Liikettä ja hyvinvointia luonnosta Oulu 19. 20.3.2014 SUOMALAISTEN TERVEYS, TOIMINTAKYKY ja HYVINVOINTI: eilen, tänään ja huomenna Seppo Koskinen ja työryhmä: Tommi Härkänen, Tuija Martelin, Päivi Sainio, Ari-Pekka Sihvonen
Esityksen sisältö 1. Suomalaisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi: nykytila ja viimeaikainen kehitys 2. Väestöryhmien väliset erot ja niiden merkitys 3. Tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 2
1. Suomalaisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi: nykytila ja viimeaikainen kehitys 3
Kuolleisuus 4
Elossa Elossa Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä iän ja sukupuolen mukaan vuoden 2011 sekä jaksojen 1971-75 ja 1901-10 elinajan taulujen perusteella. Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996, Tilastokeskus Miehet Naiset 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 0 50 100 1901-10 1971-75 2011 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 0 50 100 1901-10 1971-75 2011 Ikä Ikä 5
vuosia vuosia 0-, 65- ja 80-vuotiaiden elinajan odotteen kehitys Suomessa vuosina 1881 2011 sukupuolen mukaan Miehet Naiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1870 1920 1970 2020 0-vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1870 1920 1970 2020 0-vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat Vuosi Vuosi 6
Eri ikäryhmien vaikutus (%) vastasyntyneen elinajan odotteen (e 0 ) kasvuun 1900-luvun alusta lähtien Suomessa Naiset Miehet Ikäryhmä 1901-10 1951-55 1971-75 1901-10 1951-55 1971-75 1951-55 1971-75 2011 1951-55 1971-75 2011 0 4 48,3 30,1 9,0 59,7 54,6 8,6 5 14 14,2 2,1 1,9 13,2 4,8 2,5 15 34 18,5 11,7 3,3 16,4 12,2 7,3 35 64 15,0 26,8 20,5 9,2 15,7 41,7 65 79 3,5 23,6 41,2 1,1 10,0 29,7 80+ 0,5 5,6 24,1 0,3 2,7 10,3 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 e 0 :n kasvu (vuosia) 21,7 5,5 7,7 18,1 3,4 9,7 Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996; Tilastokeskus. 7
Sairastavuus 8
Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen ym. 2012 9
Psyykkisen kuormittuneisuuden (GHQ-12 yli 3 pistettä) yleisyys (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen ym. 2012 10
Selkäkivun vallitsevuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen ym. 2012 Miehet Naiset 14.2.2013 11
Toiminta- ja työkyky 12
Täysin työkykyisenä itseään pitävien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen ym. 2012 13
Hitaammin kuin 1,2 m/s kävelevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen ym. 2012 14
Opittujen sanojen lukumäärä vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen ym. 2012 lkm 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 30-44 45-54 55-64 65-74 75+ 30-44 45-54 55-64 65-74 75+ Miehet Naiset 2000 2011 15
vuosia Elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011: 65 vuotta täyttäneet (Lähde: Sihvonen ym. 2013) Koettu terveys Kuvio 2b (Koettu terveys) 25 20 15 10 5 0 2000 1 2011 2 2000 3 2011 4 Naiset: 2000 2011 Miehet: 2000 2011 terveenä Koettu / terveys toim kykyisenä keskitasoinen sairaana Koettu / terveys toim raj melko tai parempi huono tai huono 16
Koettu hyvinvointi 17
15D-elämänlaatumittarin tulos vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen ym. 2012 18
YHTEENVETO Suomalaisten aikuisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat monelta osin kohentuneet vuodesta 2000 Huolen aiheita: alle 45-vuotiailla myönteiset muutokset vähäisimpiä keskeiset hyvinvointiongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä 19
2. Väestöryhmien väliset erot 20
Kuolleisuuserot tuloryhmittäin 30 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä. Kuvassa on esitetty kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (= 1) (luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu) Suhteellinen kuolleisuus Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4- kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7- kertainen 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Naiset Miehet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Suurituloisin Pienituloisin Tulokymmenykset Lähde: Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30:1397-1405 21
% Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi (%), 18 29-vuotiaat koulutusryhmittäin Lähde: Martelin ym. 2005 30 25 Naiset (p<0,001) 27,2 Miehet (p=0,002) 24,5 20 15 13,6 11,1 10 7,1 8 7,8 8 5 0 Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste 22
Vakavista masennus- ja ahdistusoireista 7 viime vuorokauden aikana kärsineiden osuus (%) työikäisistä kolmessa maahanmuuttajaryhmässä ja koko väestössä Lähde: Castaneda ym. 2012 23
Työkyvyltään rajoittuneiden osuus (%), 30 64-vuotiaat koulutusryhmittäin Lähde: Gould ym. 2006 Akateeminen korkea-aste Ammatillinen korkea-aste ** Keskiaste Ylempi perusaste *** *** *** *** Työssä käyvät Kaikki Alempi perusaste *** *** 0 10 20 30 40% 24
Suuria vaikeuksia arkiaskareista (ADL ja/tai IADL) suoriutumisessa (%), 75 vuotta täyttäneet koulutusryhmittäin (Lähde: ATH-tutkimus, www.thl.fi/ath) 25
Itsensä melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi kokevien osuus (%) koulutuksen mukaan vuonna 2011 Lähde: Koskinen ym. 2012 26
Väestöryhmien välisten erojen muutokset 27
35-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odote tuloviidenneksissä 1988 2007 Lähde: Tarkiainen ym. 2010 50 Naiset 5:s kvintiili (ylin) Naiset 4:s kvintiili 3,9 v. 45 Naiset 3:s kvintiili Naiset 2:n kvintiili 6,8 v. 40 Naiset 1:n kvintiili (alin) Miehet 5:s kvintiili (ylin) Miehet 4:s kvintiili 12,5 v. 7,4 v. Miehet 3:s kvintiili 35 Miehes 2:n kvintiili Miehet 1:n kvintiili (alin) 30 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähde: Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. Trends in life expectancy by income from 1988 to 2007: decomposition by age and cause of death; Journal of Epidemiology & Commuinity Health, 2010
Vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä (%), 30 74-vuotiaat vuosina 2000 ja 2011 (Lähde: Talala ym. 2014) 17.12.2013 29
Työkykypistemäärän (0 10) keskiarvo, 30 64- vuotiaat vuosina 2000 ja 2011 (Lähde: Talala ym. 2014) 17.12.2013 30
Päivittäin tupakoivien osuus (%), 30 74- vuotiaat vuosina 2000 ja 2011 (Lähde: Talala ym. 2014) 17.12.2013 31
Miksi terveyden eriarvoisuus on ongelma? Terveyden eriarvoisuus ei ole väistämätöntä eikä siten eettisesti hyväksyttävää Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa työvoiman riittävyys vaarantuu palvelujen riittävyys vaarantuu terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä yhteiskunnalle kalliita Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on eri hallinnonalojen yhteinen haaste, jonka korjaamisesta hyötyvät kaikki 32
Valtaosa päivittäin tupakoivista on vähän koulua käyneitä, työntekijäammateissa toimivia ja pienituloisia: esimerkki Pohjois-Pohjanmaalta Päivittäin tupakoivien pohjoispohjalaisten koulutustausta Murto ym. 2009 33
Johtopäätös Väestön terveys ja toimintakyky voivat kohentua merkittävästi ainoastaan siinä tapauksessa, että saavutetaan huomattavaa edistystä niissä isoissa väestöryhmissä, joissa valtaosa terveysongelmista ja toimintarajoitteista on 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85+ Korkea Keski Perus Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin vuonna 2000 34
3. Tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 35
Väestön ikärakenne vuosina 2011 ja 2050 2011 2050 5 % 11 % 18 % 27 % Lähde: Tilastokeskus 36
Perustoimintojen rajoituksista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrän kehitysnäkymät 700 000 600 000 500 000 A) Toimintarajoitteisten* osuus kussakin ikäryhmässä säilyy v. 2000 tasolla B) Toimintarajoitteisten osuus kussakin ikäryhmässä muuttuu kuten jaksolla 1980 2000 400 000 300 000 85+ 75-84 55-74 200 000 100 000 0 2000 2020 2040 2000 2020 2040 * pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen ja asunnossa liikkuminen Laine ym 2009, Koskinen ym. 2010 37
Eräiden sairauksien ja tilojen merkitys toiminta- ja työkyvyn kannalta: arvioita väestösyyosuuksista (%) (Lähde: Koskinen ym. 2006) Rajoittunut Rajoittunut Rajoittunut työkyky a liikkumiskyky toimintakyky Sairaus tai tila Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Sepelvaltimotauti 16 22 22 9 27 39 Verenpainetauti 15 14 21 4 Diabetes 7 10 7 25 10 15 Astma 5 10 11 6 Keuhkoahtaumat.auti, kroon. keuhkoputk.tul. 10 8 Polvinivelrikko 13 9 29 13 Lonkkanivelrikko 5 9 10 9 Käsinivelrikko 15 5 Selkäsairaus 25 20 11 13 Niskasairaus 18 16 Masennus 34 26 Psykoosi 10 17 Ahdistus 12 11 Haittaava allergia 14 10 Lihavuus (BMI 30+) 24 7 37 29 29 16 Tupakointi 4 18 (lähde: 16 Koskinen 43 ym. 2006b) 38
Kroonisten tautien ehkäisyn potentiaali Suurin osa valtimosairauksista olisi ehkäistävissä terveillä elintavoilla Ainakin 80 % sepelvaltimotautitapauksista Yli 90 % tyypin 2 diabetestapauksista Elintavat avainasemassa myös syövän ehkäisyssä Noin kolmasosa syöpätapauksista olisi ehkäistävissä terveellisellä ravinnolla ja liikunnalla Valtaosa hengityselinsyövistä tupakoimattomuudella 39
Hyvinvoinnin eriarvoisuuden kehitysnäkymiä Sosioekonomiset kuolleisuuserot ovat kasvaneet ja muut terveyden ja hyvinvoinnin erot ovat säilyneet suurina Tämä kehitys uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos joukkotyöttömyys pitkittyy tuloerot kasvavat kasvava maahanmuuttajaväestö ei kotoudu ehkäisevien palvelujen, kuten neuvolatoiminnan ja oppilasterveydenhuollon, voimavarat säilyvät niukkoina alkoholin helppo saatavuus ja halpa hinta lisäävät kulutusta ja haittoja etenkin huono-osaisimmissa ryhmissä tupakoinnin väestöryhmittäiset erot kasvavat väestöryhmien väliset erot terveydessä ja sen määrittäjissä ovat jyrkimmät nuorilla aikuisilla = huomisen keski-ikäisillä ja iäkkäillä terveydenhuollon uudet tehokkaat ja kalliit menetelmät eivät riitä kaikille tarvitsijoille 17.12.2013 41
Terveys- ja hyvinvointieroja voidaan kaventaa! Suomen terveyspolitiikan pääasiakirjoissa terveyserojen kaventaminen on ollut vahvasti esillä ainakin 25 vuotta, mutta tilanne ei ole korjaantunut! Onko mitään tehtävissä? ON! Terveyserojen jyrkkyys vaihtelee huomattavasti eri ajankohtien ja yhteiskuntien välillä eroihin voidaan vaikuttaa! Terveys- ja muulla yhteiskuntapolitiikalla on kyetty supistamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja Suomessakin: Koillis- ja Lounais-Suomen välisten terveyserojen kaventuminen lasten alueellisten ja sosioekonomisten terveyserojen supistuminen tai häviäminen! Terveyden eriarvoisuutta voidaan vähentää, mutta se vaatii määrätietoisia ja pitkäjänteisiä yhteisiä ponnistuksia 17.12.2013 42
Miten? On vaikutettava sekä rakenne- ja ympäristötekijöihin että käyttäytymiseen Rakenteelliseen eriarvoisuuteen vaikuttaminen yhteiskuntapolitiikan ja terveyspolitiikan keinoin Palvelujärjestelmien eriarvoisuuksien korjaaminen Elintapoihin vaikuttaminen: Politiikan alueet: alkoholi-, tupakka-, elintarvike-, liikunta-, terveysja kulttuuripolitiikka Ryhmiin ja henkilöihin kohdistuva terveysvalistus ja -kasvatus sekä terveellisten valintojen edellytysten kohentaminen (neuvolat ym. terveydenhuolto, päivähoito, koulut, työpaikat, järjestöt ym.) 17.12.2013 43
Päätelmiä Suomalaisten terveys ja toimintakyky ovat kohentuneet Taustalla mm. toimintarajoitteita aiheuttavien kansansairauksien ehkäisy, parempi hoito ja koulutustason kohoaminen Väestön toiminta- ja työkyvyn paraneminen jatkuu, jos niihin vaikuttavat tekijät kehittyvät edelleen myönteisesti Haasteita mm. lihavuuden lisääntyminen, alkoholin ja päihteiden käytön yleistyminen, työelämän koventuvat vaatimukset Monet tärkeimmistä terveyden ja toimintakyvyn ongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta koko Suomen väestössä, jos saavuttaisimme Euroopan kärjessä olevien maiden tason tai jos koko väestössä tilanne olisi yhtä hyvä kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla 44
Kiitos!
Kirjallisuutta Castaneda AE, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S, toim. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 61/2012. http://www.julkari.fi/handle/10024/90907 Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, ed. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia. ETK, Kela, KTL ja TTL, Helsinki 2006. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78368/tyokyvyn_ulottuvuudet_7.pdf?seque Koskinen S, Lundqvist A-M, Ristiluoma N (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 68/2012. http://www.julkari.fi/handle/10024/90832. Koskinen S ja Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa Pekurinen M, Puska P. Terveydenhuollon menojen hillintä. Rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007, s. 78 92. http://vnk.fi/julkaisukansio/2007/j04-terveydenhuollonmenojen-hillinta/pdf/fi.pdf Laine V, Sinko P, Vihriälä V, talousneuvoston sihteeristö: ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK:n julkaisusarja 1/2009. http://vnk.fi/julkaisukansio/2009/j01-ikaantymisraportti-j04-ageingreport/pdf/fi.pdf Murto J, Kaikkonen R, Kostiainen E, Martelin T, Koskinen S, Linnanmäki E. Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 31/2009. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/c9991933-db64-47f4-87e5-989edc0853f3 Talala K, Härkänen T, Martelin T, ym. Koulutusryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen muutos vuodesta 2000 vuoteen 2011 Suomessa. Käsikirjoitus 2014 46