TALOUSARVIO 2016 SAIRAANHOITOALUEIDEN JA MUIDEN TULOSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT

Hallitus 16.12.2015, LIITE 2 TALOUSARVIO 2016 SAIRAANHOITOALUEIDEN JA MUIDEN TULOSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT

TA 2016 - Sairaanhoitoalueiden ja muiden tulosalueiden käyttösuunnitelmat 1 HYKS-SAIRAANHOITOALUE... 1 1.1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT... 1 1.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET... 2 1.3 TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGISET AVAINTAVOITTEET... 5 1.4 PALVELUTAVOITTEET... 7 1.5 TALOUS... 9 1.6 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ... 12 2 HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE... 17 2.1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT... 17 2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET... 17 2.3 TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGISET AVAINTAVOITTEET... 19 2.4 PALVELUTAVOITTEET... 23 2.5 TALOUS... 24 2.6 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ... 26 3 LOHJAN SAIRAANHOITOALUE... 29 3.1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT... 29 3.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET... 29 3.3 TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGISET AVAINTAVOITTEET... 32 3.4 PALVELUTAVOITTEET... 36 3.5 TALOUS... 38 3.6 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ... 39 4 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE... 43 4.1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT... 43 4.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET... 43 4.3 TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGISET AVAINTAVOITTEET... 45 4.4 PALVELUTAVOITTEET... 47 4.5 TALOUS... 49 4.6 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ... 51 5 PORVOON SAIRAANHOITOALUE... 55 5.1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT... 55 5.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET... 55 5.3 TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGISET AVAINTAVOITTEET... 58 5.4 PALVELUTAVOITTEET... 60 5.5 TALOUS... 62 5.6 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ... 64 6 HUS-TILAKESKUS TULOSALUE... 67 6.1 HUS-TILAKESKUS TULOSALUEEN TUNNUSLUVUT... 67 6.2 VISIO JA LIIKETOIMINTA-AJATUS... 67 6.3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET... 68 6.4 TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGISET AVAINTAVOITTEET... 70 6.5 TALOUS... 71 6.6 INVESTOINTIOSA... 72 6.7 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ... 73 7 HUS-TIETOHALLINTO TULOSALUE... 74 7.1 HUS-TIETOHALLINTO TULOSALUEEN TUNNUSLUVUT... 74 7.2 VISIO JA LIIKETOIMINTA-AJATUS... 75 7.3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET... 75 7.4 TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGISET AVAINTAVOITTEET... 78 7.5 TALOUS... 80 7.6 INVESTOINTIOSA... 81 7.7 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ... 81 8 YHTYMÄHALLINTO TULOSALUE... 84 8.1 TULOSALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT... 84 8.2 TALOUS... 84 8.3 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ... 87 9 HUS-TYÖTERVEYS TULOSALUE... 88 9.1 TULOSALUEEN TUNNUSLUVUT... 88 9.2 VISIO JA LIIKETOIMINTA-AJATUS... 89 9.3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET... 89 9.4 PALVELUTAVOITTEET... 89 9.5 TALOUS... 90 9.6 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ... 90 10 ULKOISEN TARKASTUKSEN TULOSALUE... 92 10.1 LIIKELAITOKSEN/TULOSALUEEN/TYTÄRYHTIÖN TUNNUSLUVUT... 92 10.2 VISIO JA LIIKETOIMINTA-AJATUS... 92 10.3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET... 92 10.4 TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGISET AVAINTAVOITTEET... 93 10.5 TALOUS... 93

1 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue 1.1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1.1.1 Talouden tunnusluvut TAE 2016 sisältää seuraavat toiminnalliset siirrot/toimintojen kotiuttamiset: - Välinehuoltotoimintojen siirto Hyksiin HUS-Desiko-liikelaitoksesta - Peijaksen sairaalan Vantaan ja Keravan terveyskeskuspäivystys Hyksin Peijaksen yhteispäivystykseen - Espoon murtumapoliklinikkatoimintojen siirto Hyksin Jorvin sairaalan päivystykseen - Espoon apuvälinetoimintojen siirto Hyksin Apuvälinekeskukseen loppuvuodesta 2016 - Helsingin vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatioryhmän siirto Hyks Psykiatriaan - Kellokosken psykiatrisen toiminnan hallinnollisen siirron korjauserä - Selkäydinvammaisten potilaiden vaativan kuntoutuksen vuodeosastohoidon kotiuttaminen Hyksin omaksi toiminnaksi Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) Talouden tunnusluvut ilman toiminnallisia siirtoja TP 2014 TAE 2016 - Jäsenkuntien maksuosuus 1 154,6 1 171,7 1 228,6 1187,7 1,4 % -3,3 % - Ulkoinen myynti 252,9 236,2 253,3 273,3 15,7 % 7,9 % Toimintatuotot yhteensä 1 407,5 1 407,9 1 481,9 1461,0 3,8 % -1,4 % Toimintakulut 1 385,1 1 393,7 1 450,4 1446,7 3,8 % -0,3 % Poistot 12,6 14,3 14,8 14,3 0,3 % -2,9 % Tilikauden tulos 9,8 0,0 16,8 0,0-100,1 % -100,0 % Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TAE 2016 - Jäsenkuntien maksuosuus 1 171,7 1 228,6 1 187,7 1,4 % -3,3 % - Ulkoinen myynti 236,2 253,3 258,8 9,6 % 2,2 % Toimintatuotot yhteensä 1 407,9 1 481,9 1 446,5 2,7 % -2,4 % Toimintakulut 1 393,7 1 450,4 1 431,1 2,7 % -1,3 % Poistot 14,3 14,8 14,0-1,7 % -4,9 % Tilikauden tulos 0,0 16,8 1,4 351937,7 % -91,6 % 1.1.2 Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TAE 2016 Tilikauden tulos *) 28 444 0 37 425 0 0,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,7 % 17,2 % 17,2 % Sitovat nettokulut 1 144 836 1 171 688 1 211 807 1 187 680 1,4 % -2,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. 1

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue 1.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET 1.2.1 HYKS-sairaanhoitoalueen väestö ja palveluiden tarve Väestö 31.12.2014 2015 ENN 2016 ENN Muutos 2015 enn/ 2016 enn Muutos -% VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS HYKS-sairaanhoitoalue 1 179 955 1 183 739 1 196 231 12 492 1,1 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue 43 255 44 193 44 292 99 0,2 % Lohjan sairaanhoitoalue 91 795 94 784 95 681 897 0,9 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 187 152 189 099 190 722 1 623 0,9 % Porvoon sairaanhoitoalue 97 233 98 287 98 939 652 0,7 % HUS yhteensä 1 599 390 1 610 102 1 625 865 15 763 1,0 % HYKS SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö 31.12.2014 2015 ENN 2016 ENN Muutos 2015 enn/ 2016 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat 192 284 191 610 194 079 2 469 1,3 % 15-44 vuotiaat 508 284 507 622 511 766 4 144 0,8 % 45-64 vuotiaat 297 950 296 423 296 848 425 0,1 % 65-74 vuotiaat 109 610 114 239 115 464 1 225 1,1 % 75+ vuotiaat 71 827 73 845 78 074 4 229 5,7 % HUS yhteensä 1 179 955 1 183 739 1 196 231 12 492 1,1 % 1.2.2 Väestö ja ikääntyminen Vuoden 2014 lopussa HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien väestömäärä oli 1 179 955 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen (julk. 28.9.2012) mukaan väestömäärä kasvaisi 16 276 asukkaalla (1,4 %) vuoteen 2016 mennessä. Suurinta väestönkasvu on ennusteen mukaan Keravalla (+ 3,4 %) ja Kirkkonummella (+ 3,3 %). Alueen väestön voimakkaan ikääntymisen arvioidaan kasvattavan erikoissairaanhoidon potilaiden määrää tietyillä erikoisaloilla. Väestöennusteen mukaan HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi keskimäärin 6,7 %:lla (12 101 henkeä) vuodesta 2014 vuoteen 2016. Kunnittain tarkasteltuna 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi ennusteen mukaan eniten Keravalla (+ 11,7 %), Kirkkonummella (+ 8,9 %), Vantaalla (+8,6 %) ja Espoossa (+ 8,3 %). Tilastokeskuksen vuoden 2014 tilaston mukaan HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnissa asuu noin 54 % koko HUS:n ruotsinkielisestä väestöstä. Ruotsinkielisen väestön osuus HYKS-alueen jäsenkuntien väestöstä on 6,1 % (72 125 asukasta). Äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia ja saamea puhuvan väestönosan määrä ja osuus väestöstä kasvaa Helsingin seudulla nopeasti. Uudenmaan liiton tietopalvelun tilaston mukaan vuonna 2013 HYKS-alueen jäsenkunnissa asui yli 90 % (154 738 henkeä; v. 2013: 143 138 henkeä) koko Uudenmaan vieraskielisistä asukkaista muodostaen 13,1 % HYKSalueen jäsenkuntien asukkaista (v. 2013: 12,3 %). Osuus on kasvanut noin prosentilla vuosittain vuosien 2014 2012 välillä. Korkein vieraskielisten osuus oli Vantaalla (v. 2014: 14,4 %; v. 2013:13,2 %; v.2012: 11,9 %), Helsingissä (v. 2014: 13,5 %; v.2013: 12,8 %; v. 2012: 12,2 %) ja Espoossa (v. 2014: 13,3 %; v. 2013:12,3 %; v. 2012: 11,3 %). Pääkaupunkiseudulla asuu lähes 46 % Suomessa asuvista ulkomaiden kansalaisista. Ulkomaiden kansalaisia asui vuonna 2014 pääkaupunkiseudulla 100 116 henkeä (v. 2013: 2

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue 93 685 henkeä), mikä oli 9,0 % koko pääkaupunkiseudun väestöstä. Ilman kotipaikkaoikeutta Suomessa olevat turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja välttämättömään kiireelliseen sairaanhoitoon, joten vuoden 2015 aikana tapahtuva merkittävä turvapaikan hakijoiden määrän lisääntyminen voi osaltaan johtaa myös erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntään. 1.2.3 Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Talousarvioesitykseen on sisällytetty seuraavat rakenteelliset, työnjaolliset ja toiminnalliset muutokset: Sairaanhoitoalueen ja jäsenkuntien väliset työnjaolliset muutokset - Peijaksen sairaalan Vantaan ja Keravan terveyskeskuspäivystyksen toiminnot HYKS Akuutin Peijaksen yhteispäivystykseen, vaikutus toimintakuluihin 6,2 milj. euroa - Espoon kaupungin Tapiolan ja Samarian murtumapoliklinikkatoimintojen siirto HYKS Akuutin Jorvin sairaalan päivystykseen, vaikutus toimintakuluihin 1,2 milj. euroa - Espoon kaupungin apuvälinetoimintojen siirto HYKS Sisätautien ja kuntoutuksen Apuvälinekeskukseen, vaikutus toimintakuluihin 0,8 milj. euroa - Helsingin vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatioryhmän siirto Hyks Psykiatriaan, vaikutus toimintakuluihin 0,5 milj. euroa Sairaanhoitoalueen ja tukipalveluyksiköiden väliset työnjaolliset muutokset - Välinehuoltotoimintojen siirto HUS-Desiko-liikelaitoksesta HYKS Leikkaussalit, tehoja kivunhoidon tulosyksikköön, vaikutus toimintakuluihin 7,2 milj. euroa (kun 13,2 milj. euron sisäisten ostojen muutos on eliminoitu) Toimintojen kotiuttaminen - Selkäydinvammaisten potilaiden vaativan kuntoutuksen vuodeosastohoidon kotiuttaminen ostopalveluista Hyksin Sisätautien ja kuntoutuksen omaksi toiminnaksi HYKS-sairaanhoitoalueen sisäiset, tulosyksiköiden väliset työnjaolliset muutokset - Jorvin sairaalan vuodeosastojen K3 ja K4 siirto HYKS Vatsakeskuksesta HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgialle - Peijaksen sairaalan vuodeosastojen 132, K4 ja K1 sekä endoskopiatoiminnan siirto HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgialta HYKS Vatsakeskukselle - Palovammatoiminnan siirto Jorvin uudisrakennukseen ja palovammaosaston hallinnollinen siirto HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgialta HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon tulosyksikköön. Hoitovastuu säilyy plastiikkakirurgeilla. - HYKS Vatsakeskuksen Jorvin sairaalan vuodeosaston käyttö naistentautien leikkauspotilaiden hoidossa lopetetaan (henkilökuntaa siirtyy HYKS Vatsakeskuksesta HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikköön) 1.2.4 Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Sairaanhoitoalueen tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,7 %. Hyvän tuottavuuskehityksen jatkamisella sekä kustannusten hallinnan mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannukset kattava hinnoittelu. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten kustannustason nousu +0,9 % o Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 0,7 % o Henkilösivukuluprosenttina on käytetty 23,41 %:a (pois lukien varhaiseläkemaksu) o Varsinaisten henkilösivukulujen lisäksi on budjetoitu varhaiseläkemaksu, jonka korotuskertoimena on käytetty 1,26:tta Kevan ennakkotiedon mukaan. 3

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue Muiden ulkoisten toimintakulujen kohdalla on yhtymähallinnon ohjeistuksen mukaan valmisteluoletuksena palvelujen ostoissa ollut 2,5 % ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnassa -0,6 % sekä muiden toimintakulujen osalta 1,8 %. Kuluryhmittäin painotettu toimintakulujen muutos talousarviosta 2015 talousarvioesitykseen 2016 on 0,8 %. HUS-kuntayhtymän poistot ja rahoituskulut tulevat taloussuunnittelukaudella nousemaan noin 1,9 %. Näiden erien kasvusta valtaosa kohdistuu HYKS-sairaanhoitoalueelle; laitepoistojen osalta suoraan HYKS-sairaanhoitoalueelle, tila- ja tietojärjestelmäpoistojen sekä rahoituskulujen osalta pääosin HUS-Tilakeskuksen ja Tietohallinnon sisäisten veloitusten kautta. Taustaoletukset ja toiminnan volyymi - Palvelujen kysyntä (lähetteet) kasvaa vuodesta 2015 korkeintaan 2 % - Toimintavolyymi (ilman toiminnallisia siirtoja) on alle vuoden 2015 ennustetun tason - Tuottavuus paranee - Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä HUS:n eri sairaanhoitoalueiden välillä kehitetään edelleen tavoitteena hoitotakuulain mukainen toiminta - Sekä aikuis- että lastenpsykiatriassa kehitetään avohoitotoimintaa tavoitteena vuodeosastohoidon väheneminen, lisäksi samalla otetaan käyttöön uudenlaisia, kehittyneeseen viestintäteknologiaan perustuvia hoitopalveluja - Somaattisilla erikoisaloilla otetaan uusia hoitomuotoja harkiten käyttöön ja nykyistä toimintaa laajennetaan / toimintaa kotiutetaan talousarvion puitteissa - Henkilökunnan sairauspoissaolot vähenevät - Vuokratyövoiman käyttö (ilman Peijaksen terveyskeskuspäivystystä), pienenee vuoden 2015 ennustetusta tasosta. Tiedossa olevat epävarmuustekijät Hyksin operatiivisten toimintojen uudelleenjärjestelyistä aiheutuvista muutoksista on vain osa sisällytetty talousarvioesitykseen. Talousarvioon voi tuoda lisäksi muutostarpeita Hyksin jäsenkuntien kanssa valmistelussa olevat toiminnalliset siirrot samoin kuin HUS-tasolla valmisteltavat ja mahdollisesti jo vuoden 2016 aikana käynnistettävät toimintojen / potilasryhmien siirrot sairaanhoitoalueiden välillä. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä (lähetteet) on kasvanut edellisinä vuosina merkittävästi enemmän kuin väestönkasvu olisi ennakoinut, mikä on osittain johtunut väestön ikääntymisestä ja osittain uusien hoitomuotojen kehittymisestä. Perusterveydenhuollon kanssa yhteistyössä on jatkuvasti pyrittävä kehittämään uusia toimintatapoja lähetemäärän kasvun hillitsemiseksi. Talousarvioesitys sisältää em. tekijät huomioiden merkittävän talouden sopeuttamisvaatimuksen, jonka saavuttaminen edellyttää erityisesti henkilöstön osalta tarkkaa suunnittelua. Mikäli palvelukysynnässä tai käytettävissä hoitomuodoissa (erityisesti lääkehoidoissa) tapahtuu merkittäviä ennakoimattomia muutoksia, aiheuttaa se riskin talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteutumiselle. 4

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue 1.3 TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGISET AVAINTAVOITTEET 1.3.1 HUS-kuntayhtymän strategiset avaintavoitteet ja mittarit Kuntayhtymätasolla suunniteltavat ja johdettavat toimenpiteet avaintavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät HYKS-sairaanhoitoalueen edustajien tiivistä ja aktiivista osallistumista toimenpiteiden suunnitteluun, niiden toimeenpanoon ja seurantaan, koska Hyksin sairaanhoidollinen palvelutuotanto muodostaa lähes 80 % kuntayhtymän sairaanhoidollisesta palvelutuotannosta ja pääosa HUS:n lääketieteellisestä opetuksesta ja yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta tapahtuu Hyksissä tai yhteistyössä Hyksin tutkijoiden kanssa. Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys Potilaan hoito on oikea-aikaista Palvelujen saatavuus, Hoidon alkaminen lähetekäsittelystä, hoidetut potilaat Elektiivinen vuodeosastotoiminta 2016: < 5 kk Elektiivinen polikliininen toiminta Kuukausittain Kuukausittain 2016: < 10 viikkoa Potilaan läpimeno päivystyksessä, kaikki potilaat Päivystys Kuukausittain 2016: < 8 tuntia Vuodeosastopotilaan kotiutuksen kellonaika 2016: ennen klo 13, 60 % potilaista Kolmannesvuosittain Toiminta on laadukasta ja turvallista Vaikuttavuus Vuodeosastopotilaiden painehaavariskin arvioinnin kattavauus Painehaavojen ilmaantuvuus hoidetuista potilaista Potilaiden kaatumisriskin arvioinnin kattavuus määriteltyjen potilasryhmien osalta Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden Vuodeosastopotilaiden vajaaravitsemusriskin arvioinnin kattavuus 2016: 30 % hoitamiemme potilaiden hoidon Kolmannesvuosittain vaikuttavuus mitataan Vuodeosastohoidossa olevat potilaat on arvioitu Kolmannesvuosittain painehaavariskin osalta 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Painehaavojen (aste 2) ilmaantuvuus on < 1,9 % hoidetuista potilaista (tehohoidon yksiköissä < 7 % hoidetuista potilaista) Potilaat ovat alkuseulottu kaatumisriskin osalta Kolmannesvuosittain 80 %:sti ja riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu kaatumisriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden on < 0,8 Vuodeosastohoidossa olevat potilaat on arvioitu Kolmannesvuosittain alkuarviolla 80 %:sti ja alkuarviossa riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu vajaaravitsemusriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Sairaalakuolleisuus Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna Kolmannesvuosittain 30 vrk kuolleisuus, Kuolleisuus (%) 30 vuorokauden Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna Kolmannesvuosittain kuluessa sairaalahoidon päättymisestä 30 vrk suunnittelematon sairaalaan paluu, Paluut 30 Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna Kolmannesvuosittain vuorokauden aikana osastohoidon päättymisen jälkeen (% jaksoista) Hoitoonsaapumisajan (viikonpäivän) vaikutus Vaihtelu viikonpäivien välillä < 5 %, Foster-data 2 * vuodessa hoitotuloksiin Henkilökunnan influenssarokotekattavuus > 90 % Kerran vuodessa suositellun rokotusajan päättyessä Käsihuuhteen kulutus > 45 l / 1000 hoitopäivää (YO-sairaaloiden 2 * vuodessa keskiarvo 45 l) Päivystyspisteissä ja Päivystyspisteiden ja akuuttiosastojen tarkistuslistan Tarkistuslista käyttöönotettu vuoden 2016 Kolmannesvuosittain akuuttiosastoilla otetaan käyttöön käyttö aikana kotiutuksen tarkistuslista vuoden 2016 aikana Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden nettolaskutus kasvaa Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden nettolaskutus (muualta HUS:iin tulleiden potilaiden laskutus HUS:sta muualle menneiden potilaiden laskutus) 2016: 5 milj. euroa Kuukausittain Potilaat suosittelevat HUS:ia hoitopaikkana FFT (asiakastyytyväisyystutkimus, hoitopaikan suositteleminen) 2016: > 97 % potilaista suosittelee HUS:ia hoitopaikkana Kolmannesvuosittain Kaikkien jäsenkuntien kanssa on laadittu kirjallinen suunnitelma HUS:n erikoislääkäri- ja erityistyöntekijäpanoksesta ja sen toteuma raportoidaan Yliopistosairaaloiden yhdessä laatimat asiakastyytyväisyyskysymykset (5 kpl) Jäsenkuntakohtainen suunnitelma sekä erikoislääkärija erityistyöntekijäpanoksen toteutunut määrä 2016: HUS on paras yliopistosairaaloiden Vuosi välisessä vertailussa Kaikkien jäsenkuntien kanssa on laadittu Vuositaso kirjallinen suunnitelma 2016 loppuun mennessä ja vuoden 2016 toteuma raportoidaan 5

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys Maine, HUS:n suositteleminen työnantajana 39. Suosittelisitko ystävillesi tai tuttavillesi HUS:ia työnantajana? 85% kyllä Vuositaso Esimiestyö ja johtaminen Esimiesindeksi Urakehitys Ammatillinen itsetunto Jäsenkuntien deflatoidut asukaskohtaiset maksuosuudet eivät nouse vuoden 2015 tasosta HUS sijoittuu kansallisessa vertailussa kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon Tuottavuus paranee 12. Esimieheni on tavoitteellinen johtaja 13. Esimieheni on oikeudenmukainen 14. Esimieheni on kannustava ja tukee tarvittaessa 15. Esimieheni antaa palautetta 16. Työyksikössäni huolehditaan työntekijöistä (esim. työntekijöiden terveys, turvallisuus) 17. Olen tyytyväinen työyksikköni / osastoni johtamiseen 26. Tietoni ja taitoni ovat riittäviä työtehtävieni hoitamiseen 27. Minulla on hyvät ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet työssäni 28. Olen ylpeä työstäni Jäsenkuntien yhteenlaskettu deflatoitu maksuosuus / asukas (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä) Jäsenkuntien yhteenlasketut erikoissairaanhoidon nettomenot / asukas Tuottavuus; -Somatiikka; Deflatoitu DRG-pistekustannus (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä) -Psykiatria; Deflatoitu / hoidettu potilas HUS:n hinnat ovat kilpailukykyiset Volyymituotteiden hintavertailu: yo-shp tuotekoriin sisältyvien tuotteiden hintakehitys Elektiivisen ja päivystystoiminnan erillishinnoittelu 1.1.2017 alkaen Valittujen tuotteiden hinnastovertailu muihin vertailukelpoisiin toimijoihin verrattuna Elektiivisen vs. päivystystoiminnnan hinnoittelu (Päivystysyksiköillä omat palveluhinnat, mutta muiden yksiköiden palvelutuotteilla ei ole erillisiä päivystyshintoja. Leikkaustoimenpiteillä, kuvantamisja laboratoriotutkimuksilla on erilliset päivystyshinnat, jotka vaikuttavat potilaan hoidon kustannuksiin ja laukaisevat mahdollisesti suoriteperusteisen laskutuksen.) 3,9 Vuositaso 4,0 Vuositaso Ei nouse vuoden 2015 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan) Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon kansallisessa vertailussa HYKS-sairaanhoitoaluetasolla 1,7 prosentin tuottavuuden parannus vuodesta 2015 -Deflatoidut hinnat laskevat tai pysyvät ennallaan verrattuna vuoden 2015 tasoon. HUS:n hinta on edullisin vähintään 25 % tuotekoriin sisältyvissä tuotteissa ja sen hinta on kallein korkeintaan 25 % tuotteista. -Valittujen avaintuotteiden välisuoritteisiin perustuvat tuotantokustannukset laskevat vähintään 5 % vuoden 2015 toteumaan verrattuna. Valmistellaan elektiivisen ja päivystystoiminnan erillishinnoittelu siten, että käyttöönotto 1.1.2017 Raportointi kuukausittain 12 kk rullaava toteuma Raportointi vuositasolla, kansallinen tilasto / DRG-piste, raportointi kuukausittain Psykiatria kustannukset / hoidettu potilas, raportointi kuukausittain Vuositaso Kolmannesvuosittain Vuositaso 1.3.2 Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi ja talousarvioraamissa pysymiseksi HYKS-sairaanhoitoalueella valmistellaan tulosyksiköittäin konkreettiset toimenpiteet tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi. Tulosyksikkökohtaiset talousarviovuoden kehittämisohjelmat, jotka ovat samalla vuositason toimintasuunnitelmia, vahvistetaan vuoden 2016 HYKS tulosyksiköiden käyttösuunnitelmien käsittelyn yhteydessä HYKSsairaanhoitoalueen lautakunnassa vuoden 2016 tammi-helmikuussa. TAVOITE TOIMENPIDE TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito HYKS Lasten ja nuorten sairaudet HYKS Psykiatria HYKS Akuutti HYKS Pää- ja kaulakeskus HYKS Sisätaudit ja kuntoutus HYKS Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Naistentaudit ja synnytykset HYKS Syöpäkeskus HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Tulehduskeskus HYKS Vatsakeskus HYKS-sairaanhoitoalue 1 487 2 071 1 970 1 164 1 364 873 823 688 443 954 394 1 328 13 560 6

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue 1.4 PALVELUTAVOITTEET Vuoden 2016 talousarvioesityksen palvelutuotantosuunnitelmassa on otettu huomioon HUS:n ja jäsenkuntien toiminnallisten siirtojen vaikutukset palvelutuotantoon samoin kuin Hyksin omat sisäiset toiminnalliset muutokset. Peijaksen sairaalan Vantaan ja Keravan terveyskeskuspäivystyksen toiminnan siirtyminen osaksi Hyksin Peijaksen sairaalan yhteispäivystystä lisää HYKS Akuutin terveyskeskuskäyntejä noin 50 000 käynnillä (5,6 milj. euroa) ja Jorvin sairaalan yhteispäivystykseen huhtikuun alussa Espoolta siirtyvä murtumapoliklinikkatoiminta lisää terveyskeskuskäyntejä noin 10 000 vuodessa (1,2 milj. euroa). Talousarvioesityksessä on myös otettu huomioon talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävissä olevan tiedon perusteella vuoden 2015 lopulla ja vuoden 2016 alkupuolella vaiheittain tapahtuvan Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen käyttöönoton ja muiden HYKS-sairaaloiden ja HYKS-tulosyksiköiden välillä tapahtuvien siirtojen vaikutukset palvelutuotantoon. 1.4.1 Jäsenkuntien maksuosuus Jäsenkuntien vuoden 2016 maksuosuuden loppusumma HYKS-sairaanhoitoalueelle on 1 187,7 milj. euroa, mikä on 40,9 milj. euroa (-3,3 %) pienempi kuin tammi-syyskuun toteumatietojen pohjalta laadittu 2015 vuosiennuste (ennen mahdollista jäsenkuntapalautusta) ja 14,5 milj. euroa (1,2 %) suurempi kuin vuoden 2014 vertailukelpoinen toteuma, jossa on huomioitu Kellokosken siirron puuttuva jäsenkuntien maksuosuus. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2014 ***) TAE 2016 Tuotteistetut hoitopäivät 122 850 151 746 145 812 134 592-11,3 % -7,7 % NordDRG-tuotteet 513 595 495 777 519 287 517 825 4,4 % -0,3 % Avohoitokäynnit 1 239 936 1 257 432 1 287 935 1 251 359-0,5 % -2,8 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 2,2 % -1,4 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2014 ***) TAE 2016 Oma palvelutuotanto 1 127 055 1 117 855 1 186 675 1 133 606 1,4 % -4,5 % Tuotteistetut hoitopäivät 62 068 71 232 74 198 70 399-1,2 % -5,1 % NordDRG-tuotteet 779 851 754 168 796 955 762 212 1,1 % -4,4 % Avohoitokäynnit 285 136 292 454 315 522 300 996 2,9 % -4,6 % Muu palvelutuotanto 58 264 53 811 62 375 54 074 0,5 % -13,3 % Ostopalvelut 36 744 36 963 38 736 35 998-2,6 % -7,1 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 18 706 14 570 19 444 14 523-0,3 % -25,3 % Palvelusetelit 2 814 2 278 4 195 3 553 56,0 % -15,3 % Tartuntatautilääkkeet 0 Potilasvakuutus 0 Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -30 715 23-20 459-100,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 1 154 604 1 171 689 1 228 591 1 187 680 1,4 % -3,3 % Muu myynti jäsenkunnille **) 3 846 2 396 6 172 9 789 308,5 % 58,6 % KAIKKI YHTEENSÄ 1 158 450 1 174 085 1 234 764 1 197 469 2,0 % -3,0 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja diagnoosipuutteellisten jaksotuksen **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) ***) Tiedoista puuttuu osa Kellokosken toiminnan siirroista (hoitopäiviä 27 361 kpl, NordDRG-tuotteita 24 kpl, avohoitokäyntejät 27 321 kpl, laskutusta 18,6 milj. euroa) 7

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue 1.4.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille HYKS-sairaanhoitoalue tuottaa merkittävän määrän sairaanhoidollisia palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja maksajille (mm. vakuutusyhtiöt) sekä erillissopimuksella myös Jorvin ja vuoden 2016 alusta myös Peijaksen yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon päivystyskäyntejä (terveyskeskuskäyntejä) jäsenkunnille. Vuodelle 2016 suunnitellun muun kuin jäsenkuntien maksuosuuteen kuuluvan oman palvelutuotannon laskutusarvo on noin 154 milj. euroa. Jäsenkuntien maksuosuuden ulkopuolisen palvelutuotannon määrän arvioidaan vuonna 2016 olevan 30 000 NordDRG-tuotetta, 48 000 avohoitokäyntiä, 88 000 terveyskeskuskäyntiä (josta Peijaksen yhteispäivystyksen ja Espoon murtumapoliklinikkatoiminnan siirron osuus on yhteensä noin 60 000 käyntiä) ja 8 600 hoitopäivää. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2014 ***) TAE 2016 Tuotteistetut hoitopäivät 126 921 155 487 150 222 143 154-7,9 % -4,7 % NordDRG-tuotteet 538 394 518 421 545 900 547 674 5,6 % 0,3 % Avohoitokäynnit 1 280 230 1 297 438 1 332 951 1 299 360 0,1 % -2,5 % Siirtoviivehoitopäivät 535 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 26 215 25 049 27 452 88 822 254,6 % 223,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,5 % 1,1 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 ***) TAE 2016 Oma palvelutuotanto 1 260 389 1 252 938 1 335 203 1 297 518 3,6 % -2,8 % Tuotteistetut hoitopäivät 64 116 73 113 76 617 74 891 2,4 % -2,3 % NordDRG-tuotteet 898 785 874 166 927 644 897 913 2,7 % -3,2 % Avohoitokäynnit 294 229 302 869 327 481 314 353 3,8 % -4,0 % Siirtoviivehoitopäivät 420 0 331 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 2 839 2 790 3 130 10 361 271,3 % 231,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 59 716 55 061 64 468 55 205 0,3 % -14,4 % Ostopalvelut 37 935 38 210 40 588 37 041-3,1 % -8,7 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 18 709 14 570 19 456 14 609 0,3 % -24,9 % Palvelusetelit 2 817 2 281 4 196 3 555 55,9 % -15,3 % Projektituotteet 256 0 229 0,0 % -100,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 Potilasvakuutus 0 Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -30 056 23-21 224-100,0 % -100,0 % YHTEENSÄ 1 290 049 1 308 021 1 378 447 1 352 723 3,4 % -1,9 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) 3 846 2 396 6 172 9 789 308,5 % 58,6 % Myynti muille maksajille 132 023 133 936 143 684 155 254 15,9 % 8,1 % Myynti erityisvastuualueelle 35 646 37 993 40 054 42 612 12,2 % 6,4 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) ***) Tiedoista puuttuu osa Kellokosken toiminnan siirroista (hoitopäiviä 27 361 kpl, NordDRG-tuotteita 24 kpl, avohoitokäyntejät 27 321 kpl, laskutusta 18,6 milj. euroa) Varsinaisten hoitopalvelujen lisäksi sairaanhoitoalue tuottaa HYKS-alueen jäsenkunnille erillissopimuksiin perustuvia lääkärien konsultaatiopalveluita ja ensihoidon palveluita (ml. lääkärihelikopterin lääkinnällinen toiminta) sekä valtakunnallisesti Myrkytystietokeskuksen ja teratologisen tietopalvelun asiantuntijapalveluita. 8

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue 1.4.3 Ensihoito Terveydenhuoltolain ensihoitopalvelua koskeva osuus sekä sosiaali- ja terveysministeriön antama asetus ensihoidosta siirsivät ensihoidon järjestämisvastuun yksittäisiltä kunnilta sairaanhoitopiireille ja lisäksi osoittivat aivan uusia tehtäviä ensihoitopalvelulle. Ensihoito on toiminut kokonaisuudessaan uudistetussa muodossa HYKS-alueella vuoden 2014 alusta lukien. HUS:n hallituksen ja HYKS-lautakunnan päätösten mukaisesti HYKS-alue jakaantuu kolmeen toiminnalliseen kokonaisuuteen, joilla järjestämismallit ovat yhteneväiset. Järjestämisalueet ovat Helsingin alue, Jorvin alue (Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kunnat) ja Peijaksen alue (Vantaan ja Keravan kunnat). Jokaisella HYKS-alueella pelastuslaitos hoitaa kiireelliset ensihoitotehtävät (A-C) ja yksityinen palveluntuottaja kiireettömät (D) tehtävät. HYKS Akuutin ensihoidon linja (entinen HYKS Ensihoidon yksikkö) on solminut pelastuslaitosten kanssa yhteistoimintasopimuksen alkaen 2013 ja kilpailuttanut yksityisten yritysten ostopalvelusopimukset. HYKS-sairaanhoitoalue maksaa kullekin pelastuslaitokselle sopimuksen mukaisen korvauksen valmiudesta, palveluntuottaja hakee ja pitää Kela-korvaukset, asiakasmaksut ja muut korvaukset. HYKS-sairaanhoitoalueella ensihoidosta on vastannut vuoden 2015 alusta lukien HYKS Akuutti tulosyksikön Hyksin ensihoidon linja, joka tuottaa omana palveluna ensihoitolääkäripäivystyksen sekä ensihoidon vastuulääkäri- ja asiantuntijapalvelun. HYKSsairaanhoitoalue maksaa lisäksi osuuden HUS:n ensihoidon tietojärjestelmäkuluista sekä laitevuokrat. Vuoden 2016 talousarvioesitykseen sisältyvät HYKS-alueen ensihoidon palvelutuotannon toimintatuotot ja -kulut ovat 18,6 milj. euroa. Vuositasolla asukaslukuperusteinen maksu HYKS-alueen jäsenkunnille on Helsingin alueella 14,3 euroa/asukas, Jorvin alueella 15,1 euroa/asukas ja Peijaksen alueella 20,1 euroa/asukas. Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa Yhteensä Väkiluku 1.1.2015 265 543 620 715 9 357 35 317 38 220 210 803 1 179 955 23 % 53 % 1 % 3 % 3 % 18 % 100 % Hätäkeskuksen tehtävät lkm 18 579 63 590 570 3 277 2 753 19 112 107 881 17 % 59 % 1 % 3 % 3 % 18 % 100 % Ensihoidon kustannukset yht. / kunta 4 019 723 8 903 279 141 644 711 046 578 565 4 244 149 18 598 405 Ensihoidon kulut euroa / asukas 15,1 14,3 15,1 20,1 15,1 20,1 15,8 1.5 TALOUS HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2016 talousarvioesitykseen sisältyy aiemmin asiakirjassa mainitut jäsenkuntien ja HUS:n väliset sekä HUS:n sisäiset toimintojen siirrot, joiden vaikutus sairaanhoitoalueen toimintatuottoihin on yhteensä 14,5 milj. euroa, toimintakuluihin 15,6 milj. euroa ja poistoihin 0,3 milj. euroa. HYKS-sairaanhoitoalueen toimintatuotoista noin 81,3 % muodostuu jäsenkuntien maksuosuustuloista, jotka ovat vuoden 2016 talousarvioesityksessä 1,4 % korkeammat kuin vuoden 2015 talousarvio ja 3,3 % pienemmät kuin vuoden 2015 ennuste. Vuoden 2014 toteumaan verrattuna on vertailukelpoinen jäsenkuntien maksuosuuden muutos (Kellokosken psykiatrian siirto täysimääräisesti huomioiden) noin 1,2 %. 9

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue Sairaanhoidollisten palveluiden myynti muille sairaanhoitopiireille ja maksajille sekä muut myyntituotot (ml. välinehuoltopalvelut) muodostaa tulopohjasta noin 12,4 % ja sairaanhoitoalueen vastuulla olevan ensihoidon osuus on noin 1,3 %. Muita merkittäviä eriä ovat potilailta perittävät asiakasmaksut / maksutuotot (3,6 %) sekä valtion korvaus opetukseen ja tutkimukseen (1,3 %). HYKS-sairaanhoitoalueen talousarvioesityksen toimintatuotot (sisältäen toiminnalliset siirrot) ovat 1 461,0 milj. euroa. Ilman toiminnallisia siirtoja, on toimintatuottojen vertailukelpoinen muutos vuoden 2015 talousarvioon + 2,7 % ja vuoden 2015 ennusteeseen -2,4 %. Sairaanhoitoalueen talousarvioesityksen toimintakulut (sisältäen toiminnalliset siirrot) ovat 1 446,7 milj. euroa. Talousarvioesityksen toimintakulut ja poistot yhteensä ovat 3,8 % korkeammat kuin vuoden 2015 talousarvio ja 0,3 % pienemmät kuin vuoden 2015 ennuste. Tarkasteltaessa toimintakuluja ja poistoja yhteensä ilman toiminnallisia siirtoja, on vertailukelpoinen muutos vuoden 2015 talousarvioon + 2,7 % ja vuoden 2015 ennusteeseen -1,3 %. Talousarvioesityksen ulkoisiin toimintakuluihin (ilman HUS:n sisäisiä toiminnallisia siirtoja) sisältyy 13,6 milj. euron sopeuttamistoimenpiteet, jotka ovat osan talousarviovuoden kehittämisohjelman 1,7 % tuottavuustavoitetta. Toimintakuluihin sisältyvät yhtymähallinnon ja HUS:n sisäisten palveluyksiköiden veloitukset sekä tilavuokrat, joiden yhteenlaskettu summa on noin 635,6 milj. euroa, mikä on 2,4 % korkeampi kuin vuoden 2015 talousarviossa ja 2,9 % pienempi kuin vuoden 2015 ennusteessa. Tarkasteltaessa yhtymähallinnon ja HUS:n sisäisten palveluyksiköiden veloituksia sekä tilavuokria ilman toiminnallisia siirtoja, on vertailukelpoinen muutos vuoden 2015 talousarvioon + 3,4 % ja vuoden 2015 ennusteeseen - 1,9 %. Talousarvioesityksen toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on noin 46,6 % (674,7 milj. euroa), palvelu- ja tarvikehankinnat sekä vuokrat konsernin sisäisiltä palveluiden tuottajilta (tytäryhtiöt, liikelaitokset, taseyksiköt ja tulosalueet) muodostavat noin 44,6 % ja loput 8,8 % on HUS:n ulkoisia palvelu- ja tarvikehankintoja. Talousarviovalmistelun loppuvaiheessa HUS yhtymäjohdon linjausten mukaisesti sisällytettiin sairaanhoitoalueen ulkoisiin aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoihin 11,5 milj. euroa (vähentäen vastaava summa henkilöstökuluista). Tämän osalta tullaan vuoden 2016 aikana valmistelemaan talousarviomuutosesitys HUS-Apteekin ja HUS-Logistiikan lääke- ja tarvikeostojen ostojen lisäämisestä. HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2016 talousarvioesitys päätyy asetetun tavoitteen mukaiseen nollatulokseen. 1.5.1 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) KOKO VUOSI TP 2014 TAE 2016 ENN15 TA15 TP14 Toimintatuotot 1 407 538 1 407 932 1 481 919 1 461 030-1,4 % 3,8 % 3,8 % joista jäsenkuntien maksuosuus 1 154 613 1 171 689 1 228 591 1 187 680-3,3 % 1,4 % 2,9 % Toimintakulut 1 385 127 1 393 652 1 450 366 1 446 712-0,3 % 3,8 % 4,4 % Toimintakate 22 412 14 280 31 553 14 318-54,6 % 0,3 % -36,1 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 10 0 18 0-100,0 % 0,0 % -100,0 % Vuosikate 22 401 14 280 31 535 14 318-54,6 % 0,3 % -36,1 % Poistot ja arvonalentumiset 12 624 14 280 14 751 14 318-2,9 % 0,3 % 13,4 % Tilikauden tulos 9 778 0 16 785 0-100,0 % -100,1 % -100,0 % 10

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue Vertailukelpoinen tuloslaskelma ilman toiminnallisia siirtoja Tuloslaskelma (1 000 euroa) KOKO VUOSI TAE 2016 ENN15 TA15 Toimintatuotot 1 407 932 1 481 919 1 446 501-2,4 % 2,7 % joista jäsenkuntien maksuosuus 1 171 689 1 228 591 1 187 660-3,3 % 1,4 % Toimintakulut 1 393 652 1 450 366 1 431 059-1,3 % 2,7 % Toimintakate 14 280 31 553 15 443-51,1 % 8,1 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 0 18 0-100,0 % 0,0 % Vuosikate 14 280 31 535 15 443-51,0 % 8,1 % Poistot ja arvonalentumiset 14 280 14 751 14 034-4,9 % -1,7 % Tilikauden tulos 0 16 785 1 408-91,6 % HYKS-sairaanhoitoalueella tulevat kaikki tulosyksiköt käyttösuunnitelman valmistelun yhteydessä määrittelemään konkreettiset toimenpiteet tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi. Kunkin tulosyksikön laatima vuositason toimintasuunnitelma on samalla talousarviovuoden kehittämisohjelma. Alla olevissa taulukoissa on esitetty merkittävimmät sairaanhoitoalueen tuloslaskelman toimintatuottoihin sekä toimintakuluihin ja poistoihin yhteensä vaikuttaneet muutostekijät. Talousarvio 2015 Ennuste 2015 (9+3) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste 2015 1 407 932 1 481 919 Jäsenkuntien maksuosuus 15 991 1,1 % -40 911-2,8 % Peijaksen yhteispäiv. tk-käynnit 5 621 0,4 % 5 621 0,4 % Espoon murtumapkl siirto Jorvin yhteispäivystykseen 1 040 0,1 % 1 040 0,1 % Espoon apuvälinetoimintojen siirto 753 753 Siirtoviivepäivät ja -ostopalv. -1 080-0,1 % Välinehuollon myyntituotot 6 035 0,4 % 6 035 0,4 % Muiden maksajien sair.hoid. palv. tuotot ja muut myyntituotot (ilman em. 18 736 1,3 % 8 294 0,6 % toiminnallisia siirtoja) Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus -1 733-0,1 % -1 584-0,1 % Maksutuotot 6 019 0,4 % 829 0,1 % Muut (mm. tuet ja avust.) 636 0,0 % 114 0,0 % Talousarvio 2016 1 461 030 3,8 % 1 461 030-1,4 % Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste 2015 1 407 932 1 465 116 Ulkoisten toimintakulujen muutos (ilman toiminnallisia siirtoja) 30 462 2,2 % 7 669 0,5 % Ostot taseyhtiöiltä ja tulosalueilta (ilman toiminnallisia siirtoja) 12 477 0,9 % 10 994 0,8 % Ostot liikelaitoksilta (ilman toiminnallisia siirtoja) 8 350 0,6 % -24 088-1,6 % Sopeutustoimenpiteet (1,7 % ulkoisista toimintakuluista) Talousarvio 2015 Ennuste 2015 (9+3) -13 560-1,0 % -13 560-0,9 % Toiminnalliset siirrot (luvusta netotettu pois Hyksin omat palv. ostot välinehuollolta) 15 615 1,1 % 15 615 1,1 % Muut (mm. poistot) -246 0,0 % -716 0,0 % Talousarvio 2016 1 461 030 3,8 % 1 461 030-0,3 % 11

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue 1.5.2 Sitovat nettokulut Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TAE 2016 ENN15 TA15 TP14 Toiminnan kulut 1 397 761 1 407 932 1 465 134 1 461 030-0,3 % 3,8 % 4,5 % Muut myyntitulot 3 647 3 125 3 610 4 664 29,2 % 49,3 % 27,9 % Maksutuotot 47 351 45 853 51 043 51 872 1,6 % 13,1 % 9,5 % Tuet ja avustukset 2 261 1 554 2 184 2 246 2,9 % 44,5 % -0,7 % Muut toimintatuotot + EVO 20 374 21 106 20 818 19 316-7,2 % -8,5 % -5,2 % Korkotuotot 0 0 0 0 Muut rahoitustuotot 0 0 0 0-100,0 % 0,0 % -100,0 % Toiminnan nettokulut 1 324 127 1 336 294 1 387 479 1 382 931-0,3 % 3,5 % 4,4 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 179 291 164 605 175 672 195 251 11,1 % 18,6 % 8,9 % Sitovat nettokulut 1 144 836 1 171 688 1 211 807 1 187 680-2,0 % 1,4 % 3,7 % 1.6 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 1.6.1 Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2013 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyy sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat on päivitetty osana vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnittelua. Henkilöstöjohtamisen painopisteet Vuorovaikutteinen johtaminen Hyksissä tapahtui rakenteellinen organisaatiomuutos 1.1.2015 alkaen, jonka johdosta johtamisessa korostuu prosessien johtaminen ja prosessimainen hoito. Johtaminen tulee olla vuorovaikutuksellista, osallistavaa ja innostavaa. Vuorovaikutteinen johtaminen on toiminnan, talouden ja henkilöstön johtamista. Muutos synnyttää mahdollisuuksia; sujuvoittaa yhteistyötä, selkeyttää toimintaa, parantaa verkostoitumista, luo uusia toimintatapoja, vähentää päällekkäisyyttä jne. Toimintaympäristössä ennakoitavuus on aiempaa heikompaa ja ympäristön tapahtumat ovat monin tavoin toisiinsa kietoutuneita. Organisaatiolta ja johtamiselta vaaditaan uudenlaisia kyvykkyyksiä, esim. sopeutuvuutta, ketteryyttä, kykyä energisoitua. Muutoksessa tiedon tarve kasvaa ja esimiehet ovat merkittävässä roolissa viestinnässä. Tämä korostuu erityisesti muutosten viestimisessä ja käytäntöön viemisessä. Esimies- ja johtamistyötä tuetaan koulutuksella ja tuottamalla yhtenäisesti tietoa päätöksenteon tueksi. Johtamiskoulutuskokonaisuuteen kuuluvat esimiesvalmennukset, pitkät johtamiskoulutukset, muut esimieskoulutukset ja esimiesten ajankohtaisiltapäivät sekä verkkokurssit. Uudenlaisessa tilanteessa toimiminen edellyttää myös henkilöstöltä uudenlaisia taitoja. Esimies kehittää oppimista edistävää ilmapiiriä ja tukee oppimisprosesseja sekä huolehtii pitkän aikavälin toiminnan ja osaamisen suunnittelusta. Yhteistoiminta on olennainen osa esimiestyötä. Välitön yhteistoiminta esimiehen ja työntekijän välillä on kaikkein tärkeintä. Välittömässä yhteistoiminnassa on kysymys ennen kaikkea yksittäisen henkilön vaikutusmahdollisuuksista omaan työhönsä ja työyhteisöönsä. 12

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue Osaamisen johtaminen Osaava, hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö ja oikein mitoitetut henkilöstöresurssit ovat perusta Hyksin menestymiselle. Henkilöstön osaamista hyödynnetään tarkoituksenmukaisilla tehtäväkokonaisuuksilla. Työntekijät ylläpitävät ammattitaitoaan, kehittävät yksikön osaamista ja jakavat tietoa sekä osaamista toisilleen. Henkilöstö kehittää työprosesseja, töiden sisältöjä ja toimintatapoja sekä parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja laatua. Henkilöstön kehittämisen työkaluina toimivat kehityskeskustelut ja osaamiskartoitukset sekä niiden pohjalta suunnitellut henkilöstökoulutukset, työnohjaus sekä mentorointi. Osaamisen kehittämiseen liittyy myös perehdytys, työkierto ja urasuunnittelu. Työhyvinvoinnin johtaminen Työhyvinvointi on strategista toimintaa, jota jokaisen esimiehen tulee johtaa. HUS:n työhyvinvoinnin kehittämisen päätavoitteet ovat hyvin toimiva työyhteisö, turvallinen työympäristö ja hyvinvoiva työntekijä. Tavoitteena on, että työntekijä voi hyvin, kun työyhteisö toimii hyvin ja työympäristö on turvallinen. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi - Yhteistoimintaohjeiden mukainen toiminta - Viestintä kuuluu kaikille - Uusien tehtävien ja rajapintojen muodostaminen - Erikoisalojen yhteistyön lisääminen, osallistaminen ja osallistuminen - Lean osaamisen kehittäminen - Resurssien parempi kohdentaminen - Kehittämishankkeet, kokeilut, mahdollisuuksien etsiminen - Johtamiskoulutuksiin osallistuminen ja esimiestaitojen kehittäminen - Osaavan henkilöstön rekrytointi ja palveluksessa pitäminen - Kaikille yhteinen perehdytys - Verkko-oppimisen lisääntyminen - Ammatillinen kehittyminen - HUS:n työhyvinvoinnin seurantamittarit ovat sairauspoissaolot ja työtapaturmat, niihin liittyvät kustannukset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut - Työhyvinvoinnin tilaa seurataan työolobarometrilla ja työturvallisuutta riskienarvioinnilla 13

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue 1.6.3 Osaamisen kehittämissuunnitelma Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Osaamisen kartoittaminen tulee olla jatkuvaa toimintaa ja sen tulee olla suunnitelmallista. Osaamisalueet Osaamisvajeet Vastuuhenkilöt Toimenpiteet 2016 Toimenpiteet 2017-2018 Johtaminen ja - Kustannustietoisuus T ulosyksiköt; Esimies- ja Jatkuvat uudenlaisen - T iedolla johtaminen päättävät johtamiskoulutukset - T yövuorosuunnittelun ja johtamiskulttuurin esimiehet T alouskoulutukset sähköisen asioinnin luominen Maltilliset osastokoot kehittäminen - Vuosilomasuunnittelun nykyistä parempi johtaminen - Raportointijärjestelmien hyödyntäminen - Sähköisen kulunvalvonnan käyttöönotto Hoidon osaamisen - Ikärakenteesta johtuvan T ulosyksiköt; Perehdytys Jatkuvat vahvistaminen ja poistuman aiheuttaman päättävät Koulutus - Sissipilotin toteuttamin uusien osaamisvajeen esimiehet ja T yökierto Hyksissä sekä pilotin potilasryhmien kompensoiminen lähiesimiehet Rekrytointi tulosten hyödyntäminen hoidon osaaminen - Erikoisosaamisen Osaamiskartoitukset jatkossa vuoksi henkilöstön T yönjako - Hoitajavastaanotto siirrettävyys heikkoa ohjekirjeen mukainen Samalla moni-osaajien toiminta lisääminen sekä sissien hyödyntäminen T ulosyksiköihin - Erityisosaajien tarve- T ulosyksiköt; - Potilasryhmien Jatkuvat liittyvä vaativan arvio päättävät keskittäminen - T yönjako erityistason esimiehet - Koulutus - Pth:n ja esh:n yhteistyö osaaminen - Rekrytointi - T yökierto - Osaamiskartoitukset 14

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue 1.6.4 Henkilöstörakennesuunnitelma Henkilöstörakennesuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. Henkilöstörakenteen muutostarve Sissitoiminnan kehittäminen ja resurssien oikein kohdentaminen T ukipalveluiden kehittäminen ja lisääminen Vuodeosastohoidon vähentyminen ja hoitoaikojen lyhentyminen Itsenäisen hoitajavastaanoton kehittäminen ja laajentaminen Toimenpiteet 2016, 2017 ja 2018 Vastuuhenkilöt Kustannusvaikutukset Sissipilotin toteuttamin Hyksissä sekä T ulosyksiköt; Vähentää sijaiskustannuksia pilotin tulosten hyödyntäminen päättävät esimiehet oikein käytettynä jatkossa - Vapautetaan hoitotyöntekijät T ulosyksiköt Vapauttaa hoitajat hoitotyöhön yhdessä HUS perustyöhön potilaiden luo ja - T äyttöpalvelun laajentaminen liikelaitosten kanssa mahdollista henkilöstön - Uudet hoitologistiikan mallien sijoittamisen muuhun kokeilut toimintaan - Henkilöstömitoitus Lyhytaikaisten keikkalaisten keskittäminen Seureen - Henkilöstömitoitus T ulosyksiköt; Vapauttaa hoitohenkilöstöä - Henkilöstörakenteiden arviointi päättävät esimiehet muuhun toimintaan ja - Potilasohjeituksen kehittäminen mahdollistaa henkilöstön sijoittamisen muuhun toimintaan - T yönjaon tarkastelu T ulosyksiköt; Vapauttaa lääkäri-/ - Laajennettu tehtävänkuvan päättävät esimiehet sairaanhoitajatyövoimaa mahdollisuus toisen asteen muuhun toimintaan koulutetuille 1.6.5 Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima HYKS-sairaanhoitoalueen henkilömäärä 31.12.2014 oli 12 546 henkilöä ja vuoden 2015 henkilömääräksi on ennustettu 12 486 henkilöä. Vuoden 2016 talousarvioesityksen suunniteltu henkilömäärä on 12 939, mikä on 453 henkilöä (3,6 %) enemmän kuin vuoden 2015 ennuste. Suunnitelmaan sisältyy 494 henkilöä Hyksin vuoden 2016 toiminnallisista muutoksista/siirroista, vertailukelpoinen muutos ennusteeseen on -41 henkilöä (-0,3 %). Muutos vuoteen 2014 verrattuna on, ilman vuoden 2016 toiminnallisia muutoksia/siirtoja, -0,8 % (-101 henkilöä). Sairaanhoitoalueen henkilötyövuosien määrä 31.12.2014 oli 9 664 henkilötyövuotta ja vuodelle 2015 on ennustettu 9 844 henkilötyövuotta. Vuoden 2016 talousarvioesityksessä on henkilötyövuosien määräksi suunniteltu 10 126, mikä on 282 henkilötyövuotta (2,9 %) enemmän kuin vuoden 2015 ennuste. Vuoden 2016 suunnitelma sisältää vuoden 2016 toiminnallisten muutosten/siirtojen henkilötyövuosia 424, vertailukelpoinen muutos ennusteeseen on -141 henkilötyövuotta (-1,4 %). Hyksin henkilöstösuunnitelma sisältää jäsenkuntien kanssa tehtyjen sopimusten ja HUS:n sisäiset toimintojen siirtojen sekä toimintojen kotiuttamisten vaikutukset henkilömääriin seuraavasti: - HUS-Desiko-liikelaitoksen välinehuoltotoimintojen siirto Hyksiin, yhteensä 426 henkilöä ja 371 henkilötyövuotta. Vaikutus henkilöstökuluihin on 14,1 milj. euroa. 15

TA 2016 HYKS-sairaanhoitoalue - Peijaksen sairaalan Vantaan ja Keravan terveyskeskuspäivystyksen toiminnot otetaan HYKS Akuutin Peijaksen yhteispäivystykseen vuoden 2016 alusta. Toimintaa varten on Hyksiin päätetty perustaa 30 vakanssia 1.12.2015 alkaen (HYKSlautakunta 29.9.2015 44), mikä tarkoittaa 23 henkilötyövuoden lisäystä vuodelle 2016. Vaikutus henkilöstökuluihin on 1,8 milj. euroa. - Espoon kaupungin apuvälinetoimintojen siirto loppuvuodesta 2016 Hyksiin merkitsee yhteensä 7 henkilön ja 4 henkilötyövuoden lisäystä. Vaikutus henkilöstökuluihin on 0,1 milj. euroa. - Helsingin vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatioryhmän siirto Hyksiin päätettiin Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnassa 13.10.2015. Hyksiin siirtyy 8 vakanssia, lisäten henkilötyövuosia 6:lla. Vaikutus henkilöstökuluihin on 0,4 milj. euroa. - Espoon kaupungin murtumapoliklinikkatoiminnot Tapiolan ja Samarian terveysasemilta siirretään Hyksiin. Toimintaan on Espoossa sitoutunut 6 henkilöä. HYKS Akuutti hoitaa toiminnan ilman henkilösiirtoja Espoosta tai uusien vakanssien perustamista. Siirron vaikutus henkilöstökuluihin on 0,4 milj. euroa. - Selkäydinvammaisten potilaiden vaativan kuntoutuksen vuodeosastohoidon kotiuttaminen Hyksin omaksi toiminnaksi edellyttää 17 uutta vakanssia lisäten henkilötyövuosien määrää 15:sta. Vaikutus henkilöstökuluihin on noin 1,0 milj. euroa, mutta palvelujen ostot vähenevät vastaavasti. Henkilömäärä TP 2014 TAE 2016 Hoitohenkilökunta 8 450 8 246 8 500 8 492 3,0 % -0,1 % Lääkärit 2 082 2 044 2 111 2 105 3,0 % -0,3 % Muu henkilökunta 1 413 1 264 1 275 1 731 36,9 % 35,8 % Erityistyöntekijät 601 597 600 611 2,3 % 1,8 % YHTEENSÄ 12 546 12 151 12 486 12 939 6,5 % 3,6 % Henkilötyövuodet TP 2014 TAE 2016 Hoitohenkilökunta 6 450 6 389 6 600 6 537 2,3 % -1,0 % Lääkärit 1 715 1 675 1 724 1 704 1,7 % -1,2 % Muu henkilökunta 1 161 1 144 1 151 1 515 32,4 % 31,6 % Erityistyöntekijät 339 368 369 371 0,9 % 0,6 % YHTEENSÄ 9 664 9 575 9 844 10 126 5,8 % 2,9 % Vuokratyövoiman palvelujen ostoon on 2016 talousarvioesityksessä varattu 3,7 milj. euroa (39 laskennallista henkilötyövuotta), mikä on 0,5 milj. euroa (16,3 %) enemmän kuin vuoden 2015 ennustettu käyttö. Talousarvioesityksen lääkärien vuokratyövoiman kasvuun vaikuttaa Hyksin Peijaksen sairaalan yhteispäivystyksen terveyskeskuspäivystyksen lääkäripalvelut, joita on suunniteltu hankittavan ostopalveluina noin 1,5 milj. eurolla. Vuokratyövoiman käyttöä muussa toiminnassa on suunniteltu vähennettävän vuoden 2015 ennustetusta tasosta noin 1,0 milj. eurolla. Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina (HTV) (1000 euroa) TAE 2016 (HTV) 16 TAE 2016 (1000 euroa) (euroa) (HTV) Hoitohenkilökunta 25 1 256 22 1 088-13,4 % -13,4 % Lääkärit 13 1 925 17 2 610 35,6 % 35,6 % Muu henkilökunta Erityistyöntekijät YHTEENSÄ 38 3 181 39 3 698 16,3 % 3,2 %

TA 2016 Hyvinkään sairaanhoitoalue 2 HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 2.1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT 2.1.1 Talouden tunnusluvut Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2014 TAE 2016 TAE 2016/ - Jäsenkuntien maksuosuus 123,4 108,9 110,2 111,3 2,2 % 1,0 % - Ulkoinen myynti 22,4 22,8 23,2 23,7 3,7 % 2,1 % Toimintatuotot yhteensä 145,9 131,7 133,4 135,0 2,5 % 1,2 % Toimintakulut 153,3 130,3 131,9 133,6 2,5 % 1,2 % Poistot 1,5 1,4 1,4 1,4 1,2 % 4,1 % Tilikauden tulos -8,9 0,0 0,1 0,0 0,0 % -100,0 % 2.1.2 Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TAE 2016 Tilikauden tulos *) 3 197 0 2 204 0 0,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 1,5 % 1,7 % 13,3 % 0,0 % Sitovat nettokulut 132 323 108 891 110 117 111 321 2,2 % 1,1 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Tilikauden tulos TP2014 vanhan organisaation mukaisesti, virallinen tulos. 2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Sipilän hallituksen linjausten mukaan uusi sote-järjestämislaki astuu voimaan vuoden 2019 alusta. Tämän hetken oletus on, että Uusimaa on yksi itsehallintoalue ja sairaanhoitopiirit tuottajina lakkaavat. Sote-lainsäädännöllä ei oleteta olevan vaikutusta tuotantorakenteisiin ennen vuotta 2019. Sen sijaan kansantalouden tila ja julkiselle sektorille asetetut säästöpaineet saattavat muuttaa rakenteita jo aiemmin. Keski-Uudenmaan kuusi kuntaa tähtäävät sosiaali- ja terveyspalvelujensa hallinnolliseen yhdistämiseen vuoden 2017 alusta. HUS on mukana tässä työskentelyssä. Riippumatta hallintorakenteiden kehityksestä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellista kokonaisuutta kehitetään terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelman 2013-2016 linjausten pohjalta, kuntien kanssa sovittavan vuosittaisen toimeenpano-ohjelman mukaisesti. Keväällä 2015 käynnistynyt HUS:n ja Hyvinkään kaupungin yhteisrakentamishanke etenee varsinaisen sairaalarakennuksen rakentamiseen vuoden 2016 aikana. Uusi sairaalarakennus otetaan käyttöön vuoden 2018 kesällä. Tiloihin sijoittuu sekä Hyvinkään kaupungin että sairaanhoitoalueen toimintoja. Leikkausyksikön uudistilojen hankesuunnitelma valmistuu vuoden 2015 loppuun ja rakentaminen alkaa vuonna 2017. Uudet leikkaustilat tulevat käyttöön vuonna 2019. Hyvinkään sairaanhoitoalueella väestö kasvaa vuosittain noin yhdellä prosentilla suunnittelujakson aikana. Kasvua on kaikissa ikäryhmissä, mutta kasvun painopiste siirtyy ikäluokasta 65-75 v. nopeimmin kasvavaan yli 75-vuotiaiden ikäryhmään. Tästä syystä kysynnän kasvu kohdistuu erityisesti medisiinisiin akuuttipalveluihin ja vaativampaan elektiiviseen kirurgiaan. 17

TA 2016 Hyvinkään sairaanhoitoalue Väestö 31.12.2014 2015 ENN 2016 ENN Muutos 2015 enn/ 2016 enn Muutos -% VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS HYKS-sairaanhoitoalue 1 179 955 1 183 739 1 196 231 12 492 1,1 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue 43 255 44 193 44 292 99 0,2 % Lohjan sairaanhoitoalue 91 795 94 784 95 681 897 0,9 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 187 152 189 099 190 722 1 623 0,9 % Porvoon sairaanhoitoalue 97 233 98 287 98 939 652 0,7 % HUS yhteensä 1 599 390 1 610 102 1 625 865 15 763 1,0 % Väestö 31.12.2014 2015 ENN 2016 ENN Muutos 2015 enn/ 2016 enn Muutos -% VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS 0-14 vuotiaat 269 933 271 412 274 277 2 865 1,1 % 15-44 vuotiaat 654 581 655 347 659 790 4 443 0,7 % 45-64 vuotiaat 417 531 415 873 416 078 205 0,0 % 65-74 vuotiaat 155 336 162 504 164 741 2 237 1,4 % 75+ vuotiaat 102 009 104 966 110 979 6 013 5,7 % HUS yhteensä 1 599 390 1 610 102 1 625 865 15 763 1,0 % Hyvinkään sairaanhoitoalue HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö 31.12.2014 2015 ENN 2016 ENN Muutos 2015 enn/ 2016 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat 36 232 36 709 36 892 183 0,5 % 15-44 vuotiaat 68 339 68 708 68 958 250 0,4 % 45-64 vuotiaat 52 589 52 347 52 271-76 -0,1 % 65-74 vuotiaat 18 506 19 462 19 923 461 2,4 % 75+ vuotiaat 11 486 11 873 12 678 805 6,8 % HUS yhteensä 187 152 189 099 190 722 1 623 0,9 % 2.2.1 Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Sairaanhoitoalueella päivystys ja sen myötä akuuttivuodeosastohoito keskittyvät lisääntyvästi Hyvinkään sairaalanmäelle. Terveyskeskukset keskittyvät akuuttihoidon osalta lääkärien ja hoitajien subakuuttivastaanottotoiminnan ja kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen, ettei yhteispäivystykseen ajaudu kysyntää, joka on hoidettavissa perusterveydenhuollon virkaaikaisilla ja liikkuvilla resursseilla. Vuonna 2015 alkanut keskitetty puhelinneuvonta ohjaa osaltaan myös ei-päivystyksellistä kysyntää omille terveysasemille. Osana kotiin vietävien 24/7 palvelujen alueellista kehittämistä otetaan kuntien kiireelliset siirtokuljetuksen sairaanhoitoalueen ensihoidon tehtäväksi syksyllä 2016. Päivystys ja ensihoito ovat yhä keskeisempiä ja kriittisempiä painopistealueita alueellisessa palvelujärjestelmässä, koska niille tulee uusia alueellisia velvoitteita. Keskittyvä akuuttihoito lisää rajapintakoordinaation hallinnan tärkeyttä. Näistä syistä päivystys ja ensihoito irrotetaan medisiinisestä tulosyksiköstä omaksi tuloyksikökseen vuoden 2016 alusta. Psykiatriassa valmistuu vuoden 2016 aikana merkittävä alueellinen hanke, jonka tavoitteena on yhdistää yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi alueelliset päihde- ja mielenterveyspalvelut, jossa resurssien kohdennus tapahtuu ko. kokonaisuudessa uudella nykyistä tehokkaammalla, vaikuttavammalla ja asiakaslähtöisemmällä tavalla. 18

TA 2016 Hyvinkään sairaanhoitoalue Kuntoutuksessa kehitetään alueellisesti yhtenäistä avokuntoutuksen toimintamallia ja - käytäntöjä. Sairaanhoitoalueella panostetaan nimenomaan kuntoutustarpeen varhaiseen tunnistamiseen jo päivystysalueella, kotona selviämisen tukemiseen ja kuntoutuksen jatkumiseen potilaan kotiuduttua. Useiden potilasryhmien palveluketjuja uudistetaan ja luodaan niille palveluketjujen omistajaryhmät ja toimivuusmittarit. Sairaalan sisäisessä kehittämistyössä painopisteinä ovat päivittäisjohtamisen kehittäminen ja potilasprosessien uudelleen ryhmittely ja ajattelu osana käynnissä jo olevan uudisrakennuksen ja tulevien tilasaneerausten toiminnallista suunnittelua. Erikoisalojen ja tulosyksiköiden tiiviimmän yhteistyön kautta haetaan synergiaa ja toimintojen tehostamista. Operatiivisen ja medisiinisen tulosyksikön osastoja tiloineen ja henkilöstöineen tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Prosessien uudistustyössä on tärkeä osa-alue tulevan henkilöstörakenteen ja osaamisen suunnittelu. HUS:n erikoisalakohtaisessa toimialakoordinaatiossa ollaan aktiivisesti mukana kehittämässä HUSsairaaloiden työnjakoa ja resurssien optimaalista kohdentamista. 2.2.2 Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,7 %. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten kustannustasonnousu +0,9 % o Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 0,7 % o Henkilösivukulu- % (pl. varhemaksu) 23,41 % o Varhe-maksun kerroin 1,26 Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. 2.3 TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGISET AVAINTAVOITTEET 2.3.1 Strategiset avaintavoitteet ja mittarit 1. Saatavuus ja vaikuttavuus Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 1. Potilaan hoito on oikea-aikaista ja vaikuttavaa 1a. Palvelujen saatavuus, Hoidon alkaminen jonoon asettamisesta, hoidetut potilaat Elektiivinen vuodeosastotoiminta 2016: < 5 kk, 93 % (87,7 % 2015) toteutuu 10/12 kuukautena Kuukausittain 1b. Hoidon aloitus/ensikäynti lähetteen käsittelystä, hoidetut potilaat 1c. Potilaan läpimeno päivystyksessä, kaikki potilaat Elektiivinen polikliininen toiminta < 10 viikkoa, 90 % (77,1 % 2015) toteutuu 10/12 kuukautena Päivystys 90 % potilaista, läpimeno alle 8 tuntia toteutuu 10/12 kuukautena Kuukausittain Kuukausittain 1d. Vuodeosastopotilaan kotiutuksen kellonaika ennen klo 13, 60 % potilaista toteutuu viimeisessä kolmannesvuosimittauksessa 1e. Vaikuttavuus 30 % hoitamiemme potilaiden hoidon vaikuttavuus mitataan Kolmannes vuosittain Kolmannes vuosittain 19

TA 2016 Hyvinkään sairaanhoitoalue 2. Hoitotulokset ja laatu Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 2. Toiminta on laadukasta ja turvallista 2a. Vuodeosastopotilaiden painehaavariskin arvioinnin kattavauus 2b. Painehaavojen ilmaantuvuus hoidetuista potilaista Vuodeosastohoidossa olevat potilaat ovat arvioitu painehaavariskin osalta 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Mitataan osastoittain Painehaavojen (aste 2) ilmaantuvuus on < 1,9 % hoidetuista potilaista (tehohoidon yksiköissä < 7 % hoidetuista potilaista). Mitataan osastoittain Kolmannes vuosittain 2c. Potilaiden kaatumisriskin arvioinnin kattavuus määriteltyjen potilasryhmien osalta Potilaat ovat alkuseulottu kaatumisriskin osalta 80 %:sti ja riskipotilaaksi tunnistetut potilaat ovat arvioitu kaatumisriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Kolmannes vuosittain 2d. Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden on < 0,8 2e. Vuodeosastopotilaiden vajaaravitsemusriskin arvioinnin kattavuus Vuodeosastohoidossa olevat potilaat ovat arvioitu alkuarviolla 80 %:sti ja alkuarviossa riskipotilaaksi tunnistetut potilaat ovat arvioitu vajaaravitsemusriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Mitataan osastoittain 2f. Sairaalakuolleisuus Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna. Kolmannes vuosittain Kolmannes vuosittain 2g. 30 vrk kuolleisuus Kuolleisuus (%) 30 vuorokauden kuluessa sairaalahoidon päättymisestä Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna. Kolmannes vuosittain 2h. 30 vrk suunnittelematon sairaalaan paluu Paluut 30 vuorokauden aikana osastohoidon päättymisen jälkeen (% jaksoista) 2i. Hoitoonsaapumisajan (viikonpäivä) vaikutus hoitotuloksiin Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna. Seurataan osastoittain. Vaihtelu viikonpäivien välillä < 5 %, Foster-data Kolmannes vuosittain 2 x vuodessa 2j. Henkilökunnan influenssarokotekattavuus > 90 % kerran vuodessa suositellun rokotusajan päättyessä 2k. Käsihuuhteen kulutus > 45 l / 1000 hoitopäivää (YOsairaaloiden keskiarvo 45) 2 x vuodessa 3. Päivystyspisteissä ja 3a. Päivystyspisteiden ja akuuttiosastojen akuuttiosastoilla otetaan käyttöön tarkistuslistan käyttö kotiutuksen tarkistuslista vuoden 2016 aikana Tarkistuslista käyttöönotettu vuoden 2016 aikana Kolmannes vuosittain Päivittäisjohtamisen mittarien määrittely ja vakiointi Osastotoiminnoissa ja Kolmannes vuosittain päivystystoiminnoissa käytössä. Muissa toiminnoissa käyttöönoton suunnittelu käynnistetty. Lonkkamurtumapotilaiden pääsy leikkaukseen (operatiivinen ty) Lonkkamurtumapotilaiden pääsy leikkaukseen nopeutuu vuoden 2015 tasosta Kolmannes vuosittain 20

TA 2016 Hyvinkään sairaanhoitoalue 3. Asiakaskokemus Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 4. Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden nettolaskutus kasvaa 5. Potilaat suosittelevat HUS:ia hoitopaikkana 4a. Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden nettolaskutus (muualta HUS:iin tulleiden potilaiden laskutus HUS:sta muualle menneiden potilaiden laskutus) 5 milj. euroa Kuukausittain 5a. FFT (asiakastyytyväisyys-tutkimus, hoitopaikan suositteleminen) > 97 % potilaista suosittelee HUS:ia hoitopaikkana Kolmannes-vuosittain 5b. Yliopistosairaaloiden yhdessä laatimat asiakastyytyväisyys-kysymykset (5 kpl) HUS on paras yliopistosairaaloiden välisessä vertailussa Vuositaso 4. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 6. Kaikkien jäsenkuntien kanssa on laadittu kirjallinen suunnitelma HUS:n erikoislääkäri- ja erityistyöntekijä-panoksesta ja sen toteuma raportoidaan 6a. Jäsenkuntakohtainen suunnitelma sekä erikoislääkäri- ja erityistyöntekijäpanoksen toteutunut määrä Kaikkien jäsenkuntien kanssa on laadittu kirjallinen suunnitelma 2016 loppuun mennessä ja vuoden 2016 toteuma raportoidaan Vuositaso 5. Parhaat osaajat, henkilöstötyytyväisyys Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 7. Maine 7a. HUS:n suositteleminen työnantajana 85% kyllä TOB kysymys; 39. Suosittelisitko ystävillesi tai tuttavillesi HUS:ia työnantajana? Vuositaso 8. Esimiestyö ja johtaminen 8a. Esimiesindeksi TOB kysymykset; 12. Esimieheni on tavoitteellinen johtaja 13. Esimieheni on oikeudenmukainen 14. Esimieheni on kannustava ja tukee tarvittaessa 15. Esimieheni antaa palautetta 16. Työyksikössäni huolehditaan työntekijöistä (esim. työntekijöiden terveys, turvallisuus) 17. Olen tyytyväinen työyksikköni / osastoni johtamiseen 3,9 Vuositaso 8b. Työhyvinvoinninjohtaminen 9. Urakehitys 9a. Ammatillinen itsetunto Sairauspoissaolot alle 11 pv 4,0 TOB kysymykset; 26. Tietoni ja taitoni ovat riittäviä työtehtävieni hoitamiseen 27. Minulla on hyvät ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet työssäni 28. Olen ylpeä työstäni Vuositaso 21

TA 2016 Hyvinkään sairaanhoitoalue 6. Palvelujen hinta ja talouden hallinta Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 10. Jäsenkuntien deflatoidut asukaskohtaiset maksuosuudet eivät nouse vuoden 2015 tasosta 10a. Jäsenkuntien yhteenlaskettu deflatoitu maksuosuus eur / asukas (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä) Ei nouse vuoden 2015 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan) Kuukausittain 12 kk rullaava toteuma 11. HUS sijoittuu kansallisessa vertailussa kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon 11a. Jäsenkuntien yhteenlasketut erikoissairaanhoidon nettomenot eur / asukas 12. Tuottavuus paranee 12a. Tuottavuus; -Somatiikka; Deflatoitu DRG-pistekustannus (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä) -Psykiatria; Deflatoitu eur / hoidettu potilas Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon kansallisessa vertailussa Kuntayhtymätasolla 1,8 prosentin tuottavuuden parannus vuodesta 2015 Raportointi vuositasolla, kansallinen tilasto Eur / DRG-piste, kuukausittain Psykiatria kustannukset / hoidettu potilas, kuukausittain 13. HUS:n hinnat ovat kilpailukykyiset 13a. Volyymituotteiden hintavertailu: yo-shp tuotekoriin sisältyvien tuotteiden hintakehitys -Deflatoidut hinnat laskevat tai pysyvät ennallaan verrattuna vuoden 2015 tasoon. HUS:n hinta on edullisin vähintään 25 % tuotekoriin sisältyvissä tuotteissa ja sen hinta on kallein korkeintaan 25 % tuotteista. Vuositaso 13b. Valittujen tuotteiden hinnastovertailu muihin vertailukelpoisiin toimijoihin verrattuna -Valittujen avaintuotteiden välisuoritteisiin perustuvat tuotantokustannukset laskevat vähintään 5 % vuoden 2015 toteumaan verrattuna. Kolmannes-vuosittain 14. Elektiivisen ja päivystystoiminnan erillishinnoittelu 1.1.2017 alkaen 14a. Elektiivisen vs. päivystystoiminnnan hinnoittelu (Päivystysyksiköillä on omat palveluhinnat, mutta muiden yksiköiden palvelutuotteilla ei ole erillisiä päivystyshintoja. Leikkaustoimenpiteillä, kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksilla on erilliset päivystyshinnat, jotka vaikuttavat potilaan hoidon kustannuksiin ja laukaisevat mahdollisesti suoriteperusteisen laskutuksen.) Valmistellaan elektiivisen ja päivystystoiminnan erillishinnoittelu siten, että käyttöönotto 1.1.2017 Vuositaso 2.3.2 Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi ja talousarvioraamissa pysymiseksi Tavoitteet tuottavuuden toiminnallistamiseksi tullaan tekemään tulosyksikkökohtaisten käyttösuunnitelmien valmistelun yhteydessä. Tavoitteiden euromäärä on 1 335 teur. 22

TA 2016 Hyvinkään sairaanhoitoalue 2.4 PALVELUTAVOITTEET 2.4.1 Jäsenkuntien maksuosuus Suurin yksittäinen muutos jäsenkuntatulon osalta on budjettitekninen siirto Psykiatrian tulosyksikössä, jossa korjataan vuoden 2015 talousarviossa ollutta virhettä Psykiatrian tulosyksikön ja HYKS-Psykiatrian välillä. Tällä korjauksella siirtyy 520 teur jäsenkuntatuloa HYKSistä Hyvinkään sairaanhoitoalueelle. Tämä ei kuitenkaan kasvata jäsenkuntatuloa vuoden 2015 toteumaan nähden, koska kyseessä on vain budjetin korjaus. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2014 TAE 2016 Tuotteistetut hoitopäivät 39 332 12 579 12 012 11 374-9,6 % -5,3 % NordDRG-tuotteet 51 389 50 009 50 849 50 351 0,7 % -1,0 % Avohoitokäynnit 172 977 147 376 151 983 148 202 0,6 % -2,5 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 0,1 % -1,7 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2014 TAE 2016 Oma palvelutuotanto 125 588 107 406 110 560 109 838 2,3 % -0,7 % Tuotteistetut hoitopäivät 17 059 6 281 5 943 5 745-8,5 % -3,3 % NordDRG-tuotteet 71 672 68 873 71 407 70 543 2,4 % -1,2 % Avohoitokäynnit 36 857 32 253 33 210 33 550 4,0 % 1,0 % Muu palvelutuotanto 2 400 1 471 1 788 1 483 0,8 % -17,0 % Ostopalvelut 2 395 1 471 1 788 1 483 0,8 % -17,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 5 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -4 572 14-2 161-100,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 123 415 108 891 110 187 111 321 2,2 % 1,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) 4 677 4 716 4 382 4 789 1,6 % 9,3 % KAIKKI YHTEENSÄ 128 093 113 607 114 569 116 110 2,2 % 1,3 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 2.4.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2014 TAE 2016 Tuotteistetut hoitopäivät 39 979 12 642 12 053 11 392-9,9 % -5,5 % NordDRG-tuotteet 52 685 50 976 52 277 52 194 2,4 % -0,2 % Avohoitokäynnit 176 270 149 365 154 887 151 829 1,6 % -2,0 % Siirtoviivehoitopäivät 362 0 77 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 31 334 31 632 30 390 31 000-2,0 % 2,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,4 % -0,9 % 23

TA 2016 Hyvinkään sairaanhoitoalue Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 TAE 2016 Oma palvelutuotanto 133 382 114 105 118 104 118 213 3,6 % 0,1 % Tuotteistetut hoitopäivät 17 546 6 311 5 963 5 754-8,8 % -3,5 % NordDRG-tuotteet 73 235 70 113 73 582 72 970 4,1 % -0,8 % Avohoitokäynnit 37 657 32 727 33 961 34 394 5,1 % 1,3 % Siirtoviivehoitopäivät 217 0 46 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 4 728 4 953 4 552 5 095 2,9 % 11,9 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 2 450 1 503 1 823 1 538 2,3 % -15,7 % Ostopalvelut 2 445 1 503 1 823 1 538 2,3 % -15,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 5 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 0 0,0 % -100,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -4 548 14-2 160-100,0 % -100,0 % YHTEENSÄ 131 284 115 621 117 767 119 751 3,6 % 1,7 % Josta: 0,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) 4 677 4 716 4 382 4 789 1,6 % 9,3 % Myynti muille maksajille 3 191 2 015 3 199 3 641 80,7 % 13,8 % Myynti erityisvastuualueelle 365 21 54 99 376,2 % 82,6 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 2.4.3 Ensihoito Ensihoidon järjestämisessä ei ole muutoksia vuonna 2016, kumppanuus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa jatkuu. Kustannukset jaetaan kunnille aikaisemman mallin mukaan, 70% väestön ja 30% toteutuneiden tehtävien suhteessa. Kuntien maksamien ensihoidon maksujen lisäksi ensihoidosta saadaan maksutuottoja, joiden arvioidaan hiukan nousevan Kelan korvausperusteissa tapahtuneiden muutosten myötä. Jäsenkuntien maksuosuus asukasta kohden nousee keskimäärin n. 0,40 euroa (1,2%) vuoteen 2015 verrattuna. Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Yhteensä Väkiluku 1.1.2015 46 366 40 390 20 621 41 577 38 198 187 152 25 % 22 % 11 % 22 % 20 % 100 % Hätäkeskuksen tehtävät lkm 2014 5 137 4 049 1 951 3 406 3 025 17 568 29 % 23 % 11 % 19 % 17 % 100 % Ensihoidon kustannukset yht. / kunta 1 587 600 1 338 800 671 500 1 299 000 1 182 700 6 079 600 Ensihoidon kulut euroa / asukas 34,2 33,1 32,6 31,2 31,0 32,5 2.5 TALOUS Toimintakuluissa jonkin verran hankaluuksia aiheuttaa se, että konsernin sisäiset erät kasvavat joiltakin osin ennakoitua enemmän. Kaikkia sisäisiä eriä ei ole pystytty budjetoimaan sisäisten toimijoiden tarjousten mukaisesti. Talousarvioesitykseen sisältyvillä sopeuttamistoimenpiteillä ja muilla kehittämistoimenpiteillä pyritään edesauttamaan tuottavuustavoitteen saavuttamista. Toimenpiteitä tarkennetaan ja seurataan talousarviovuoden aikana. 24

TA 2016 Hyvinkään sairaanhoitoalue Talousarvioesitys päätyy 0-tulokseen. Sen saavuttaminen edellyttää määrätietoista johtamista sekä onnistumista henkilöstön sitouttamisessa. Psykiatrian tulosyksikön budjetin korjaus (520 teur) nostaa sekä toimintatuottojen että kulujen määrää suhteessa talousarvioon 2015. Vuoden 2015 toteumaan ja ennusteeseen nähden tästä siirrosta ei kuitenkaan aiheudu muutosta. 2.5.1 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TAE 2016 ENN15 TA15 TP14 Toimintatuotot 145 860 131 706 133 369 134 987 1,2 % 2,5 % -7,5 % joista jäsenkuntien maksuosuus 123 416 108 891 110 187 111 321 1,0 % 2,2 % -9,8 % Toimintakulut 153 310 130 300 131 932 133 564 1,2 % 2,5 % -12,9 % Toimintakate -7 450 1 406 1 436 1 423-1,0 % 1,2 % -119,1 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 0 0 0 0-100,0 % 0,0 % -100,0 % Vuosikate -7 450 1 406 1 436 1 423-1,0 % 1,2 % -119,1 % Poistot ja arvonalentumiset 1 456 1 406 1 367 1 423 4,1 % 1,2 % -2,3 % Tilikauden tulos -8 906 0 70 0-100,0 % -79,8 % -100,0 % Talousarvio 2015 Ennuste 2015 (9+3) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste 2015 131 706 133 369 Psykiatrian budjettikorjaus 520 0,4 % 0,0 % Toiminnalliset muutokset 743 0,6 % 743,0 0,6 % Kustannustaso, väestö, tuottavuustavoite 1 167 0,9 % 168,0 0,1 % Siirtokuljetukset 357 0,3 % 357,0 0,3 % Kellokosken psyk. päivystys 340 0,3 % 0,0 0,0 % Muut erät 154 0,1 % 350,0 0,3 % Talousarvio 2016 134 987 2,5 % 134 987 1,2 % Talousarvio 2015 Ennuste 2015 (9+3) Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste 2015 131 706 133 299 Psykiatrian budjettikorjaus 520 0,4 % 0,0 % Toiminnalliset muutokset 743 0,6 % 743,0 0,6 % Kustannustaso, väestö, tuottavuustavoite 1 167 0,9 % 168,0 0,1 % Siirtokuljetukset 396 0,3 % 396,0 0,3 % Kellokosken psyk. päivystys 340 0,3 % 0,0 0,0 % Muut erät 115 0,1 % 381,0 0,3 % Talousarvio 2016 134 987 2,5 % 134 987 1,3 % 2.5.2 Sitovat nettokulut Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TAE 2016 25 ENN15 TA15 TP14 Toiminnan kulut 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muut myyntitulot 437 460 917 440-52,0 % -4,3 % 0,8 % Maksutuotot 6 973 7 455 7 600 7 704 1,4 % 3,3 % 10,5 % Tuet ja avustukset 123 0 70 0-100,0 % 0,0 % -100,0 % Muut toimintatuotot + EVO 968 1 040 805 773-4,0 % -25,7 % -20,2 % Korkotuotot 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut 146 266 122 751 123 907 126 069 1,7 % 2,7 % -13,8 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 13 943 13 860 13 790 14 748 6,9 % 6,4 % 5,8 % Sitovat nettokulut 132 323 108 891 110 117 111 321 1,1 % 2,2 % -15,9 %

2.6 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 2.6.1 Henkilöstösuunnitelma TA 2016 Hyvinkään sairaanhoitoalue Vuoden 2013 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyi sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat päivitetään osana vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa muuttuvien toiminnan ja hoitokäytäntöjen edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakennesuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. Henkilöstöjohtamisen painopisteet tulevat olemaan henkilöstöresurssien oikea ja kustannustehokas kohdentaminen erikoisairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kehittyvien palvelutoimintojen mukaisesti. Henkilöstöjohtamisen toimenpiteinä ovat osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen vaikeasti rekrytoitavissa ryhmissä, kuten lääkärit ja erityistyöntekijät. Resurssisuunnittelun osaamisen kehittämisen pääpaino on eri ammattiryhmien tehtäväkuvien ja roolien uudelleen määrittäminen sekä työvuorosuunnittelun hallinta kustannustehokkuuden ja osaamisen yhdistelmänä. Johtamistyössä keskitytään lähiesimiestyön kehittämiseen eri ammattiryhmissä lean -ja valmentavan johtamisotteen avulla. Henkilöstöjohtamisen tavoitteena 2016 on ammattimaisesti johdetut terveet ja oppivat työyhteisöt, joissa on motivoinut, osaava ja työhyvinvoiva henkilöstö. 2.6.2 Osaamisen kehittämissuunnitelma Osaamisen kehittämissuunnitelma vastaa henkilöstörakennesuunnitelmaan ammatillista ja johtamisosaamista lisäämällä niin, että ydintoimintojen vaikuttavuus ja laatu kehittyvät määritettyjen ohjauskorttimittareiden mukaisesti. Alueella toteutetaan uusia tarkoituksenmukaisia tehtävänsiirtoja ammattiryhmien välillä sekä lisätään sähköistä asiointia. Osaamisen kehittämissuunnitelma vastaa alueellisen palvelutoiminnan muutostarpeisiin. Osaamisalueet Osaamisvajeet Vastuuhenkilöt Toimenpiteet 2016 Ammatillisen osaamisen kehittäminen ydintoiminnoissa ja toiminnan vaikuttavuus - Eläköitymisen, muun vaihtuvuuden tuomat vajeet perustoiminnoissa - Moniosaaminen Tyj, vaj, orp, koulutussuunn. henkilöstöp. -Koulutussuunnittelu - Sisäisten sijaisten käyttö - Seuraajasuunnittelu, kehityskeskustelut ja osaamiskartoitus - Perehdytys ja työnkierto - Oppilaitosyhteistyö Toimenpiteet 2017-2018 Ennakoitava SOTE Johtaminen- ja esimiestyö - Kustannustietoisuus Esimiehet, -Tiedolla johtaminen koulutussuunn. - Lean henkilöstöp. - Muutosjohtaminen - Työhyvinvoinnin johtaminen valmentavalla otteella - Koulutustarjottimet eri Ennakoitava SOTE johtamistehtäviin - Lean-osaamisen vahvistaminen - Total-koulutus/ kustannustenhallinta - Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen (tytasot) Sähköinen asiointi ja tietojärjestelmät - Uusien ohjelmaversioiden hallinta (Kanta,Harppi/ ohjelmistouudistukset) - Office-taidot Tyj, orp, koulutussuunn. henkilöstöp. - Koulutukset Ennakoitava SOTE - Toimintaan vaikuttavat prosessit kuvattu alueella Hoitajavastaanottotoiminta/tehtävän siirrot - Alueellinen toimintamalli - Yksikkökohtaiset tarpeet tunnistettu Orp, vaj, oh, koulutussuunn. henkilöstöp. - Alueellinen toimintamalli laadittu - Yksikkökohtaiset tarpeet tunnistettu ja koulutusohjelmat laadittu Ennakoitava SOTE 26

2.6.3 Henkilöstörakennesuunnitelma TA 2016 Hyvinkään sairaanhoitoalue Henkilöstörakennesuunnitelmassa vastataan alueellisen terveydenhuollon palvelutoiminnan muutokseen jota mallinnetaan ja toteutetaan erikoissairaanhoidon- ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Rakennesuunnitelmaan vaikuttavat sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset, joita on kuvattu tässä asiakirjassa aikaisemmin. Henkilöstörakennesuunnitelman kustannusvaikutukset näkyvät TA:n numeerisessa osiossa, htv/määrä taulukoissa sekä alueen tuottavuusohjelmassa. Yksittäisiin ammattiryhmiin koskeva rakennesuunnittelu avautuu yksiköiden käyttösuunnitelmien kautta. Henkilöstörakenteen muutostarve Henkilötyöntuottavuuden kehittäminen/ Henkilöstörakenteen optimointi Vuodeosastotyössä/pkl-työssä (2016) Toimenpiteet 2016, 2017 ja 2018 Vastuuhenkilöt Kustannus-vaikutukset - Resurssilaskelmien ja tehtävien kehittäminen - II-asteen koulutetut - Ulkoistettu, keskitetty työvoima, muu työvoima - Työnjaon uudistaminen - Sähköinen asiointi Tyj, orp, oht, henkilöstöp., kehittämisp. Vinkanharju A, Samostyöryhmät Henkilöstön joustava käyttö/sisäinen liikkuvuus (2016) Sihteeritoiminnan alueellinen keskittäminen (2016) Alueellisen päivystys- ja akuuttitoiminnan kehittäminen (2016-2017) - Toimintamallin tarkentaminen ja käyttöönotto - Työvuorosuunnittelun kehittäminen vs kustannustehokkuus - Vuosilomasuunnittelun tehokkuus alueellisesti -Toimintamallin sopiminen ja jalkauttaminen - Henkilöstötarpeen laskenta ja sijoittelu prosesseittan/toiminnoittain - Lasten päivystys Tyj, orp, oht, henkilöstöp., Samostyöryhmät Tyj, orp, henkilöstöp., lähiesimiehet Tyj, vaj, orp, Samostyöryhmät Perustehtävää nopeuttavat toiminnot (tukipalveluiden rooli) (2016-2017) Avopalveluiden ja pth yhteistyön alueellinen kehittyminen (2016-17) -Tukipalvelutehtävien edelleen irrottaminen sairaanhoidollisista töistä. -Alueellinen päihde- ja mielenterveyspalvelujen uudistamishanke (HOPO) 2015-16. Orp, Kulmala P. Vinkanharju A, Samos-työryhmät Sailas E, Syvänen S, PHT-edustus, Valli M., Samos-työryhmät Kuntoutus- ja erityistyöntekijöiden tehtävät prosesseissa ja uudistuvat alueelliset toimintamallit pth:n kanssa (2016-2017) - Psykiatrian ja somatiikan resurssilaskenta ja toimintamallien määrittäminen Sailas E, Syvänen S, Palamaa S, Valli M. Samos-työryhmät 2.6.4 Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Sairaanhoitoalueen henkilöstömäärän sekä henkilötyövuosien keskeiset muutokset syntyvät alueellisten akuuttitoimintojen kuten päivystys ja ensihoidon ja näiden myötä akuuttivuodeosastohoidon lisääntymisestä. Alueellisen akuuttitoimintojen kotiin vietävien 24/7 palvelujen kehittämiseen liittyy kuntien kiireelliset siirtokuljetuksen siirtyminen sairaanhoitoalueen ensihoidon tehtäväksi syksyllä 2016, mikä tulee nostamaan ensihoitajien määrä. 27

TA 2016 Hyvinkään sairaanhoitoalue Alueellisen sekä sairaalan sisäisessä kehittämistyössä painopisteinä ovat potilasprosessien uudelleen ryhmittely ja ajattelu, jossa pääpaino geneeristen vuodeosasto-ja poliklinikkaprosessien uudistaminen sisältäen henkilöstörakenteen ja osaamisen suunnittelun. Kuntoutustoiminnan ja psykiatrian päihde-ja mielenterveyspalveluiden hankkeiden toiminnallistaminen tuo tehokkuutta osaamisen kohdentamisessa ja poistaa resurssien päällekkäisyyttä. Henkilömäärä TP 2014 TAE 2016 Hoitohenkilökunta 904 858 875 892 4,0 % 1,9 % Lääkärit 198 196 186 190-3,1 % 2,2 % Muu henkilökunta 153 134 131 132-1,5 % 0,8 % Erityistyöntekijät 75 52 48 49-5,8 % 2,1 % YHTEENSÄ 1 330 1 240 1 240 1 263 1,9 % 1,9 % Henkilötyövuodet TP 2014 TAE 2016 Hoitohenkilökunta 688 684 692 699 2,2 % 1,1 % Lääkärit 167 159 150 154-2,9 % 2,8 % Muu henkilökunta 127 122 122 121-0,9 % -0,5 % Erityistyöntekijät 52 35 34 34-3,9 % -0,5 % YHTEENSÄ 1 034 1 001 998 1 009 0,8 % 1,1 % 28

TA 2016 Lohjan sairaanhoitoalue 3 LOHJAN SAIRAANHOITOALUE 3.1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT 3.1.1 Talouden tunnusluvut 3.1.2 Sitovat tavoitteet Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2014 TAE 2016 - Jäsenkuntien maksuosuus 69,4 69,4 72,7 69,7 0,4 % -4,2 % - Ulkoinen myynti 7,4 9,1 9,8 7,4 % 0,0 % Toimintatuotot yhteensä 76,8 78,5 82,3 84,0 7,0 % 2,0 % Toimintakulut 76,1 77,9 82,0 83,3 7,0 % 1,7 % Poistot 0,6 0,6 0,7 0,7 5,7 % -0,8 % Tilikauden tulos 0,0 0,0 1,7 0,0 0,0 % -100,0 % Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TAE 2016 Tilikauden tulos *) 1 669 0 376 0 0,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,7 % 13,3 % 13,3 % Sitovat nettokulut 69 371 69 376 72 274 69 655 0,4 % -3,6 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. 3.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Edellisen hallituskauden aikainen sote-uudistus kaatui alkuvuodesta 2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on tavoite, jonka mukaan, vuoden 2019 alusta alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen perustuu itsehallintoalueisiin ja siirtyy pois kunnilta ja kuntayhtymiltä. Lainsäädännön valmistelu on sen verran alkuvaiheessa, että asia ei vaikuta vuoden 2016 toiminnan suunnitteluun sairaanhoitoalueella. Sairaanhoitoalueen keskeinen toimintaperiaate on yhteistyö kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Yhteistyöfoorumeiden (mm. Hiiden Terryryhmä ja sujuvan jatkohoidon järjestämis- ja seurantaryhmä ja Hiiden hoitotyön kehittäjät) toiminta jatkuu aktiivisena. Sairaanhoitoalueen palvelujen kysynnän lisäys vuonna 2015 ja sen johdosta tuotannon lisäys vuoteen 2014 verrattuna on ollut merkittävää. Tämä koskee kaikkia somatiikan keskeisiä suoritelajeja ja painottuu erityisesti DRG-tuotteisiin ja siinä mm. leikkaustoimintaan. Vilkkaan toiminnan arvioidaan jatkuvan vuoden 2016 aikana samalla tasolla. Vaihtuviin tietojärjestelmiin valmistautumisen arvioidaan sitovan jonkin verran henkilöresursseja ja osaltaan heikentävän tuottavuutta toimintavuoden aikana. Sairaanhoitoalueen väestön määrä kasvaa vajaalla prosentilla, mutta yli 65-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus lisääntyy huomattavasti enemmän. Tämä merkitsee lisääntyvää palvelutarvetta ja kustannuksia erityisesti sekä medisiinisillä- ja operatiivisilla erikoisaloilla että päivystyksessä. 29

TA 2016 Lohjan sairaanhoitoalue VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö 31.12.2014 2015 ENN Muutos 2015 enn/ 2016 enn Muutos -% HYKS-sairaanhoitoalue 1 179 955 1 183 739 1 196 231 12 492 1,1 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue 43 255 44 193 44 292 99 0,2 % Lohjan sairaanhoitoalue 91 795 94 784 95 681 897 0,9 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 187 152 189 099 190 722 1 623 0,9 % Porvoon sairaanhoitoalue 97 233 98 287 98 939 652 0,7 % HUS yhteensä 1 599 390 1 610 102 1 625 865 15 763 1,0 % Lohjan sairaanhoitoalue LOHJA SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö 31.12.2014 2015 ENN 2016 ENN Muutos 2015 enn/ 2016 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat 17 070 18 022 18 125 103 0,6 % 15-44 vuotiaat 31 218 32 035 32 132 97 0,3 % 45-64 vuotiaat 26 520 26 739 26 737-2 0,0 % 65-74 vuotiaat 10 266 11 034 11 302 268 2,4 % 75+ vuotiaat 6 721 6 954 7 385 431 6,2 % HUS yhteensä 91 795 94 784 95 681 897 0,9 % 3.2.1 Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Yhteispäivystys käynnistyi 1.9.2015 ja sen kehittämistä jatketaan koko toimintavuosi 2016. Päivystystoiminnan eri prosesseja yhdistetään mm. potilaan kiireellisyysluokituksen yhteisen triagen ja yhden potilastietojärjestelmän käyttöönoton kautta. Ns. yleislääketieteen päivystys (sekä lääkärit että hoitohenkilökunta) on aikanaan ulkoistettu tuottajana Mehiläinen Oy (ent. Mediverkko Terveyspalvelut Oy). Lohjan kaupungin alaisuudessa oleva sopimus on voimassa kevääseen 2017 asti. Erikoissairaanhoidon lääkärit ja henkilökunta ovat sairaanhoitoalueen omia. Tämä eri organisaatioiden henkilökunnan työn toiminnallinen yhteensovittaminen on yksi toiminnan painopistealue. Toimintavuoden aikana toteutetaan osasto 2 II-vaiheen peruskorjaus. Samassa yhteydessä toteutetaan kaikkia kerroksia koskeva linjasaneeraus. Tämä vaikeuttaa toimintaa useissa yksiköissä. Paloniemen sairaalan valmistuttuaan korvaavan psykiatrian uudisrakennuksen rakennustöiden arvioidaan käynnistyvän kevään 2016 aikana. Psykiatrian avohoitoistamista jatketaan mm. sulkemalla vuoden 2016 alusta yksi aikuispsykiatrinen vuodeosasto (vanhuspsykiatria) Paloniemen sairaalasta. Henkilökuntaresurssit sopeutetaan vastaamaan muutosta. Nuorisopsykiatrian avohoitoa vahvistetaan HUS-tasoisten linjausten mukaisesti. Samalla Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue vähentää ao. vuodeosastohoitokapasiteettia. Kotisairaalahanketta valmistellaan yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Toiminta voidaan käynnistää, mikäli erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon resursseja voidaan muualta vastaavasti vähentää. Ensihoidon nykyisen palveluntuottajan (Vihdin Sairaankuljetus Oy) kanssa tehty sopimus päättyy 31.12.2017. Tuleva palvelun järjestämis- ja tuottamistapa valmistellaan päätettäväksi toimintavuoden alussa, jotta jää riittävä aika toiminnan järjestelyihin. 30

TA 2016 Lohjan sairaanhoitoalue 3.2.2 Keskeiset budjettioletukset Vuoden 2016 toiminta- ja taloussuunnitelma pohjautuu sairaanhoitopiirin hallituksen keväällä vahvistamaan erittäin tiukkaan tuloraamiin, jonka perusteella Lohjan sairaanhoitoalueen kuntalaskutettavat tulot kasvavat vuoden 2015 talousarvioon verrattuna vain vajaa puoli prosenttiyksikköä. Kuluvan vuoden ennusteen mukaan vuoden 2015 tuloraami ylittyy rajusta palvelukysynnän kasvusta johtuen useilla prosenttiyksiköillä. Kuluvan vuoden suoritetuotannon tason odotetaan jatkuvan ja jopa ylittyvän vuonna 2016. HYKS-sairaanhoitoalueen ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden palvelukysynnän ennakoidaan ylittävän kuntatuloihin sisältyvät varaukset kuten aikaisempinakin vuosina. Resurssit palvelutuotannon toteuttamiseksi sisältyvät kulubudjettiin. Toimintatuottojen ja toimintakulujen loppusummia nostavat yhteispäivystyksen koko vuoden toimintaluvut sekä ensihoidon loppusopimuskautta koskeva kustannusvaraus. Erikoissairaanhoidon kustannukset on mitoitettu mahdollisimman realistiselle tasolle arvioidun suoritemäärän perusteella käyttäen vertailukohtana vuoden 2015 toteumalukuja. Henkilöstöresurssien ja henkilöstökustannusten suunnitelmiin sisältyy 1,8 %:n tuottavuustavoite ja laajenevien toimintojen uudet resurssit. Toimintakuluissa on huomioitu kuntayhtymän johtoryhmän 27.10.2015 tekemät muutokset. Sisäisiin palveluostoihin on myös sisällytetty palvelu- ja materiaalimenojen vähentymistavoitetta. Sisäisten palveluntuottajien tarjoukset on laadittu vuoden 2015 ja tulevan suunnitelmavuoden kysynnän pohjalta ja keinoja ostojen vähentämiseksi etsitään yhdessä liikelaitosten kanssa. Suurin vaikutus tarvittavien henkilöstöresurssien määrään ja sisäisiin ostoihin on sairaanhoitoalueen ydintoiminnan volyymilla. Siihen vaikuttaminen edellyttää koko sairaanhoitopiiritason linjapäätöksiä. Osasto 2 peruskorjauksen yhteydessä toteutetaan vuodeosastotornin kaikkia kerroksia koskeva nousuviemärien saneeraus, joka merkitsee toimintojen siirtoja vuoden 2016 kuluessa. Väistöjärjestelyt ja toimintojen siirrot tulevat väistämättä vaikuttamaan somaattisen toiminnan palvelutuotantoon ja sen kustannuksiin. 31

TA 2016 Lohjan sairaanhoitoalue 3.3 TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGISET AVAINTAVOITTEET 3.3.1 Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 1. Potilaan hoito on oikea-aikaista 1a. Palvelujen saatavuus, Hoidon toteutumisaika hoitopäätöksestä luettuna, kaikki potilaat 1b. Hoidon aloitus/ensikäynti lähetteen käsittelystä, hoidetutu potilaat Elektiivinen vuodeosastotoiminta 2016: < 5 kk, 93 % /87,7% 2015) Elektiivinen polikliininen toiminta 2016: < 10 viikkoa, 90% (77,1 % 2015) toteutuu 10/12 kuukautena 1c. Potilaan läpimeno päivystyksessä, kaikki potilaat Päivystys 90 % potilaista, läpimeno alle 8 tuntia toteutuu 10/12 kuukautena 1d. Vuodeosastopotilaan kotiutuksen kellonaika ennen klo 13, 60 % potilaista toteutuu viimeistään kolmannesvuosimittauksessa Kuukausittain Kuukausittain Kuukausittain Kolmannes-vuosittain 2. Toiminta on laadukasta ja turvallista 1e. Vaikuttavuus 30 % hoitamiemme potilaiden hoidon vaikuttavuus mitataan 2a. Vuodeosastopotilaiden painehaavariskin arvioinnin Vuodeosastohoidossa olevat potilaat on arvioitu kattavauus painehaavariskin osalta 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Kolmannes-vuosittain Kolmannes-vuosittain 2b. Painehaavojen ilmaantuvuus hoidetuista potilaista 2c. Potilaiden kaatumisriskin arvioinnin kattavuus määriteltyjen potilasryhmien osalta Painehaavojen (aste 2) ilmaantuvuus on < 1,9 % hoidetuista potilaista (tehohoidon yksiköissä < 7 % hoidetuista potilaista) Potilaat ovat alkuseulottu kaatumisriskin osalta 80 %:sti ja riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu kaatumisriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Kolmannes-vuosittain 2d. Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden 2e. Vuodeosastopotilaiden vajaaravitsemusriskin arvioinnin kattavuus Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden on < 0,8 Vuodeosastohoidossa olevat potilaat on arvioitu alkuarviolla 80 %:sti ja alkuarviossa riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu vajaaravitsemusriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Kolmannes-vuosittain 2f. Sairaalakuolleisuus Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna Kolmannes-vuosittain 2f. 30 vrk kuolleisuus, Kuolleisuus (%) 30 vuorokauden Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna kuluessa sairaalahoidon päättymisestä 2h. 30 vrk suunnittelematon sairaalaan paluu, Paluut Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna 30 vuorokauden aikana osastohoidon päättymisen jälkeen (% jaksoista) 2i. Hoitoonsaapumisajan (viikonpäivän) vaikutus Vaihteluväli viikonpäivien välillä <5 %, Fosterdata hoitotuloksiin Kolmannes-vuosittain Kolmannes-vuosittain 2 x vuodessa 2j. Henkilökunnan influenssarokotekattavuus 2k. Käsihuuhteen kulutus > 90 % > 45 l/1000 hoitopäivää (YO-sairaaloiden keskiarvo 45) Kerran vuodessa suositellun rokotusajan päättyessä 2 x vuodessa 3. Päivystyspisteissä ja 3a. Päivystyspisteiden ja akuuttiosastojen akuuttiosastoilla otetaan käyttöön tarkistuslistan käyttö kotiutuksen tarkistuslista vuoden 2016 aikana 4. Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden nettolaskutus kasvaa 5. Potilaat suosittelevat HUS:ia hoitopaikkana 4a. Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden nettolaskutus (muualta HUS:iin tulleiden potilaiden laskutus HUS:sta muualle menneiden potilaiden laskutus) 5a. FFT (asiakastyytyväisyys-tutkimus, hoitopaikan suositteleminen) 5b. Yliopistosairaaloiden yhdessä laatimat asiakastyytyväisyyskysymykset (5 kpl) 6. Kaikkien jäsenkuntien kanssa 6a. Jäsenkuntakohtainen suunnitelma sekä on laadittu kirjallinen suunnitelma erikoislääkäri- ja erityistyöntekijäpanoksen toteutunut HUS:n erikoislääkäri- ja määrä erityistyöntekijäpanoksesta ja sen toteuma raportoidaan Tarkistuslista käyttöönotettu vuoden 2016 aikana Kolmannesvuosittain 5 milj. euroa Kuukausittain > 97 % potilaista suosittelee HUS:ia hoitopaikkana HUS on paras yliopistosairaaloiden välisessä vertailussa Kaikkien jäsenkuntien kanssa on laadittu kirjallinen suunnitelma 2016 loppuun mennessä ja vuoden 2016 toteuma raportoidaan Kolmannesvuosittain Vuositaso Vuositaso 32

TA 2016 Lohjan sairaanhoitoalue Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 7. Maine 7a. HUS:n suositteleminen työantajana 85% kyllä Vuositaso TOB kysymys; 39. Suosittelisitko ystävillesi tai tuttavillesi HUS:ia työnantajana? 8. Esimiestyö ja johtaminen 8a. Esimiesindeksi 3,9 Vuositaso 9.Urakehitys TOB kysymykset; 12. Esimieheni on tavoitteellinen johtaja 13. Esimieheni on oikeudenmukainen 14. Esimieheni on kannustava ja tukee tarvittaessa 15. Esimieheni antaa palautetta 16. Työyksikössäni huolehditaan työntekijöistä (esim. työntekijöiden terveys, turvallisuus) 17. Olen tyytyväinen työyksikköni / osastoni johtamiseen 9a. Ammatillinen itsetunto 4 Vuositaso 10. Jäsenkuntien deflatoidut asukaskohtaiset maksuosuudet eivät nouse vuoden 2015 tasosta 11. HUS sijoittuu kansallisessa vertailussa kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon TOB kysymykset; 26. Tietoni ja taitoni ovat riittäviä työtehtävieni hoitamiseen 27. Minulla on hyvät ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet työssäni 28. Olen ylpeä työstäni 10a. Jäsenkuntien yhteenlaskettu deflatoitu maksuosuus / asukas (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä) 11a. Jäsenkuntien yhteenlasketut erikoissairaanhoidon nettomenot / asukas 12. Tuottavuus paranee 12a. Tuottavuus; -Somatiikka; Deflatoitu DRG-pistekustannus (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä) -Psykiatria; Deflatoitu eur / hoidettu potilas 13. HUS:n hinnat ovat kilpailukykyiset 14. Elektiivisen ja päivystystoiminnan erillishinnoittelu 1.1.2017 alkaen 13a. Volyymituotteiden hintavertailu: yo-shp tuotekoriin sisältyvien tuotteiden hintakehitys 13b. Valittujen tuotteiden hinnastovertailu muihin vertailukelpoisiin toimijoihin verrattuna 14a. Elektiivisen vs. päivystystoiminnnan hinnoittelu (Päivystysyksiköillä omat palveluhinnat, mutta muiden yksiköiden palvelutuotteilla ei ole erillisiä päivystyshintoja. Leikkaustoimenpiteillä, kuvantamisja laboratoriotutkimuksilla on erilliset päivystyshinnat, jotka vaikuttavat potilaan hoidon kustannuksiin ja laukaisevat mahdollisesti suoriteperusteisen laskutuksen.) Ei nouse vuoden 2015 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan) Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon kansallisessa vertailussa Kuntayhtymätasolla 1,8 prosentin tuottavuuden parannus vuodesta 2015 -Deflatoidut hinnat laskevat tai pysyvät ennallaan verrattuna vuoden 2015 tasoon. HUS:n hinta on edullisin vähintään 25 % tuotekoriin sisältyvissä tuotteissa ja sen hinta on kallein korkeintaan 25 % tuotteista. -Valittujen avaintuotteiden välisuoritteisiin perustuvat tuotantokustannukset laskevat vähintään 5 % vuoden 2015 toteumaan verrattuna. Valmistellaan elektiivisen ja päivystystoiminnan erillishinnoittelu siten, että käyttöönotto 1.1.2017 Kuukausittain 12 kk rullaava toteuma Raportointi vuositasolla, kansallinen tilasto Eur / DRG-piste, kuukausittain Psykiatria kustannukset / hoidettu potilas, kuukausittain Vuositaso Kolmannesvuosittain Vuositaso 33

TA 2016 Lohjan sairaanhoitoalue 3.3.2 Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi ja talousarvioraamissa pysymiseksi TAVOITE TOIMENPIDE TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) HENKILÖSTÖ- VAIKUTUS (htv) Henkilöstökulujen vähentäminen - Avoimien vakanssien ja sijaisuuksien täyttämättä jättäminen - Ulkopuolisten sijaisten määrän vähentäminen toiminnan supistusaikoja lisäämällä Psyk: 188 Vakanssien määrän vähentäminen Työvuorosuunnittelun tehostaminen Lisätään koulutusta työvuorosuunnitteluun, tiukennetaan ja yhdenmukaistetaan ohjeistusta Suurempien kokonaisuuksien suunnittelu, ylitöiden vähentäminen Sijaisten hankintaan käytetyn ajan optimointi Käynnistetään toiminnallinen selvitys siitä, miten voidaan optimoida ulkopuolisten lyhytaikaisten Kliinisen lisätyön sijaisten vähentäminen käyttö ja Eri henkilöstöryhmien työaikojen yhteensovittaminen ja ajanvarauspoliklinikoiden työaikojen Keskitetymmän ja -ohjelmien sijaisten optimointi hankintaprosessin aikaan saaminen Etsitään taloudellisin vaihtoehto tarvittavan henkilötyöpanoksen hankkimiseen Käytössä olevien henkilöstöresurssien optimointi Meneillään olevan osastonsihteeriselvityksen avulla tehostetaan avustavien tehtävien suorittamista ja vapautetaan työaikaa hoitohenkilöstölle ja lääkäreille ilman, että vakanssimäärää lisätään Osastosihteerityön koordinointi Kustannusten vähentäminen Sairaansijojen vähentäminen lomaaikoina tai muina poikkeusaikoina Sairaansijojen tehokas ja optimaalinen käyttö Työsuhdematkaliput 10 34

TA 2016 Lohjan sairaanhoitoalue TAVOITE TOIMENPIDE TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) HENKILÖSTÖ- VAIKUTUS (htv) Potilaskutsujen lähettäminen e-kirjeenä Yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan kutsukirjeet ja niiden liitteet siten, että ne voidaan muuttaa sähköiseen muotoon ja vähentää potilaskutsujen manuaalista käsittelyä Ajanvaraus-ja kutsuprosessin tehostuminen Keskitetty jonojen hallinta Sisäisiin materiaali- ja palveluostoihin käytettyjen kulujen vähentäminen Matkakulujen vähentäminen 30%:lla vuoden 2015 toteutuneeseen tasoon verrattuna Päivystyskustannusten hallinta ja vähentäminen Työvoiman vuokrakulujen vähentäminen Ilmoittautumisprosessin läpikäynti ja yksinkertaistaminen sekä sähköisen ilmoittautumisen käyttöönotto Yhdistetään ja keskitetään sovittujen erikoisalojen jonojen hallinta ja vähennetään näin henkilöstöresurssitarvetta Selvitetään mahdollisuudet erityisen kalliden potilaiden hoitovastuun siirroitojen yhteydessä tulosalueiden välillä neuvotella myös siirtyvistä määrärahoista Lähetekäytäntöjen tarkastelu yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa Säännöllisin väliajoin pidetään liikelaistosten ja tytäryhtiöiden edustajien kanssa yhteispalavereja, joissa etsitään keinoja vaikuttaa kysyntään ja sitä kautta laskutukseen Asetetaan tiukkaan harkintaan osallistuminen erilaisiin kokouksiin ja kokoontumisiin. Suositaan sähköpostitse tapahtuvaa viestintää ja tiedonvälitystä. Otetaan käyttöön videoneuvottelukäytäntöjä kokoontumisissa Päivystysten aloitus- ja lopetusaikojen tarkka läpikäynti ja mahdollinen yhtenäistäminen Hengityshalvauspotilaan hoidon kotiuttaminen Osastonsihteerien ja hoitajien potilaiden ilmoittautumiseen käyttämän työajan vähentäminen 744 42 77 Koulutusmäärärahan leikkaus -15% Koulutusmäärärahan leikkaus suunnitellusta summasta 33 35

TA 2016 Lohjan sairaanhoitoalue TAVOITE TOIMENPIDE TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) HENKILÖSTÖ- VAIKUTUS (htv) Lehtitilausten vähentäminen - 30 % Tehtyjen lehtitilausten kriittinen tarkastelu ja tilausten peruutusarmaca. Farmaca Fennicoiden peruutus (saatavissa sähköisessä muodossa, lisäksi intran etusivulla linkki Lääketietokantaan) 10 Leikkaussalikapasiteetin käyttöasteen parantaminen Luodaan järjestelmä/käytännöt jonka avulla käyttöä seurataan ja ohjataan Yksityiskohtaisemmat tavoitteet tuottavuuden toiminnallistamiseksi tullaan tekemään tulosyksikkökohtaisten käyttösuunnitelmien valmistelun yhteydessä. 3.4 PALVELUTAVOITTEET Sairaanhoitoalueen palveluvalikoima on tarkoitus pitää nykyisellään. Toiminnan perustana on alueen väestön perustason erikoissairaanhoidon palvelutarpeiden tyydyttäminen sekä yhteistyö HYKS-sairaanhoitoalueen ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa. 3.4.1 Jäsenkuntien maksuosuus Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2014 TAE 2016 Tuotteistetut hoitopäivät 13 889 13 453 12 435 10 705-20,4 % -13,9 % NordDRG-tuotteet 31 687 30 712 33 963 32 576 6,1 % -4,1 % Avohoitokäynnit 94 970 96 895 100 189 100 844 4,1 % 0,7 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 2,9 % -3,7 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2014 TAE 2016 Oma palvelutuotanto 69 938 67 888 72 675 68 555 1,0 % -5,7 % Tuotteistetut hoitopäivät 7 948 8 020 7 567 6 696-16,5 % -11,5 % NordDRG-tuotteet 42 968 41 078 45 078 42 032 2,3 % -6,8 % Avohoitokäynnit 19 022 18 790 20 031 19 827 5,5 % -1,0 % Muu palvelutuotanto 1 756 1 488 1 271 1 100-26,1 % -13,5 % Ostopalvelut 1 652 1 338 1 256 1 096-18,1 % -12,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 104 150 15 4-97,1 % -71,0 % Palvelusetelit 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -2 323-1 296 0,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 69 371 69 376 72 651 69 655 0,4 % -4,1 % Muu myynti jäsenkunnille **) 101 1 480 1 261 4 891 230,5 % 288,0 % KAIKKI YHTEENSÄ 69 472 70 856 73 911 74 546 5,2 % 0,9 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja diagnoosipuutteellisten jaksotuksen **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 36

TA 2016 Lohjan sairaanhoitoalue 3.4.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Muiden maksajien osuudessa vakuutusyhtiöiden ja puolustusvoimien palveluostojen ennakoidaan lisääntyvän jonkin verran. HYKSin kliiniset palvelut Oy:llä ja potilaiden vapaalla liikkuvuudella ei juurikaan ole vaikutusta Lohjan sairaanhoitoalueen palvelukysyntään. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2014 TAE 2016 Tuotteistetut hoitopäivät 14 085 13 455 12 451 10 709-20,4 % -14,0 % NordDRG-tuotteet 32 376 31 297 34 700 33 300 6,4 % -4,0 % Avohoitokäynnit 96 369 98 192 101 743 102 436 4,3 % 0,7 % Siirtoviivehoitopäivät 169 49 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 8 493 7 531 29 489 247,2 % 291,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 1 599 1 676 4 720 195,2 % 181,6 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 18,5 % 13,7 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 TAE 2016 Oma palvelutuotanto 71 230 70 515 75 329 74 973 6,3 % -0,5 % Tuotteistetut hoitopäivät 8 054 8 021 7 576 6 698-16,5 % -11,6 % NordDRG-tuotteet 43 725 41 804 46 039 42 994 2,8 % -6,6 % Avohoitokäynnit 19 350 19 121 20 418 20 209 5,7 % -1,0 % Siirtoviivehoitopäivät 101 48 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 606 524 3 255 437,1 % 521,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 963 724 1 817 88,7 % 151,2 % Muu palvelutuotanto 1 753 1 488 1 275 1 104-25,8 % -13,4 % Ostopalvelut 1 647 1 338 1 258 1 099-17,8 % -12,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 104 150 15 4-97,1 % -71,0 % Palvelusetelit 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 2 2 0,0 % -100,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -2 318-1 208 0,0 % -100,0 % YHTEENSÄ 70 665 72 003 75 395 76 077 5,7 % 0,9 % Josta: 0,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) 101 1 480 1 261 4 891 230,5 % 288,0 % Myynti muille maksajille 1 193 1 147 1 484 1 531 33,4 % 3,1 % Myynti erityisvastuualueelle 12 8 12 15 91,9 % 23,6 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 3.4.3 Ensihoito Lohjan sairaanhoitoalueen sopimus Vihdin Sairaankuljetus Oy:n kanssa on voimassa vuoden 2017 loppuun. Kiinteän sopimushinnan kausi päättyy vuoden 2015 lopussa. Yrityksen kanssa neuvotellaan sopimuksen vuosikorvauksen tarkistuksista. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ostettavan ensivastetoiminnan kustannusten ei odoteta muuttuvan merkittävästi vuodesta 2015. Yhteistyösopimuksen mukaisesti Lohjan sairaanhoitoalue tuottaa ensihoidon vastuulääkärin sekä kenttäjohtoyksikön palveluja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle. Henkilöstökulujen arvioidaan kasvavan palkkaustasojen yhdenmukaistamisesta johtuen. 37

TA 2016 Lohjan sairaanhoitoalue Talousarviossa on varauduttu ensihoidon kustannusten nousuun vuosien 2014 ja 2015 tasosta. Asukaskohtaisten kustannusten arvioidaan lähenevän muiden pääkaupunkiseudun ulkopuolisten sairaanhoitoalueiden tasoa. Karkkila Lohja Siuntio Vihti Yhteensä Väkiluku 1.1.2015 8 977 47 624 6 199 28 995 91 795 10 % 52 % 7 % 32 % 100 % Ensihoidon kustannukset yht. / kunta 278 287 1 476 344 192 169 898 845 2 845 645 Ensihoidon kulut euroa / asukas 31,0 31,0 31,0 31,0 31,0 3.5 TALOUS Yhteispäivystys aloitti toimintansa syyskuun alussa 2015. Vuoden 2015 talousarvioon sisältyi neljän kuukauden toiminnan kustannukset. Vuodelle 2016 kohdistuu kuluja täydeltä toimintavuodelta; tämä nostaa kulutasoa edelliseen vuoteen verrattuna n. 3,7 milj. euroa. Kulujen kasvu kohdistuu lähes yksinomaan yleislääketieteen toiminnan henkilöstöpalvelujen hankintaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Palveluiden ostot kasvavat myös ensihoidossa, jossa kilpailutetun ostosopimuksen kiinteän hinnan kausi päättyy vuoden 2015 lopussa. Korvaustason nousuun on varauduttu vuoden 2016 talousarviossa. Henkilöstökulujen ennakoidaan kasvavan 1,8 %:n tuottavuustavoitteesta huolimatta, koska edellisenä vuonna alkaneen voimakkaan palvelujen kysynnän arvioidaan jatkuvan myös vuonna 2016. Kysyntää vastaavan palveluvolyymin toteuttamisen ennakoidaan vaativan vuoden 2015 tasoisen henkilötyöpanoksen. Konsernin sisäiset palvelujen ostot ja materiaalihankinnat ovat seurausta tuotantovolyymin tasosta. Liikelaitosten kanssa etsitään keinoja vaikuttaa kysynnän määrään ja sen myötä laskutukseen. Sisäisen kysynnän taso on mitoitettu haasteelliseksi, mutta se vastaa ennakoitua keskimääräistä palvelukysyntää ja henkilöstöresurssien tasoa. Yhtymän laskutus ja mm. tietohallinnon kulut on sisällytetty talousarvioon tehtyjen linjapäätösten mukaisina. 3.5.1 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TAE 2016 ENN15 TA15 TP14 Toimintatuotot 76 762 78 488 82 331 83 983 2,0 % 7,0 % 9,4 % joista jäsenkuntien maksuosuus 69 371 69 376 72 651 69 655-4,1 % 0,4 % 0,4 % Toimintakulut 76 115 77 874 81 300 83 334 2,5 % 7,0 % 9,5 % Toimintakate 647 615 1 031 650-37,0 % 5,7 % 0,4 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 0 0 0 0-100,0 % 0,0 % -100,0 % Vuosikate 647 615 1 031 650-37,0 % 5,7 % 0,4 % Poistot ja arvonalentumiset 647 615 655 650-0,7 % 5,7 % 0,4 % Tilikauden tulos 0 0 376 0-100,0 % -237,1 % 2922,2 % 38

TA 2016 Lohjan sairaanhoitoalue Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste 2015 78 488 82 331 Toiminnallinen muutos - Apotti 404 0,5 % 404 0,5 % Työnjaollinen muutos LUS -nuorisopsyk 200 0,3 % 200 0,2 % Työnjaollinen muutos LUS- Inkoon käyttö 20 0,0 % 20 0,0 % Jäsenkuntien lisääntynyt käyttö, joka puuttuu suunnitelmasta 2016-345 -0,4 % -3 641-4,4 % Ensihoito 482 0,6 % 398 0,5 % Muut palvelutulot 315 0,4 % 122 0,1 % Yle-päivystystoiminta (yht.päiv + päiv.os) 3 503 4,5 % 3 503 4,3 % Maksutuotot (yle-käynnit + hinnankorotus) 912 1,2 % 658 0,8 % Tuet ja avustukset -11 0,0 % Muut toimintatuotot 4 0,0 % -1 0,0 % Talousarvio 2016 (83 983) 83 983 7,0 % 83 983 2,0 % Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste 2015 78 488 81 955 Ensihoito 482 0,6 % 482,0 0,6 % Yle-päivystystoiminta (yht.päiv + päiv.os) 3 503 4,5 % 3 503,0 4,3 % Sisäiset ostot (lääkeostot, lab- ja kuvantamispalvelut, tarvikeostot) 1 318 1,7 % -948,0-1,2 % Nuorisopsykiatrian vahvistaminen 200 200,0 Sairaanhoidolliset palvelut (kriminaali- ja vaikeahoitosten potilaiden palvelut) -400-400,0 Lisääntynyt toiminta mm.henkilöstöresurssointi 127 0,2 % -946,0-1,2 % Avustukset (hh-potilaan erillissopimus) 265 0,3 % 136,5 0,2 % Talousarvio 2016 (83 983) 83 983 7,0 % 83 983 2,5 % 3.5.2 Sitovat nettokulut Talousarvio 2015 Ennuste 2015 (9+3) Talousarvio 2015 Ennuste 2015 (9+3) LOHJAN SAIRAANHOITOALUE 30.10.2015 Elo 2015 Sitovat nettokulut (1 000 euroa) KOKO VUOSI TP 2014 TAE 2016 ENN15 TA15 TP14 Toiminnan kulut 76 762 78 488 81 955 83 983 2,5 % 7,0 % 9,4 % Muut myyntitulot 368 420 446 51-88,6 % -87,9 % -86,1 % Maksutuotot 3 088 3 271 3 525 4 183 18,7 % 27,9 % 35,4 % Tuet ja avustukset 23 0 11 0-100,0 % 0,0 % -100,0 % Muut toimintatuotot + EVO 420 415 402 420 4,5 % 1,2 % 0,1 % Korkotuotot 0 0 0 0 #JAKO/0! 0,0 % #JAKO/0! Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 #JAKO/0! 0,0 % -100,0 % Toiminnan nettokulut 72 863 74 382 77 572 79 329 2,3 % 6,7 % 8,9 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 3 492 5 005 5 297 9 674 82,6 % 93,3 % 177,0 % Sitovat nettokulut 69 371 69 376 72 274 69 655-3,6 % 0,4 % 0,4 % 3.6 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 3.6.1 Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2013 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyy sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat päivitetään osana vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. 39

TA 2016 Lohjan sairaanhoitoalue Painopistealueita vuonna 2016 tulevat olemaan 1) Henkilöstön osaamisen optimaalinen kohdentaminen ja kehittäminen toiminnan muutoksien mukaisesti ja tulevia muutoksia ennakoiden huomioiden sisäisen liikkuvuuden ja työkierron tuomat mahdollisuudet. Tehtäväkuvia ja rooleja kehitetään vastaamaan tulevaisuuden muuttuvia palvelutarpeita. 2) Muutosjohtamisen ja tiedolla johtamisen kehittäminen. 3) Ennakoiva työhyvinvoinnin johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä ja talouden haasteissa. 3.6.2 Osaamisen kehittämissuunnitelma Osaamisalueet Osaamisvajeet Vastuuhenkilöt Toimenpiteet 2016 Johtamisen ja johtamiskulttuurin kehittäminen Ydintoiminnan kliinisen osaamisen kehittäminen 1. Muutosjohtaminen 2. T iedolla johtaminen 3. Lean-menetelmän hyödyntäminen 1. Tulosalueen johto 2. T ulosyksiköiden johto 3. Lähiesimiehet 1. T oiminnan 1. T ulosyksiköiden muutoksista aiheutuva johto osaamisvaje 2. Laadun ja 2. Näyttöön prosessien hallinnan perustuvien hyvien ryhmä/johtava lääkäri käytänteiden riittävä 3. Johtava ylihoitaja hyödyntäminen 3. Ikärakenteesta johtuva poistuma aiheuttaa osaamisvajetta Toimenpiteet 2017-2018 1. Johtoryhmätyöskentely T oimenpiteet 2. Avoin viestintä toiminnan muutosten muutoksista johtamisessa jatkuvat 3. HUS:n esimieskoulutus ja muu suunnitelmallisesti ja tarvittava johtamiskoulutus tulevia 4. T ulosalueen ydintoiminnan organisaatiomuutoksia uudelleenorganisoinnin jatkaminen mukaillen 5. Johtamisen arviointi TOBtulosten perusteella 6. HUS:n tietojärjestelmien systemaattisempi ja analyyttisempi käyttö 7. Systemaattinen hoitoisuustietojen hyödyntäminen 8. Ennakoiva työhyvinvoinnin johtaminen 9. Kehityskeskustelujen eri muodot 1. Henkilöstön suunnitelmallinen valmennus ja koulutus tulosyksikön tarpeisiin 2. PRM:n tavoitteen mukainen toiminta 3. Osastonsihteerityön koordinointi, uuden toimintamallin käyttöönotto 4. Suunnitelmallinen yhteistyö ammattikoulutuksen kanssa 5. Hoitajavastaanottotoiminnan edistäminen tuottavuutta lisäävin toimenpitein kokonaisuus huomioiden 6. Poistuvan henkilöstön osaamisen siirto 7. Henkilöstön osaamisen arviointi TOB-tulosten perusteella T oimenpiteet ydintoiminnan osaamisen kehittämisessä jatkuvat suunnitelmallisesti Osaamisalueet Osaamisvajeet Vastuuhenkilöt Toimenpiteet 2016 T ehokas ja tuottava ydintoiminta T aloudelliseen tilanteeseen reagointi Kustannustietoisuus 1. Tulosalueen johto 2. T ulosyksiköiden johto 3. Lähiesimiehet 1. Johtoryhmätyöskentely 2. T alouden ja toiminnan seurantapalaverit Toimenpiteet 2017-2018 T oimenpiteet tehokkaan ja tuottavan ydintoiminnan varmistamiseksi jatkuvat Kliinisen toiminnan dokumentointi 1. Lakien, säädösten ja ohjeistusten aktiivinen huomioiminen 2. Dokumentoinnin merkityksen korostaminen 3. Potilasnäkökulman huomiointi 1. Johtava lääkäri 2. Moniammatillinen työryhmä 3. HUS/Lsha hoitotyön kirjaamisen työryhmä 4. Lähiesimiehet 1. Kirjaamisen arviointi 2. HUS-Riskit ja Haipro käyttö kehittämiskohteina T oimenpiteet kliinisen toiminnan dokumentoinnin tehostamiseksi jatkuvat Kotisairaalahankkee n edellyttämä henkilöstön koulutus/valmennus Uusi toimintatapa (esh ja pth yhteistyö) T oimiva johto Kotisairaalatoiminnan käyttöönottosuunnitelma 40 Kotisairaalatoiminnan aloittaminen

TA 2016 Lohjan sairaanhoitoalue 3.6.3 Henkilöstörakennesuunnitelma Henkilöstörakenteen muutostarve Sisäisen sijaisjärjestelmän toiminnan kehittäminen Henkilöstöresurssien kohdentamisen tarkastelu Toimenpiteet 2016, 2017 ja 2018 Vastuuhenkilöt Kustannus-vaikutukset Sisäisen työnkierron kehittäminen T oimiva johto ja Vähentää sijaiskustannuksia lähiesimiehet oikein käytettynä 1. Psykiatrisen toiminnan 1. Toimiva johto Kustannusneutraali avohoitoistamiseen tarvittavat 2. Johtava ylihoitaja toimenpiteet 3. Ylihoitajat 2. Kliinisen ydintoiminnan 4. Hoitotyön tehtäväkuvien tarkastelu lähiesimiehet 3. Osastosihteerityön koordinointi/työnkierto 4. Henkilöstön tavoitteellinen sisäinen liikkuvuus PRM:n mukaisesti 5. T ehtävänimikkeiden toimenkuvien tarkastelu vastaamaan nykytoimintaa ja ennakoimaan tulevaa Henkilöstörakenteen muutostarve Poistuvan henkilöstön vakanssien tarkastelu Hoitajavastaanoton, laajennetun tehtäväkuvan ja tehtäväsiirtojen tarkastelu Kotisairaala-hankkeesta johtuva henkilöstön ja toiminnan tarkastelu suhteessa nykytoimintaan Toimenpiteet 2016, 2017 ja 2018 Vastuuhenkilöt Kustannus-vaikutukset 1. Vakanssin tarpeellisuuden harkinta 2. Vakanssinimikkeen muutostarpeen harkinta HUS jyl:n täsmentyvän ohjeen mukaiset toimenpiteet HUS T KK-hankkeen ehdotusten jatkovalmistelu 1. Toimiva johto 2. Johtava ylihoitaja 3. Ylihoitajat 4. Hoitotyön lähiesimiehet 1. Johtava ylihoitaja Lääkäreille ensihoitokäyntien 2. Ylihoitajat lisääntymisen mahdollisuus 3. ja/tai muuten vaativamman T ulosjohtajat/ylilääk toiminnan mahdollistaminen ärit T oimiva johto 1. Lähes kustannusneutraali 2. Sovittavien kustannusten puitteissa 3.6.4 Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Vuoden 2016 suunnitelmaan sisältyy syyskuussa 2015 Lohjan sairaanhoitoalueen toimintana käynnistynyt yhteispäivystys. Sen vaikutus oman palvelutuotannon henkilöstöresursseihin vuonna 2016 on yhteensä 3,4 henkilötyövuotta. Lisäksi yhteispäivystyksen yleislääketieteen päivystyspalvelut lisäävät vuokratyövoiman käyttöä 29,5 henkilötyövuodella. HUS psykiatrian tiekartan mukaisesti nuorisopsykiatrisen hoitojärjestelmää muutetaan avohoitopainotteiseksi. Tähän järjestelyyn liittyy kahden sairaanhoitoajan vakanssin siirto Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelta Lohjan sairaanhoitoalueelle sekä uuden lääkärivakanssin perustaminen. Lastenpsykiatriaa vahvistetaan toimintaterapeutilla, jolloin vastaavasti voidaan vähentää palvelujen ostoja. 41

TA 2016 Lohjan sairaanhoitoalue Henkilömäärä TP 2014 TAE 2016 Hoitohenkilökunta 512 528 519 518-1,9 % -0,2 % Lääkärit 92 101 99 96-5,0 % -3,0 % Muu henkilökunta 78 83 77 80-3,6 % 3,9 % Erityistyöntekijät 31 28 27 27-3,6 % 0,0 % YHTEENSÄ 713 740 722 721-2,6 % -0,1 % Henkilötyövuodet TP 2014 TAE 2016 Hoitohenkilökunta 414 404 414 410 1,5 % -1,0 % Lääkärit 86 82 86 83 1,5 % -3,5 % Muu henkilökunta 69 72 71 68-5,0 % -4,2 % Erityistyöntekijät 18 18 19 18-1,2 % -5,3 % YHTEENSÄ 587 575 590 579 0,6 % -1,9 % Yhteispäivystykseen liittyvät yleislääketieteen päivystyspalvelut lisäävät vuokratyövoiman käyttöä. Sopimus palvelutuottajan kanssa on voimassa maaliskuun 2017 loppuun. Lisäksi vuokratyövoimana hankitaan edelleen myös psykiatrian lääkäripalveluja. Palvelutarpeen odotetaan pysyvän ennallaan. Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina (HTV) (euroa) TAE 2016 (HTV) TAE 2016 (euroa) (euroa) (HTV) Hoitohenkilökunta 4,1 31,2 0,0 % -100,0 % Lääkärit 8 8,5 0,0 % -100,0 % Muu henkilökunta 1 0,0 % -100,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 12,1 825 000 40,7 3 370 000 42

TA 2016 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 4 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE 4.1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT 4.1.1 Talouden tunnusluvut 4.1.2 Sitovat tavoitteet Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2014 TAE 2016 - Jäsenkuntien maksuosuus 36,6 37,4 38,0 37,6 0,4 % -1,1 % - Ulkoinen myynti 7,6 7,0 7,4 7,2 2,7 % -3,7 % Toimintatuotot yhteensä 44,2 44,4 45,4 44,7 0,8 % -1,5 % Toimintakulut 43,9 45,5 45,5 46,2 1,4 % 1,4 % Poistot 0,3 0,4 0,4 0,4 6,6 % -5,0 % Tilikauden tulos 0,0-1,5-0,5-1,8 20,7 % 263,4 % Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TAE 2016 Tilikauden tulos *) 1 601-1500 25-1 810 20,7 % -213,1 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 0,6 % 0,4 % 0,4 % 1,5 % 275,0 % 150,0 % Sitovat nettokulut 36 588 38 919 38 501 39 392 1,2 % 7,7 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. 4.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen väestö on muiden HUS:n sairaanhoitoalueiden väestöä iäkkäämpää. 75 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien osuus on LUSA:lla 10,4 % ja koko HUS:n alueella 6,4 % (31.12.2014). Sen vuoksi 75 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrän ennustetaan kasvavan Länsi-Uudellamaalla muita sairaanhoitoalueita vähemmän (LUSA 3,7 %, HUS 5,7 %). Väestömäärän kasvu ei ole alueella suurta. Väestö 31.12.2014 2015 ENN 2016 ENN Muutos 2015 enn/ 2016 enn Muutos -% VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS HYKS-sairaanhoitoalue 1 179 955 1 183 739 1 196 231 12 492 1,1 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue 43 255 44 193 44 292 99 0,2 % Lohjan sairaanhoitoalue 91 795 94 784 95 681 897 0,9 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 187 152 189 099 190 722 1 623 0,9 % Porvoon sairaanhoitoalue 97 233 98 287 98 939 652 0,7 % HUS yhteensä 1 599 390 1 610 102 1 625 865 15 763 1,0 % 43

TA 2016 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö 31.12.2014 2015 ENN 2016 ENN Muutos 2015 enn/ 2016 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat 6 682 7 063 7 082 19 0,3 % 15-44 vuotiaat 13 645 13 791 13 713-78 -0,6 % 45-64 vuotiaat 12 394 12 464 12 368-96 -0,8 % 65-74 vuotiaat 6 056 6 314 6 399 85 1,3 % 75+ vuotiaat 4 478 4 561 4 730 169 3,7 % HUS yhteensä 43 255 44 193 44 292 99 0,2 % 4.2.1 Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Sairaanhoitoalueen toimintaan on tehty viime vuosina suuria muutoksia. Muutokset eivät ole olleet pelkästään pahaksi; sairaanhoitoalueella nyt jäljellä oleva toiminta on elinvoimaista. Sairaanhoitoalue voi tarjota alueen väestölle perustason erikoissairaanhoitoa. Sairaanhoitoalue on yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa päättänyt vuonna 2015 suurista toimintaa ja tilojen käyttöä koskevista muutoksista. NaLa-osasto on lakkautettu ja sen tiloihin sijoitetaan Tammisaaren terveysasema joulukuussa 2015. Terveysaseman muutto sairaalaan tuo synergiaa ja lisää yhteistyötä Raaseporin kaupungin kanssa. Sairaanhoitoalueella ei ole enää varsinaista lastenosastoa yöpymismahdollisuuksineen eikä myöskään lastentautien päivystystä. Lastenpoliklinikkaa sitä vastoin on vahvistettu Lohjan sairaanhoitoalueen lääkäreillä, ja Lohjan sairaala puolestaan on saanut Länsi-Uudeltamaalta yhden lastenlääkärin viran. Kun Tammisaaren terveysasema muuttaa sairaalan tiloihin, muuttuu yhteispäivystys Raaseporin kaupungin aiemman toimenpideohjelman mukaisesti kaupungin osalta ympärivuorokautiseksi 2.11.2015 lukien. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue on jo usean vuoden ajan vastannut Hangon, Inkoon ja Raaseporin osalta päivystyksestä maanantaista torstaihin klo 16.00-08.00, viikonloppuisin ja arkipyhinä perjantaista/aatosta klo 16.00 maanantaihin/ensimmäiseen arkipäivään klo 08.00. Virka-aikana kunnat vastaavat itse yleislääketieteen päivystyksestä. Yhteispäivystyksen kehittämistä jatketaan vuonna 2016. Vuonna 2016 päiväkirurgista toimintaa vahvistetaan ns. 23 tunnin kirurgialla, joka tarkoittaa sitä, että potilas kotiutetaan toimenpiteen jälkeen 23 tunnin kuluessa. Psykiatriassa on tapahtunut suuria muutoksia vuosina 2010-2015. Vuonna 2016 muutokset jatkuvat ja tällöin kyse on lähinnä LUSA:n nuorisopsykiatrian osastosta. Toiminnasta tulee avohoitopainotteisempaa ja kesän 2016 jälkeen osastosta tehdään nelipaikkainen viikkoosasto. Tällä hetkellä sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian osastolla hoidetaan paljon Lohjan alueen nuoria. Kun toiminnasta tulee avohoitopainotteisempaa, ei lohjalaisia nuoria hoideta enää LUSA:lla yhtä paljon kuin ennen. Sillä on myös taloudellisia seurauksia. Jo vuodenvaihteessa 2015-2016 sairaanhoitoalueelta siirretään kaksi budjetoimatonta tyhjää vakanssia Lohjan sairaanhoitoalueelle lujittamaan Lohjan avohoitoa. Kesän 2016 jälkeen siirretään vielä yksi vakanssi Lohjalle. Myös osa kuntien maksuosuuksista (0,22 milj. euroa) on siirretty LUSA:lta Lohjan sairaalalle. Vuonna 2016 tullaan Siuntion nuorisopsykiatrian vastaanotto sulkemaan asiakkaiden vähyyden vuoksi. Nuorisopsykiatrian vastaanottoa jatketaan entiseen tapaan Källhagens skolassa Virkkalassa (Karjaan ja Hangon ohella). 44

TA 2016 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ECT-toiminta lopetettiin Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella, kun suurin osa psykiatrisesta toiminnasta siirrettiin pois Tammiharjun sairaalasta vuosina 2010 2011. Jotta potilaille voitaisiin tarjota parempaa hoitoa (lyhyemmät välimatkat, odotusajat ja hoitojaksot; kaikki hoito samassa paikassa), aikoo psykiatrian tulosyksikkö käynnistää ECT-toiminnan uudelleen vuonna 2016. HUS:n hallitus on hyväksynyt 11.5.2015 HUS:n ja Raaseporin kaupungin välisen uuden aiesopimuksen. Aiesopimuksen mukaan kaupunki rakennuttaa Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen uudisrakennuksen. Rakennus tulee aikuis- ja nuorisopsykiatrisen toiminnan ja kaupungin mielenterveysyksikön käyttöön. LUSA:n ja Raaseporin kaupungin yhteinen työryhmä suunnittelee rakennukseen sijoitettavaa toimintaa, jonka tavoitteena on, että potilaat voivat liikkua vapaasti yli organisaatiorajojen. Rakennuksen on määrä valmistua vuoden 2017 alussa. Toinen sairaanhoitoalueen ja Länsi-Uudenmaan kuntien yhteinen hanke koskee ns. heiluriovi-potilaiden eli kerta toisensa jälkeen sairaalan päivystyspoliklinikalle ja osastoille palaavien potilaiden seurantaa. Tavoitteena on lisätä näiden potilaiden turvallisuudentunnetta ja hyvinvointia. Länsi-Uudellamaalla on suuri pula silmälääkäreistä ja yhteistyö Hyksin kanssa on etusijalla. Tiiviimpi yhteistyö Hyksin klinikoiden kanssa on ylipäätään toivottavaa, jotta lääkäripalvelujen ostosta aiheutuvat kulut saataisiin pienemmiksi. 4.2.2 Keskeiset budjettioletukset Talousarvion laadinnassa on huomioitu yleinen kustannustason nousu, jonka on arvioitu olevan 1 %. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle asetettu tuottavuustavoite on 1,5 %. Sairaanhoitoalueen tulos on budjetoitu myös vuonna 2016 alijäämäiseksi. Alijäämä johtuu siitä, etteivät kunnilta ensihoidosta perittävät korvaukset riitä kattamaan ensihoidon kustannuksia. 4.3 TOIMINNAN OHJAUS JA STRATEGISET AVAINTAVOITTEET 4.3.1 Strategiset avaintavoitteet ja mittarit 45

TA 2016 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 1. Potilaan hoito on oikea-aikaista ja vaikuttavaa 1a. Palvelujen saatavuus, Hoidon alkaminen lähetekäsittelystä, hoidetut potilaat Elektiivinen vuodeosastotoiminta 2016: < 5 kk, 93 % (87,7 % 2015) toteutuu 10/12 kuukautena Kuukausittain Kuukausittain 2. Toiminta on laadukasta ja turvallista 1b. Hoidon aloitus/ensikäynti lähetteen käsittelystä, hoidetut potilaat Elektiivinen polikliininen toiminta 2016: < 10 viikkoa, 90 % (77,1 % 2015) toteutuu 10/12 kuukautena 1c. Potilaan läpimeno päivystyksessä, kaikki potilaat Päivystys 90 % potilaista, läpimeno alle 8 tuntia toteutuu 10/12 kuukautena 1d. Vuodeosastopotilaan kotiutuksen kellonaika Ennen klo 13, 60 % potilaista toteutuu viimeisessä kolmannesvuosimittauksessa Kuukausittain Kolmannes-vuosittain 1e Vaikuttavuus 30 % hoitamiemme potilaiden hoidon vaikuttavuus mitataan Kolmannes-vuosittain 2a. Vuodeosastopotilaiden painehaavariskin arvioinnin Vuodeosastohoidossa olevat potilaat on arvioitu Kolmannes-vuosittain kattavauus painehaavariskin osalta 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). 2b. Painehaavojen ilmaantuvuus hoidetuista potilaista Painehaavojen (aste 2) ilmaantuvuus on < 1,9 % hoidetuista potilaista (tehohoidon yksiköissä < 7 % hoidetuista potilaista) 2c. Potilaiden kaatumisriskin arvioinnin kattavuus Kolmannes-vuosittain määriteltyjen potilasryhmien osalta 2d. Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden 2e. Vuodeosastopotilaiden vajaaravitsemusriskin arvioinnin kattavuus Potilaat ovat alkuseulottu kaatumisriskin osalta 80 %:sti ja riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu kaatumisriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden on < 0,8 Vuodeosastohoidossa olevat potilaat on arvioitu alkuarviolla 80 %:sti ja alkuarviossa riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu vajaaravitsemusriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Kolmannes-vuosittain 2f. Sairaalakuolleisuus Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna Kuukausittain 2g. 30 vrk kuolleisuus, Kuolleisuus (%) 30 vuorokauden kuluessa sairaalahoidon päättymisestä 2h. 30 vrk suunnittelematon sairaalaan paluu, Paluut 30 vuorokauden aikana osastohoidon päättymisen jälkeen (% jaksoista) 2i. Hoitoonsaapumisajan (viikkopäivä) vaikutus hoitotuloksiin Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna Vaihtelu viikonpäivien välillä < 5 % Kuukausittain Kolmannes-vuosittain 2 x vuodessa 2j. Henkilökunnan influenssarokotekattavuus > 90 % Kolmannes-vuosittain 2k. Käsihuuhteen kulutus > 45 l/1000 hoitopäivää 2 x vuodessa 3. Päivystyspisteissä ja 3a. Päivystyspisteiden ja akuuttiosastojen checklistan käyttö akuuttiosastoilla otetaan käyttöön kotiutuksen check-lista vuoden 2016 aikana 4. Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden nettolaskutus kasvaa 5. Potilaat suosittelevat HUS:ia hoitopaikkana 6. Kaikkien jäsenkuntien kanssa on laadittu kirjallinen suunnitelma HUS:n erikoislääkäri- ja erityistyöntekijäpanok-sesta ja sen toteuma raportoidaan 7. Maine, HUS:n suositteleminen työnantajana 4a. Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden nettolaskutus (muualta HUS:iin tulleiden potilaiden laskutus HUS:sta muualle menneiden potilaiden laskutus) 5a. FFT (asiakastyytyväisyys-tutkimus, hoitopaikan suositteleminen) 5b. Yliopistosairaa-loiden yhdessä laatimat asiakastyyty-väisyyskysymykset (5 kpl) 6a. Jäsenkuntakohtainen suunnitelma sekä erikoislääkäri- ja erityistyöntekijäpanoksen toteutunut määrä 7a. HUS:n suositteleminen työnantajana TOB kysymys; 39. Suosittelisitko ystävillesi tai tuttavillesi HUS:ia työnantajana? 8. Esimiestyö ja johtaminen 8a. Esimiesindeksi TOB kysymykset; 12. Esimieheni on tavoitteellinen johtaja 13. Esimieheni on oikeudenmukainen 14. Esimieheni on kannustava ja tukee tarvittaessa 15. Esimieheni antaa palautetta 16. Työyksikössäni huolehditaan työntekijöistä (esim. työntekijöiden terveys, turvallisuus) 17. Olen tyytyväinen työyksikköni / osastoni johtamiseen 9. Urakehitys 9a. Ammatillinen itsetunto 26. Tietoni ja taitoni ovat riittäviä työtehtävieni hoitamiseen 27. Minulla on hyvät ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet työssäni 28. Olen ylpeä työstäni 10. Jäsenkuntien deflatoidut asukaskohtaiset maksuosuudet eivät nouse vuoden 2015 tasosta 11. HUS sijoittuu kansallisessa vertailussa kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon 10a. Jäsenkuntien yhteenlaskettu deflatoitu maksuosuus / asukas (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä) 11a. Jäsenkuntien yhteenlasketut erikoissairaanhoidon nettomenot / asukas 12. Tuottavuus paranee 12a. Tuottavuus; -Somatiikka; Deflatoitu DRG-pistekustannus (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä) -Psykiatria; Deflatoitu / hoidettu potilas 13. HUS:n hinnat ovat kilpailukykyiset 14. Elektiivisen ja päivystystoiminnan erillishinnoittelu 1.1.2017 alkaen 13a. Volyymituotteiden hintavertailu: yo-shp tuotekoriin sisältyvien tuotteiden hintakehitys 13b. Valittujen tuotteiden hinnastovertailu muihin vertailukelpoisiin toimijoihin verrattuna Check-lista käyttöönotettu vuoden 2016 aikana Kolmannesvuosittain 5 milj. euroa Kuukausittain 2016: > 97 % potilaista suosittelee HUS:ia hoitopaikkana 2016: HUS on paras yliopistosairaa-loiden välisessä vertailussa Kaikkien jäsenkuntien kanssa on laadittu kirjallinen suunnitelma 2016 loppuun mennessä ja vuoden 2016 toteuma raportoidaan Kolmannesvuosittain Vuosi Vuositaso 85% kyllä Vuositaso 3,9 Vuositaso 4,0 Vuositaso Ei nouse vuoden 2015 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan) Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon kansallisessa vertailussa Kuntayhtymätasolla 1,8 prosentin tuottavuuden parannus vuodesta 2015 Raportointi kuukausittain 12 kk rullaava toteuma Raportointi vuositasolla, kansallinen tilasto -Deflatoidut hinnat laskevat tai pysyvät ennallaan Vuositaso verrattuna vuoden 2015 tasoon. HUS:n hinta on edullisin vähintään 25 % tuotekoriin sisältyvissä tuotteissa ja sen hinta on kallein korkeintaan 25 % tuotteista. -Valittujen avaintuotteiden välisuoritteisiin perustuvat tuotantokustannukset laskevat vähintään 5 % vuoden 2015 toteumaan verrattuna. / DRG-piste, raportointi kuukausittain Psykiatria kustannukset / hoidettu potilas, raportointi kuukausittain Kolmannesvuosittain 14a. Elektiivisen vs. päivystystoiminnnan hinnoittelu Valmistellaan elektiivisen ja päivystystoiminnan Vuositaso (Päivystysyksiköillä omat palveluhinnat, mutta muiden erillishinnoittelu siten, että käyttöönotto 1.1.2017 yksiköiden palvelutuotteilla ei ole erillisiä päivystyshintoja. Leikkaustoimenpiteillä, kuvantamisja laboratoriotutkimuksilla on erilliset päivystyshinnat, jotka vaikuttavat potilaan hoidon kustannuksiin ja laukaisevat mahdollisesti suoriteperusteisen 46 laskutuksen.)

TA 2016 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 4.3.2 Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi ja talousarvioraamissa pysymiseksi TAVOITE Hoitopalvelujen suurkäyttäjiä koskeva sairaanhoitoalueen ja kuntien yhteinen hanke Sairaanhoitoalueen ja kuntien yhteinen psykiatrisen hoidon hanke TOIMENPIDE Yhteinen projektiryhmä asetettu, toimenpidesuunnitelma valmis Hoitoketjut valmiit TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) Potilaan arki turvallisempi -> palaa mahd. harvemmin erikoissairaanhoidon asiakkaaksi Potilaan hoito oikeaan aikaan, oikeassa paikassa HENKILÖSTÖ- VAIKUTUS (htv) 0 2016 AIKATAULU 2016-2017 Silmälääkäri sairaanhoitoalueelle ECT-hoito sairaanhoitoalueella Selvitetään yhdessä Hyksin kanssa (Pää- ja kaulakeskus) Toiminnan suunnittelu, ECT-laitteen hankinta Potilaan hoito toteutuu lähialueella Potilaan hoito toteutuu lähialueella Lääkäri, sairaanhoitaja, sihteeri, määritellään toiminnan laajuudesta riippuen 2016 0 2016 4.4 PALVELUTAVOITTEET Sairaanhoitoalueen toiminta jatkuu suurin piirtein vuoden 2015 tapaan. Lastenosaston lakkauttaminen, yhteispäivystyksen laajeneminen ja nuorisopsykiatrian osaston muuttuminen viikko-osastoksi kesän 2016 jälkeen tulevat kuitenkin vaikuttamaan suoritemääriin. Myös aikuispsykiatrian osaston toiminta sopeutetaan hallitusti nykyisestä 14 paikasta pienempään paikkamäärään. Viimeistään aikuispsykiatrian osaston muutettua psykiatrian uudisrakennukseen keväällä 2017 tulee aikuispsykiatrian osastolla olemaan HUS:n psykiatriasuunnitelmien mukaisesti 8 paikkaa. Psyykkisesti sairaiden pakkohoito tullaan järjestämään Hyksissä vuodesta 2017 lähtien. Uutena toimintana suunnitellaan ECT-hoitojen käynnistämistä. Toiminnan käynnistäminen ei vaadi ylimääräisiä henkilöstöresursseja, mutta uusi laite on hankittava. 4.4.1 Jäsenkuntien maksuosuus Perusterveydenhuollon dementia- ja päihdehoidon paikkamäärät vähenevät ja siksi hoitopäivämäärään on odotettavissa pientä lisäystä vuoden 2015 ennusteeseen nähden. 47

TA 2016 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2014 TAE 2016 Tuotteistetut hoitopäivät 5 575 4 635 5 211 5 196 12,1 % -0,3 % NordDRG-tuotteet 13 343 13 366 14 945 15 191 13,7 % 1,6 % Avohoitokäynnit 57 631 55 270 57 014 59 747 8,1 % 4,8 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 11,4 % 2,6 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2014 TAE 2016 Oma palvelutuotanto 37 822 36 724 38 257 37 356 1,7 % -2,4 % Tuotteistetut hoitopäivät 4 889 4 178 4 551 4 024-3,7 % -11,6 % NordDRG-tuotteet 19 035 19 295 20 305 19 497 1,0 % -4,0 % Avohoitokäynnit 13 899 13 252 13 401 13 835 4,4 % 3,2 % Muu palvelutuotanto 765 694 260 226-67,5 % -13,2 % Ostopalvelut 626 517 249 226-56,4 % -9,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 139 176 11 0-100,0 % -100,0 % Palvelusetelit 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -1 999 1-515 -100,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 36 588 37 419 38 003 37 582 0,4 % -1,1 % Muu myynti jäsenkunnille **) 1 968 1 829 1 894 2 083 13,9 % 10,0 % KAIKKI YHTEENSÄ 38 556 39 248 39 897 39 665 1,1 % -0,6 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja diagnoosipuutteellisten jaksotuksen **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 4.4.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2014 TAE 2016 48 Tuotteistetut hoitopäivät 5 678 4 729 5 243 5 206 10,1 % -0,7 % NordDRG-tuotteet 13 626 13 661 15 247 15 340 12,3 % 0,6 % Avohoitokäynnit 58 860 56 556 58 294 60 448 6,9 % 3,7 % Siirtoviivehoitopäivät 87 0 15 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 5 508 5 500 5 657 8 000 45,5 % 41,4 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 2 325 2 306 2 241 2 300-0,3 % 2,6 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 10,5 % 2,5 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 TAE 2016 Oma palvelutuotanto 40 569 39 355 40 769 39 839 1,2 % -2,3 % Tuotteistetut hoitopäivät 4 948 4 253 4 557 4 030-5,2 % -11,6 % NordDRG-tuotteet 19 354 19 643 20 598 19 649 0,0 % -4,6 % Avohoitokäynnit 14 245 13 590 13 742 14 029 3,2 % 2,1 % Siirtoviivehoitopäivät 52 0 9 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 618 623 653 890 43,0 % 36,3 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 1 351 1 245 1 209 1 242-0,3 % 2,7 % Muu palvelutuotanto 757 694 254 226-67,5 % -11,3 % Ostopalvelut 618 518 243 226-56,4 % -7,1 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 139 176 11-100,0 % -100,0 % Palvelusetelit 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 1 0,0 % -100,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -1 996 2 9-100,0 % -100,0 % YHTEENSÄ 39 330 40 051 41 032 40 065 0,0 % -2,4 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) 1 968 1 829 1 894 2 083 13,9 % 10,0 % Myynti muille maksajille 774 803 1 136 400-50,2 % -64,8 % Myynti erityisvastuualueelle 17 1 8 6 378,1 % -25,1 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut)

TA 2016 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 4.4.3 Ensihoito HUSTRA-kokouksessa 10.9.2015 keskusteltiin ensihoidon kustannuksista. Länsi- Uudenmaan kunnille ensihoito tulee kalliiksi (kustannukset asukasta kohti yli 90 euroa). Vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan kunnille myönnettiin ns. ambulanssialennusta budjetoimalla sairaanhoitoalueen tulos 1,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Ensihoidon kustannukset tulevat olemaan vuonna 2016 samalla tasolla kuin vuonna 2015. HUSTRA-kokouksessa esitettiin kuntien ensihoidon enimmäiskuluksi 50 euroa/asukas. HUS:n hallitus hyväksyi omalta osaltaan HUSTRA:n esityksen 12.10.2015. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle se merkitsee sitä, että sairaanhoitoalueen tulos budjetoidaan myös vuonna 2016 alijäämäiseksi; alijäämä tulee olemaan 1,8 milj. euroa. Ensihoito tulee sairaanhoitoalueella kalliiksi, sillä alue on pinta-alaltaan suuri mutta harvaan asuttu. Pitkät välimatkat keskus- ja yliopistosairaaloihin aiheuttavat myös sen, että ambulanssi on poissa alueelta monta tuntia (vähintään neljä tuntia), kun potilas on kuljetettava pääkaupunkiseudulle. Sairaanhoitoalue noudattaa sekä HUS:n palvelutasopäätöstä että ensihoitoasetusta. Ambulanssit ovat lähtövalmiudessa eikä niitä enää käytetä muihin potilassiirtoihin. 4.5 TALOUS Vuoden 2016 talousarvioesityksessä toimintakulut ovat 0,6 milj. euroa eli 1,4 % suuremmat kuin vuoden 2015 talousarviossa. Kulujen kasvu johtuu pääasiassa yhteispäivystyksen laajenemisesta ympärivuorokautiseksi. Toiminnan laajeneminen edellyttää lisää henkilökuntaa, muutoksia toimitiloihin ja lisää tukipalveluja (esim. laboratorio ja röntgen). Toiminnan laajenemisen lasketaan lisäävän sairaanhoitoalueen kuluja kaikkiaan 0,37 milj. euroa. Myös tulot kasvavat vastaavasti käyntimäärän kasvaessa. Nuorisopsykiatria muuttuu vuoden aikana avohoitopainotteisemmaksi. Osastosta tehdään kesän 2016 jälkeen viikko-osasto. Päivystyksellistä nuorisopsykiatrista osastohoitoa tarvitsevat lohjalaisnuoret hoidetaan jatkossa Helsingissä (kesästä 2016 lähtien). Sen vuoksi Lohjan alueen kuntien maksuosuuksia on vähennetty 0,22 milj. euroa. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen talousarvioesitys on 1,81 milj. euroa alijäämäinen. Alijäämä johtuu kokonaan Länsi-Uudenmaan kunnille myönnetystä ns. ambulanssialennuksesta (HUS:n hallituksen päätös 12.10.2015). Sitovat nettokulut kasvavat 1,2 % vuoden 2015 talousarviosta. 49