Terveyserot lähde

Transkriptio

1 Terveyserot lähde Terveyden edistämisen kehittämispäivät Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen Inkerelli Vieltojärvi p p p Pohjoisen alueen Kaste - PaKaste

2 Suomalaisten terveydentilan kehitys on ollut kansainvälinen menestystarina

3 Alemmat sosiaaliryhmät t eivät t ole hyötyneet positiivisesta kehityksestä

4 Suomen terveyspalvelujärjestelmää on rakennettu lähesl 40 vuotta universalismin periaatteella

5 Samat laadukkaat palvelut on haluttu taata koko kansalle palvelujärjestelmän kuuluisi tasoittaa väestöryhmien välisiä terveyseroja

6 Terveyserot ovat säilyneet ennallaan, jopa kasvaneet

7 Suomalaiset ovat eriarvoistettuja terveyspalvelujen asiakkaina työssä käyvillä suomalaisilla on parhaimmat mahdollisuudet saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa hyvätuloiset asioivat muita useammin lääkärissä ja terveystarkastuksissa. työterveyshuolto on hyvissä töissä oleville maksutonta

8 Suomalaiset ovat eriarvoistettuja terveyspalvelujen asiakkaina huonoimmassa asemassa ovat Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat pitkäaikaissairaat ja työttömät

9 Pienituloiset kokevat, etteivät t he saa tarvitsemaansa hoitoa Terveyseroja pönkittp nkittää palvelumaksut: kunnallisessa terveydenhuollossa on palvelumaksut.

10 TERVEYSEROT KULKEVAT KOHDUSTA HAUTAAN aikuisuuden sosioekonomisten terveyserojen juuret ovat lapsuudessa ja nuoruudessa lapsuuden elinolot ennustavat paitsi aikuisiän terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, myös sosiaalista asemaa aikuisuudessa terveystottumuksissa ja huonon terveyden vaaratekijöissä vanhempien koulutuksen mukaisia eroja havaitaan jo varhain nuoren koulumenestyksellä ja peruskoulun jälkeisillä koulutusvalinnoilla on myös keskeinen merkitys terveyserojen synnyssä nuoreen aikuisuuteen siirryttäessä terveyserot kärjistyvät nopeasti terveyserot kehittyvät elämänkaaren aikana useiden eri tekijöiden ja mekanismein vaikutuksesta

11 Kaikki alkaa kohdusta äidin tupakointi ja heikompi ravitsemus vaikuttaa sikiön kehittymiseen ja altistaa terveysongelmille vähemmän koulutusta saaneista äideistä 16% tupakoi raskausaikana, korkeammin koulutetuista alle 4% vähemmän koulutettujen äitien lapset varhaislapsuudessa yleisemmin ylipainoisia

12 Tupakointi jakaa nuoret vanhempien koulutuksella selvä yhteys peruskoululaisen tupakointiin: vähemmän koulutettujen vanhempien lapsista tupakoi suurempi osa kuin enemmän koulutettujen tupakoinnilla yhteys koulumenestykseen: tupakoinnin aloittaminen ja säännölliseen tupakointiin siirtyminen selvästi yleisempää koulussa heikosti menestyvillä toisella asteella erot terveystottumuksissa huomattavat: ammattiin opiskelevista 39%, lukiolaisista 9% tupakoi päivittäin

13 Väestöryhmien väliset terveyserot Sukupuoli: naiset elävät 6,7 vuotta pitempään kuin miehet Siviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä; työikäisten kuolemista joka kolmas vältettäisiin, jos muiden siviilisäätyjen kuolleisuus olisi yhtä pieni kuin naimisissa olevien Sosioekonominen asema: korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset Asuinalue: länsirannikon ja Ahvenanmaan miehet elävät 4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet; naisilla ero on runsaat 2 vuotta; sairastavuudessa ja toimintakyvyssä samansuuntaisia eroja Äidinkieli: ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset Etninen tausta: maahanmuuttajien terveydestä Suomessa on niukasti tietoja

14 Onnistumisia terveyserojen kaventamisessa Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen on ollut Suomessa terveyspolitiikan keskeinen tavoite usean vuosikymmenen ajan Alueiden välisiä terveyseroja on pystytty kaventamaan (neuvola-, keskussairaala-, sairausvakuutusjärjestelmä, kansanterveyslaki) Sukupuolten välinen elinajanodotteen ero on supistunut

15 ja epäonnistumisia sosioekonomiset terveyserot ovat säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet Sosioekonomiset terveyserot = sosioekonomisten ryhmien eli sosiaaliryhmien väliset systemaattiset erot terveydessä, elintavoissa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa Sosioekonomiset ryhmät = koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostetut ryhmät

16 Sosioekonomiset terveyserot

17 35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri sosiaaliryhmissä 35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri sosiaaliryhmissä Tällä hetkellä 35- vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä 74- vuotiaaksi. Samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä 80- vuotiaaksi Ero 2,2 vuotta Ero 4,7 vuotta Jäljellä olevia elinvuosia Naiset Miehet Ero 3,2 vuotta Ero 6,0 vuotta Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Maanviljelijä Työntekijä Valkonen ym., Hyvinvointikatsaus 2003; 2:12-18

18 Terveyserot läpäisevät koko sosiaalisen hierarkian Keskimääräinen terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman myötä Kyse ei ole vain parhaimman ja heikoimman ryhmän välisestä erosta Terveydentila Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.)

19 Terveyden jakautuminen Sosiaalisilla tikapuilla on lukuisia askelmia. Terveyden jakautuminen noudattaa samantapaista portaikkoa (ks. alla oleva hypoteettinen kuva). Kun koko väestön terveyttä halutaan parantaa, suurin hyöty saadaan siten, että terveydentilaa kohennetaan erityisesti huono-osaisemmissa ryhmissä. Tavoitetila: terveyden tasainen jakautuminen Väestön terveys Nykyinen tila: eriarvoisuus suurta Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.)

20 Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä kansaterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla.

21 Terveyserojen taustatekijöitä: Elintapaerot (alkoholinkäyttö, tupakointi, ruokavalio, liikunta) Hyvä sosiaalinen asema luo paremmat tiedolliset ja taloudelliset edellytykset asua ja työskennellä terveyden kannalta edullisessa ympäristössä voi vahvistaa motivaatiota valita terveellisiä elintapoja Elintapoihin vaikuttavat suuresti taloudelliset mahdollisuudet arjen kulttuuri (perinteet, muoti, arvot, normit) mainonta ja markkinat (mitä tuotetaan ja mitä on saatavilla) elintapoja ei voida pitää pelkästään ihmisen vapaan valinnan tuloksina eikä yksinomaan yksilön vastuulla

22 Miksi terveyseroja pitää kaventaa? Ne tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa työvoiman riittävyys vaarantuu palvelujen riittävyys vaarantuu terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä yhteiskunnalle kalliita

23 Terveyserojen kaventamisen lähtökohtia Pyritään siihen, että huonommassa asemassa olevien terveyden taso lähenee paremmassa asemassa olevien terveyttä kenenkään terveyttä ei ole tarkoitus huonontaa Toiset sosiaaliryhmät ovat saavuttaneet paremman terveyden tason, ja tämä on mahdollista muillekin terveyseroihin voidaan vaikuttaa

24 Lappilaisten koettu terveys ja elintavat -Koulutuksen mukaan

25 Koettu terveys

26 Päivittäinen tupakointi

27 Alkoholin käyttö

28 Lihavien osuus

29 Kasvisten käyttö

30 Hedelmien/marjojen käyttö

31 Hampaiden harjaus

32 Vapaa-ajan liikunta

33 Terveyserojen kaventamistoimien kohdentaminen Koko väestöön (universalismin periaate) Esimerkiksi julkisten paikkojen tupakointirajoitukset ja maksuton kouluruokailu Heikommassa asemassa oleviin ryhmiin Huonompia lähtökohtia kompensoidaan antamalla ylimääräistä tukea Näissä ryhmissä on eniten terveyden kohenemisen mahdollisuuksia

34 Universalistiset toimet eivät t yksinää ään n riitä Terveyserot ovat pysyneet ja jopa kasvaneet koko väestöön kohdistuva terveyspolitiikka ei ole ollut riittävää Universalistisuus saattaa olla epätasaarvoista eli toimet auttavatkin parhaiten niitä, joilla jo ennestään menee hyvin Eri sosiaaliryhmillä voi olla erilaisia tarpeita, joista vain osaan universalistinen politiikka vastaa

35 Universalismin aukkojen paikkaaminen Koko väestöön kohdistuvien toimien lisäksi voi olla tarpeen kohdentaa etuuksia ja palveluita ja tarjota eri väestöryhmille erilaisia ratkaisuja Kohdennetut toimet voivat kuitenkin olla leimaavia eivätkä kohdeväestön toiveiden mukaisia Parhaita lienevät koko väestöön kohdistuvat toimintamallit, joiden vaikutus tuntuu tehokkaimmin huonommassa asemassa olevissa ryhmissä

36 Miten terveyseroja voidaan vähentää? Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen Koulutus, tulot, ammatti, työllisyys, verot Vaikutetaan altistuksiin Esim. työ- ja elinolot, elintavat Vaikutetaan erilaiseen haavoittuvuuteen Esim. valikoiva sosiaalisen tuen anto, riskien vaikutusten pehmentäminen Ehkäistään huonon terveyden sosioekonomisia seurauksia eli vaikutetaan terveydelliseen selektioon Esim. terveydenhoito, eläkejärjestelyt Kohdistetaan erityistä huomiota huono-osaisten tavoittamiseen ja heidän hoitonsa onnistumiseen eli harjoitetaan positiivista diskriminaatiota Esim. terveydenhuoltojärjestelmässä

37 Terveyden eriarvoisuuden vähentämiskeinoja Aineellisten ja kulttuuristen voimavarojen lisääminen huono-osaisemmissa ryhmissä Terveyttä edistävien elintapojen tukeminen huono-osaisemmissa ryhmissä Palvelujen kehittäminen huono-osaisempia ryhmiä paremmin palveleviksi Suunniteltujen ja tehtyjen ratkaisujen terveyserovaikutusten arviointi Sairaiden henkilöiden yhteiskunnallisen aseman kohentaminen

38 Hyviä esimerkkejä työpaikkaruokailun yleistyminen siirtyminen voin käytöstä margariiniin kattava neuvolaverkosto yhtenäiset rokotusohjelmat suomalainen peruskoululaitos

39 Päättäjien pitäisi isi saada käyttk yttöönsä väestöryhmä-silmälasitlasit joilla näkisi n paremmin, että päätöksillä on erilaiset vaikutukset eri väestv estöryhmiin

40 Palvelujärjestelm rjestelmä pitäisi isi uudistaa kokonaan pitäen mielessä perustavoitteet: terveyden tuottaminen ja oikeudenmukaisuus

41 Terveys- ja hyvinvointierot eivät ole biologinen lainalaisuus siksi ne ovat ihmisen toimesta myös kavennettavissa