OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa

Transkriptio

1 OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE TEROKA

2 Sisällysluettelo 1. Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan 2. Terveyserot Suomessa 3. Terveyserojen taustatekijöitä Rakenteellinen eriarvoisuus Terveyspalvelujen eriarvoisuus Elintapaerot 4. Terveyserojen kehitysnäkymiä

3 Väestöryhmien väliset terveyserot Sukupuoli: naiset elävät 6,7 vuotta pitempään kuin miehet Siviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä; työikäisten kuolemista joka kolmas vältettäisiin, jos muiden siviilisäätyjen kuolleisuus olisi yhtä pieni kuin naimisissa olevien Sosioekonominen asema: korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset Asuinalue: länsirannikon ja Ahvenanmaan miehet elävät 4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet; naisilla ero on runsaat 2 vuotta; sairastavuudessa ja toimintakyvyssä samansuuntaisia eroja Äidinkieli: ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset Etninen tausta: maahanmuuttajien terveydestä Suomessa on niukasti tietoja

4 1. Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja

5 Sosioekonominen asema Sosioekonomista asemaa määrittävät tekijät: Aineelliset voimavarat Tulot, omaisuus, asumistaso ym. Aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet ym

6 Miten yksilön sosioekonominen asema vaikuttaa terveyteen? Henkilön koulutus muokkaa mm. hänen terveyteen liittyviä tietojaan ja arvojaan sekä hänen ammattiuraansa Se, missä ammatissa ihminen toimii ja missä hän asuu säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa Henkilön taloudellinen tilanne puolestaan säätelee mm. hänen kulutusmahdollisuuksiaan sekä asuinolojaan

7 Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset

8 Terveyserot läpäisevät koko sosiaalisen hierarkian Keskimääräinen terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman myötä Kyse ei ole vain parhaimman ja heikoimman ryhmän välisestä erosta Terveydentila Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.)

9 Terveyserot ja eriarvoisuus Sosioekonomiset terveyserot liittyvät ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa Kyse on epäoikeudenmukaisista eroista, jotka ovat vältettävissä Terveyserojen syntyä ei voida pitää yksiselitteisesti ihmisten vapaan valinnan tuloksina Elintavat, kuten tupakointi ja alkoholin käyttö, ovat tärkeitä terveyserojen syitä Tällöinkin on kyse eriarvoisuudesta, koska monet ihmisen oman vaikutusvallan ulkopuolella olevat seikat voivat altistaa hänet valitsemaan terveyttä vaarantavia tapoja

10 2. Terveyserot Suomessa Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla: Kuolleisuus Sairastavuus Toimintakyky Koettu terveys

11 Vuotta Eri koulutusryhmien väliset erot 35- vuotiaan jäljellä olevassa elinajassa Korkea-asteen ja perusasteen koulutuksen saaneiden miesten ero 35- vuotiaiden elinajanodotteessa on kasvanut vuosina noin 4,5 vuodesta noin 6 vuoteen pitempään koulutettujen hyväksi Miehet Naiset Naisilla vastaava ero on kasvanut noin 2,3 vuodesta noin 3,6 vuoteen Vuosi Valkonen T ym

12 35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri sosiaaliryhmissä Tällä hetkellä 35- vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä 74-vuotiaaksi. Ero 2,3 v. Ero 3,4 v. Samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä 80-vuotiaaksi. Ero 4,9 v. Ero 6,1 v. Valkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:

13 Kuolemansyiden osuudet (%) työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuolleisuuserosta Ero 35-vuotiaan jäljellä olevassa elinajassa työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden välillä miehillä noin 6 vuotta, naisilla runsaat 3 vuotta (luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu) Tapaturmat, väkivalta, itsemurhat 15 % Alkoholikuolemat 13 % Muut taudit 8 % Keuhkosyöpä 9 % Muut kasvaimet 8 % Tapaturmat, väkivalta, itsemurhat 8 % Alkoholikuolemat 8 % Muut taudit 16 % Kasvaimet 12 % Hengityselinten sairaudet 9 % Verenkiertoelinten sairaudet 38 % Hengityselinten sairaudet 8 % Verenkiertoelinten sairaudet 48 % MIEHET NAISET Valkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa. STM:n julkaisuja 2007:

14 Kuolleisuuserot tuloryhmittäin Kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4-kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7-kertainen Kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (=1), yli 30-vuotiaat (luvut ikävakioitu) Suhteellinen kuolleisuus 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Naiset Miehet Suurituloisin Pienituloisin Tulokymmenykset Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30:

15 Eri kuolinsyiden vuoksi potentiaalisesti menetetyt elinvuodet (PYLL) Lähde:

16 Kuolleita/1 000 henkeä Kuolleisuuserot kansainvälisessä vertailussa Suomessa kuolleisuuserot ovat moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna suuret Sairastavuuden sosioekonomiset erot näyttävät olevan Suomessa yhtä jyrkkiä kuin Euroopassa keskimäärin vuotiaiden miesten kuolleisuus (tuhatta henkeä kohti) sosiaaliryhmittäin eräissä Euroopan maissa vuosina Työntekijät Toimihenkilöt 1 0 Suomi Ruotsi Norja Tanska Englanti/Wales Italia/Torino Mackenbach J. ym., Int J Epid 2003 ; 32:

17 Diabeetikkojen ja ei-diabeetikkojen kuolleisuus sepelvaltimotautiin koulutusryhmittäin Vuosina vuotiaat, luvut ikävakioitu Kuolleisuus/ henkeä Kuolleisuus/ henkeä Naiset Miehet Perusaste Keskiaste Korkea-aste Diabeetikot Ei-diabeetikot 0 Diabeetikot Ei-diabeetikot Forssas E. ym. J Dia Comp

18 % Erot sairastavuudessa koulutuksen mukaan Pitkäaikaissairastavuus on sitä yleisempää, mitä alempi koulutusaste on Jotakin pitkäaikaissairautta potevien osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutuksen mukaan (luvut ikävakioitu) % Diabetesta sairastavien osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutuksen mukaan (luvut ikävakoitu) perus keski korkea 0 0 Miehet Naiset Miehet Naiset Aromaa & Koskinen (toim.) Terveys ja toimintakyky Suomessa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/

19 Eräiden terveysongelmien jakautuminen koulutusryhmittäin Monet terveysongelmat ja -riskit painottuvat vähän koulutusta saaneisiin ryhmiin. Esimerkiksi päivittäin tupakoivista suomalaisista vain n. 10 % on korkea-asteen koulutuksen saaneita. Perusaste Keskiaste Korkea-aste Väestö Selkäoireyhtymä Hampaattomuus Vaikeudet 0,5 km kävelyssä Päivittäinen tupakointi Vihannesten vähäinen käyttö Lihavuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Koulutusryhmien osuudet väestöstä ja eräistä terveysongelmista Laskelman lähtöluvut: Martelin T ym. kirjassa Terveys ja toimintakyky Suomessa, KTL:n julkaisuja B3/2002, s

20 Erot liikkumiskyvyssä koulutusryhmittäin Liikkumisvaikeudet ovat sitä tavallisempia mitä vähemmän koulua käyneestä ryhmästä on kyse Puolen kilometrin kävelyssä vaikeuksia kokeneiden osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutusasteen mukaan (luvut ikävakioitu) 16 % Korkea-aste Keskiaste Perusaste 0 Naiset Miehet Martelin T. ym., kirjassa: Aromaa ja Koskinen, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. KTL:n julkaisuja B3/

21 Toimintarajoitteet koulutusryhmittäin 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa % Naiset Miehet Perusaste Keskiaste Korkea-aste Portaiden nousu Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Portaiden nousu Näöntarkkuus Näöntarkkuus Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Martelin ym. 2004; T2000, julkaisematon 21

22 Työkyvyltään rajoittuneiden osuus koulutusasteen mukaan vuotiaat, ikä ja sukupuoli vakioitu Akateeminen korkea-aste Ammatillinen korkea-aste Keskiaste Ylempi perusaste *** *** ** *** *** Työssä käyvät Kaikki Alempi perusaste *** *** % Lähtöluvut Martelin ym. Teoksessa Työkyvyn ulottuvuudet,

23 Erot fyysisessä toimintakyvyssä ammattiaseman mukaan Rajoittunut fyysinen toimintakyky on sitä yleisempää, mitä alempi ammattiasema on Rajoittuneen fyysisen toimintakyvyn yleisyys ammattiaseman mukaan vuotialla Helsingin kaupungin työntekijöillä (fyysinen toimintakyky=21 ulottuvuutta, jotka mittaavat selvitymistä arkipävän askareista) NAISET MIEHET Johtajat Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Kaikkonen

24 % Erot nuorten aikuisten liikkumiskyvyssä koulutusryhmittäin Puolen kilometrin juoksussa vaikeuksia kokeneiden osuudet (%) vuotiasta koulutusasteen mukaan 60 Naiset Miehet (p<0,001) (p<0,001) Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste Koskinen ym. (toim.) Nuorten aikuisten terveys, KTL:n julkaisuja B7/

25 Erot koetussa terveydessä työmarkkina-aseman mukaan Työssä olevat kokevat terveydentilansa paremmaksi kuin työttömät Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien ikävakioitu osuus (%) vuotiaista vuosina työmarkkina-aseman mukaan (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot). Naiset Miehet Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:

26 Erot koetussa terveydessä koulutusryhmittäin Mitä vähemmän koulutusta, sitä heikompi koettu terveys Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien ikävakioitu osuus (%) vuotiaista vuosina koulutuksen pituuden mukaan (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot). Naiset Miehet Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:

27 Koettu terveys eläkeikäisillä Terveytensä melko huonoksi tai huonoksi kokevien ikävakioitu osuus (%) vuotiaista miehistä ja naisista vuosina koulutuksen pituuden mukaan. Koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot ovat eläkeikäisillä suuret Enemmän koulutetut kokevat terveytensä paremmaksi kuin vähemmän koulutetut Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:

28 % Nuorilla aikuisilla erot koetussa terveydessä kärjistyneimpiä Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi (%), vuotiaat koulutusryhmittäin 30 Naiset 27,2 Miehet 25 24, ,6 11,1 10 7,1 8 7, Akat. korkea-aste Amm. korkea-aste Keskiaste Perusaste Akat. korkea-aste Amm. korkea-aste Keskiaste Perusaste Martelin T. ym

29 3. Terveyserojen taustatekijöitä Sosioekonominen asema ei sinänsä vaikuta suoraan terveyteen, vaan taustalla on monimutkainen ja monitahoinen syytekijöiden verkosto Tiedot vaikuttavista mekanismeista puutteelliset Esitetty useita selitysmalleja, jotka poikkeavat toisistaan mm. seuraavissa seikoissa: Onko elämänkulkunäkökulma mukana (lapsuusaika) Missä määrin biologiset tekijät otettu huomioon Missä määrin makrotason sosiaalinen ja poliittinen ympäristö otettu huomioon Onko valikoitumismalli mukana (huono terveys heikentää sosiaalista asemaa)

30 Malli terveyseroja määrittävien tekijöiden ketjusta Rakenteelliset eriarvoisuudet Eriarvoinen sosiaalinen asema Eriarvoisuudet ympäristössä Erot käyttäytymisessä / fysiologisissa tekijöissä Erot sairauksissa ja vammoissa ja erot näiden sosiaalisissa seuraamuksissa Graham H. The Milbank Quarterly 2004; 82:

31 Rakenteelliset tekijät Yleismalli terveyserojen syntymisestä Sosioekonominen asema: koulutus, ammatti, työllisyys, tulot Sosiaalinen eriarvoisuus Terveyttä kuluttavat tekijät Elinolot Terveyttä vahvistavat tekijät Elintavat, terveyskäyttäytyminen Terveyspalvelujen saanti Biologiset prosessit Terveyserot valikoituminen Muokattu: Mielck, 2000, ref. Pott & Lehmann,

32 Malli sosioekonomisiin terveyseroihin vaikuttavista tekijöistä Suom. Lahelma ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:

33 Terveyserojen taustatekijöitä: Rakenteellinen eriarvoisuus Erojen kasvualusta: rakenteellinen eriarvoisuus eli yhteiskunnan rakenteista johtuva epätasa-arvo rakenteellisilla tekijöillä tarkoitetaan elinoloihin vaikuttavia tekijöitä, kuten tulonjakoa, varallisuuden jakautumista, työelämän rakenteita, koulutusjärjestelmää, terveydenhuoltojärjestelmää, asumisoloja jne. Rakenteellisten tekijöiden vaikutus ilmenee koko elämänkaaren ajan alkaen lapsuudesta jatkuen työelämän ajan eläkeikään asti

34 Terveyserojen taustatekijöitä: Eriarvoisuus terveyspalvelujen saannissa Työterveyshuollon kattavuus on huono pienten työnantajien palveluksessa ja pätkätöissä olevien usein pienituloisten keskuudessa Korkean omavastuuosuuden takia yksityislääkärikäynnit jakautuvat suurituloisia suosien Kirurgisten palvelujen, esimerkiksi sepelvaltimotoimenpiteiden, kohdentumista ei voida pitää tasapuolisena tarpeeseen nähden Uusia ja kalliita lääkkeitä tulee markkinoille, mutta lääkkeiden korkeat omavastuuosuudet johtavat siihen, että pienituloiset eivät välttämättä pysty lunastamaan niitä Teperi J. Kirjassa: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus Stakes, s ; Keskimäki I ym. Sepelvaltimotauti ja eriarvoisuus. Stakesin raportteja 286/

35 Terveyserojen taustatekijöitä: Elintapaerot (alkoholinkäyttö, tupakointi, ruokavalio, liikunta) Hyvä sosiaalinen asema luo paremmat tiedolliset ja taloudelliset edellytykset asua ja työskennellä terveyden kannalta edullisessa ympäristössä voi vahvistaa motivaatiota valita terveellisiä elintapoja Elintapoihin vaikuttavat suuresti taloudelliset mahdollisuudet arjen kulttuuri (perinteet, muoti, arvot, normit) mainonta ja markkinat (mitä tuotetaan ja mitä on saatavilla) elintapoja ei voida pitää pelkästään ihmisen vapaan valinnan tuloksina eikä yksinomaan yksilön vastuulla

36 Elintapaerot: Alkoholin käyttö Eri sosiaaliryhmät kuluttavat alkoholia suurin piirtein yhtä paljon, mutta haitat ovat monta kertaa yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä (Mäkelä & Paljärvi JECH 2008 ) Alkoholikuolemat selittävät noin 25 prosenttia työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden elinajanodotteiden välisestä erosta miehillä (Mäkelä P. Alkoholiin liittyvät kuolemat. Stakesin tutkimuksia ) 2004 alkoholiveron laskun jälkeen alkoholikuolemat lisääntyivät erityisesti työntekijäammateissa toimivilla, yksin asuvilla ja ennenaikaisella eläkkeellä olevilla miehillä (Herttua ym. Am J Epid 2008)

37 Elintapaerot: Tupakointi Päivittäinen tupakointi on yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä Erot ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana Pitkälle koulutetut miehet ovat vähentäneet tupakointiaan Vähän koulutetuista naisista yhä useammat tupakoivat; erot ovat suurimmillaan nuoremmissa ikäryhmissä Tupakointi aiheuttanee noin neljäsosan miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista

38 Päivittäinen tupakointi eri koulutusryhmissä 1970-luvun lopulta 2000-luvulle Alimman koulutusryhmän miesten tupakointi ei ole vähentynyt toisin kuin ylemmissä koulutusryhmissä Alimmassa koulutusryhmässä naisten tupakointi on lisääntynyt % 50 Miehet % 50 Naiset Alin Keski Ylin Alin Keski Ylin Helakorpi S ym., kirjassa: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/

39 Nuorten aikuisten tupakointi Nuorten aikuisten tupakoinnissa on suuria eroja koulutusryhmien välillä. Kuvassa on päivittäin tupakoivien ikävakioidut osuudet (%) vuotiaista eri koulutusasteilla. % Perusaste Miehet Keskiaste Ammatillinen korkeaaste Akateeminen korkeaaste Naiset Perusaste Keskiaste Ammatillinen korkeaaste Akateeminen korkeaaste Martelin T., ym., kirjassa: Nuorten aikuisten terveys. KTL:n julkaisuja B7/

40 Elintapaerot: ravitsemus ja liikunta Liikunnan puute ja epäterveellinen ravitsemus aiheuttavat osan sosioekonomisista terveys- ja toimintakykyeroista. Korkeampi koulutus on yhteydessä esim. kasvisten runsaampaan käyttöön ja aktiivisempaan liikunnanharrastamiseen

41 Erot kasvisten syömisessä koulutuksen mukaan Korkeasti koulutetut syövät useammin tuoreita kasviksia kuin vähemmän koulutetut Päivittäin tuoreita kasviksia syövien osuudet (%) koulutusryhmittäin, vuotiaat % 60 Miehet % 60 Naiset Alin Keski Ylin Alin Keski Ylin Helakorpi S. ym. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2003, Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/

42 Koulutusryhmien väliset erot huonon terveyden vaaratekijöissä Lihavuus, kohonnut kolesteroli ja kohonnut verenpaine ovat yleisempiä vähän koulutusta saaneissa ryhmissä Lihavuuden (BMI >30 kg/m 2 ) yleisyys koulutusryhmittäin yli 30-vuotiailla % perus keski korkea 0 Miehet Naiset Aromaa & Koskinen, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/

43 Koulutusryhmien väliset erot painoindeksin mukaan vähän koulutettujen joukossa on enemmän ylipainoisia koulutuksen mukaiset erot painossa ovat viime vuosina kasvaneet BMI 27,5 Painoindeksi (BMI, kg/m 2 ) koulutusryhmittäin miehillä ja naisilla (Finriski 2002) Miehet BMI 27,5 Naiset 27 26, ,5 25 ylin keskitaso alin 27 26, , , , Männistö S. ym. Lihavuus ja sen taustat Suomessa. Suomen Lääkärilehti 8/2004, ss

44 4. Terveyserojen kehitysnäkymiä (1) Sosioekonomisten kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos joukkotyöttömyys pitkittyy tuloerot kasvavat köyhien lapsiperheiden määrä kasvaa kasvava maahanmuuttajaväestö ei kotoudu ehkäisevien palvelujen, kuten neuvolatoiminnan ja oppilasterveydenhuollon, voimavarat säilyvät niukkoina

45 Terveyserojen kehitysnäkymiä (2) Sosioekonomiset kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos alkoholin helppo saatavuus ja halpa hinta lisäävät kulutusta ja haittoja etenkin huonoosaisimmissa ryhmissä tupakoinnin väestöryhmittäiset erot kasvavat väestöryhmien väliset erot terveydessä ja sen märittäjissä ovat jyrkimmät nuorilla aikuisilla = huomisen keski-ikäisillä ja iäkkäillä terveydenhuollon uudet tehokkaat ja kalliit menetelmät eivät riitä kaikille tarvitsijoille