 19,1 kevät pvk1 13.4.-2.5. 39 71,8 4,1 128,3 kesä pvk1 21.5.-1.9. 113 17,7,7 112,4 syksy pvk1 11.9.-31.1. 51 28,8 1,9 96 koko vuosi 21,5 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 talvi pvk1 1.11.-15.4. 167 9,5,9 49,1 kevät pvk1 16.4.-23.5. 38 83,8 1,4 327,4 kesä pvk1 24.5.-12.9. 112 31,2 5, 186,7 syksy pvk1 13.9.-31.1. 49 3,4 11,2 96,1 koko vuosi 365 26,6 6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu 6.2.1 Tuotantokausi Tarkkailutulokset havaintokerroittain kultakin tarkkailusuolta on esitetty liitteessä 4. Taulukossa Taulukko 6-3 on esitetty tarkkailusoiden veden laadun keskiarvot tuotantokaudella ja vertailun vuoksi myös Kainuun tuotantoaikaisten tarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu vuosina 26 211. Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla, Suurisuolla (Vuolijoki) ja Väyryssuolla näytteet otettiin pintavalutuskentiltä lähtevästä vedestä. Hoikansuolla, Kivinevalla ja Likasuolla tarkkailtiin laskeutusaltailta lähtevän veden laatua. Suurisuolla (Kajaani) mitattiin pelkästään virtaamaa. Humpinsuon ja Suurisuon (Vuolijoki) pintavalutuskentiltä lähtevä vesi oli yleisesti ottaen laadultaan parempaa kuin muilla tarkkailusoilla. Veden ph-arvot olivat lähellä neutraalia ja keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet 11 µg/l ja 22 µg/l olivat lähellä päästölaskennassa käytettävää kirjallisuudesta saatua taustahuuhtouma-arvoa 2 µg/l. Keskimääräiset kiintoainepitoisuudet 1,1 mg/l ja 2,9 mg/l olivat niin ikään lähellä taustahuuhtouman arvona käytettyä 2, mg/l. Myös soiden valumavesistä mitatut kokonaistyppipitoisuudet olivat alhaiset (625 ja 691 µg/l). COD Mn -arvot, jotka kuvaavat veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää, olivat myös tavanomaista pienempiä: 21 ja 26 mg/l. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-3 Tarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu tuotantokaudella vuonna 212. 11 Vesien n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentälliset Humpinsuo pvka 9 6,6 21 11 1, 625 2,5 27 493 1,1 Jäkäläsuo pvk1 8 6,6 38 45 1 1556 2,5 314 5733 9,2 Lampsisuo pvk1 1 6, 73 92 15 214 3,4 35 3825 1 Suurisuo (Vuolijoki) pvk1 9 6,7 26 22 2,3 691 2,5 15 1263 2,9 Väyryssuo pvk1 11 6,3 36 14 1,3 931 32 45 32 6,5 Laskeutusaltaalliset Hoikansuo la 7 6,6 45 231 73 1914 47 295 1115 193 1) Kivineva la 3 6,3 54 76 6, 24 7, 63 38 23 3) Likasuo la1-2 6 6, 38 62 11 1 2,5 66 42 38 2) Suurisuo (Kajaani) la1 pelkkä virtaamamittaus keskiarvot kaikki 6 6,4 4 69 17 131 15 174 4278 37 pvk 5 6,4 39 37 5,9 1189 8,5 15 293 6, la 1 6,6 45 231 73 1914 47 295 1115 193 kaikki suot 211 6 6,1 22 34 21 819 12 98 4553 7,8 21 4 6,3 29 32 17 137 14 186 3713 13 29 8 6,5 36 37 9, 1557 2 394 4433 1 28 7 5,7 41 46 21 1111 6,1 145 3823 4,4 27 8 6,3 35 59 21 1749 186 479 2836 8,3 26 3 6,5 22 52 17 197 26 262 3811 11 ka. 26-211 6,2 31 43 17 1229 44 261 3862 9, pvk 211 4 6,2 25 2 6,9 585 7,2 24 2672 4,2 21 2 6,8 22 15 3, 616 2,5 19 777 1,9 29 4 6,6 32 2 8,3 788 2,5 2 4595 5, 28 5 5,6 43 32 8,7 15 11 66 2538 1,6 27 1 6,4 25 15 3, 794 <5 1 51 1,7 26 1 6,5 28 23 4, 838 26 9, 16 8,3 ka. 26-211 6,3 29 21 6 771 1 25 2115 3,8 la 211 2 6, 15 63 5 1289 21 246 8317 15 21 2 5,7 36 5 3 1459 26 352 665 23 29 4 6,4 41 54 9,6 2327 37 769 427 15 28 2 5,8 36 82 51 1378 <5 345 735 11 27 7 6,3 36 65 23 1885 186 547 3169 9,3 26 2 6,5 2 66 23 1227 26 388 4917 12 ka. 26-211 6,1 31 63 31 1594 59 441 5726 14 1) Suppea tarkkailu tai pieni näytemäärä, ei mukana keskiarvoissa 2) Pelkkä virtaamamittaus 3) Tarkkailussa vain osan kesästä, ei mukana keskiarvoissa Väyryssuolta pintavalutuskentältä lähtevän veden ravinnepitoisuudet olivat sekä fosforin että typen osalta turvetuotantoalueeksi alhaisia. Keskimääräinen COD Mn -arvo ja kiintoaine- sekä rautapitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Jäkäläsuolla veden laatu Copyright Pöyry Finland Oy

12 oli kauttaaltaan hieman heikompi. Lampsisuon valumavesien COD Mn -arvo (73 mg/l) ja ravinnepitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin muilla pintavalutuskentällisillä kohteilla. Myös kiintoainepitoisuus (1 mg/l) oli hieman suurempi. Kaikkien kolmen kohteen ph-arvot olivat tavanomaisia (6, 6,6). Laskeutusaltaallisista kohteista Hoikansuon valumaveden laatu oli tavanomaista heikompi etenkin fosforin (231 µg/l), raudan (11 15 µg/l) ja kiintoaineen (193 mg/l) osalta. Veden laatua heikensivät kesällä koetut tulvatilanteet, jotka nostivat suolle myös ulkopuolisia vesiä. Kivinevan valumavedessä oli Hoikansuohon nähden suurempi COD Mn -arvo ja typpipitoisuus keskimäärin, mutta muutoin vesi oli parempilaatuista ja varsin tavanomaista laskeutusaltaalliselle kohteelle. Likasuon veden laatu oli kokonaisuutena laskeutusaltaallisista kohteista paras, mutta rauta- (42 µg/l) ja kiintoainepitoisuudet (38 mg/l) olivat korkeampia kuin Kivinevalla. Likasuon valumaveden typpipitoisuus oli selvästi tavanomaista pienempi (1 µg/l). Suurimmat erot Kainuun pintavalutuskenttien ja laskeutusaltaiden veden laaduissa vuonna 212 koskivat kiintoainepitoisuutta joka oli pintavalutuskentiltä lähtevissä vesissä selvästi pienempi. Vertailussa on otettava huomioon kohteiden pieni määrä. 6.2.2 Koko vuosi Ympärivuotisten pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden Humpinsuon, Jäkäläsuon, Lampsisuon ja Vuolijoen Suurisuon veden laadussa ei ollut yleisesti ottaen suuria eroja vuodenaikojen välillä (Taulukko 6-4). Erityisesti Humpinsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) erot olivat pieniä. COD Mn -arvot olivat pienimmillään yleensä talvella ja keväällä ja korkeimmillaan kesällä. Kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan joko keväällä tai kesällä. Humpinsuon ja Suurisuon (Vuolijoki) veden laatu oli yleisesti ottaen kauttaaltaan parempi kuin Jäkäläsuolla ja Lampsisuolla kaikkina vuodenaikoina. Jäkäläsuolla ei käyty keväällä liikkumisrajoituksen vuoksi. Humpinsuon valumavesistä mitatut koko vuoden keskimääräiset kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat pienempiä kuin kuormituslaskennassa käytössä olevat kirjallisuudesta saadu taustapitoisuudet (2 mg/l ja 2 µg/l). Keskimääräinen typpipitoisuus 732 µg/l oli jonkin verran taustapitoisuutta 5 µg/l korkeampi. Suurisuon (Vuolijoki) koko vuoden pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Humpinsuon, mutta lähellä taustapitoisuuksia. Jäkäläsuon ja Lampsisuon vuosipitoisuudet olivat korkeampia. Copyright Pöyry Finland Oy

13 Taulukko 6-4 Veden laatu Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) eri vuodenaikoina tarkkailujaksolla 1.11.11 31.1.212. Humpinsuo, pvka vesien jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l talvi pvka 1.11.-15.4. 6 6,5 16 12 732,7 kevät pvka 16.4.-23.5. 3 6,4 11 11 927 1,9 kesä pvka 24.5.-12.9. 9 6,6 21 11 1, 625 2,5 27 493 1,1 syksy pvka 13.9.-31.1. 3 6,6 17 9,3 857,5 koko vuosi pvka 1.11.11-31.1.12 21 6,5 18 11 1, 732 2,5 27 493 1, Jäkäläsuo, pvk1 talvi pvk1 1.11.-18.4. 3 6,4 24 48 217 2,7 kevät pvk1 19.4.-23.5. kohteella ei käyty kesä pvk1 24.5.-12.9. 8 6,6 38 45 1 1556 2,5 314 5733 9,2 syksy pvk1 13.9.-31.1. 3 6,7 37 51 23 4,9 koko vuosi pvk1 1.11.11-31.1.12 14 6,6 34 47 1 1847 2,5 314 5733 6,9 Lampsisuo, pvk1 talvi pvk1 1.11.-12.4. 8 6,4 3 39 14 2359 83 1575 1675 1,9 kevät pvk1 13.4.-2.5. 3 5,9 26 29 4, 1467 34 53 79 2,7 kesä pvk1 21.5.-1.9. 1 6, 73 92 15 214 3,4 35 3825 1 syksy pvk1 11.9.-31.1. 3 6,1 36 29 9, 1733 54 4 15 3,2 koko vuosi pvk1 1.11.11-31.1.12 24 6,1 48 58 13 278 14 122 2166 5,7 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 talvi pvk1 1.11.-15.4. 6 6,6 16 18 74 1,2 kevät pvk1 16.4.-23.5. 3 6,4 19 22 838 8,4 kesä pvk1 24.5.-12.9. 9 6,7 26 22 2,3 691 2,5 15 1263 2,9 syksy pvk1 13.9.-31.1. 3 6,5 21 19 843 2,3 koko vuosi pvk1 1.11.11-31.1.12 21 6,6 22 2 2,3 748 2,5 15 1263 3,1 6.2.2 Tehon tarkkailu Tuotantosoista Jäkäläsuolla ja Lampsisuolla tarkkailtiin pintavalutuskenttien tehoa kolme kertaa tuotantokaudella (Taulukko 6-5). Jäkäläsuon pvk1 pidätti COD Mn :tä lukuun ottamatta kaikkia mitattuja vedenlaatuparametrejä. Tehokkaimmin kenttä poisti fosfaattifosforia ja ammoniumtyppeä. Taulukko 6-5 Jäkäläsuon ja Lampsisuon pintavalutuskenttien tehon tarkkailutulokset tuotantokaudella 212. Suo n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Pintavalutuskenttä mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jäkäläsuo, pvk1yp 3 6,4 34 97 46 1933 2,5 977 77 17 Jäkäläsuo, pvk1 3 6,6 36 43 1 1237 2,5 314 5733 11 Reduktio % 2-7 55 78 36 68 26 36 Pintavalutuskenttä Lampsisuo, pvk1yp 3 6,6 39 44 4, 23 54 92 28 12 Lampsisuo, pvk1 3 6,2 64 11 25 267 6, 45 29 8,3 Reduktio % -6-64 -127-525 1 89 51-4 32 Copyright Pöyry Finland Oy

14 Lampsisuon pvk1 pidätti lähinnä vain epäorgaanista typpeä ja kiintoainetta. Suhteessa eniten kentältä huuhtoutui fosforia. 6.3 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt 6.3.1 Tuotantokausi Tuotantokauden ominaispäästöt edustavat ajanjaksoa noin toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin saakka. Tarkkailukohteiden ominaispäästöt on esitetty taulukossa Taulukko 6-6. Tarkkailukohteista Humpinsuolla, Jäkäläsuolla, Lampsisuolla, Vuolijoen Suurisuolla ja Väyryssuolla ominaiskuormitukset laskettiin suon omien vedenlaatu- ja virtaamatietojen avulla. Hoikansuolla, Kivinevalla ja Likasuolla ei mitattu suolta lähteviä vesimääriä vaan ominaispäästölaskennassa valumat arvioitiin SYKE:n vesistömallin avulla. Suurisuon (Kajaani) ominaispäästöt laskettiin mitatulla virtaamalla ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden keskimääräisellä vedenlaadulla. Pintavalutuskentällisistä kohteista pienimmät ominaispäästöt olivat kokonaisuutena Väyryssuolla, mikä johtui pääasiassa huomattavasti muita kohteita pienemmästä valumasta (Taulukko 6-6). Myös Humpinsuon ominaispäästöt olivat pienet. Vuolijoen Suurisuon ominaispäästöt olivat hieman suuremmat kaikilta osin. Suurimmat ominaispäästöt olivat kaikilta osin Lampsisuolla mikä johtui ennen muuta heikommasta veden laadusta. Laskeutusaltaallisten kohteiden ominaispäästöt jouduttiin laskemaan Hoikansuon, Kivinevan, Likasuon osalta arvioiduilla valumilla, koska kohteilla ei ollut virtaamamittausta (Taulukko 6-6). Kajaanin Suurisuon tilanne oli päinvastainen: suolla mitattiin pelkästään virtaamaa, joten veden laatu jouduttiin arvioimaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun laskeutusaltaallisten kohteiden avulla. Suurimmat ominaispäästöt olivat Hoikansuolla ja Kajaanin Suurisuolla. Hoikansuon suuret arvot johtuivat ennen muuta heikosta veden laadusta ja Kajaanin Suurisuon puolestaan suuresta valumasta. Kivinevan ja Likasuon ominaispäästöt olivat kokonaisuutena selvästi pienempiä, mutta kiintoaineen osalta selvästi suurempia kuin pintavalutuskentällisillä kohteilla. Taulukossa Taulukko 6-6 on esitetty vertailuna Kainuun tarkkailusoiden ominaispäästöjen keskiarvoja vuosilta 26 211. Taulukosta nähdään selvästi valuman vaikutus ominaispäästöarvoihin. Tuotantokausilla 27, 28 ja 212 tarkkailusoilta mitatut valumat olivat selvästi suurempia kuin muina vuosina ja sitä myötä myös ominaispäästöt. Vuosien 26 211 keskiarvoon nähden tuotantokauden 212 ominaispäästöt olivat pääosin suurempia. Copyright Pöyry Finland Oy

15 Taulukko 6-6 Tarkkailusoiden ominaispäästöt tuotantokaudella 212. Vertailuna on esitetty Kainuun tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt tuotantokausilla 26 211. Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo Mq CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- Pintavalutuskentälliset NO2-N aine aine l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Humpinsuo, pvka 24,3 534,2, 17,,3 5,7 31, 6,8, Jäkäläsuo, pvk1 16,2 582,6,1 25, 3,8 73 13,4 18 12 Lampsisuo, pvk1 17,7 1113 1,4,2 32,1 7,5 73 24 1,1 24 174 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 31,2 798,6,1 2,1,3 25 77,1 6,9 23 Väyryssuo, pvk1 6,2 223,1, 5,2,,1 4,1 12, 2,5 1, Laskeutusaltaalliset 1) Hoikansuo, la 15,6 67 3,1 1, 26,6 4, 151 269 2,9 19 2582 1) Kivineva, la 11,5 541,8,1 24,1 6,3 38 229,6 19 29 1) Likasuo, la1-2 17,7 574,9,2 15, 1, 64 58,6 7,7 55 2) Suurisuo (Kajaani), la1 78,8 1991 5, 111 2333 3,7 77 2197 Keskiarvot pvk (n=5) 19,1 65,6,1 2, 2,4 36 91,3 12 6 kaikki suot 211 (n=3) 13,9 352,2,2 7,3,1,3 69 46,1 1,3 33 21 (n=2) 11,3 226,2, 6,2,,2 11 21, 1,3 3, 29 (n=4) 1,8 286,4,1 14,1 2,3 46 126,2 1 11 28 (n=7) 19,4 475,8,5 15,1 2, 79 97,4 6,9 68 27 (n=8) 17,6 528,9,3 28 1,5 6, 4 119,6 21 92 26 (n=3) 4,3 167,3, 12,,6 8,7 65 ka. 26-211 12,9 339,4,2 14,3 1,9 42 79,3 8, 61 pvk 211 (n=3) 13,9 352,2,2 7,3,1,3 69 46,1 1,3 33 21 (n=2) 11,3 226,2, 6,2,,2 11 21, 1,3 3, 29 (n=2) 6,8 151,1, 4,2,, 29 19, 1,2 7,6 28 (n=5) 16,9 354,3,1 8,7,2,5 27 25,1 1,5,2 27 (n=1) 15,8 355,2, 13,,1 3,8 21, 6,3, 26 (n=1) 2,1 5,, 1,2,,,2 24 ka. 26-211 11,1 248,2,1 6,8,1,2 23 26, 2,3 8,7 la 211 (n=) 21 (n=) 29 (n=2) 13,5 422,6,1 23,3 4,6 63 234,4 18 213 28 (n=2) 23,6 778 1,8 1,4 31,1 5,7 29 278 1,4 21 236 27 (n=7) 18, 552,9,3 3 1,7 6,9 45 134,7 23 15 26 (n=2) 8,8 225,5,1 17,1,8 13 86 ka. 26-211 16, 494,4 1,,5 25,5 4,5 82 183,8 2 184 1) Virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa 1) Suppea tarkkailu tai pieni näytemäärä ja virtaamat arvioitu, ei mukana keskiarvoissa 2) Vedenlaatu arvioitu, ei mukana keskiarvossa Copyright Pöyry Finland Oy

6.3.2 Koko vuosi Ympärivuotisten tarkkailukohteiden Humpinsuon, Jäkäläsuon, Lampsisuon ja Suurisuon (Vuolijoki) ominaispäästöt on esitetty taulukossa Taulukko 6-7. Ominaispäästöt olivat tarkkailusoilla suurimmat keväällä, jolloin valumaveden määrä on muita vuodenaikoja suurempi. Jäkäläsuon kohdalla kevään veden laatu jouduttiin arvioimaan koska kohteelle ei saa mennä liikkumisrajoituksen vuoksi. Pienimmillään ominaispäästöt olivat talvella, jolloin soilta tulevat valumat olivat selvästi pienimmät. Kesä 212 oli poikkeuksellisen sateinen, mikä näkyy ominaiskuormituksissa siten, että ne olivat kesällä samaa suuruusluokkaa kuin syksyllä ja kiintoaineen osalta kaikilla kohteilla korkeammat kuin syksyllä. 16 Taulukko 6-7 Humpinsuon, Jäkäläsuon, Lampsisuon ja Suurisuon (Vuolijoki) ominaispäästöt eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 212. Humpinsuo, pvka BRUTTO NETTO vesien jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi pvka 1.11.-15.4. 8,2 18,1 5,2 4,7, 1,6, kevät pvka 16.4.-23.5. 8,2 939,9 83 143, 48 4,2 kesä pvka 24.5.-12.9. 24,3 534,2,1 17,3,3 5,7 31, 6,8, syksy pvka 13.9.-31.1. 2,6 3,2 18 8,9, 8,7, vuosi kg/ha/a 1.11.11-31.1.12 22,3 128,1 6,8 1, 3,3,2 Jäkäläsuo, pvk1 talvi pvk1 1.11.-18.4. 6, 19,2 11 14,1 7,9 3,4 kevät* pvk1 19.4.-23.5. 95,8 1565 1,7 89 356, 48 19 kesä pvk1 24.5.-12.9. 16,2 582,6,1 25, 3,8 73 13,4 18 12 syksy pvk1 13.9.-31.1. 19,2 59,9 39 73,5 31 4 vuosi kg/ha/a 1.11.11-31.1.12 19,5 167,2 1 33,1 6,6 21 Lampsisuo, pvk1 talvi pvk1 1.11.-12.4. 1,2 259,4,1 21,8 14 15 17,2 16, kevät pvk1 13.4.-2.5. 71,8 1632 1,7,4 87 35 55 82 168,5 57 47 kesä pvk1 21.5.-1.9. 17,7 1113 1,4,2 32,1 7,5 73 24 1,1 24 174 syksy pvk1 11.9.-31.1. 28,8 824,7,2 42 16 11 43 88,2 3 39 vuosi kg/ha/a 1.11.11-31.1.12 21,5 274,3,1 13 2,3 5,8 16 37,2 9,1 23 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 talvi pvk1 1.11.-15.4. 9,5 121,1 6, 1, 1,9, kevät pvk1 16.4.-23.5. 83,8 1524 1,6 65 412,2 29 267 kesä pvk1 24.5.-12.9. 31,2 798,6,1 2,1,3 25 77,1 6,9 23 syksy pvk1 13.9.-31.1. 3,4 56,5 24 62, 11 1 vuosi kg/ha/a 1.11.11-31.1.12 26,6 195,2 6,9 29, 2,7 13 *) veden laatu arvioitu 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Turveruukki Oy:n Lintusuon lisäalueen kunnostus turvetuotantoa varten alkoi kesällä 21 ja alue oli kuntoonpanotarkkailussa kevääseen 212 saakka. Copyright Pöyry Finland Oy

17 Lintusuon lisäalueella käytiin näytteenotossa marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa. Kevättulvan aikaan näytteet otettiin kerran viikossa. Marraskuun näyte otettiin pintavalutuskentän 4 alapuolelta ja muut näytteet laskeutusaltaan 4 alapuolelta. Virtaamat arvioitiin SYKE:n vesistömallijärjestelmästä. Taulukossa Taulukko 7-1 on esitetty Lintusuon lisäalueen vesistömallista arvioidut valumat. Taulukko 7-1 Lintusuon lisäalueen valumat tarkkailukaudella 212. Vesien jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Lintusuo lisäalue, la/pvk4 talvi pvk4/la 1.11.-13.4. 165 7,2 3,5 34,4 kevät la 14.4.-7.5. 24 77,7 22,4 236,6 Taulukossa Taulukko 7-2 on esitetty Lintusuon lisäalueen veden laadun keskiarvot eri vuodenaikoina. Lintusuon lisäalueella COD Mn -arvot ja typpipitoisuudet olivat samalla tasolla talvella ja keväällä. Fosforipitoisuus oli talvella korkeampi ja kiintoainepitoisuus keväällä. Taulukko 7-2 Veden laatu Lintusuon lisäalueella eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 212. vesien jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Lintusuon lisäalue, la/pvk4 talvi pvk4/la 1.11-13.4. 6 5,6 48 166 155 737 8,5 kevät la 14.4.-21.5. 3 5, 48 63 16 697 18 kaikki näytteet 9 5,4 48 131 1567 723 12 Taulukkoon Taulukko 7-3 on koottu Lintusuon lisäalueen ominaiskuormitukset. Kevään suurempi valuma näkyy selvästi talvea suurempina ominaiskuormituksina. Taulukko 7-3 Lintusuon lisäalueen ominaiskuormitukset vuonna 212. BRUTTO NETTO vesien jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Lintusuo lisäalue, la/pvk4 *) talvi pvk4/la 1.11.-13.4. 7,2 35 1,1 1 5, 56 1, 7, 44 *) kevät la 14.4.-7.5. 62 2294 3,4 8 35 77 2,4 53 61 *) valuma arvioitu arvioituvesistömallijärjestelmästä 8 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO Yleisen käytännön mukaisesti suppean tarkkailun kohteiden ominaispäästöjä ei käytetä muiden tuotantoalueiden päästöjen arviointiin, joten suppean tarkkailun kohteiden omi- Copyright Pöyry Finland Oy

18 naispäästöjä on käytetty päästölaskennassa aina kyseiselle tuotantoalueelle kesällä. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusuot ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan ja vuosipäästöjen laskennassa käytettiin sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden ympärivuotisista tarkkailuista saatua aineistoa (Taulukko 8-1). Lapista mukana oli neljä kohdetta. Liitteessä 5 on esitetty yhteenveto ominaispäästölaskentaan käytettyjen ympärivuotisten tarkkailukohteiden tuloksista. Päästöjen laskentaan laskeutusaltaallisille ja pintavalutuskentällisille soille käytettävät ominaispäästöluvut on esitetty taulukossa Taulukko 8-1. Silloin kun tuotantoalueella on ollut päästötarkkailua, käytetään ko. kohteen omia ominaispäästöarvoja koko vastaavalla vesienkäsittelyllä varustetulle alueelle. Jos tuotantoalueella on ollut vain kesäaikainen tarkkailu, käytetään muille vuodenajoille taulukossa Taulukko 8-1 esitettyjä ominaispäästöjä vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Taulukko 8-1 Kainuun turvetuotannon päästölaskennan ominaispäästöarvot vuonna 212 niille kohteille jotka eivät olleet tarkkailussa. Laskeutusaltaalliset suot vuosi kg/ha/a Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi 167 6 135 1,3 14 54 1,2 11 42 kevät 35 5 1214 2,3 16 632 1, 72 496 kesä 118 6 611 1,4 38 369,9 27 325 syksy 46 1 56,7 65 22,2 51 164 366 163,5 14 85,3 9,9 7 Pintavalutuskentälliset suot talvi 167 18 148,2 8,9 14,1 5,7 4,4 kevät 35 17 1612 2, 87 278,5 44 121 kesä 118 41 62,9 21 16,6 13 77 syksy 46 24 87 1,1 45 143,6 33 97 vuosi kg/ha/a 366 189,3 9,1 31,1 5,6 19 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi 167 6 135 1,3 14 54 1,2 11 42 kevät 35 5 1214 2,3 16 632 1, 72 496 kesä 118 41 62,9 21 16,6 13 77 syksy 46 24 87 1,1 45 143,6 33 97 vuosi kg/ha/a 366 173,5 11 5,3 7,4 38 9 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 212 Päästöt on laskettu pinta-alalle, johon sisältyy: Copyright Pöyry Finland Oy - kuntoonpanossa oleva ala - tuotannossa oleva ala - tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa oleva ala - tuotannosta poistunut ala Kuntoonpanotarkkailussa oli talvella ja keväällä Lintusuon lisäalue. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt laskettiin tuotantovaiheen ominaispäästöillä. Alkuvaiheessa

19 tuotannosta poistuneen alueen päästöt lienevät lähellä tuotantovaiheen tasoa, mutta ajan kuluessa tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt pienenevät. Kaikkien tuotantoalueiden päästöt tarkkailukaudella 212 (1.11.211 31.1.212) on esitetty taulukossa Taulukko 9-1. Taulukko 9-1 Turvetuotannon päästöt Kainuussa vuonna 212. suo haltija kunt. ala ha tuot. ala ha TK 1) ha poist. ala ha pinta-ala yht ha Bruttopäästöt COD Mn kg/a kok.p kg/a kok.n kg/a purkuvesistö vesienkäsittely tarkkailtu kiintoaine kg/a Nettopäästöt Isosuo, Vaala Vapo Oy 59.267 pvk 58 58 K 1 867 43 419 1 489 35 199 96 Likasuo Vapo Oy 59.312 la 59 59 K 9 353 26 638 6 474 18 447 5 79 Nurmelansuo Vapo Oy 59.323 la 38 2,7 41 E 6 678 2 554 3 479 14 44 2 883 Humpinsuo Vapo Oy 59.323 pvk 132 1, 133 K 16 981 12 92 1 343, 436 21 Kivineva Vuolijoen Turve Oy 59.321 la/pvk 55 55 K 9 8 24 61 3 62 18 452 2 98 Laattaansuo Vapo Oy 59.363 la 58,3 4,6 2,2 65 E 1 63 32 879 5 525 23 642 4 577 Vasikkasuo Vapo Oy 59.364 la 17,9 31,1 49 E 7 981 24 662 4 158 17 483 3 445 Hoikansuo Mainuan Turve Oy 59.374 la 15 15 K 2 437 1 181 5 237 8,6 134 5 49 Soidinsuo Niilo Korhonen 59.376 la 23 23 E 3 746 11 311 1 952 8, 227 1 617 Lintusuo Turveruukki Oy 1) pvk, pvk/la 15,3 68,3 5,1 88,7 K 17 31 32 852 3 722 22 56 2 634 Suurisuo, Kajaani Vapo Oy 59.375 la 18,5 1,6 9,4 3 virt. 9 68 27 651 9 338 2 463 8 588 Kivisuo, Kajaani Vapo Oy 59.375 pvk 14,4 1,1,9 16 E 3 16 4,2 149 512 2,2 91 35 Katvansuo Vapo Oy 59.375 la 6,6 38,9 46 E 7 411 22 614 3 861 16 449 3 199 Suurisuo, Vuolijoki Vapo Oy 59.381 pvk 128 3,3 131 K 25 52 24 98 3 796 2,2 357 1 73 Vaivaissuo Arto Haataja 59.391 la 45 45 E 7 329 22 68 3 819 16 444 3 164 Väyryssuo Turveruukki Oy 59.395 pvk, la 68,9 1,33 79,3 K 12 185 26 821 4 159 16 561 3 166 Luesuo Vapo Oy 59.391 pvk/la 47 53,1 1 E 17 34 45 1 58 5 33 33 739 3 84 Lampsisuo Vapo Oy 59.391 pvk 64 64 K 17 514 2 83 2 36 12 585 1 51 Vaivaissuo Vuolijoen Turve Ky 59.391 la 3 3 E 4 886 15 45 2 546 1 296 2 19 Raatosuo Niilo Korhonen 59.449 la 15 15 E 2 443 7,4 23 1 273 5,2 148 1 55 Kettusuo Vapo Oy 59.471 la 3,1 2,1 2,8 35 E 5 71 17 473 2 97 12 345 2 461 Piesansuo Vapo Oy 59.471 la 16, 1, 2,4 19 E 3 16 1 262 1 646 6,8 191 1 364 Lokkisuo Vapo Oy 59.496 la 58,5 3, 62 E 1 17 3 831 5 219 21 67 4 324 Lehtosuo Vapo Oy 59.497 pvk 57,6 2, 6,5 66 E 12 518 17 6 2 63 8,7 368 1 228 Lososuo Vapo Oy 59.732 la 27,7 1,1 3,5 32 E 5 261 16 436 2 741 11 319 2 271 Kurkisuo Vapo Oy 59.823 la 42,1 1,9 44 E 7 166 22 594 3 734 15 434 3 94 Kurkisuo Vapo Oy 59.829 la 31,7 1, 33 E 5 326 16 442 2 775 11 323 2 299 Ansosuo Vapo Oy 59.834 la/la+vs 45,1 2,6 16,8 65 E 1 55 32 871 5 474 23 636 4 535 Isosuo Vapo Oy 59.834 sarkaoj./ vs 2,7 1,1 16,7 39 E 6 271 19 52 3 267 13 38 2 77 Makrinsuo Vapo Oy 59.835 la 2,5 1, 8,5 3 E 4 886 15 45 2 546 1 296 2 19 Jäkäläsuo Vapo Oy 59.854 pvk 74,1 3,9 78 K 13 55 16 753 2 574 6,8 513 1 614 Pätkänsuo Vapo Oy 59.864 la, E Heposuo Vapo Oy 59.877 la+vs 7,9 4,7 3,2 79 E 12 834 39 1 64 6 687 27 777 5 54 Varpusuo Vapo Oy 59.874 la 49,7 3,2 4,4 57 E 9 333 28 774 4 863 2 565 4 29 Naurissuo-Veneheitto Vapo Oy 59.883 la 32,4 1, 33 E 5 44 16 451 2 834 12 33 2 348 Naurissuo-Veneheitto Vapo Oy 59.884 la 37,2 2,7 4 E 6 499 2 539 3 386 14 394 2 85 Marjo-Säynäjäsuo Vapo Oy 59.891 la 48,9,9 1,5 51 E 8 355 25 693 4 354 18 56 3 67 Heinineva Vapo Oy 59.892 la 57,1 7,9 65 E 1 587 32 878 5 516 23 641 4 57 Hilkkusuo Niilo Korhonen 59.376 pvk 1, 1 E 1 894 2,6 91 312 1,3 56 186 yhteensä 73 1 627 78 21 1 98 34 816 819 22 93 136 643 551 15 799 19 534 211 161 1 678 9 158 2 88 256 624 675 15 73 12 982 498 1 26 85 135 kok.p kg/a kok.n kg/a kiintoaine kg/a Laakasuo Vapo Oy 4.644 pvk 41,3 41 E 7 821 11 375 1 289 5,4 23 767 Laakasuo Vapo Oy 4.646 la 194,5 1,3 25 E 33 356 11 2 766 17 38 71 2 2 14 4 Raiskionsuo Vapo Oy 4.645 la 25,6 2,3 5,1 33 E 5 375 16 446 2 81 12 326 2 32 1) Lintusuon vesistöalueet ovat 59.376 ja 59.373 Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vuonna 212 olivat 34 816 kg COD Mn, 819 kg fosforia, 22 93 kg typpeä ja 136 643 kg kiintoainetta. Päästöt olivat kauttaaltaan vuoden 211 päästöjä suurempia. COD Mn -päästöt (brutto) kasvoivat 33 %, fosforipäästöt 21 %, typpipäästöt 52 % ja kiintoainepäästöt 33 %. Copyright Pöyry Finland Oy

2 Päästöjen kasvu johtui ennen muuta edellisvuotta huomattavasti suuremmista sademääristä. Verrattaessa vuoden 212 päästöjä vuosien 25 211 keskiarvoihin (Taulukko 9-2) huomataan, että päästöt olivat kaikilta osin keskimääräistä suuremmat. Taulukko 9-2 Turvetuotannon päästöt Kainuussa vuosina 25 212. BRUTTO NETTO COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a 25 216,5 12 91,4 9,1 8 26 154,4 13 51,3 9,2 38 27 263,6 18 83,4 13 65 28 345 1, 22 13,7 15 14 29 233,9 15 97,7 11 8 21 194,5 14 68,4 1 52 211 257,7 15 13,5 1 85 212 341,8 23 137,6 16 11 ka. 25-211 237,7 16 89,5 11 72 Taulukossa Taulukko 9-3 on esitetty tarkkailusoiden vuorokausipäästöt kesällä 212. Taulukko 9-3 Kainuun tarkkailusoiden vuorokausipäästöt kesäaikana vuonna 212. Bruttopäästöt Nettopäästöt kiinto- kiintovesien- ala tark- COD Mn Kok.P Kok.N aine Kok.P Kok.N aine suo haltija käsittely ha kailtu kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Humpinsuo Vapo Oy pvk 133 K 71, 2,3 4,1,,9, Jäkäläsuo Vapo Oy pvk 78 K 45, 2, 1, 1,4 8, Lampsisuo Vapo Oy pvk 64 K 71,1 2,1 13,1 1,6 11 Suurisuo (Vuolijoki) Vapo Oy pvk 131 K 14,1 2,7 1,,9 3, Väyryssuo Turveruukki Oy pvk 79 K 18,,4,9,,2,1 Hoikansuo Mainuan Turve Oy la 15 K 9,1,,4 39,,3 39 Kivineva Vuolijoen Turve Oy la 55 K 3, 1,3 13, 1, 12 Likasuo Vapo Oy la 59 K 34,1,9 34,,5 32 Suurisuo (Kajaani) Vapo Oy la 3 Virt. 59,1 3,3 69,1 2,3 65 Kuvassa Kuva 9-1 on esitetty turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot + kuntoonpanosuot) vuosina 25 212. Kuvassa on esitetty myös tuotantokauden keskivalumat sekä pinta-alat. Verrattaessa päästöjä valumiin huomataan, että päästöt seuraavat pääpiirteissään valuman suuruutta. Sademäärillä on siis huomattava vaikutus turvetuotannon päästöjen suuruuteen. Copyright Pöyry Finland Oy

21 Kuva 9-1 Turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot + kuntoonpanosuot) Kainuussa Oulujärven valuma-alueella vuosina 25 212. Kuvassa on esitetty myös tuotantokauden keskivalumat sekä pinta-alat (ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa). 1 VAIKUTUSTARKKAILU Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden vaikutustarkkailu toteutettiin vuonna 211 tarkkailuohjelman (PSV Maa ja Vesi 26) mukaisesti. Vaikutustarkkailuun kuului veden laadun tarkkailu Jäkäläsuon, Hoikansuon, Lampsisuon, Väyryssuon sekä kuntoonpanovaiheessa olleen Lintusuon lisäalueen purkuvesistöissä. Copyright Pöyry Finland Oy

1.1 Veden laadun tarkkailu Näytteet otettiin ohjelman mukaisesti kerran kevättalvella (maalis-huhtikuussa) sekä kerran kuukaudessa kesä-elokuussa. Näytteistä tehtiin seuraavat määritykset: - lämpötila - kok.p - happi - PO 4 -P (kesällä) - ph - kok.n - sähkönjohtavuus - NO 2 + NO 3 -N (kesällä) - väri - NH 4 -N (kesällä) - COD Mn - a-klorofylli (kesällä järvistä) - kiintoaine - Fe 22 Tarkkailupaikkojen sijainnit on esitetty liitteessä 6. 1.1.1 Alimmainen Palolampi Jäkäläsuon kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä Rajalampeen, josta vedet purkautuvat edelleen ojien ja lampien kautta Alimmaiseen Palolampeen. Alimmaisesta Palolammesta (liite 6.1) otettiin vaikutustarkkailua varten heinäkuun alussa ja lopussa sekä syyskuussa vesistönäytteitä (liite 7). Alimmaisen Palolammen Kiviojan valuma-alue on suurilta osin soita ja metsämaata. Alimmaisen Palolammen veden kesän ph-keskiarvo oli 5,5. Keskimääräinen fosforipitoisuus oli 18 ug/l, typpipitoisuus 527 ug/l ja levästön biomassan määrää kuvaava a- klorofyllipitoisuus 4,2 ug/l. Arvot kuvaavat lievästi rehevää trofiatasoa. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli 31 mg/l ja väriluku 225 mg Pt/l. Jäkäläsuolta purkautuvien kuivatusvesien COD Mn -arvot olivat heinäkuun näytekerroilla hieman suuremmat kuin Alimmaisella Palolammella, mutta syyskuussa tilanne oli päinvastainen (Kuva 1-1). Jäkäläsuon valumaveden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat jokaisella näytteenottokerralla selvästi suuremmat kuin Alimmaisessa Palolammessa. Tulosten perusteella näyttää, että Jäkäläsuolta laskevat vedet heikentävät osaltaan Alimmaisen Palolammen veden laatua. Kesäkauden keskiarvopitoisuudet: Havaintopaikka COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N mg/l mg/l ug/l ug/l Jäkäläsuo, läht. 37 1 43 1417 Alimmainen Palolampi 31 1,9 18 527 Copyright Pöyry Finland Oy

23 Kuva 1-1 Jäkäläsuon valumaveden laatu ja Alimmaisen Palolammen ainepitoisuudet vuonna 212. 1.1.2 Särkipuro ja Särkijoki Särkipuro saa alkunsa Särkijärvestä, laskee Särkijokeen ja edelleen Mainuanjokeen. Hoikansuolta kertyvät vedet laskevat Hoikanlampeen ja sieltä Hoikanpuroa pitkin Särkijärveen. Havaintopaikka Sä1 sijaitsee Särkipurossa Saunakankaan kohdalla ja Sä2 Särkijoen suulla, juuri ennen joen liittymäkohtaa Mainuanjokeen (liite 6.2). Mainuanjoesta vedet laskevat Oulujärveen. Särkipuron ja Särkijoen valuma-alue on suurelta osin suota ja jonkin verran myös metsämaata. Hoikansuolta ei otettu päästötarkkailunäytettä keväällä ja elokuun näytekierroksella sieltä ei saatu näytettä, koska ei ollut virtaamaa. Veden COD Mn -arvoissa ei ollut suuria eroja Hoikansuon ja alapuolisen vesistön välillä (Kuva 1-2). Kiintoainetta oli Hoikansuolta lähtevässä vedessä paljon molemmilla näytekerroilla ja erityisesti kesäkuussa. Särkipuron kiintoainepitoisuudet olivat huhtikuuta lukuun ottamatta pieniä, mutta Särkijoen vedessä oli jokaisella näytekerralla kiintoainetta varsin paljon. Hoikansuolta lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli molemmilla näytekerroilla suuri ja huomattavasti suurempi kuin alapuolisessa vesistössä. Hoikansuolta lähtevän veden typpipitoisuus oli turvetuotantoalueelle tavanomainen, mutta selvästi suurempi kuin Särkipurossa ja Särkijoessa. Särkipuron ja Särkijoen veden rautapitoisuus kasvoi loppukesää kohden, ja myös veden väriluku oli korkeimmillaan heinäkuun lopussa (liite 7). Särkipurossa ja Särkijoessa veden ph-arvot vaihtelivat välillä 5,2 6,3. Särkipuron ja Särkijoen sähkönjohtavuudet olivat pieniä. Särkipuron ja Särkijoen happitilanne oli yleisesti ottaen tyydyttävä. Hoikansuolta lähtevä vesi oli kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksiltaan selvästi Särkipuroa ja Särkijokea huonompaa, mutta suon kuormittava vaikutus ei kuitenkaan näkynyt sel- Copyright Pöyry Finland Oy