Tilinpäätös vuodelta 2014

TORNION KAUPUNKI Tilinpäätös vuodelta 2014

TORNION KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 1 1.2. Tornion kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 2 1.2.1. Kaupunginvaltuusto... 2 1.2.2. Kaupunginhallitus... 3 1.2.3. Organisaatiokaavio... 4 1.3. Yleinen taloudellinen kehitys... 5 1.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys... 5 1.3.2. Kuntatalouden kehitys Suomessa... 6 1.4. Tornion kaupungin ja lähialueen toiminnan ja talouden kehitys... 7 1.4.1. Yleiset kehityspiirteet... 7 1.4.2. Kuntatalouden kehitys Torniossa... 12 1.4.3. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen erityisen vaikean taloudellisen aseman tunnuslukujen kehitys Torniossa... 13 1.5. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa... 13 1.5.1. Kaupungin toimintojen kehittäminen... 13 1.5.2. Alue-, seutu- ja kansainvälinen yhteistyö... 14 1.5.3. Olennaiset muutokset kunnan taloudessa... 18 1.6. Kunnan henkilöstö... 19 1.6.1. Henkilöstömäärä... 19 1.6.2. Henkilöstökulut... 19 1.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 20 1.7.1. Toiminnalliset riskit... 20 1.7.2. Rahoitusriskit... 20 1.7.3. Vahinkoriskit... 21 1.7.4. Ympäristötekijät... 21 1.7.5. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä... 21 2. Tilikauden tuloksen muodostuminen 2.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 23 2.2. Tunnuslukujen analysointi... 24 3. Toiminnan rahoitus 3.1. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 25 3.2. Maksuvalmius... 26 3.3. Tulorahoituksen riittävyys... 26 3.4. Tasetarkastelu 3.4.1. Tase ja sen tunnusluvut... 27 3.4.2. Taseen tunnuslukujen analysointi... 28 3.5. Kokonaistulot ja -menot... 28 3.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 3.6.1. Konsernirakenne... 29 3.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus... 29 3.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 29 3.6.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 30 3.6.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 47

3.7. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden 2014 tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä... 50 4. Talousarvion toteutuminen 4.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 50 4.2. Tuloslaskelman toteutuminen... 120 4.2.1. Verotulojen ja valtionosuuksien toteutumien erittelytiedot... 122 4.3. Investointien toteutuminen... 123 4.4. Rahoitusosan toteutuminen... 132 5. Tilinpäätöslaskelmat 5.1. Tuloslaskelma... 133 5.2. Rahoituslaskelma... 134 5.3. Tase... 135 5.4. Konsernitilinpäätös... 137 6. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 6.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät... 141 6.2. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus... 141 6.3. Valuuttamääräiset erät... 141 6.4. Konsernitilinpäätöksen laatimista kokevat liitetiedot... 142 Konsernitilinpäätöksen laajuus... 142 Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet... 142 6.5. Tuloslaskelman liitetiedot... 143 6.5.1. Toimintatuotot ja -kulut... 143 6.5.2. Verotulot... 143 6.5.3. Valtionosuudet... 143 6.5.4. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista... 144 6.5.5. Selvitys suunnitelman mukaisista poistoista ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta... 144 6.5.6. Toimintakuluihin sisältyvät pakollisten varausten muutokset... 144 6.5.7. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot... 145 6.5.8. Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät osuudet muissa yhteisöissä... 145 7. Tasetta koskevat liitetiedot 7.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 146 7.1.1. Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti... 146 7.1.2. Omistukset muissa yhteisöissä... 147 7.1.3. Kunnan saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä ja osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöiltä... 148 7.1.4. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät... 148 7.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 149 7.2.1. Oman pääoman muutokset... 149 7.2.2. Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai pitemmän ajan kuluttua... 149 7.2.3. Varaukset... 149 7.2.4. Kunnan velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille ja osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöille... 150 7.2.5. Muut pitkäaikaiset velat... 150 7.2.6. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät... 150 7.2.7. Huollettavien varat ja pääomat... 150 8. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 8.1. Leasingvastuut... 151 8.2. Vastuusitoumukset... 151 8.3. Muut taloudelliset vastuut... 151

9. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 9.1. Henkilöstön lukumäärä 31.12.... 152 9.2. Henkilöstökulut... 153 Tilintarkastajien palkkiot... 153 Työllisyyden hoito ja kesätyöllistämiskustannukset palvelualueittain... 154 Käyttötalousosan toteutumisvertailu tulosalueittain 31.12.2014... 155 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista... 173 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 175 Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä... 175

1 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Tornion kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 toteutui taloudellisessa mielessä selvästi talousarviota heikompana ja toiminnallisen kehittämisen näkökulmasta vuosi oli jälleen työntäyteinen. Syksyllä 2014 vietiin läpi Kemi-Tornion alueen kuntien kesken erityinen kuntajakoselvitys, jonka tuloksena Kemi, Keminmaa ja Simo jatkoivat mahdollisen kuntaliitoksen selvittämistä vuoden 2015 puolella. Toinen keskeinen valmistelussa ollut asiakokonaisuus oli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jonka valmistelutyö jatkuu tiiviinä myös uudella hallituskaudella. Lapin Ammattikorkeakoulu Oy aloitti vuoden alusta varsinaisen toimintansa, Kemi-Tornion alueella ympäristöpalveluiden yhteistoiminta-alue laajeni ja Meri-Lapin Matkailu Oy:n toiminta alkoi. Rajayhteistyössä uusia yhteisiä toimintoja ja investointeja olivat mm. Tornionjokisuun tulvansuojeluhanke, Matkakeskuksen yhteistyösopimuksen solmiminen ja Tornionlaakson maakuntamuseo -yhteistyön käynnistäminen. Elinkeinojen kehittämisessä suurimmat hankkeet eli Tornion LNG-terminaali ja Rajalla-alueelle sijoittuva Barents Center etenivät rakennusvaiheeseen. Koko kaupungin alueella oli muutenkin vireillä useita pienempiä investointihankkeita. Työllisyystilanne jatkui kuitenkin edelleen haastavana ja työttömyysaste oli joulukuussa 2014 17,7 % (koko maa: 13,9 %). Varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi Torniossa vuoden aikana selvästi. Tornion kaupungin väkiluku oli vuoden lopussa 22 356 henkilöä (-15 henkeä). Tornion kaupungin henkilötyövuosien määrä oli 1309,3 työvuotta (+58 htv.). Määrän kasvu johtui pääasiassa työllisyysvaroin palkatusta henkilöstöstä. Kokonaishenkilöstömäärä oli 31.12.2014 kaikkiaan 1 430, josta vakinaisia työntekijöitä oli 1 042 henkilöä. Vakinaisen henkilökunnan määrä oli sama kuin edellisenä vuonna, mutta henkilökunnan kokonaismäärä kasvoi 23 henkilöllä. Käyttötalouden suurimpana haasteena vuonna 2014 olivat erikoissairaanhoidon menot, jotka ylittyivät talousarvioon nähden yli 2,8 miljoonalla eurolla. Myös ostopalvelut ylittyivät hieman, mutta muut menoerät pysyivät talousarviossa. Hyvinvointipalveluissa nettoylitys oli talousarvioon nähden ulkoisten kustannusten osalta 2,6 miljoonaa euroa. Muut palvelualueet (keskushallinto, tekniset palvelut, sivistyspalvelut) pysyivät talousarviossa. Koko kaupungin toimintatulot olivat vuonna 2014 ulkoisen tuloslaskelman osalta yhteensä 18,6 miljoonaa euroa eli lähes 0,65 miljoonaa euroa talousarviota suuremmat. Ulkoisia toimintamenoja kertyi vastaavasti lähes 131,8 miljoonaa euroa eli 1,6 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Toimintakate oli ulkoisten kulujen osalta noin -113 miljoonaa euroa eli noin 0,96 miljoonaa euroa talousarviota heikompi. Verotuloja kertyi vuonna 2014 kaikkiaan 77,9 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion noin 1,3 miljoonalla eurolla johtuen kunnallisverojen ja kiinteistöverojen heikosta kertymästä. Verotuloista ainoastaan yhteisöverotuotot kasvoivat edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Valtionosuuksia kertyi vuonna 2014 yhteensä 37,2 miljoonaa euroa, mikä jäi noin 0,2 miljoonaa euroa talousarviosta. Tornion kaupungin tilinpäätöksessä vuosikate oli noin 1,7 miljoonaa euroa positiivinen, mutta poistojen ja satunnaisten erien jälkeen tilikauden tulos painui noin 3,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tornion kaupungin lainakanta oli 49,5 miljoonaa euroa (2217 e/as.) ja kuntakonsernin lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 105,9 miljoonaa euroa (4739 e/as.). Tornion nettoinvestointimeno oli vuonna 2014 noin -7,2 miljoonaa euroa. Suurimpia investointikohteita olivat Putaan koulun korjaus ja Tornionjokisuun tulvansuojeluhanke. Lähivuosien näkymät jatkuvat kuntakentällä edelleen haasteellisina. Tornion kaupungin osaavan, motivoituneen ja työhönsä sitoutuvan henkilöstön työpanoksella pystymme kuitenkin yhdessä kehittämään ja ylläpitämään kaupunkimme palveluita hyvällä tasolla myös tulevaisuudessa. Omasta puolestani haluan lämpimästi kiittää Tornion kaupungin koko henkilökuntaa kuluneesta vuodesta. Sampo Kangastalo, vs. kaupunginjohtaja

2 1.2. Tornion kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Tornion kaupungin nykyinen organisaatiorakenne otettiin käyttöön 1.1.2009 ja se perustuu ns. kolmen viraston malliin (hyvinvointi, sivistys, tekninen). Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.12.2012 kaupungin uuden hallintosäännön, joka tuli voimaan 1.1.2013. Hallintosäännössä organisaatiota ei muutettu. Vuoden 2014 aikana organisaatioon ei tehty kaupunkitasolla suuria muutoksia. Valtioneuvosto päätti 6.6.2013, että Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Tervolan ja Simon kuntien tulee muodostaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain (410/2009) vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa 1.1.2014. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.11.2013 yhteistoimintasopimuksen Meri-Lapin ympäristöpalveluista ja Meri-Lapin ympäristöpalvelujen johtosäännön voimaan tulevaksi 1.1.2014 alkaen sekä kumosi 14.6.2010 hyväksytyn Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunnan johtosäännön em. ajankohdasta lukien. Johtosäännön 1 :n mukaan kuntien toimialaan kuuluvaa ympäristönsuojelua ja rakennusvalvontaa johtaa ja valvoo Tornion kaupungissa sekä Keminmaan ja Tervolan kunnissa Meri-Lapin ympäristölautakunta. Kuntien toimialaan kuuluvaa eläinlääkintähuoltoa ja ympäristöterveysvalvontaa johtaa ja valvoo Tornion ja Kemin kaupungeissa sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnissa Meri-Lapin ympäristöterveysjaosto. Johtosäännön 2 :n mukaan Meri-Lapin ympäristöterveysjaostoon valitsevat Kemin ja Tornion kaupungit kaksi jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnat valitsevat jaostoon yhden jäsenen sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jaoston puheenjohtajaksi valitaan Tornion kaupungin valitsema jäsen. Varapuheenjohtajaksi valitaan Kemin kaupungin nimeämä jäsen. Esittelijänä lautakunnassa ja jaostossa toimivat Tornion kaupungin tekninen johtaja ja ympäristöpäällikkö. Kaupunginvaltuusto valitsi 16.12.2013 Tornion jäsenet Meri-Lapin ympäristöterveysjaostoon. Tornion kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.10.2013 ja Haaparannan kunnanvaltuusto 16.12.2013 yhteistä museota koskevan sopimuksen ja siihen liittyvän johtosäännön. Vaikka Tornionlaakson maakuntamuseo (Tornedalens museum) toimii juridisesti Tornion kaupungin kulttuuri- ja nuorisolautakunnan alaisuudessa, yhteisen johtokunnan jäsenet nimetään valtuustotasolla. Johtosäännön 2 :n mukaan museolla on johtokunta, johon kuuluu viisi jäsentä. Tornion kaupunki valitsee johtokuntaan kolme jäsentä ja heille varajäsenet. Haaparannan kunta valitsee kaksi jäsentä sekä heille varajäsenet. Tornion kaupunki nimeää jäsenistä puheenjohtajan ja Haaparannan kunta varapuheenjohtajan. Johtokunnan esittelijänä toimii museonjohtaja ja sihteerinä johtokunnan nimeämä museon työntekijä. Kaupunginvaltuusto valitsi 24.2.2014 toimikaudeksi 2014-2016 Tornionlaakson maakuntamuseon - Tornedalens museumin johtokuntaan kolme varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti. Kaupunginvaltuusto päätti 16.12.2013 muuttaa tarkastussäännön 6 :n (Tilintarkastajan valinta) muotoon: Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä enintään kuudeksi (6) vuodeksi hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden JHTT-yhteisön tai JHTT-tilintarkastajan ja hänelle JHTT-tilintarkastajan varalle. Kuntalain 1.7.2012 voimaan astuneiden muutosten myötä kuntalakiin tuli merkittäviä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia, joihin kaupungin tuli vastata. Muutosten tavoitteena on turvata kaupungin päätöksentekijöille nykyistä paremmat ja havainnollisemmat tiedot kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Uusien säännösten myötä Tornion kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.4.2014 Tornion kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Perusteista päättäessään valtuusto ohjaa sitovasti kaupunginhallitusta sen hoitaessa sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. 1.2.1. Kaupunginvaltuusto Syksyllä 2012 pidettyjen kunnallisvaalien perusteella Tornion kaupungin ylimmän päättävän toimielimen eli kaupunginvaltuuston, jossa on yhteensä 43 valtuutettua, kokoonpanoon tuli muutoksia. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2014 toimi Katri Kulmuni (KESK) ja varapuheenjohtajina toimivat Sauli Hyöppinen (VAS), Mauri Lappalainen (SDP) ja Pekka Kvist (PS). Kaupunginvaltuustoon kuuluivat seuraavat valtuutetut (vaalihetken puoluekanta sulkeissa):

3 Aalto Merja (VAS) Aho Kaarina (KOK) Aho Kirsti (KESK) Aikio-Tallgren Paula (KOK) Auno Kimmo (KESK) Doktare Mari (VAS) Hakomäki Jan-Mikael (VAS) Heikkilä Tuomo (KOK) Huhta Osmo (KESK) Hyöppinen Sauli (VAS) Junes-Leinonen Marianne (KESK) Jutila Lasse (SDP) Juuso Kaisa (PS) Kalasniemi Mari (SDP) Kalliokoski Teemu (KESK) Kanto Arto (Pro Tornio) Kapraali Ilkka (VAS) Keinänen Erkki (KESK) Keinänen Juhani (PS) Keinänen Outi (KESK) Keränen Toni (VAS) Kristo Helena (KESK) Kulmuni Katrii (KESK) Kvist Pekka (PS) Lankila Matti (KESK) Lappalainen Mauri (SDP) Liikamaa Arto (Pro Tornio) Lummi Raija (KOK) Meller Kaarina (VAS) Ollila Kosti (SDP) Olsen Janne (SDP) Parkkila Olavi (VAS) Pelttari Pekka (KESK) Pirttimaa Pertti (KESK) Ponkala Arto (KESK) Ponkala Markku (KESK) Rantamaa Kyösti (KESK) Taramaa Markku (KESK) Timonen Mauri (KESK) Törmä Markus (PS) Virtanen Liisa (VIHR) Välimaa Risto (KESK) Ylikitti Reino (KESK) Kaupunginvaltuusto kokoontui kymmenen kertaa ja teki päätöksen 88 asiasta. 1.2.2. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tornion kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien palvelutavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuului vuonna 2014 yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Markku Ponkala (KESK) ja varapuheenjohtajina toimivat Ilkka Kapraali (VAS) ja Markku Taramaa (KESK). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat henkilöt: Aho Kaarina (KOK) Aho Kirsti (KESK) Doktare Mari (VAS) Junes-Leinonen Marianne KESK) Kanto Arto (Pro Tornio) Keinänen Juhani (PS) Keinänen Outi (KESK) Ollila Kosti (SDP) Kaupunginhallituksen esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen. Kaupunginhallitus kokoontui 26 kertaa ja teki päätöksen 332 asiasta. Tilinpäätöksen laadinnasta ovat vastanneet vs.kaupunginjohtaja Sampo Kangastalo, talousjohtaja Anne Vuorjoki, pääkirjanpitäjät Helmi Huhtanen ja Tuula Saari sekä toimistosihteeri Arja Sadinmaa. 1.2.3. Organisaatiokaavio Tornion kaupungissa on yhteensä 10 lautakuntaa, joiden tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita ja seurata toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialan suunnittelua ja toteutusta. Lautakuntiin on rinnastettu myös Aineen taidemuseon johtokunta. Talousarvion toteutuminen on esitetty lautakunnittain ja sieltä ilmenee lautakuntien vastuuhenkilöt. Tornion kaupungin organisaatio ilmenee seuraavasta kaaviosta:

Kuva 1. Tornion kaupungin päätöksenteko- ja virasto-organisaatio 4

5 1.3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 1.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys Vuotta 2014 leimasi koko lailla geopoliittinen kriisi varsinkin Itä-Euroopassa, mikä näkyi mm. Suomen ja Venäjän välisen kaupan voimakkaana hiipumisena EU:n asettamien talouspakotteiden vauhdittamana. Myös julkisyhteisöjen taloustilanne on ollut Suomessa haasteellinen jo pitkään. Suomen talouskasvun hiipuminen, teollisuuden elinkeinorakenteen murros, työttömyyden kasvu, väestön ikääntyminen sekä rakenteellisten uudistusten viivästyminen niin yksityisellä kuin julkisella sektorillakin ovat kaikki johtaneet siihen, että Suomen talouskasvu on ollut pysähdyksissä jo useamman vuoden ajan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia vuonna 2014. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 204 miljardia euroa. Vuosi 2014 oli kolmas perättäinen vuosi, kun Suomen bruttokansantuote supistui. Tullin tilastojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo pysyi kuitenkin vuonna 2014 lähes edellisvuoden tasolla ja oli arvoltaan melkein 55,8 miljardia euroa. Tuonnin arvo väheni yhden prosentin ja jäi 57,6 miljardiin euroon. Kauppataseen alijäämä oli näin ollen 1,8 miljardia euroa. Suomen kokonaisvienti säilyi edellisvuoden tasolla johtuen viennin kasvusta EU-maihin (+3 %). Tuonnin arvon laskuun vaikutti etenkin ulkomaantuonnin hiipuminen EU-alueen ulkopuolelta (-5 %). Tilastokeskuksen mukaan kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi nimellisesti 1 prosentin. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 5 prosenttia enemmän ja veroja 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 6,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta myös sen takia, että investoinnit supistuivat 6 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 31.3.2015. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämätiedot voivat tarkentua. Valtionhallinnon alijäämä oli 8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 miljardia euroa. Alijäämän kasvuun vaikutti eniten yhteisöveroprosentin alentaminen. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä kasvoi ennakkotietojen mukaan 1,9 miljardiin euroon, kun se edellisenä vuonna oli 1,5 miljardia euroa. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni 3,7 miljardista eurosta 3,5 miljardiin. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,6 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia. Edellisenä vuonna niiden talous oli tasapainossa. Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,7 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia, mutta investoinnit supistuivat 5,2 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni.

6 Suomen työttömyystilanne pysyi vaikeana. Työttömyysaste oli Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan keskimäärin 12,4 % eli työttömänä oli keskimäärin vuoden aikana 325 653 henkilöä. Avoimia työpaikkoja oli koko maassa keskimäärin 34 567 kappaletta. Varsinkin rakenteellinen työttömyys oli Suomessa korkealla tasolla. Työttömyystilanne oli vaikein Lapissa (16,5%) ja Kainuussa (16,9%) ja paras Ahvenanmaalla (4%) sekä Pohjanmaalla (8,3%). Tilastokeskuksen mukaan Suomen väkiluvun kasvusta 76 % perustui nettomaahanmuuttoon. Koko maan väkiluku kasvoi vuoden aikana 23 020 hengellä ja koko maan ennakkoväkiluku oli vuoden 2014 lopussa 5 474 289. Lähes 84 % koko maan väestönlisäyksestä kohdentui Uudellemaalle ja lähes 99 % yhteenlaskettuna Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Väestönkasvu oli suhteellisesti suurinta Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Suurimpia väestötappiomaakuntia olivat suhteellisesti tarkasteltuna Kainuu ja Etelä-Savo. 1.3.2. Kuntatalouden kehitys Suomessa Vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen paransi tilikauden tulosta kertaluonteisesti arviolta 1,4 miljardia euroa. Ilman yhtiöittämisiä tulos on suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Toimintamenojen kasvu oli vuonna 2014 erittäin maltillista, alle 0,5 %. Toimintamenojen maltilliseen kasvuun vaikuttivat mm. ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, joka vähensi kuntien menoja noin 250 miljoonaa euroa. Ilman näitä yhtiöittämisiä toimintamenojen muutos olisi ollut noin 1 %. Myös henkilöstökulujen sopeutus vaikutti toimintamenojen kasvuun. Vuoden 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat 2,5 %. Kunnallisverot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi korotusten jälkeen 19,84 %:iin, kasvua edelliseen vuoteen on 0,1 %. Hidas kasvu johtuu edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisuista ja tilitysuudistuksesta sekä heikosta talouskasvusta ja maltillisesta palkkaratkaisusta. Kiinteistö ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Valtionosuudet laskivat 1,3 %, kun kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Kuntien vuosikatteet olivat 2,03 miljardia euroa, mikä on hieman edellistä vuotta huonompi. 14 kunnassa vuosikate oli negatiivinen. Vuoden 2013 tilinpäätösten mukaan vuosikate oli negatiivinen 28 kunnassa. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 mrd euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin laskivat edellisestä vuodesta 2 %, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Kuntien lainakanta oli 14,88 miljardia euroa, mikä on 7,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden keskimääräinen laina oli 2 733 euroa / asukas. Edellisenä vuonna keskimääräinen laina asukasta kohden oli 2 542 euroa. Eniten lainaa asukasta kohden oli Keski-Pohjanmaan maakunnassa (noin 6 500 euroa) ja vähiten Satakunnan maakunnassa (noin 1 800 euroa). Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kunnallisveroon kohdistuu suuret korotuspaineet ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään.

7 1.4. TORNION KAUPUNGIN JA LÄHIALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 1.4.1. Yleiset kehityspiirteet Väestönkehitys Tornion kaupungin väkiluku oli vuoden 2014 lopussa Tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen (27.1.2015) mukaan 22 356 asukasta eli väkiluku väheni vuoden aikana 15 henkilöllä. Kyseessä oli kolmas vuosi peräkkäin, kun kaupungin väestönkehitys oli negatiivista. Vuonna 2012 väestö väheni 56 henkilöllä ja 2013 kokonaismuutos oli -118 henkilöä. Vuonna 2014 Torniossa syntyvyys sekä luonnollinen väestönkasvu jäivät selvästi pienemmäksi edellisiin vuosiin verrattuna. Toisaalta myös nettomuuttotappiot kuntien välisessä muuttoliikkeessä olivat selvästi edellistä vuotta pienemmät. Vuoden 2014 talousarviossa kaupungin väestötavoite oli 22 500 asukasta ja Tilastokeskuksen trendiennuste 22 721 asukasta. Toteutunut väestönkehitys oli selvästi kaupungin väestötavoitetta negatiivisempi. Kemi-Tornion seudun viiden kunnan (Tornio, Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola) ennakkoväkiluku oli vuoden 2014 lopussa 59 288 asukasta eli väestö väheni vuoden aikana yhteensä 430 asukkaalla. Suurin syy väestön vähenemiseen ovat nettomuuttotappiot kuntien välisessä muuttoliikkeessä (-537 as.). Seudullisesti tarkasteltuna myös ikärakenne aiheuttaa väestön vähenemistä (syntyneiden enemmyys -78 as.). Koko Lapissa väestö väheni 750 asukkaalla ja maakunnan väkiluku oli 31.12.2014 181 764 asukasta. Lapin seutukunnista väestö kasvoi ainoastaan Rovaniemen seudulla (+281 as.) ja Lapin 21 kunnasta väestönkasvua oli ainoastaan kolmessa kunnassa (Enontekiö +2, Inari +16, Rovaniemi +341). Tornion muista naapurikunnista Haaparannan väestönkehitys oli myös negatiivista vuonna 2014. Tammisyyskuussa Haaparannan väkiluku väheni 79 asukkaalla ollen 9 807 asukasta syyskuun lopussa. Koko Norrbottenissa väestö kasvoi samalla ajanjaksolla 456 asukkaalla (Väkiluku Norrbotten 9/2014: 249 892 asukasta). Taulukko 1. Tornion kaupungin väestömuutokset 2009-2014e (Tilastokeskus). TORNIO 2009 2010 2011 2012 2013 2014e Elävänä syntyneet 272 292 271 256 260 218 Kuolleet 229 207 194 202 188 202 Luonnollinen väestönlisäys 43 85 77 54 72 16 Kuntien välinen tulomuutto 878 905 896 909 831 886 Kuntien välinen lähtömuutto 1 021 1 007 1 021 1 079 1 092 983 Kuntien välinen nettomuutto -143-102 -125-170 -261-97 Kunnan sisäinen muutto 2 484 2 638 2 305 2 545 2 475 2 253 Maahanmuutto 164 184 197 167 167 162 Maastamuutto 118 76 107 105 89 96 Nettosiirtolaisuus 46 108 90 62 78 66 Kokonaisnettomuutto -97 6-35 -108-183 -31 Väestönlisäys -54 91 42-54 -111-15 Kokonaismuutos -61 87 32-56 -118.. Väkiluku 31.12. 22 426 22 513 22 545 22 489 22 371 22 356 Tornion TA tavoite 22 601 22 500 22 550 22 600 22 500 22 500 TK:n väestöennuste (trendi) 22 549 22 613 22 679 22 609 22 666 22 721.. = tarkka lukuarvo selviää TK:n lopullisen väestötilaston valmistuttua Kuvassa 2 on esitetty Tornion kaupungin väestön ikärakenne 5-vuotisikäryhmittäin vuosien 2010-2014 väestölaskennan ennakkotietojen osalta. Kuva osoittaa, että erityisesti 65-69 -vuotiaiden osuus on lisääntynyt noin 600 hengellä viimeisen viiden vuoden aikana. Väestö ikääntyy voimakkaasti kuten lähes kaikissa muissakin Suomen kunnissa.

8 Kuva 2. Väestön ennakollinen ikärakenne Torniossa 2010-2014 (Tilastokeskus). Elinkeinot ja työllisyys Tornion elinkeinoelämässä oli havaittavissa vuonna 2014 useita myönteisiä piirteitä erittäin pitkään jatkuneen epävarman ja negatiivisenkin ajanjakson jälkeen. Torniossa suurimman yksittäisen investointihankkeen eli Röyttän LNG-terminaalin toteutuminen varmistui 19.12.2014, kun Manga LNG Oy teki terminaalista lopullisen investointipäätöksen. Terminaalin valmistumisajankohdaksi on kaavailtu alkuvuotta 2018. Rakennushankkeen arvioitu työllistämisvaikutus on 260 henkilötyövuotta ja valmistuttuaan terminaali työllistää suoraan 7 henkeä ja välillisesti noin 30 henkeä. Manga LNG Oy:n myönteistä investointipäätöstä vauhditti TEM:n päätös syyskuussa 2014 myöntää Tornion LNG-terminaalin rakentamiseen investointitukea noin 33,2 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa. Tornion keskustan tuntumassa sijaitsevan Lapin Kullan vanhan panimoalueen kehittämistyö jatkui vuonna 2014 Arctic Property Oy:n toimesta. Alueella on vireillä kaavamuutos ja suunnitteilla on mm. asuntoja ja liikuntapainotteinen elämyskeskus vuoden 2015 kuluessa. Kaupan ja matkailun toimialaan liittyviä muita investointeja olivat mm. lokakuussa 2014 keskustaan avautunut ravintola, marraskuussa avattu uusi keskustahotelli sekä joulukuussa 2014 käynnistynyt Tornion kaupunginhotellin mittava peruskorjaus. Joulukuussa 2014 varmistui myös, että Motonet-ketju laajentaa toimintaansa Tornioon lähivuosina. Lisäksi kaupungissa on rakenteilla ja vireillä pienempiä päivittäistavarakauppaan liittyviä investointeja sekä toisaalta myös mm. muita pk-yritysten investointihankkeita. Suurin lähialueen kaupan ja matkailun kehittämishanke, jolla on vaikutusta myös Tornion kaupunkikuvaan ja vetovoimaisuuteen, on Haaparannan Barents Center. Rajalle rakentuvan Barents Centerin työt alkoivat ns. ensimmäisellä lapionpistolla 11.12.2014. Varsinaiset rakennustyöt alkavat kuitenkin laajamittaisesti vuoden 2015 puolella. Hanke työllistää rakennusvaiheessa satoja työntekijöitä. Barents Centerin on tarkoitus avautua syyskuussa 2016. Kyseessä on yli 100 miljoonan euron jättihanke, joka sisältää mm. kauppakeskuksen, koulun ja areenan. Barents Centeriin kiinteästi liittyvä hotellihanke vaatii Suomen puolella kaavamuutoksen, joka on ollut Tornion puolella vireillä koko vuoden 2014 ajan. Haaparannan Cape East -kylpylähotellin käyttötarkoitus tarkentui loppuvuodesta 2014. Cape East muuttuu vuoden 2015 aikana pakolaiskeskukseksi ja näin ollen aiemmat matkailuun liittyvät toiminnot ajetaan alas.

9 Torniossa on ollut rakenteilla ja suunnitteilla useita tuulivoimapuistohankkeita. Vuoden 2014 kesäkuussa käynnistyi sähköntuotanto TuuliWatti Oy:n Kitkiäisvaaran kahdeksan 4,5 MW:n tuulivoimalan puiston alueella ja Tornion kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa Puuska 2 merituulivoimapuiston asemakaavanmuutoksen. Kaavasta on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Kyläjoelle pitkään kaavaillun kansainvälisen maalogistiikkakeskuksen ensimmäisen vaiheen toimenpiteet liittyivät käytännössä koko vuoden 2014 ajan maanhankintaan. Vuoden 2014 loppuun mennessä Tornion yleiskaavan mukaisen P-1 alueen (152 ha) maista kaupungin omistuksessa on yhteensä 96,3% (noin 140 ha) ja loppuosa yksityisten omistuksessa. Torniossa oli Tilastokeskuksen uusimpien tilastojen mukaan vuonna 2012 9000 työpaikkaa ja arviolta 1448 yritystoimipaikkaa. Työpaikkojen kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta 327 työpaikalla, suurimmaksi osaksi teollisuudesta (-204). Työnantajasektoreittain tarkasteltuna työpaikkamäärän vähentyminen kohdentui pääasiassa yksityiselle sektorille. Taulukko 2. Työpaikkamäärän kehitys Torniossa toimialan mukaan 2008-2012 (Lähde: Tilastokeskus). Torniossa työssäkäyvät (työpaikat) muuttujina Alue, Toimiala, Sukupuoli 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos (abs.) 12-11 Toimialat yhteensä 9 351 9 061 9 202 9 327 9 000-327 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 250 238 256 267 260-7 B Kaivostoiminta ja louhinta 19 22 21 26 21-5 C Teollisuus 3 163 2 933 2 973 3 056 2 852-204 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, 34 37 38 58 58 0 jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, 54 59 57 81 73-8 jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen 604 589 661 689 657-32 G Tukku- ja vähittäiskauppa; 911 866 892 884 870-14 moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi 549 504 502 451 447-4 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 209 193 179 203 176-27 J Informaatio ja viestintä 64 47 57 55 52-3 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 111 102 104 100 94-6 L Kiinteistöalan toiminta 76 77 63 65 58-7 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen 257 270 274 274 253-21 toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 380 398 400 434 445 11 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; 325 314 324 283 291 8 pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus 721 760 733 743 727-16 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 1 103 1 120 1 107 1 119 1 107-12 R Taiteet, viihde ja virkistys 124 121 119 114 112-2 S Muu palvelutoiminta 205 196 193 172 192 20 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; 0 0 0 0 0 0 kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja 0 0 1 0 0 0 toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon 192 215 248 253 255 2

10 Kemi-Tornion lentoaseman pitkään jatkunut matkustajamäärän väheneminen taittui viimein vuonna 2014. Lentoaseman kautta matkusti vuoden aikana 59 040 matkustajaa eli kasvua edelliseen vuoteen oli 2,4 %. Lentoaseman kehittämistä vahvistettiin mm. hankkeilla sekä tiiviillä seudullisella edunvalvonnalla. Tornion ja Haaparannan rajanylityspaikkojen kauttakulkuliikenne kasvoi ajoneuvojen määrällä mitattuna vuonna 2014 reilun prosentin vuodesta 2013. Kaksoiskaupungin rajanylityspaikkojen kautta kulki kaikkiaan noin 4,74 miljoonaa ajoneuvoa, mikä on 38 % kaikista Suomen maantieliikenteen rajanylityspaikoista. Vilkkaimmat kuukaudet olivat kesä-, heinä- ja elokuu. Tornion Röyttän satamassa ulkomaan tavaraliikenne lisääntyi jälleen edelliseen vuoteen verrattuna. Röyttä on profiililtaan tuontisatama, sillä noin 58 % sataman liikenteestä perustuu tuontiin. Ulkomaan tavaraliikenne oli Röyttässä yhteensä vuonna 2014 tonnimäärällä mitattuna 2,781 miljoonaa tonnia (+11,6%). Kotimaan tavaraliikenteen osuus on Röyttässä vähäinen (2013: 2 848 tonnia). Torniossa oli vuoden 2014 joulukuussa Lapin ELY- keskuksen tilastojen mukaan 1 813 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysprosentti oli 17,7 %. Lapissa työttömyysprosentti oli vastaavana ajankohtana 17,3 % ja koko maassa 13,9 %. Joulukuussa 2013 Torniossa oli kaikkiaan 1 694 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 15,9 %. Työttömyys lisääntyi siten selvästi kuluneen vuoden aikana Torniossa. Työttömyys on vuoden 2014 aikana kohonnut pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Vuoden 2014 aikana pitkäaikaistyöttömien määrä nousi 102 henkilöllä. Yli 50-vuotiaiden työttömyys nousi 42 henkilöllä ja alle 25 -vuotiaiden osuus laski 7 henkilöllä. Nuorten yhteiskuntatakuu tuli voimaan 1.1.2013. Nuorisotyöttömyyden hoitoa varten valtuusto varasi 200 000 euron määrärahan. Kaupunki työllisti alle 30-vuotiaita nuoria vuonna 2014 yhteensä 62 nuorta. Nuoret pyrittiin työllistämään niihin tehtäviin, joista lähivuosina jää henkilöstöä eläkkeelle. Rekrytoinnissa oli ongelmia erityisesti laitoshuoltajien ja ruokapalvelutyöntekijöiden osalta. Palvelualueet ovat olleet tyytyväisiä nuoriin työntekijöihin. Te-toimisto myönsi sanssikortteja nuorille 31.12.2014 saakka. Työttömyyden kasvun vuoksi työllistämistä lisättiin pitkäaikaistyöttömien osalta. Tällä pyrittiin varautumaan 1.1.2015 voimaan tulevaan työmarkkinatuen uudistukseen. Uudistuksen vuoksi kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta tulee koskemaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita. Heistä maksuosuus on 50 %. Mikäli henkilö on saanut työmarkkinatukea yli 1 000 päivää, on kunnan maksuosuus 70 %. Vuonna 2015 pyritään edelleen työllistämään ne yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet, joista kunnilla on maksuvelvoite. Taulukko 3. Tornion työttömyyden kehitys 1.1.-31.12.2014 18,0 17,5 17,0 Työttömyysaste kuukausittain 17,7 16,5 16,0 15,5 15,0 14,5 14,0 16,3 16,1 15,7 15,8 15,4 15,9 15,3 15,6 14,8 14,6 14,3 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU

11 Asuminen ja rakentaminen Uusia asemakaavoja valmistui vuoden 2014 aikana kuusi kappaletta. Suensaarella laadittiin Lappian koulukiinteistöjä koskeva asemakaavamuutos ja matkakodin takana olevien kaupungin kiinteistöjen asemakaavamuutos. Monivuotinen Ainolanvainio II asemakaavaprosessi saatiin vuoden 2014 aikana vihdoin päätökseen, jonka tuloksena saatiin 18 uutta omakotitonttia neljän olevan lisäksi. Pirkkiön alueella valmistui lisäksi yrittäjän aloitteesta laadittu pieni Holmantien kioskin asemakaavamuutos. Röyttän teollisuusalueella saatiin Puuska 2 -tuulivoima-asemakaavamuutos valmiiksi, jolla mahdollistetaan viiden uuden tuulivoimalan sijoittuminen Outokummun tehtaiden pohjoispuoliselle alueelle. Kivirannan kaupunginosassa tehtiin maanomistajan toiveesta vähäinen asemakaavamuutos (käyttötarkoituksen muutos). Rakentamisen volyymin osalta vuosi 2014 on heikoin yli kahteenkymmeneen vuoteen: rakennuslupia myönnettiin 19 536 k-m2, mikä on lähes kolmanneksen vähemmän kuin edellisenä vuotena. Rakentamisen volyymi Torniossa 1994-2014 (k-m2) 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Kuva 3 Vuotuinen asuntotuotanto Torniossa sen sijaan nousi v.2014 (86 kpl) edellisvuoteen verrattuna (53 kpl). Käytännössä viime vuoden asuntotuotanto tarkoittaa, että 42 uuden yksittäisomakotitalon lisäksi rakennusluvan sai kaksi uutta asuinkerrostaloa. Asuntotuotanto Torniossa 2008-2014 250 200 150 100 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Asunnot yhteensä Kuva 4

12 1.4.2. Kuntatalouden kehitys Torniossa Tornion kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös on 3 553 122 euroa alijäämäinen. Talousarviossa tilikauden tulokseksi arvioitiin 1 146 100 euroa alijäämäiseksi. Hallintokuntien toimintamenot ylittyivät 1 610 558 eurolla. Suurimpana eränä oli erikoissairaanhoidon menojen ylitys 2 870 509 eurolla. Toimintatuotot ylittyivät 649 238 eurolla. Kunnallisveroa kertyi 69 466 779 euroa, joka oli 733 220 euroa talousarviossa arvioitua pienempi. Kiinteistöveroa kertyi 5 963 901 euroa ja se alittui talousarvioon nähden 946 099 eurolla. Yhteisöveroa kertyi 2 554 452 euroa, mikä ylitti talousarvion 354 452 eurolla. Kunnallisverotulot ovat kasvaneet vuosien 2004-2009 aikana joka vuosi. Vuonna 2010 oli pieni notkahdus, mutta vuosina 2011-2014 kunnallisverotuotto on jälleen noussut. Vuoden 2013 verotietojen mukaan ansiotulot kasvoivat Torniossa 1,5% kun ne koko maassa kasvoivat keskimäärin 2,3 %, Verotettavat tulot nousivat Torniossa 2,1 % ja koko maassa keskimäärin 2,7 %. Torniossa kunnallisvero nousi 2,1 % ja koko maassa keskimäärin 3,9 %. Valtionosuuksia saatiin 37 182 311 euroa, mikä alitti talousarvion 228 999 eurolla. Harkinnanvaraista rahoitusosuutta ei haettu vuonna 2014. Verotulotasausta saatiin 3 946 212 euroa. Verotulotasaus laski edellisestä vuodesta 520 476 eurolla. Verotulojen määrät ilmenevät seuraavasta taulukosta. Verotulot 2004 2014 80 000 000 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 Taulukko 4 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Taulukosta näkee, että Tornion kaupungin tuloista verotulot muodostavat suurimman osan 58 %, valtionosuudet 28 % ja toimintatuotot 14 %. Ulkoiset tulot 2014 Toimintatuotot 14 % Valtionosuudet 28 % Verotulot 58 % Taulukko 5

13 Valtionosuudet 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos Muutos e e e e e 14-13 e 14-13 % Peruspalvelujen valtionosuus 34 955 737 35 730 433 37 208 208 38 096 076 37 045 486-1 050 590-2,82 % Verotulojen tasaus 1 914 091 1 011 912 2 707 596 4 466 688 3 946 212-520 476-19,22 % Opetus- ja kulttuurit. valtion os. -3 696 888-3 680 925-3 839 745-3 655 324-3 228 623 426 701-11,11 % VO:n järjestelmän muutoksen tasaus -580 764-580 764-580 764-580 764-580 764 0 0,00 % Valtionosuudet yhteensä 32 592 176 32 480 656 35 495 295 38 326 676 37 182 311-1 144 365-3,22 % Taulukko 6 1.4.3. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen erityisen vaikean taloudellisen aseman tunnuslukujen kehitys Valtioneuvoston asetuksen 205/2011 mukaisesti säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a:ssä tarkoitetusta rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavien kunnan talouden tunnuslukujen raja-arvoista. Raja-arvot alittuvat, jos tilinpäätösten mukaan kunnan taloudessa täyttyvät kaikki taulukossa esitetyt edellytykset. Taulukko 7. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan raja-arvot. Tornion arvot Raja-arvo 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TP2014 TA2015 Vuosikate e/as negat. 376 514 176 249 118 302 76 121 Tulovero-% ka+0,5 % *) 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,50 % 20,50 % Lainakanta e/as ka+50 % **) 1 819 1 378 1 590 1 610 1758 2 483 2 217 2329 Kert. yli/alijäämä e/as alij. 139 448 444 517 497 816 658 644 Omavar. aste alle 50 % 46 % 54 % 51,9 % 51,6 % 47,9 % 44,6 % 45,2 % 49,4 % Suht. velkaant. väh. 50 % 46 % 37 % 41,2 % 41,2 % 43,8 % 54,4 % 49,8 % 48,9 % Tulovero-%:n raja-arvo 19,04 % 19,09 % 19,47 % 19,66 % 19,74 % 19,88 % Vuonna 2008 raja-arvoista täyttyivät tuloveroprosentti ja omavaraisuusaste. 2009-2011 tilinpäätöksissä raja-arvoista täyttyi tuloveroprosentti. Vuoden 2012-2014 tilinpäätösten mukaan raja-arvoista täyttyivät tuloveroprosentti ja omavaraisuusaste, Vuoden 2015 talousarvio on laadittu siten, että jälleen tuloveroprosentti ja omavaraisuusaste raja-arvot täyttyvät. 1.5. OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA 1.5.1. Kaupungin toimintojen kehittäminen Keskushallinnossa toimintojen kehittämisen painopisteenä olivat talousarviovuonna 2014 kuntauudistuksen velvoitteiden täyttäminen, paikallisen hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja turvallisuussuunnittelun Tornion toimintamallin rakentaminen (Arjen turvaa kunnissa pilottihanke 2012-2014) ja kaupunkistrategian jalkauttaminen, joihin kaikkiin panostettiin poikkihallinnollisella yhteistyöotteella koko vuoden ajan. Kaupungin järjestämät ja tuottamat elinkeinopalvelut sekä elinkeinojen kehittämisen toimintamalli selvitettiin perusteellisesti kevään 2014 aikana. Kaupunginvaltuusto päätti 28.4.2014 hyväksyä Tornion kaupungin elinkeinostrategian toimenpideohjelman ja järjestää Tornion kaupungin elinkeinopalvelut edelleen osakeyhtiömallilla Team Botnia Oy:n kautta. Tornion kaupunki järjesti keväällä 2014 Tornion Kuntakahvit keskustelutilaisuuksien sarjan. Tavoitteena oli luoda tiivis vuorovaikutteinen keskustelutilaisuus kaupunkilaisten kanssa sekä tiedottaa asukkaita kaupungilla valmisteltavana olevista ajankohtaisista asioista. Tilaisuuksien ohjelma oli vapaamuotoinen ja asukkaat saivat tuoda tilaisuuksissa esille omia kehittämisideoitaan, toiveitaan sekä epäkohtia ja hyviä puolia kaupungin palveluista. Tilaisuuksien teema vaihtui kunkin tilaisuuden järjestävänä osapuolena toimineen lautakunnan / palvelualueen mukaan. Tilaisuuksista tiedotettiin etukäteen mm. paikallisessa mediassa ja Tornion kaupungin internet-sivuilla. Kuntakahvit -keskustelutilaisuuksia järjestettiin yhteensä yhdeksän kappaletta ja ne keräsivät kaikkiaan n. 350 osallistujaa.

14 Hyvinvointipalveluissa kehitettiin erityisesti ikäihmisten palvelurakennetta muuttamalla painopistealuetta ennaltaehkäiseviin ja avohuollon palveluihin. Uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö avattiin Karunkiin ja samalla vähennettiin osasto kahden laitospaikkoja. Osasto kahden toiminta laitoshoitoa antavana yksikkönä lopetetaan vähitellen. Kotihoitoon lisättiin henkilöstöä kotihoidon lisääntyneen palvelutarpeen toteuttamiseksi. Lastensuojeluyksikkö Saaren toiminta päätettiin lopettaa vuoden 2014 lopussa, koska sen antamat palvelut eivät vastanneet sille asetettuja toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Hoitotakuulle asetetut rajat eivät ylittyneet, mutta asiakkaiden odotusajat olivat pitkiä. Suun terveydenhuollossa jouduttiin purkamaan asiakasjonoja lisäsopimuksilla. Päiväkeskus Väylän Valossa kehitettiin päivä- ja tukiasunto-toimintaa Hannulanvainiolla. Hyvinvointipalveluiden palvelualue osallistui vuonna 2014 myös moniin hankkeisiin: Ikä Ehyt, Pohjois- Suomen SenioriKaste, Hyvinvointi hukassa - riippuvuus riskinä, Siivet, Vie vanhus ulos, Potku ja OMA 21 -hanke. Sivistyspalveluissa varhaiskasvatuksessa merkittävä hyvinvointia lisäävä asia oli Perheiden talon avaaminen keväällä 2014. Talossa toimii yhteistyössä useita eri toimijoita niin kunnallisia, seurakunnallisia kuin kolmannen sektorin yhdistyksiä. Kaupungin perhekeskus toimii nykyisin talossa yhtenä keskeisenä lapsiperheiden palveluna. Koulupuolella Putaan koulun väistötilana toimi Tornion yhteislyseon lukion rakennus. Järjestely jatkuu vuoden 2015 syksyyn saakka. Koulutyö pystyttiin hoitamaan hyvin tilajärjestelyistä huolimatta. Lukion osalta siirto Kauppakadun kiinteistöön tehtiin pysyväksi syksyllä 2015 lautakunnan toimesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.11.2014 ( 73) Tornion maapoliittisen ohjelman 2014-2021.Ohjelmassa määritellään suunnitelmavuosien tavoitteet maapolitiikassa sekä keinot ja toimintatavat tavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjelman lähtökohtana on ollut Tornion Yleiskaava 2021 sekä Tornion kaupunkistrategia 2014-2017. Joulukuussa 2014 kaupunginhallitus asetti Tornion kaupungille erityisen taloustyöryhmän, jonka keskeisenä tehtävänä on valmistella ja seurata kaupungin talouskehitystä sekä tehdä ehdotuksia toimintojen tasapainottamiseksi lähivuosia ajatellen. 1.5.2. Alue-, seutu- ja kansainvälinen yhteistyö Alue- ja seutuyhteistyö Kemi-Tornion alueen yhteistyössä painottuivat vuonna 2014 eniten pääministeri Kataisen ja sittemmin pääministeri Stubbin hallitusohjelmaan sisältyvään kuntauudistukseen liittyvät toimenpiteet. Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen määräsi 19.6.2014 toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kuntien välillä. Ministeri Virkkunen asetti kuntajakoselvittäjiksi VTM Martti Ruotsalaisen ja FM Timo Mäkitalon. Heidän tehtävänään oli laatia selvitys, jonka perusteella voitiin arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai kahdeksi kunnaksi. VM:n päätöksen mukaan selvitystyö alkoi 1. elokuuta 2014 ja päättyi selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään 31. joulukuuta 2014. Kuntajakoselvitys ml. selvitysmiesten esitys julkistettiin 12.12.2014. Kuntajakoselvittäjät päättivät esittää Kemin, Keminmaan ja Simon kunnille uuden kunnan perustamista ja yhdistymistä 1.1.2017 alkaen. Näin ollen selvitysmiesten esitys ei koskenut Tornion kaupunkia eikä Tervolan ja Ylitornion kuntia. Päätökset mahdollisista kuntaliitoksista Kemin, Keminmaan ja Simon kesken tehdään vuonna 2015. Edellisen kerran erityinen kuntajakoselvitys tehtiin Meri-Lapin viiden kunnan alueella 2010. Selvitys ei tuolloin johtanut kuntaliitoksiin. Samassa yhteydessä vuoden 2014 kuntajakoselvityksen kanssa tehtiin alueella erillisselvitys talous-, henkilöstö- ja ICT-hallinnon seudullisesta yhdistämismallista Meri-Lapissa. Selvitystyön teki Meri-Lapin kehittämiskeskuksen tilauksesta Tamora Oy. Päätökset em. toimintojen mahdollisesta yhdistämisestä tai muista jatkotoimenpiteistä siirtyivät vuoden 2015 puolelle.

15 Toinen merkittävä alue- ja seutuyhteistyöasia liittyi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen (ns. sote-uudistus), jonka valmisteluun myös Tornion kaupunki osallistui eri aluetasoilla (mm. Länsi-Pohja, Lappi, Pohjois-Suomi). Sote-uudistukseen liittyviä toimenpiteitä valmisteltiin erityisesti hyvinvointipalveluiden palvelualueella, joka osallistui aktiivisesti seudulliseen yhteistyöhön mm. yhteisten palvelukriteereiden luomiseksi ja yhteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ydinprosessien kuvaamiseen Meri-Lapin alueelle. Ydinprosessien kuvaus on pohjana yhteiselle sote-alueelle, mikäli sellainen toteutuu. Lisäksi palvelualueella valmisteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain lausuntoja. Kuntauudistukseen liittyivät myös useat valtion taholta kunnille osoitetut lausuntopyynnöt, joihin Tornion kaupunki otti omalta osaltaan kantaa. Vuoden 2014 alusta käynnistettiin laajennettu ympäristöterveyshuollon yhteistyö, kun Kemin ja Simo liittyivät jo aikaisemmin perustettuun Tornion, Keminmaan ja Tervolan yhteistoiminta-alueeseen. Tässä yhteydessä yhteisen organisaation nimeksi muutettiin Meri-Lapin ympäristöpalveluksi ja ympäristöterveysvalvontaan perustettiin ympäristöterveysjaosto, johon yhteistoiminta-alueen kunnat nimesivät kukin kaksi jäsentä. Tornion kaupungin palvelukseen siirtyi kuusi työntekijää Kemistä ja Simosta, kolme ympäristöterveysvalvontaan ja kolme eläinlääkintään. Vuoden aikana yhteistoiminta-alueelle yritettiin rekrytoida valvontaeläinlääkäriä siinä kuitenkaan onnistumatta. Loppuvuoden aikana on avoimeen virkaan saatu määräaikainen työntekijä. Kemi-Tornion seudulla aloitti varsinaisen toimintansa pitkään valmisteltu matkailun alueorganisaatio eli Meri-Lapin Matkailu Oy, jonka kanssa Tornion kaupungilla / Team Botnialla on vuosittainen ostopalvelusopimus. Uuden osakeyhtiön kotipaikka on Keminmaassa ja sillä on toimipiste Torniossa. Muita alueellisia ja seudullisia elinkeinopuolen hankkeita olivat mm. Invest in Lapland, matkailuhankkeet, Kemi-Tornion lentoliikenteen kehittämistyö sekä metallin osaamiskeskusohjelma (Jaloträsstudio ym.), joka päättyi vuoden 2014 kesällä. Osaamiskeskusohjelman päättymisen jälkeen käynnistyi työ Jaloterässtudion lähivuosien toimintamallista sekä toimintaedellytyksistä. Valmistelutyö joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaistehtävien hoitamisesta ja uudelleen organisoimisesta Kemi-Tornion alueella jatkui koko vuoden ajan. Asiaan liittyvä selvitystyö vaati Tornion osalta tarkentamista mm. kustannusten jaon suhteen ja osittain tästä johtuen valmistelutyö jatkui vuoden 2015 puolelle. Koulutuspuolella seutuyhteistyön merkittävin uudistus oli seudullisen opetussuunnitelmatyön aloittaminen. Lähialueen kunnat tekevät koordinaattorin johdolla peruskoulun opetussuunnitelmatyötä, jonka tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä seutukunnalla noudatetaan peruslähtökohdiltaan yhteistä opetussuunnitelmaa. Myös laajakaistahankkeissa tehtiin tiivistä ylikunnallista yhteistyötä. Tervolan kunnan hallinnoimassa Kuitua Länsi- ja Etelä-Lappiin hankkeen kautta jaettiin tietoa valokuidun tarjoamista mahdollisuuksista ja Laajakaista 2015 hankkeen kautta saatiin vietyä rakennusvaiheeseen Tornion Korpikylän valokuituhanke. Kaakamossa nopeita laajakaistayhteyksiä rakennettiin Tietoverkko-osuuskunnan puitteissa omaehtoisesti, mutta hanke sai tukea Tornion kaupungilta sekä Kuitua Länsi- ja Etelä-Lappiin hankkeelta. Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n varsinainen toiminta käynnistyi 1.1.2014 alkaen. Perustoiminnan käynnistämisen lisäksi vuonna 2014 ammattikorkeakoulun toimintaa järjesteltiin edelleen omistajien kesken mm. osakassopimuksen, yhtiöjärjestyksen sekä lainoituksen osalta. Vuonna 2012 käynnistynyt hyvinvointijohtamisen kehittämishanke Arjen turvaa kunnissa päättyi vuoden 2014 lopussa. Jo hankkeen päättymisen lähestyessä oli selvää, että hankkeelle tullaan hakemaan jatkoa ylimaakunnallisena hankekokonaisuutena. Lapissa työn koordinointi siirtyi Lapin aluehallintovirastolta Lapin liitolle. Tornion kaupunki ilmaisi kiinnostuksena olla mukana myös jatkohankkeessa ja osallistui vuoden 2014 aikana sen suunnitteluun. Tornion kaupunginhallitus päätti syyskuussa 2014 osallistua mukaan Kuntaliiton hallinnoimaan ARTTU 2.0 tutkimusohjelmaan, joka käsittää vuodet 2014-2018. Tutkimusohjelmaan osallistuu Suomessa 40 kuntaa ja Lapista on Tornion lisäksi mukana Inari. Tutkimusohjelman kautta saadaan tulevina vuosina kattavasti vertailutietoa mm. kuntien elinvoimaisuudesta.

16 Alueellista maaseudun kehittämistyötä jatkettiin mm. Outokaira Tuottamhan ry:n puitteissa. Ohjelmatyössä painottuivat mm. uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen ja edellisen ohjelmakauden päättäminen. Maakunta- ja seututasolla osallistuttiin myös lukuisiin muihin kehittämishankkeisiin sekä kaupungin oman organisaation ja Team Botnia Oy:n puitteissa että mm. Meri-Lapin kehittämiskeskuksen kautta. Kansainvälinen yhteistyö Tornion kaupunki harjoitti vuonna 2014 kansainvälistä yhteistyötä pääosin vakiintuneiden jo yhteistyöorganisaatioiden kautta (Provincia Bothniensis, Perämerenkaari, Tornionlaakson neuvosto, Barents Road, Barents Reunion). Lisäksi osallistuttiin tapauskohtaisesti eri organisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden kautta mm. kansainvälisiin kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin. Tornion ja Haaparannan rajayhteistyöorganisaation (Provincia Bothniensis) henkilöstössä oli jälleen vaihtuvuutta. Uusi rajayhteistyön kehittäjä pääsi aloittamaan työssään täysipainoisesti vasta kesällä 2014. Tornion ja Haaparannan kaupunkien sekä Suomen ja Ruotsin valtioiden yhteinen pitkäaikainen tulvansuojeluhanke Tornionjoen tulvansuojeluruoppaus saatiin päätökseen. Hanke saatiin lopulta monien värikkäiden vaiheiden jälkeen suunnitelman mukaisesti toteutettua ja hankkeen kokonaiskustannukset jäivät hieman alle budjetoidun 6,050 milj. euron. TornioHaparanda Matkakeskuksen hallintoa koskeva yhteistyösopimus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa syyskuussa 2014 (22.9.2014 231). Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke päättyi 30.6.2014. Hankkeen tavoitteena oli Tornion ja Haaparannan yhteisten elinkeinopalvelujen suunnittelu ja käynnistäminen. Tavoitteena on palvella elinkeinoelämää nykyistä tehokkaammin ja vähentää valtakunnanrajan vaikutusta kaupunkien välisen yhteisen yrityspalveluympäristön muodostumiselle, yrityksien rajanylisille verkostoille ja liiketoimintasuhteille. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli lisätä pitkäjänteisyyttä yhteiseen elinkeinotoimen kehittämistyöhön. Hankkeen tuloksena rajan ylittävä yhteistyö vahvistui elinkeinopalveluiden välillä, organisaatioiden toimintamallit selkiytyivät kuten myös molemmin puolin rajaa toimivat kehittäjäverkostojen vastinparit. Ruotsiin laajentamassa olleiden yritysten neuvonnassa tehtiin yhteistyötä ja yrittäjiä otettiin vastaan yhdessä. Hankkeen aikana syntyneiden verkostojen kautta yritysneuvojat voivat palvella yrityksiä entistä paremmin, erityisesti toiseen maahan laajentamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämän lisäksi hankkeen aikana toteutettu elinkeinopalveluiden yhteinen nettisivusto "Bothnian Business" kokoaa yrityspalvelut rajan kummaltakin puolelta yhdelle, aluetta markkinoivalle sivulle. Elinkeinopalveluiden yhteinen nettisivusto on konkreettinen askel tiiviimmälle yhteistyölle. Sivistyspalveluiden osalta keskeinen uudistus TornioHaparanda -rajayhteistyöhön oli yhteisen rajan ylittävän museotoiminnan käynnistäminen elokuussa 2014. Tuolloin avattiin Tornion ja Haaparannan yhteinen museo. Museossa työskentelee Haaparannan kaupungin kustantama museolehtori ja vuonna 2015 avataan näyttelyosa, jossa Haaparannan kaupunki ja sen historia on keskeisesti mukana. Kulttuuritoimen osalta Haaparannan kanssa jatkui yhteisten tapahtumien myötä, näistä mainittakoon mm. Kalotti Jazz ja Blues festivaali sekä yhteinen uudenvuoden vastaanotto Rajalla -alueella. Tornion ystävyskaupunkiyhteistyötä harjoitettiin entiseen tapaan ystävyyskaupunkitoimikunnan toimesta. Vuonna 2014 ystävyyskaupunkiyhteistyösuhteet painottuivat lähinnä Kirovskin, Devizesin ja Szekszardin suuntiin. Kirovsk-yhteistyössä mm. osallistuttiin Bravo-laulukilpailuun ja toteutettiin kulttuurivaihtoa kaupunkien välillä (mm. taiteilija- ja musiikkivierailut). Perämerenkaaren yhdistys toteutti ja osallistui toiminta-alueellaan aluekehitystyöhön mm. kehittämishankkeiden ja edunvalvonnan kautta. Eräs Tornion kannalta tärkeä asia on ollut jo pitkään Bothnian Corridorin kehittäminen ja siihen liittyen Perämerenkaaren yhdistys järjesti mm. seminaarin. Tornion kaupunki on mukana Perämerenkaaren yhdistyksessä Meri-Lapin kehittämiskeskuksen kautta.