Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Transkriptio

1 Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1

2 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua Työllisyys Terveys & hyvinvointi Palvelujen käyttö Lopuksi

3 Ketä kotoutetaan lukuja 2015: Ulkomaalaisia: (4,2 % väestöstä) Ulkomailla syntyneitä: (5,9 % väestöstä, EU:ssa 10,7 %) Yhteensä Miehet Naiset

4 Ketä kotoutetaan - Suurimmat maahanmuuttajaryhmät Suomessa Venäjä (ent NL), 25 % kaikista ulkomaalaistaustaisista Viro Somalia Irak Ent. Jugoslavia Kiina Vietnam Turkki Lähde: Väestörakenne 2013, Tilastokeskus

5 Turvapaikanhakijat vuonna 2015 ja Hakijoita yhteensä , 103 eri kansalaisuutta. Irak Afganistan 5214 Somalia 1981 Syyria 877 Albania 762 Iran 619 Tuntematon 254 Venäjä Hakijoita yhteensä 3 651, 96 eri kansalaisuutta. Irak 826 Somalia 411 Ukraina 302 Afganistan 205 Lähde: Maahanmuuttovirasto

6 Maahanmuuton tärkein syy taustamaan mukaan Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen vuotias väestö vuonna Tarja Nieminen & Hanna Sutela & Liisa Larja

7 Mihin maahanmuuttajat ovat sijoittuneet Suomessa? Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Lähde: Tilastokeskus,

8 Kotoutumisen tarkastelua

9 Työllisyys

10 Työllisyysaste vuotias väestö syntyperän ja sukupuolen mukaan vuonna Tarja Nieminen & Hanna Sutela & Liisa Larja

11 % Kotoutumisen tarkastelua työllisyysaste maassa asumisen keston mukaan asunut Suomessa alle 5 vuotta (muuttanut ) asunut Suomessa 5-10 vuotta (muuttanut ) asunut Suomessa yli 10 vuotta (muuttanut ennen 2004) 0 Työ Perhe Opiskelu Pakolaisuus Muu syy

12 Terveys ja hyvinvointi

13

14

15 Masennus- ja ahdistuneisuusoireet Oireet liittyivät: Työttömänä oloon kurdimiehillä ja -naisilla. Koettuihin talousvaikeuksiin kaikkien ryhmien naisilla sekä kurdimiehillä. Lyhyempi aika Suomessa kurdi- ja somalialaisnaisilla. Kielitaito-ongelmiin kurdi- ja venäläisnaisilla. Aikuisena muuttoikään (yli 18v.) kurdinaisilla. Oireet eivät liittyneet: Pakolaistaustaan (kurdinaisten osalta ei-pakolaistaustaisilla jopa enemmän oireita) Lähde: Rask ym. The ethnic gap in mental health: a population-based study of Russian, Somali and Kurdish origin migrants in Finland. Scand J Pub Health 2016;44:

16

17

18 Ulkomaalaistaustaisten terveyteen vaikuttavia tekijöitä Ns. terveen siirtolaisen vaikutus: osalla maahanmuuttajista terveys usein muuta väestöä parempi (varsinkin maahantulovaiheessa), mutta saattaa heiketä mm. heikomman sosioekonomisen aseman vaikutuksesta ( mm. lihavuus, diabetes, verenpainetauti) Kokemukset entisessä kotimaassa ja/tai pakolaisleireillä Maahantuloprosessi (mm. matkan aikaiset kokemukset, vastaanottokeskuksessa vietetty aika) Kotoutumisprosessi (mm. kielitaidon omaksuminen, työllistyminen, osalliseksi pääsy) Kokemukset Suomessa (mm. syrjintä, sosiaaliset verkostot, perheenyhdistämisen vaikeudet) Koulutustausta ja osaaminen (mm. nykyisessä ja entisessä kotimaassa suoritetut tutkinnot, kotoutumiskoulutuksen saanti ja mahdollisuus hyötyä siitä, luku- ja kirjoitustaito, tietotekniikkataidot, terveyden lukutaito) Elintavoissa suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä (mm. kulttuurin/uskonnon/lähtömaan käyttäytymismallit ja perinteet, sekä näiden muuttuminen uudessa kotimaassa: ero muuhun väestöön + tai (mm. päihteet, liikunta, ravitsemus, suhtautuminen ylipainoon)

19 Terveyspalveluiden käyttö ja koettu tarve

20 Lääkärissä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana käyneiden osuus sukupuolittain (%).

21 Koettu hoidon tarve ja saatavuus 21

22 Toistuvaa lääkärinhoitoa tarvitsevien ja tyydyttymätöntä lääkärinhoidon tarvetta ilmoittavien osuus (%). 22

23 Hoidon saamisen esteitä Jonotus hoitoon pääsemiseksi (39-57%) Liian korkeat hinnat (34-47%) Kielivaikeudet (33-47 %) Epäily ettei hoidosta olisi apua (32-40%) Epätietoisuus, mistä hoitoa saa (12-19%) Muut syyt, esim. epäluottamus terveyskeskuslääkäreihin, ei ole päässyt erikoislääkärille 23

24 Johtopäätöksiä Tulisi välttää maahanmuuttajien tarkastelua yhtenäisenä ryhmänä Taustamaaryhmien välillä on suuria eroja Sukupuolten välillä on suuria eroja taustamaaryhmienkin sisällä Taustalla myös sosioekonomiset tekijät Ryhmien sisällä muistettava myös yksilölliset erot Huolenaiheita mm. psyykkiset oireet, syrjintäkokemukset jne. Vahvuuksia mm. luottamus, tyytyväisyys, tietyt elintavat jne. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ei täysin vastaa tarvetta (ali- /ylikäyttö) Terveyden ja hyvinvoinnin yhteydet kotoutumiseen Esim. syrjintä psyykkinen hyvinvointi, luottamus jne. (Castaneda ym 2015) Esim. perhe muualla psyykkinen hyvinvointi jne. (Rask ym. 2016) 24