2015 Arviointikertomus TARKASTUSLAUTAKUNTA PL 487, 33101 Tampere Puh. 03-565 611 www.tampere.fi/hallintojatalous/organisaatio/tarkastustoimi TARKASTUSLAUTAKUNTA
TAMPEREEN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 Hyväksytty tarkastuslautakunnan kokouksessa 13.4.2016
Kansien suunnittelu ja valokuva: Tuula Kaakinen / DesignKomitea Paino: Suomen Yliopistopaino Oy Juvenes Print
TAMPEREEN KAUPUNKI TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Tarkastuslautakunta... 7 3. Vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen käsittely... 9 4. Kaupungin talouden analyysi... 11 5. Valtuuston asettamien vuositavoitteiden toteutuminen... 17 5.1 Konsernihallinto ja tilaajan ydinprosessit... 17 5.2 Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet... 24 5.3 Pirkanmaan pelastuslaitos ja liikelaitokset... 26 5.4 Tytäryhteisöt... 30 6. Muut toiminnan ja talouden arvioinnit... 35 6.1 Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö... 35 6.2 Vammaispalvelut... 46 6.3 Ammatillinen koulutus... 50 6.4 Valtuuston hyväksymät toivomusponnet ja niiden käsittely kuluvalla valtuustokaudella... 56 6.5 Tullinkulman Työterveys Liikelaitos... 59 6.6 Tilakeskus Liikelaitos ja kaupungin strateginen tilojen ohjaus... 64 6.7 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy... 69 6.8 Ekokumppanit Oy... 71 7. Allekirjoitukset... 73
1. Tiivistelmä Tarkastuslautakunnan uudeksi lakisääteiseksi tehtäväksi tuli arvioida, onko kunnan toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lautakunta hyväksyi toiminnalleen laatuohjeen, jossa määriteltiin näkökulmat ja periaatteet tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi. Lautakunnan tehtävä on myös arvioida, ovatko valtuuston asettamat vuositavoitteet toteutuneet. Vuositavoitteita toteutetaan vahvasti kaupunginhallituksen konsernihallinnolle ja tilaajan ydinprosesseille määrittelemien toimenpiteiden kautta. Tässä arviointikertomuksessa lautakunta esittää ensimmäistä kertaa arviointinsa myös näiden toimenpiteiden toteutumisesta. Kaupungin toiminta perustuu kaupunkistrategiaan, josta valtuusto johti konsernihallinnolle ja tilaajan ydinprosesseille yhteensä 35 vuositavoitetta vuodelle 2015. Tavoitteiden määrä väheni kahdeksalla edellisestä vuodesta. Tavoitteista 60 % toteutui kokonaan tai osin, 34 % ei toteutunut lainkaan ja 6 %:n toteutumista ei voitu arvioida. Tavoitteet toteutuivat edellisvuotta heikommin. Huolimatta heikommasta vuositavoitteiden toteumasta tarkastuslautakunta pitää hyvänä suuntauksena tavoitteiden vähentämistä ja keskittymistä kaupungin kehittämisen ja talouden hallinnan kannalta keskeisiin tavoitteisiin. Tarkastuslautakunnan havainnon mukaan myös tavoitteen toteutuneeksi raportoimisen kynnys oli kaupunginhallituksen toimesta aiempia vuosia korkeampi. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden 28 vuositavoitteesta toteutui 79 %, 4 % toteutui osittain ja 11 % ei toteutunut lainkaan. Tuotantoalueille oli asetettu kolme yhteistä vuositavoitetta. Henkilöstön mahdollisuudet oman työn, sisäisen toiminnan ja palveluiden kehittämisessä paranivat kaikilla tuotantoalueilla. Myös työhyvinvointi kehittyi positiivisesti. Tuottavuuden kasvutavoitetta ei täysin saavutettu. Pelastuslaitoksen ja liikelaitosten 39 vuositavoitteesta toteutui tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan 82 %. Kokonaan toteutumatta jäi 13 %. Pirkanmaan pelastuslaitos ja Tampereen Vesi saavuttivat kaikki niille asetetut vuositavoitteet. Myös Tampereen Ateria ja Tampereen Logistiikka saavuttivat tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan omat tavoitteensa siltä osin kuin niillä oli mahdollisuudet itse niihin vaikuttaa. Tytäryhteisöjen tavoitteista toteutui 67 %, osittain toteutui 10 % ja kokonaan toteutumatta jäi 18 %. Tytäryhteisöjen tavoitteet eivät ole sitovia. Tavoitteiden määrä väheni, mutta toteutuminen heikkeni edellisestä vuodesta. Tarkastuslautakunta pani merkille, että vuositavoitteiden asettaminen ja niistä raportointi oli vuonna 2015 kehittynyt edellisvuotta selkeämmäksi. Toteutumatta jääneiden vuositavoitteiden osalta huomio kiinnittyi yhtiöihin, joiden tehtävänä on tuottaa, omistaa ja vuokrata opiskelija-asuntoja. Tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan pääasiallinen syy heikkoon vuositavoitteiden toteumaan oli isompien asuntojen kysynnän vähäisyys yleisestä markkinatilanteesta johtuen. Tampereen kaupungin talous ei ole tasapainossa tilikauden tuloksen ja rahoituksen näkökulmista. Kaupungin lainamäärä on eri näkökulmista tarkasteltuna kuitenkin maltillinen. Palvelutuotannossa on jo tehty rakenteellisia muutoksia, mutta kaupunki kasvaa, ja edessä on suuria investointeja. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia on välttämätöntä tehdä jatkossakin, jotta kaupungin talous saadaan tasapainotettua ja jotta kaupunki selviää tulevien hankkeiden rahoituksesta. Henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön arvioinnin perusteella kaupungilla on kehitettävää monella johtamisen osa-alueella, erityisesti viestinnässä ja tiedonkulussa. Lautakunnan arviointi perustuu osittain koko henkilöstölle osoitettuun tarkastuslautakunnan kyselyyn johtamisen ja esimiestyön laadusta. Kyselyn tuloksissa kaupungin johtamista kuvasivat kuitenkin ns. pehmeän johtamisen piirteet, kuten osallistuminen ja avoimuus. Konsernihallinnon henkilöstön avoimissa palautteissa oli sen sijaan runsaasti huolestuttavia ilmaisuja, jotka tarkastuslautakunta toivoo otettavan huomioon uuden toimintamallin valmistelussa ja toteuttamisessa. Tilakeskus liikelaitoksen osalta tarkastuslautakunta toteaa, että Tilakeskus toimii omassa tehtävässään tarkoituksenmukaisesti ja pääosin tuloksellisesti. Tilakeskuksen perimä pääomavuokraprosentti on kuitenkin korkea verrattuna muihin kaupunkeihin. Kaupungilla on valtakunnan keskiarvolukuihin nähden myös liikaa tiloja. Kaupungin liikelaitosten laskentamalli ei tue liikelaitosajattelun periaatetta, jossa tulot kattavat menot. Mallissa toiminnan rahoittaminen ei ole läpinäkyvää, sillä rahoituksen kustannukset pysyvät samoina vuodesta toiseen. Strateginen tilojen ohjaus tulisi sisällyttää kaupungin toimintamallissa konsernihallintoon Tilakeskuksen palvelutoiminnan tueksi. Nykyisin palvelutoiminnassa olevien tilojen käyttöjä ohjaavat tilaajalautakunnat. Liiketoimintajaosto ohjaa niitä tiloja, jotka eivät ole palvelutuotannossa, mutta tarpeettomien tilojen kehittämiselle ja 5
myynnille ei ole asetettu tavoitteita. Tarkastuslautakunta esittää harkittavaksi sekä strategisen tilojen ohjauksen organisoimista että taseen pysyvien vastaavien kriittistä tarkastelua, jotta pääomia voitaisiin vapauttaa tuleviin tarpeisiin. Konsernihallinnolla tulee olla kokonaisnäkemys kaupungin tarpeista ja tilaomaisuuden hallinnasta. Kaupunki, Tredu ja muut toimijat ovat järjestäneet useita palveluja nuorten koulutukseen kiinnittymiseksi. Palvelujen tuottaminen on käytössä olevien mittarien mukaan hyvällä tasolla, mutta tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan tuloksellisuutta olisi tarpeellista seurata nykyistä tarkemmin. Arvioinnissa oli mukana 22 palvelua, joiden osalta tarkastuslautakunta havaitsi, että mikään taho ei koordinoi näitä palveluja. Lisäksi kaupungissa on useita samaan tavoitteeseen pyrkiviä, osittain päällekkäisiä palveluita. Tarkastuslautakunta arvioi lisäksi hyvinvointipalveluiden tuotantoalueen palvelutoimintaan kuuluvia vammaispalveluita, Tampereen seudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:tä sekä Ekokumppanit Oy:tä. Lisäksi arvioitiin kuluvan valtuustokauden aikana jätettyjen valtuuston hyväksymien toivomusponsien käsittelyä kaupungin hallinnossa sekä niiden vaikuttavuutta. Myös liikelaitosmuotoisen palvelutoimintansa lokakuussa 2015 lopettanut Tullinkulman Työterveys oli osana lautakunnan arviointiohjelmaa. Koska Tullinkulman Työterveys jatkaa nykyisellään osakeyhtiömuotoisena, tarkastuslautakunta esittää arvioinnissaan kannanoton sen sidosyksikköaseman säilyttämisen tärkeydestä valtuuston tahdon mukaisesti. Tarkastuslautakunta pitää positiivisena sitä, että sekä Tampereen Sähkölaitos että Ekokumppanit ovat edistäneet toiminnallaan kestävää kehitystä. Sähkölaitoksen Energiakäänne-investointiohjelmalla on ollut positiivisia vaikutuksia yhtiön tulokseen. Tampereen Särkänniemi Oy:n osalta tarkastuslautakunta toteaa, että vaikka se ei saavuttanut kaikkia sille asetettuja vuositavoitteita, on silti kesäkauden kävijämääriä pystytty kasvattamaan ja aluetta kehitetään entistä vetovoimaisempaan suuntaan. Tarkastuslautakunta esittää arvioimastaan kokonaisuudesta havaintonaan, että kaupunginhallituksen arviointi kaikista valtuuston asettamista vuositavoitteista on pääsääntöisesti yhdenmukainen tarkastuslautakunnan arvioinnin kanssa ja että tilinpäätösasiakirja antaa toteumakokonaisuudesta oikean kuvan. 6
2. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävä ja tilintarkastus Tarkastuslautakunnan työskentely Tarkastuslautakunnan tehtävä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Kuntalain muutoksen myötä tarkastuslautakunnan tehtäväksi tuli myös arvioida, onko kunnan toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Lautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tekee tarvittaessa esityksiä ulkoisen ja sisäisen valvonnan sekä arvioinnin yhteensovittamisesta ja tilintarkastuksen kehittämisestä. Kaupungin tilintarkastajana toimi vuonna 2015 BDO Audiator Oy ja vastuullinen tilintarkastaja oli JHTT, KHT Pasi Leppänen. Tarkastuslautakunnan kokoonpano 2013 2016 Jäsen Varajäsen Salminen Seppo, pj Dündar-Järvinen Aila Heinivaho Matti, vpj Punkari Antti Eskelinen Riina-Eveliina Sällylä Anne Heikkilä Maria Peltola Auli Korhonen Auli Aalto Riitta Lampinen Reima Vatanen Esko Luoto Heikki Tuppurainen Arja Minkkinen Lea Ahponen Tatu Piippo Aksu Mäkeläinen Ulla-Maija Schafeitel Yrjö Poussa Mauri Tähtinen Marja Pitkänen Tuure Lautakunnan puheenjohtajana toimii Seppo Salminen ja varapuheenjohtajana Matti Heinivaho. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja, kuten kuntalaki määrää. Lautakunnan esittelijänä toimi kaupunginreviisori Erja Viitala ja sihteerinä reviisori Sanna Keinonen. Lautakunta toimii myös jaostoina. I jaoston puheenjohtajana toimi Seppo Salminen ja II jaoston puheenjohtajana Matti Heinivaho. Tarkastuslautakunta on hyväksynyt arvioinnin periaatteet arviointisuunnitelmassaan. Suunnitelma kattaa valtuustokauden, ja sen mukaisesti arvioidaan kattavasti kaupungin keskeistä toimintaa. Vuoden 2015 työohjelma pohjautuu arviointisuunnitelmaan ja tämän arviointikertomuksen arvioinnit perustuvat pääsääntöisesti työohjelman mukaisesti tehtyihin arviointeihin sekä toimintakertomuksen raportointiin valtuustotavoitteiden toteutumisesta. Lautakunnan toiminnan perustana ovat arviointitilaisuudet, joiden aikana yksiköt (tilaaja, tuottaja ja konsernihallinto) sekä yhteisöt esittelevät toimintaansa ennakkokysymysten pohjalta. Arviointikertomukseen valmistellut tekstit on toimitettu etukäteen arviointikohteille luettaviksi. Kuntalain muutoksen myötä tarkastuslautakuntien tehtäväksi tuli arvioida valtuuston tavoitteiden lisäksi sitä, onko kunnan toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta hyväksyi joulukuun kokouksessaan laatuohjeen, jossa mm. määritellään tuloksellisuuden käsite. Määrittelyn mukaan tuloksellisuuteen kuuluu 1) tuottavuus ja taloudellisuus, 2) työelämän laatu, 3) palvelujen laatu ja 4) palvelujen vaikuttavuus. Tässä arviointikertomuksessa osa arviointikohteista arvioidaan tämän tuloksellisuuskäsitteen avulla. Jatkossa tuloksellisuuskäsitettä käytetään arvioinnissa mahdollisuuksien mukaan, kun tietoja tuloksellisuudesta on saatavissa. Kunkin luvun loppuun on tiivistetty kursiivilla ja väripohjalla tarkastuslautakunnan arviointi. Tarkastuslautakunta valmisteli muistion välitilinpäätöksestä, joka käsiteltiin valtuustossa 19.10.2015 välitilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Lautakunta tekee myös seudullista yhteistyötä kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien kanssa. Syksyllä 2015 lautakunta osallistui kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien yhteiseen koulutustilaisuuteen Nokialla. Rovaniemen tarkastuslautakunta vieraili Tampereella tarkastuslautakunnan vieraana 31.3. 1.4.2015. Vuonna 2015 tarkastustoimen edustajat kutsuivat kaikki valtuustoryhmien puheenjohtajat haastatteluun. Tarkoituksena oli keskustella tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvioinnista sekä kuulla ryhmien puheenjohtajilta, mihin suuntaan tarkastuslautakunnan 7
arviointityötä olisi hyvä kehittää ja millaisia arviointikohteita olisi hyvä ottaa ohjelmaan. Näiden haastattelujen perusteella jo tähän arviointikertomukseen on tehty selvitys ja arviointi valtuustoponsien käsittelystä kuluneella valtuustokaudella. Muilta osin haastattelujen tuloksia hyödynnetään seuraavina vuosina. Tarkastuslautakunnan ja jaostojen vuoden 2015 arviointeihin liittyivät seuraavat arviointitilaisuudet: Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Toisen asteen koulutus Tredea Oy Vuoden 2015 välitinpäätös Vuoden 2016 talousarvion esittely ja investoinnit Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Toisen asteen koulutus Tredea Oy Vuoden 2015 välitinpäätös Vuoden 2016 talousarvion esittely ja investoinnit Tarkastuslautakunnan esitys kaupunginvaltuustolle Tarkastuslautakunta esittää valtuuston päätettäväksi, että kaupunginhallitus, lautakunnat ja muut tilivelvolliset ottavat huomioon arviointikertomuksessa esitetyt havainnot ja esittäisivät lokakuun 2016 loppuun mennessä, mihin toimiin esitettyjen havaintojen osalta on ryhdytty. 8
3. Vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen käsittely Tarkastuslautakunta esitti vuoden 2015 arviointikertomuksessa havaintoja vuoden 2014 toiminnasta. Kaupunginhallitus selvitti syksyllä 2015 vastineessaan, mihin toimiin havaintojen osalta on ryhdytty. Osa toimenpiteistä on selvitetty vastuuhenkilöiltä kevään 2016 aikana. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto siitä, mihin toimiin esitetyt havainnot ovat johtaneet. Havainto v. 2014 arviointikertomuksessa Tarkastuslautakunta esitti, että jatkossa tilinpäätökseen liitetään tiedot rakennusten rahoitusleasingeista myös konsernin osalta. Toimenpiteet Kaupunginhallitus ilmoitti, että jatkossa em. tiedot voidaan esittää myös konsernin osalta. Talouden tervehdyttämistoimia on syytä jatkaa määrätietoisesti. Talouden raportointi tulee saada luotettavammaksi. Tietojärjestelmien tulee tukea johtamista nykyistä paremmin. Valtuustotavoitteiden muotoilua terävöitetään. Tuottavuuden kehittämistä tulee jatkaa ja taloutta koskevien tavoitteiden painoarvoa tulisi lisätä nostamalla ne TOP 10-tavoitteiksi. Hyvinvointipalvelujen henkilöstön todettiin olevan tyytymättömiä oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen. Mitä omistajaohjaus tekee, kun tytäryhteisöt eivät saavuta tavoitteitaan? Mitä kaupunginhallitus tekee toimintamallin arviointiraportin henkilöstöjohtamisen epäkohtien johdosta? Toiminnan ja talouden ohjausmallien tulisi olla johdonmukaisia uudessa toimintamallissa ja kaupungin tulisi harkita yhtenäisen johtamismallin ja itsearvioinnin viitekehyksen käyttöönottoa. Näin toimitaan monin eri tavoin: käyttötalouden menot mitoitetaan tulojen tasolle. Palvelutarjontaa ja palveluverkkoa tarkastellaan kriittisesti, jolloin tulevaisuuden investointitarpeita voidaan vähentää. Yksiköiden kanssa pyritään saamaan ennusteista tarkempia, mm. v. 2015 on siirrytty kuukausitason jaksotuksiin. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan nykyiset talouden tietojärjestelmät tukevat erittäin hyvin kaupungin johtamista. Tavoitteita on vähennetty ja niiden terävöittämistä on tehty vuosien 2015 ja 2016 talousarviossa. Kaupunginhallitus panostaa rakennemuutoksiin, jotka kohdistuvat toiminnan rakenteisiin ja organisointiin. Näitä kehittämällä vaikutetaan kaupungin talouteen myönteisellä tavalla. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja muut Kunta 10-havainnot on otettu kehittämiskohteiksi ja tavoitteiksi johdolle vuosina 2015 ja 2016. Omistajaohjauksen keinoja ovat omistajakeskustelu ja yhtiöiden hallitusjäsenten valinta. Keskeistä on ymmärtää syyt, miksi tavoitetta ei saavutettu. Useita toimenpiteitä tehdään Kunta 10-tutkimuksen tulosten perusteella henkilöstön työhyvinvoinnin ja osallistumisen sekä johtamisen vahvistamiseksi. Uuden toimintamallin valmistelussa huomioidaan toimintamallin arvioinnin huomiot. Kaupunginhallituksen vastauksen mukaan vuoden 2016 aikana ohjausmallin yksityiskohdat täsmentyvät ja tuolloin otettaneen kantaa myös siihen, millaisella itsearvioinnin viitekehyksellä ohjausmallia arvioidaan ja kehitetään. Omistajastrategian vieminen yhtiötasolle. Omistajastrategia on hyväksytty yhtiötasolla syksyllä 2015. Tytäryhteisöjen hallitustyöskentelyn jatkuvuus tulee turvata siten, ettei koko hallitusta vaihdeta kerralla, ja tarvittaessa hallitukseen voidaan valita asiantuntijajäsen, jolla on poliittinen mandaatti. Huostaan otettujen lasten vanhempien asiakassuunnitelmien saattaminen lain vaatimusten mukaiselle tasolle Johdon ja sosiaalityöntekijöiden näkemyserot lastensuojelun resurssien riittävyydestä tulisi ratkaista. Tarkastuslautakunta seuraa, miten uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoitteet täyttyvät Tampereella. Tuleeko ikäihmisten kotihoidon asiakkaiden toive hoitopaikan valinnassa kuulluksi? Onko ikäihmisten asumisen jonotilanne parantunut vuoden 2015 aikana? Yhtiöiden hallitusjäsenten valintaprosessia on kehitetty vuoden 2015 aikana. Esim. yhtiökohtainen lista pätevistä ja halukkaista hallitusammattilaisista on päättäjien käytettävissä. Joihinkin tytäryhteisöjen hallituksiin asiantuntijajäseniä on jo nimitettykin. Asiakassuunnitelmat ovat ajan tasalla. Johdon ja sosiaalityöntekijöiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä on tiivistetty. Lastensuojelussa ja perhepalveluissa on ollut palkattuna kuusi ylimääräistä sosiaalityöntekijää vuonna 2015. Koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut on järjestetty kaupungin järjestämässä esi- ja perusopetuksessa sekä Tampereen Kristillisellä koululla. Kaikkiin oppilaiden tekemiin tapaamispyyntöihin voitiin vastata aikarajojen puitteissa. Tilaajan mukaan asiakkaan toivetta pyritään aktiivisesti kuulemaan, kun asiakkaan hoitoa suunnitellaan. Kun asiakas täyttää kaupungin ympärivuorokautisen hoidon kriteerit, niin asiakas ja omaiset voivat esittää toiveita hoitopaikasta. Asiakkaalla on mahdollisuus myös kieltäytyä tarjotusta hoitopaikasta. Palveluseteli tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden valita mieleinen hoitopaikka. Jonot ovat lyhentyneet vuoden 2015 aikana. Tilanne helpottuu edelleen toukokuussa 2016, kun Pohjolankadun asumispalveluyksikkö avataan. 9
Havainto v. 2014 arviointikertomuksessa Tampereen kaupungin ja PSHP:n hankinta- ja logistiikkapalvelujen yhdistäminen ja yhteishankintojen lisääminen on tarpeellista. Mikä on joukkoliikenneyksikön teettämän asiakastyytyväisyysmittausten tulos vuodelta 2015? Reagoidaanko asiakaspalautteisiin riittävän nopeasti? Toimenpiteet Kaupunginvaltuusto päätti yhtiöittämisestä ja perusti Tuomi Logistiikka Oy:n kokouksessaan 19.10.2015, jossa kaupungin omistus on 51 % ja PSHP:n omistus 49 %. Sekä kevään että syksyn 2015 asiakastyytyväisyyskyselyissä saatiin hyvät tulokset. Ainoastaan kevään mittauksen yhden bussilinjan tulos jäi alle palvelubonusrajan (asteikko 1-5, tavoite 3,9). Asiakaspalautteiden perusteella tehdään nopeallakin tahdilla muutoksia systemaattisen asiakaspalautteiden seurannan tuloksena. Tarkastuslautakunnan arviointi vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen vaikuttavuudesta Taulukosta nähdään, että lähes kaikki havainnot ovat johtaneet toimenpiteisiin. Vain yksi havainto, Tietojärjestelmien tulee tukea johtamista nykyistä paremmin, ei aiheuttanut muutoksia toiminnassa, koska kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan nykyiset talouden tietojärjestelmät tukevat erittäin hyvin kaupungin johtamista. 10
4. Kaupungin talouden analyysi Kuntien talouden tasapainoa voidaan tarkastella eri tavoin. Lähtökohtaisesti talouden tasapainolla tarkoitetaan tulojen ja menojen suhdetta: talous on tasapainoinen silloin, kun menot ja tulot ovat lähes saman suuruisia ja ylijäämää tai alijäämää ei synny. Kunnat tarkastelevat talouttaan kunnan kirjanpidon kautta, mutta kansantalouden tilinpidossa käsitellään kuntien rahoituksellista tasapainoa ja kuntia tarkastellaan julkisen talouden osana. Siten kunnilla voi samaan aikaan olla kirjanpidollista ylijäämää ja rahoituksellista alijäämää. Tämä johtuu siitä, että kunnan kirjanpidon yli-/alijäämällä ei ole suoraa yhteyttä taseen vieraaseen pääomaan eikä kansantalouden tilinpidon yli-/alijäämällä ole suoraa yhteyttä omaan pääomaan. Kirjanpidon runsas ylijäämä ei pelasta rahoituksellisesta alijäämästä ja päinvastoin. 1 Tilikauden tulos Valtuusto asetti taloudelle kaksi vuositavoitetta, joista toinen oli tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on 0 milj. euroa. Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä oli 18 milj. euroa alijäämäinen, joten tavoite ei toteutunut. Seuraavassa taulukossa esitetään kaupungin tilikauden tulos kuuden vuoden ajalta. Tampereen tilikauden tulos oli toista vuotta peräkkäin alijäämäinen. Vuoden 2013 tulos oli 44 000 euroa ylijäämäinen, mutta sitä edeltävät vuodet 2011 ja 2012 olivat myöskin alijäämäisiä. Edellisen kerran kaupunki on tehnyt reilusti ylijäämäisen tuloksen vuonna 2010. Vuoden 2015 tulos oli 38 milj. euroa alijäämäinen, josta kertaluonteisten erien osuus oli 21 Tampereen tilikauden tulos vuosina 2010 2015, milj. euroa 120 100 80 60 40 20 0-20 - 40-60 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kaupunki 38,6-12,5-28,4 0-18 - 38,4 Konserni 97,2 21,5-9 35,3 23 31,7 milj. euroa. Ilman niitä tulos olisi ollut 18 milj. euroa alijäämäinen eli aivan vuoden 2014 tasolla. Isossa kaupungissa erilaisia kertaluonteisia ja satunnaisia eriä on lähes vuosittain, joten ne kuuluvat toiminnan luonteeseen. Vuonna 2015 nettomenojen kasvu oli 3 % ja verorahoituksen eli verojen ja valtionosuuksien kasvu oli vain 1,3 %. Nämä yhdessä kertaluonteisten erien kanssa vaikuttivat erityisesti heikkoon tulokseen. Kaupungin henkilöstötyövuosien määrä oli 14 092. Lukumäärä oli lähes edellisen vuoden tasolla. Henkilöstömenot kasvoivat vain 0,6 %. Asukasmäärä kasvoi 2 150 henkeä. Vaikka menojen kasvua on saatu hillittyä rakenteellisilla muutoksilla, on samaan aikaan lainsäädännöllä tullut kaupungille lisävelvoitteita, kuten kuntien työmarkkinatuen maksuvelvollisuuden laajentuminen. Kaupungin tilikauden tulos on ollut jo viiden vuoden ajan heikko. Kuluvan vuoden muutetun talousarvion tulos on 20,4 milj. euroa alijäämäinen. Talouden oikenemiseen tarvitaan edelleen useita ja merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Konsernin tulos sen sijaan kehittyi positiiviseen suuntaan; konsernin tilikauden tulos oli 31,7 milj. euroa ylijäämäinen. Seuraavassa taulukossa esitetään kuuden suurimman kaupungin tilikauden 2015 tulokset. 1 Meklin, P., Pukki, H. Onko kuntatalous plussalla vai miinuksella? Kuntalehti 2/2016. 11
Kuuden suurimman kaupungin tilikauden tulos v. 2015, milj. euroa 350 300 250 200 150 100 50 0-50 - 100 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kaupunki 28,1 18,6 5,1-38,4 87,2 1,4 Konserni 25,6 307,7 8,9 31,7 32,7 53,8 Helsinki erottuu konsernin tilikauden tuloksista: tilikauden tulos oli 307,7 milj. euroa. Vuosi 2015 oli Helsingin kaupungin Helen Oy:n, Helsingin Satama Oy:n ja Palmia Oy:n tytäryhteisöjen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi, kun em. yhtiöt olivat aiemmin olleet kaupungin liikelaitoksia. Peruskaupunkien tilikauden tulokset ovat Tamperetta lukuun ottamatta ylijäämäisiä. Joukosta erottuu Turku, jonka tilikauden tulos oli 87,2 milj. euroa. Turun ylijäämä kertyi kaupungin kiinteistöjen yhtiöittämisestä, mistä kaupunki kirjasi 87,4 milj. euron kertaluontoisen myyntivoiton. Helsingin kaupungin tilikauden vertailukelpoinen tulos oli edellisenä vuonna 188,5 milj. euroa, mutta kolmen keskeisen liikelaitoksen yhtiöittäminen siirsi tuloksen konserniin vuonna 2015. Kertyneet yli-/alijäämät Kuntien vuosittainen kirjanpidollinen tasapaino näkyy tuloslaskeman viimeisellä rivillä: tilikauden yli-/alijäämä. Vuosittaiset yli- ja alijäämät kerätään taseelle, jossa ne yhdistetään kertynyt yli-/alijäämätilille. Tämä tili suurentaa tai pienentää kunnan omaa pääomaa. Seuraavassa taulukossa esitetään Tampereen ja viiden muun suurimman kaupungin taseeseen kertyneet ylijäämät. Vuonna 2014 oli 62 kuntaa, joilla oli taseessa kertynyttä alijäämää. Kuuden suurimman kaupungin kertyneet ylijäämät, milj. euroa 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kaupunki 379,5 4479,3 830,3 541,4 210,6 362,9 Konserni 558,9 3559,2 655,4 659,3 277,1 451,1 Helsingin kaupungin kertyneet ylijäämät ovat omassa luokassaan. Helsingin kaupungin taseessa on lähes 4,5 mrd. euroa kertyneitä ylijäämiä ja vastaava luku konsernissa on 3,6 mrd. euroa. Tampereen kaupungilla on kolmanneksi eniten kertyneitä ylijäämiä, runsas 541 milj. euroa. Konsernin vastaava luku on samaa tasoa Oulun kanssa. Toiminnan rahoitus Toiminnan ja investointien rahavirta on oikeampi mittari kuin tuloslaskelman yli-/alijäämä kuvaamaan kunnan talouden tasapainoa.tunnusluku ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen 12
lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) tunnusluku ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Seuraavassa taulukossa esitetään vuosien 2010 2015 toiminnan ja investointien rahavirta kaupungissa ja konsernissa. Toiminnan ja investointien rahavirta vuosilta 2010 2015, milj. euroa 60 40 20 0-20 - 40-60 - 80-100 - 120-140 - 160 36,5 2011 2012 2013 2014 2015 Kaupunki 1,2-56,3-118,6-43,7-125,9-131,9 Konserni 36,5-89,3-132,3-85,0-107,6-117,1 Edellisestä taulukosta havaitaan, että vuonna 2010 kaupungin tunnusluku oli vielä positiivinen ja konsernin osalta selvästi positiivinen. Vuodesta 2011 lähtien sekä kaupungin että konsernin tunnusluvut ovat olleet negatiivisia. Tunnusluku Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta pitäisi olla positiivinen. Tunnusluku ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Tunnusluvun kertymä Tampereella viideltä vuodelta on -451 milj. euroa. Kaupungin menoja on jouduttu kattamaan kassavaroja vähentämällä ja ottamalla lisää lainaa jo vuosien ajan. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta suurimmissa kaupungeissa, milj. euroa 200 0-200 - 400-600 - 800-1 000-1 200-1 400-1 600 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kaupunki - 346-17 - 190-451 104-314,9 Konserni - 1 418-640 - 304-531 - 102-391,6 Viiden vuoden kertymää kuvaava tunnusluku on lähes poikkeuksetta negatiivinen kaikissa suurissa kaupungeissa. Vain Turku on peruskaupungin osalta positiivinen. Espoon 1,4 mrd:n euron negatiivinen konsernin luku erottuu selkeästi muista kaupungeista. Tampereen peruskaupungin tunnusluku on heikoin vertailukuntien joukossa. Konsernin osalta sekä Espoon että Helsingin tunnusluvut ovat Tamperetta heikommat. Rahoituslaskelman tunnusluku Investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Valtuusto asetti vuositavoitteeksi, että investointien tulorahoitusprosentin tulee olla vähintään 42, mikä ei toteutunut. Seuraavassa taulukossa esitetään kaupungin investointien tulorahoitusprosentti vuosilta 2010 2015. 13
Investointien tulorahoitusprosentti vuosilta 2010 2015 120 100 80 60 40 20 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kaupunki 69 54 22 47 39 30 Konserni 103 64 52 62 65 63 Kaupungin tulorahoitusprosentti on tarkastelujaksolla ollut parhain vuonna 2010, jolloin lähes 70 % investointien omahankintamenosta voitiin rahoittaa tulorahoituksella. Tällöin konsernin lukema oli jopa yli 100 %. Vuonna 2015 luku oli kaupungissa vain 30 % ja konsernissa 63 %. Seuraavassa vertaillaan Tamperetta muihin suuriin kaupunkeihin. Investointien tulorahoitusprosentti kuudessa suurimmassa kaupungissa vuonna 2015 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kaupunki 49 47 74 30 93 67 Konserni 34 79 88 63 93 75 Tampereen lukema on alhaisin, kun sitä verrataan muihin suuriin kaupunkeihin. Muissa kaupungeissa investoinneista pystytään rahoittamaan vähintään lähes puolet tulorahoituksella. Konsernitarkastelussa Espoon tulorahoitus on heikoin: vain 34 %. Tampereen luku on toiseksi alhaisin, 63 %. Pitkäaikainen lainamäärä Kunnan talouden tasapainoa voidaan tarkastella myös arvioimalla pitkäaikaisen lainan kohtuullista määrää. Kriisikuntamenettelyssä lainamäärää verrataan muiden kuntien lainamäärään, jolloin lainamäärä voi ylittää 50 14
prosentilla keskiarvoluvun. Lainaa voidaan suhteuttaa myös kunnan omaisuuden määrään: omavaraisuusaste pitää olla vähintään 50 %. Lainaa voidaan verrata myös kunnan omiin käyttötuloihin, joista lainan takaisin maksamiseen saisi mennä korkeintaan 50 %. Lainanhoitokate kertoo kyvystä selviytyä lainojen lyhennyksistä ja koroista. Kun korkotaso on alhainen, lainanhoitokustannuksista selvitään paremmin kuin korkeiden korkojen aikana. Yksi näkökulma lainamäärän arviointiin on se, että kunnalla voi olla velkaa maksimissaan käyttöomaisuuden verran. Tämä ajatuksen mukaan velkaa voi olla sen verran, kun kunnan infrastruktuuria siirtyy seuraaville sukupolville. Velan määrän kasvua voidaan verrata myös tulojen kasvuun. Lainamäärää voidaan tarkastella suhteessa varallisuuteen: onko lainat käytetty investointeihin vai onko otettu ns. syömävelkaa. Syömävelka tarkoittaa, että lainaa otetaan vuotuisiin käyttömenoihin. 2 Tampereen lainamäärän tarkastelu eri näkökulmista Tarkastelunäkökulma Tarkastelun tulos Kriisikuntamenettely: kunnan asukasta kohti laskettu lainamäärä saa ylittää kuntien keskimääräisen lainamäärän 2014 oli 2 694. Lainamäärä/asukas on 1 771, kun kuntien keskiarvo v. korkeintaan 50 %. Omavaraisuusaste pitää olla vähintään 50 %, 70 % on hyvä Tampereen omavaraisuusaste on 65 %. tavoitetaso. Lainojen takaisinmaksamiseen saa mennä korkeintaan 50 % käyttötuloista (toimintatuotot + verot + valtionosuudet). Lainojen maksuun menisi 25 % käyttötuloista. Lainanhoitokate on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Lainanhoitokatteen tunnusluku on 3. Lainamäärä saa olla enintään käyttöomaisuuden verran. Lainamäärä on 399 milj. euroa ja käyttöomaisuus 1 263 milj. euroa. Lainamäärän kasvu saa olla enintään tulojen (toimintatulot + verot + valtionosuudet) kasvun suuruinen. Lainamäärää voidaan suhteuttaa kunnan varallisuuden kirjanpitoarvoon asukasta kohti. Tulojen kasvu 1,6 %, lainojen kasvu 6,4 %. Varallisuus 8 483 euroa/as, lainat 1 771 euroa/asukas. Kuten edellisestä taulukosta havaitaan, lainmäärä Tampereen kaupungilla on lähes kaikkien eri tarkastelunäkökulmien mukaan maltillinen. Vain lainamäärän kasvu ylitti tulojen kasvun. Tampereen investointien nettomenot olivat 213 milj. euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 214 milj. euroa. Kaupunki investoi merkittävästi, ja lähiaikojen suunnitelmissa investointimenot tulevat vielä kasvamaan. Myös lainamäärä tulee siten kasvamaan jatkossa. Kaupunki on nyt käyttänyt Tampereen sähkölaitoksen lainan takaisinmaksusta saatuja rahoja investointien rahoittamiseen. Kaupungilla oli kassavaroja vuoden 2014 alussa vielä noin 385 milj. euroa. Niistä käytettiin 145 milj. euroa vuonna 2014 ja 139 milj. euroa vuonna 2015. Vuoden 2015 lopussa kassavaroja oli 101 milj. euroa, joten jatkossa edellisvuosien suuruinen kassasta rahoittaminen ei ole mahdollista. Kassan riittävyys oli 21 päivää vuoden lopussa. Käyttämällä kassavaroja lainamäärä on saatu pidettyä alhaisena. Keskimäärin kuntien kassat vastaavat 35 päivän maksuja, mutta noin 10 15 päivän kassavarojenkin on katsottu riittävän. Lainamäärää tarkasteltaessa on hyvä huomioida myös rakennuksiin kohdistuvat rahoitusleasingvastuut. Niiden määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla, vajaassa 90 milj. eurossa. Luku on lähes sama myös konsernissa. Siten investointien rahoitusta ei ole lisätty rahoitusleasingilla. Seuraavassa taulukossa Tampereen asukaslukuun suhteutettua lainamäärää verrataan muihin suuriin kaupunkeihin. Myös vertailtaessa asukaslukuun suhteutettua lainamäärää voidaan todeta, että Tampereella peruskaupungissa on selvästi vähiten lainaa ja konsernin osalta toiseksi vähiten Oulun jälkeen. 2 Meklin, P., Pukki, H. Onko kuntatalous plussalla vai miinuksella? Kuntalehti 2/2016. 15
Kuuden suurimman kaupungin lainat/asukas v. 2015, 1 000 euroa 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Espoo &Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kaupunki 2330 2518 3300 1771 3218 5314 Konserni 10011 7977 4416 5371 6827 9742 Tarkastuslautakunnan arviointi kaupungin taloudesta Tampereen kaupungin talous ei ole tasapainossa tilikauden tuloksen ja rahoituksen näkökulmista. Valtuuston asettamat vuositavoitteet oli asetettu keskeisille talouden ongelmakohdille eli tuloksen ja rahoituksen paranemiseen, mutta molempien toteutuminen jäi kauas tavoitteesta. Sen sijaan kaupungin lainamäärä eri näkökulmista tarkasteltuna on maltillinen. Lainamäärä on pysynyt alhaisena merkittävästä investointimäärästä huolimatta, koska investointien rahoitukseen on käytetty kassavaroja 284 milj. euroa kuluneen kahden vuoden aikana. Nyt kassa on käytetty ja vuoden lopussa kassan riittävyys oli 21 päivää. Kunnille on lainsäädännöllä lisätty menovelvoitteita, esimerkiksi työmarkkinatuen maksuvelvollisuutta on laajennettu. Samaan aikaan Tampereen verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on ollut vaatimatonta. Vaikka kaupungissa on tehty rakenteellisia muutoksia ja niiden tuloksena on saatu säästöjä, eivät toimet ole olleet riittäviä kääntämään talouden suuntaa positiiviseksi. Kaupungilla on edessä suuria hankkeita ja investointipäätöksiä. Lisäksi vireillä on valtakunnallisia kuntien tehtäviin liittyviä hankkeita. Valtuustokauden kääntyessä loppuun on vielä aikaa tehdä lisää merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan tämä on välttämätöntä, jotta kaupungin talous saadaan tasapainotettua ja tulevien hankkeiden rahoituksesta selvitään. 16
5. Valtuuston asettamien vuositavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2025 ulottuvan Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -strategian elokuussa 2013. Strategiassa on viisi näkökulmaa, jotka ovat: 1) yhdessä tekeminen, 2) ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen, 3) elinvoima ja kilpailukyky, 4) kestävä yhdyskunta ja 5) tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio. Tarkastuslautakunta hyväksyi työskentelyään koskevan laatuohjeen vuonna 2015. Ohje sisältää mm. valtuuston asettamien vuositavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden toteutumisen arvioinnin periaatteet. Tarkastuslautakunta on tehnyt laatuohjeen mukaisen arvioinnin vuoden 2015 tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan arvioinnissa tavoitteiden saavuttamisesta käytetään seuraavia värejä: Tavoite toteutui: tavoite saavutettiin täysin, tai saavuttamatta jääneiden tulosten osuus oli vähäinen ja epäolennainen. Tavoite toteutui osittain: vähintään puolet tavoitelluista tuloksista saavutettiin. Tavoite ei toteutunut: tavoite ei toteutunut, tai vain alle puolet tavoitelluista tuloksista saavutettiin. Tavoitetta ei voida arvioida: esim. tavoitteen asettamisen jälkeen tavoite todettiin epätarkoituksenmukaiseksi ja siksi jätettiin kokonaan toteuttamatta. Lisäksi, jos tarkastuslautakunnan arviointi poikkeaa kaupunginhallituksen arvioinnista, on väriruudun päälle merkitty X. Tarkastuslautakunnan laatuohjeessa todetaan, että vuositavoitteen tai toimenpiteen muotoilu saattaa olla epämääräinen siten, että on tulkinnanvaraista, mitä tarkalleen ottaen tavoitellaan (esim. ohjelmaa on toteutettu, palveluita on lisätty ). Tällaisessa tilanteessa tarkastuslautakunta tekee ensin oman tulkintansa siitä, mitkä toimenpiteet riittävät toteuttamaan tavoitteen ja sen jälkeen arvioi, toteutuiko tavoite. 5.1 Konsernihallinto ja tilaajan ydinprosessit Konsernihallinnolle ja tilaajalle asetettuja vuositavoitteita oli 35 eli kahdeksan vähemmän kuin edellisvuonna. Konsernihallinnon ja tilaajan vuositavoitteisiin on kytketty 67 niitä toteuttavaa toimenpidettä. Konsernihallinto ja tilaajalautakunnat ovat määritelleet nämä toimenpiteet vuosisuunnitelmissaan. Tarkastuslautakunta on arvioinut myös toimenpiteiden toteutumista, vaikka ne eivät olekaan valtuuston asettamia. Syy tähän on se, että vuositavoitteita toteutetaan ja niiden toteutumista seurataan vahvasti toimenpiteiden kautta. 17
Strategian näkökulmat (5 kpl) -> valtuuston asettamat vuositavoitteet (35 kpl) -> toimenpiteet (67 kpl) Konsernihallinnon ja tilaajan ydinprosessien toiminnallinen tavoite 2015 Yhdessä tekeminen 1. Kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteutetaan yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa 1.1 Otetaan käyttöön käyttäjädemokratian uusi toimintamalli 1.2 Palvelumuotoilua hyödynnetään ikäihmisten palvelujen kilpailutuksissa. Härmälän alueen ikäihmisten palvelujen kehittämisessä hyödynnetään asiakasraatia 1.3 Oma Tesoma -hankkeessa luodaan ja pilotoidaan hyviä käytäntöjä yhteiskehittämiseen 2. Yhteisöjen mahdollisuuksia aktiiviseen kansalaistoimintaan on vahvistettu 2.1 2.2 Lisätään tilojen käyttöastetta yhteisöjen toiminnassa ja huomioidaan yhteisöjen toimintaedellytykset uusien tilojen suunnittelussa Käynnistetään maahanmuuttajaneuvoston esityksen mukainen kansainvälinen toimintakeskus nykyisiä toimintoja yhdistelemällä 3. Sote-alueen hallintomalli on rakennettu ja Pirkanmaan tuottamisvastuualueista on sovittu x Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen 4. Liikuntamahdollisuuksia monipuolistamalla on kasvatettu hyvinvointinsa kannalta riittävästi liikkuvien osuutta 4.1 Käynnistetään liikkumisen edistämisen poikkihallinnollinen toimintamalli 4.2 Parannetaan liikuntaolosuhteita ottamalla käyttöön Tampereen uintikeskus, sekä käynnistämällä Kalevan liikuntapuiston suunnittelu ja maauimalan toteutu 4.3 Vapaaehtoiset liikuntaluotsit ohjaavat ikäihmisiä matalan kynnyksen liikunnan pariin 5. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on noussut 1 % yksikköä x 5.1 5.2 5.3 5.4 Laajennetaan kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaiden lääkäripilottia uudelle alueelle (ent. eteläinen kotihoidon alue) Keskitetään vaativat erikoissairaanhoidon palvelut Taysiin (perustason esh-palvelujen ja pth-tason palvelujen järjestäminen kaupungin omana tuotantona tai ostopalveluna/ palvelusetelillä) Vahvistetaan perusterveydenhuoltoa (mm. kotihoidon lääkärituki, lääkäri-hoitaja-työparimalli, akuuttiaikojen lisääminen terveysasemilla, kotikuntoutus, sähköinen ajanvaraus) ja vähennetään Acuta-käyntejä erityisesti paljon Acutaa käyttävien osalta Lasten ja nuorten poliklinikalle siirretään lisää perustason erikoissairaanhoidon palveluja, jotka on aiemmin tilattu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Siirretään riskivauvojen vauvaperhetyö erikoissairaanhoidosta osaksi hyvinvointineuvolapalveluja 6. Hoito- ja sosiaalitakuu ovat toteutuneet 7. Ikäihmisistä vähintään 91,5 % asuu kotona (2014: 90,2 %), vähintään 6 % tehostetussa palveluasumisessa (2014: 7,2 %) ja enintään 2,5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2014: 2,6 %) Kotihoitoa ja muita kotiin annettavia palveluja vahvistetaan ja monipuolistetaan mm. laajentamalla kotihoidon geriatripalveluja ja lisäämällä kotikuntoutusta. Lähitori-toimintamalli otetaan käyttöön 7.1 7.2 Tehostetun palveluasumisen palveluseteli- ja puitesopimuspaikkoja lisätään 8. Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatuspalvelun osuus on lisääntynyt 12 %:iin (2014: 8 %) kattaen kaikki alueet. 8. Lisätään avoimen varhaiskasvatuksen paikkoja jokaiseen päivähoidon palvelutiimiin 9. Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä kasvaa 5 %:iin (2014: 3 %) 9. Avataan Lentävänniemen palvelusetelipäiväkoti (päiväkoti Vekaran polku) syksyllä 2015 (100 paikkaa) 10. Perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen on vastattu lasten ja nuorten kotona asumisen turvaamiseksi ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 % (2014: 57 %) Varhaisen tuen perhepalveluja lisätään vahvistamalla perhe- ja ohjaustyötä, laajentamalla Icehearts-toimintaa, kehittämällä hyvinvointineuvolatoimintaa sekä ottamalla käyttöön palveluseteli perheneuvolan neuvonta- ja terapiapalveluihin 10. 11. Nuorten kiinnittymistä työhön, koulutukseen ja yhteiskuntaan on vahvistettu 11.1 Aloitetaan kohdennettu avoin ammattiopisto -tyyppinen toiminta 11.2 Turvataan oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten mahdollisuudet perusopetuksen ja sen jälkeisen toisen asteen koulutuksen suorittamiseen 11.3 Kohdennetaan työllisyydenhoidon palveluja työttömille nuorille 11.4 Käynnistetään viisi avointa liikunnan harjoitusvuoroa 13-19-vuotiaille nuorille. Toiminnan tavoitteena liikunnalliseen elämäntapaan ohjaaminen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen vahvistaminen. 18
12. Työllisyydenhoidon palvelun päättäneistä asiakkaista vähintään 40 % sijoittuu työhön, koulutukseen tai jatkopalveluun (2014: 40 %) 12.1 Käynnistetään uuden lainsäädännön mukainen työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu 12.2 Kohdennetaan työllisyydenhoidon palveluja pitkään työttömänä olleille 13. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi on järjestetty tarvittavat asunnot 13. Lisätään tukiasuntojen määrää 27 paikall. Elinvoima ja kilpailukyky 14. Osaamiseen, innovaatioihin ja kansainvälisyyteen pohjautuvan uuden ja uudistuvan liiketoiminnan edellytyksiä on vahvistettu Toteutetaan kaupungin yrittäjämyönteisyyden kehittämisprojektia. Yritysten neuvontapalvelut uudistetaan. Edistetään 14.1 Team-Tampere yhteistyötä yritysten kansainvälistymisen tukena Innovaatioympäristöt suunnataan tukemaan kasvuyrittäjyyttä ja kansainvälistymistä. Innovatiiviset kaupungit ja 14.2 6Aika- ja Avoin Tampere -ohjelmien avulla on luotu liiketoimintaa ja työpaikkoja 14.3 Edistetään älykästä kaupunkia ja uudistuvaa teollisuutta Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toimenpitein 15. Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 prosenttia vuodesta 2014 x 15. Lisätään heti luovutettavissa olevien tuotantotoiminnan tonttien tarjontaa asemakaavoitetuilla ja kunnallistekniikan piirissä olevia alueilla 16. Lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 10 prosenttia vuodesta 2014 16.1 Rakennetaan myyntiohjelma ja ryhdytään toteuttamaan sitä lentoyhtiöiden ja matkanjärjestäjien houkuttelemiseksi alueelle 16.2 Tehostetaan matkailun markkinointia, myyntiä ja lentoyhteyksien hankintaa 17. Ammatillista koulutusta on suunnattu työelämän tarpeita vastaavasti 17.1 Uudistetaan aikuiskoulutuksen toimintamallia 17.2 Toteutetaan oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkeita koulutuksen vetovoimaisuuden vahvistamiseksi 18. Lukiokoulutusta kehitetään yhdessä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa kaupungin osaamispohjan vahvistamiseksi 18. Toteutetaan lukion kursseja yhteistyössä ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä kehitetään uusia yhteisiä toimintamalleja 19. Keskustan elinvoimaa on vahvistettu Keskustan kehittämisohjelman toimenpiteillä 19.1 19.2 19.3 19.4 19.5 Keskustan yleiskaava on valmistunut ja keskustan liikenneverkkosuunnitelmaan kytkeytyvä kunkun parkin asemakaava on valmistunut Kehittämisohjelman järvenrantakaupunkiteemaa tukeva eteläpuiston ja sen lähialueiden yleissuunnitelma on valmistunut ja asemakaavaprosessi on käynnistetty Asemakeskuksen alueelle laaditaan MAL-sopimuksen mukaisesti yleissuunnitelma ja ohjelmoidaan sen toteuttaminen aiesopimuksella yhteistyössä valtion osapuolten kanssa Näsijärven rantavyöhykkeellä Ranta-Tampellan alueella ensimmäisistä kaupungin kortteleista on järjestetty tontinluovutuskilpailu ja Särkänniemen alueen kehittämisen mahdollistava yleissuunnitelma on laadittu Keskustan länsipuolen ja erityisesti Keskustorin ympäristön kehittämispotentiaalia ja vetovoiman vahvistamista taustoittava visiotyö on käynnistetty yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kuntalaisten kanssa 20. Kaupungin tapahtumatoimintaa on suunnattu tapahtumastrategiassa asetettavien painotusten mukaisesti 20. Käynnistetään tapahtumatoiminnan periaatteiden mukaisten tapahtumien hankinta, houkuttelu ja järjestäminen Kestävä yhdyskunta 21. Tampereen tulevaisuuden palvelumallin toteuttaminen on käynnistynyt ja sähköisten palvelujen määrä ja käyttö ovat lisääntyneet ja korvanneet fyysistä asiointia 21.1 Otetaan käyttöön hyvinvointikeskusten ja lähitorien toimintamalli 21.2 Käynnistetään asiakasneuvonnan keskittäminen. Vahvistetaan sähköistä asiakasneuvontaa ja parannetaan asiakasviestintää 21.3 Laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma sähköisten palvelujen laajentamiselle ja toteutetaan nopeita sähköisten palvelujen pilotteja. Laajennetaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksia 22. Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 2 prosenttia vuodesta 2014 22.1 Raitiotien allianssin kehitysvaihe on käynnistynyt ja kaluston kilpailutus on toteutunut 22.2 Varmistetaan valtion osallistuminen raitiotien toteutuksen rahoitukseen 22.3 Teiskontien joukkoliikennekaistajärjestely on toteutettu, Hatanpään valtatien kaistojen jatkamisesta ja vyöhyketariffijärjestelmästä on päätös 22.4 Edistetään lähijunaliikenteen käyttöönottoa Tesomalla 19
23. Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuodesta 2014 Kehitetään Tampere-Kangasala laatukäytävää, täydennetään keskustan kävely- ja pyöräilyverkkoa ja suunnitellaan 23. kantakaupungin alueelle esimerkillisen laadukas pyöräilyväylä 24. Asemakaavoitusta toteutetaan valtion kanssa solmitun MAL-sopimuksen ja raitiotieratkaisun yhteydessä tehtävän sopimuksen mukaisesti 24.1 Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 esitetään em. vyöhykkeiden maankäytön tehostamismahdollisuudet 24.2 Toteutetaan asemakaavoitusohjelmaan priorisoitu strategiassa asetettua tavoitetta vastaava kokonaisuus. Raitiotien linjauksen eteläosan asemakaavat valmistuvat ja seuraavan vaiheen asemakaavat käynnistyvät 24.3 EHYT-yleissuunnitelmien pohjalta käynnistetään asemakaavoja 30 000 kem2/vuosi (4 v. liukuva keskiarvo) 25. Asemakaavavaranto on vähintään 3 vuotta 25.1 Asemakaavoitusohjelman kohteiden toteuttaminen: 2 000 asuntoa, joka vastaa n. 220 000 kem2/v ja 100 000 kem2/v muille toiminnoille (4 v. liukuva keskiarvo) 25.2 Valmistellaan kantakaupungin yleiskaavaluonnos vaihtoehtoineen 26. Omakotitalotontteja on luovutettu 120 kappaletta x 26.1 Mahdollistetaan kaavoituksella 300 pientaloasunnon rakentaminen, joista vähintään 120 on erillispientaloja 26.2 Omakotitontteja luovutetaan Vuoreksen Isokuusesta, Hervanta-järven lintuhytistä sekä Kämmenniemestä. Laaditaan suunnitelma pien- ja kerrostaloasumisen kehittämiseksi 27. 560 ARA-asunnolle on myönnetty rakennuslupa 27.1 Luovutetaan tontteja kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen 30 000 kem2 27.2 Markkinoidaan kaupunkia yleishyödyllisille rakennuttajille sekä neuvotellaan näiden kanssa uudistuotantohankkeiden sijoittumisesta ja rahoituksesta 27.3 Käynnistetään Vuoreksen Isokuusen puukerrostalokortteleiden toteutus Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio 28. Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on 0 milj. 29. Investointien tulorahoitusprosentti on 42 30. Tuottavuutta on parannettu uudistamalla toimintaprosesseja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen 30. Kotihoidossa välittömän asiakasajan määrää kasvatetaan mobiililaitteiden käyttöönotolla ja koneellisella lääkkeiden annosjakelulla 31. Tuottavuutta on parannettu hankintoja tehostamalla 31.1 Organisoidaan ja resursoidaan strateginen hankinta 31.2 Parannetaan palveluhankintojen johtamista ja uudistetaan hankintaprosessia huomioiden palvelun käyttäjien ja elinkeinoelämän näkökulmat 32. Tietoa hyödynnetään tehokkaasti johtamisessa ja kehittämisessä 32.1 Tunnistetaan ja segmentoidaan vuoden 2015 aikana useita eri sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäviä asiakkaita sekä kehitetään palvelumalleja kerätyn tiedon pohjalta 32.2 Jalkautetaan tiedolla johtamisen toimintamallia ja rakennetaan strategisen tason kärkitietoja sekä johdon tietonäkymää 32.3 Otetaan käyttöön hoidon tarpeen arviointiin pohjautuva tuotteistus kotihoidossa 33. Priorisointi- ja sopeutustoimenpiteillä on hidastettu nettomenojen kasvua 33.1 33.2 Valmistellaan palvelujen priorisoinnin toimintamalli vähiten vaikuttavien palvelujen tunnistamiseksi tunnistetaan vähiten vaikuttavat palvelut ydinprosessikohtaisesti päätöksentekoa varten Keskitetään konsernipalveluja palvelukeskusmallin pohjalta ja yhdistetään konsernihallinnon talous- ja hallintoresursseja 34. Työvoimakustannukset ovat vuosisuunnitelman mukaiset 34. Työvoimakustannukset ovat vuosisuunnitelman mukaiset 35. Kaupungin toimintamallin uudistaminen on käynnistetty toimintamallin arvioinnin ja sote-uudistuksen pohjalta 35. Toimintamallin uudistusprosessi suunnitellaan ja käynnistetään siten, että uudistus voidaan toteuttaa valtuustokauden loppuun mennessä 20
Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan konsernihallinnon ja tilaajan ydinprosessien vuositavoitteista 29 % toteutui (63 % v. 2014), 31 % toteutui osittain (18 % v. 2014), 34 % ei toteutunut lainkaan (12 % v. 2014) ja 6 %:n toteutumista ei voitu arvioida (7 % v. 2014). Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan vuositavoitteita toteuttavista 67 toimenpiteestä 63 % toteutui, 16 % toteutui osittain ja 21 % ei toteutunut lainkaan. Tarkastuslautakunta ei ole aiempina vuosina arvioinut toimenpiteiden toteutumista. Kaupunginhallitus on raportoinut omat arvionsa toimenpiteiden toteutumisesta kaupungin vuoden 2015 tilinpäätösennusteen yhteydessä ns. strategiakorteilla. Tarkastuslautakunnan havainnon mukaan toimenpiteiden toteutuneeksi raportoimisen kynnys oli kaupunginhallituksen vuoden 2015 raportissa edellisvuosia korkeampi. Raportoinnissa oltiin edellisvuosia tarkempia siitä, oliko nimenomaan toimenpiteessä edellytettyjä asioita tehty. Vuositavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista kuvaaviin kaupunginhallituksen raportteihin sisältyy tavoitekohtaisia arviointeja (toteutuu, toteutuu osittain, ei toteudu) täydentävät sanalliset selitykset. Tarkastuslautakunta havaitsi, että sanallisista selityksistä ei kaikilta osin voi ilman lisäselvitysten pyytämistä päätellä, miltä osin tavoite toteutui. Esimerkiksi jos vuositavoite on kehittämisohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen, olisi raportoinnissa suotavaa ensin kertoa lyhyesti, mitkä olivat kehittämisohjelmassa vuodelle 2015 asetetut toimenpiteet. Tämän jälkeen raportoinnissa tulisi yksiselitteisesti kertoa, miltä osin nämä toimenpiteet toteutettiin ja miltä osin ne jäivät toteuttamatta. Jos raportoinnissa sen sijaan ainoastaan luetellaan lähivuosina toteutettuja, aihepiiriin liittyviä toimenpiteitä, ei lukija pysty muodostamaan käsitystä siitä, miltä osin tavoite toteutui. Vuositavoite 3 oli seuraava: Sote-alueen hallintomalli on rakennettu ja Pirkanmaan tuottamisvastuualueista on sovittu. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tavoitteen saavuttamista ei voida arvioida, koska valtakunnallinen sote-ratkaisu kaatui keväällä 2015. Tältä osin tarkastuslautakunnan arviointi poikkeaa kaupunginhallituksen arvioinnista, jonka mukaan tavoite ei toteutunut. Perustelut ovat sen sijaan yhtenevät molempien toimielinten näkökulmista. Toimenpide 4.3 oli seuraava: Vapaaehtoiset liikuntaluotsit ohjaavat ikäihmisiä matalan kynnyksen liikunnan pariin. Kaupunginhallituksen raportoinnin mukaan Vuoden 2015 aikana 25 liikuntaluotsin ohjaamilla vuoroilla oli noin 1 370 osallistumiskertaa. Tämä tekee keskimäärin 55 osallistumista luotsia kohden. Lisäksi luotsit veivät yksittäisiä ihmisiä liikkumaan 37 kertaa. Vapaaehtoiset kyyditsivät 80 Koukkuniemen vanhusta riksapyörillä kesällä 2015. Tarkastuslautakunta pitää luotsitoimintaa erinomaisena esimerkkinä vaikuttavasta kuntalaisten osallistamisesta. Vuositavoite 5 oli seuraava: Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on noussut 1 %-yksikköä. Kaupunginhallitus katsoi tavoitteen toteutuneen seuraavin perustein: Perusterveydenhuollon osuus on kaupunkistrategian vertailuvuodesta 2012 kasvanut keskimäärin 1,1 % vuosittain. Vuonna 2015 absoluuttinen perusterveydenhuollon osuuden kasvu oli 0,5 %. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan yhden prosenttiyksikön tavoite ei vuonna 2015 toteutunut edelliseen vuoteen 2014 nähden. Kaikki vuositavoitetta toteuttavat toimenpiteet sen sijaan toteutuivat. Tarkastuslautakunta pitää kuitenkin myönteisenä sitä, erikoissairaanhoidon tilaus Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä pieneni 5,3 milj. euroa edellisvuoteen nähden hoitoketjuihin ja hoidonporrastukseen liittyvien toimenpiteiden sekä hinnoittelumuutosten vuoksi. Toimenpiteet 11.1 ja 12.1 koskivat avoin ammattiopisto -toiminnan aloittamista ja työllistymistä edistävän yhteispalvelun käynnistämistä. Raportoinnin mukaan kummassakin tapauksessa palvelu valmisteltiin vuoden 2015 aikana, mutta se avautui asiakkaiden käyttöön vasta tammikuussa 2016. Tarkastuslautakunnan tulkinnan mukaan palvelun valmisteleminen vuoden 2015 aikana riitti täyttämään tavoitteen näissä tapauksissa. Tarkastuslautakunta kuitenkin painottaa, että tavoitteet ja toimenpiteet tulee muotoilla yksiselitteisesti. Jos todellinen tavoite on valmistella palvelu vuoden aikana siten, että se voidaan käynnistää seuraavan vuoden alussa, tulee vuositavoite tai toimenpide kirjata selvästi tähän muotoon. Tavoite 14 oli seuraava: Osaamiseen, innovaatioihin ja kansainvälisyyteen pohjautuvan uuden ja uudistuvan liiketoiminnan edellytyksiä on vahvistettu ja sitä toteuttava toimenpide 14.1 Toteutetaan kaupungin yrittäjämyönteisyyden kehittämisprojektia. Yritysten neuvontapalvelut uudistetaan. Edistetään Team Tampere yhteistyötä yritysten kansainvälistymisen tukena. Kehittämisprojektin toteuttamisessa on tuotu yritysvaikutusten arviointi osaksi toimintaa kahdessa lautakunnassa. Tämä toimenpiteen osa-alue toteutui osittain. Lisäksi on käynnistetty Elinkeinoryhmän ja elinkeinoforumin toiminta, mikä osa-alue toteutui. Neuvontapalveluiden uudistamisella on tarkoitettu Tredean työtä, jossa on koottu tieto palveluiden tarjonnasta yhteen paikkaan eli Tredeaan. Toinen tavoitetta 14 toteuttava toimenpide 14.2 oli 21