Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen



Samankaltaiset tiedostot
Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Raisioagro. Nurmiopas 2014

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Maississa mahdollisuus

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Hyödyllinen puna-apila

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Johtamalla hyvää säilörehua

Nurmen perustaminen ja lannoitus

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Säilörehun tuotantokustannus

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Antero Lähteenmäki Lähteenmäki MTY, Rusko

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Kaura vaatii ravinteita

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Kaura lehmien ruokinnassa

Nurmen lannoitusohjelmat

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Rehuanalyysiesimerkkejä

MegaLab tuloksia 2017

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Hamppu viljelykiertokasvina

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Lisälannoitus kasvukaudella

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Nurmien fosforilannoitus

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Transkriptio:

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen

MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä

Ruokinnallinen tavoite Kokoviljasäilörehu 30% ka 25-30% tärkkelys Ellei ole tärkkelystä ei ole energiaa Väh. taikinatuleentuminen 12 tn/ka ha 135 pv kasvuaika Ei hallaa syksyllä Onnistuuko Suomessa? 3

Analyysit sadosta, eri kehitysvaiheessa Mårten Hetta SLU 4

Ei tärkkelystä, vähän energiaa, paljon sokeria, joka happamoittaa pötsiä, M.Hetta SLU 5

Maissisäilörehu tavoite taikinatuleentuminen 6

Aikaiset lajikkeet perusedellytys Valitse aikaiset lajikkeet Suuri tähkän osuus Sulava kuitu Korkea energia Activate, Activate ei peitattu Arcade Pioneer pr39v43 FAO arvo 7

FAO arvo Lukemat 100 ja 1000 välillä Kehitys perustuu tähkän ka pitoisuuteen Mitä alempi on lukema sen aiemmin valmistuu Fao luvun nousu 50 pykälää vastaa 8-10 päivän myöhäisempää valmistumista 8

Maissin viljelyohjeet, Landbruksinfo DK, Farmit, HIR Malmöhus 1. Ilmasto Valitse valoisimmat ja lämpimimmät lohkot 2. Maalaji Maissi viihtyy parhaiten kevyillä, lämpimillä mailla ph 6-7 Toimiva ojitus, jotta saadaan aikaisin keväällä kuivaksi Ei hallanaroille lohkoille 3. Maanmuokkaus Suositellaan kevätkyntöä Ellei kevätkyntö ole mahdollinen äestä 10-15 cm syvyyteen viikkoa ennen kylvöä maan lämmittämiseksi Tärkeää on muokata maa tarpeeksi syvältä,että saadaan kiinteä Aiahe/Esittäjä ja tasainen kylvöalusta 5.3.2014 9

Kevyet lämpimät maat Kevätkyntö Hyötyy monokulttuurista Multamaat, hiedat, liejusavi Luomulla ei multamaat Kyllä savellakin/hiesulla onnistuu, mutta on kylmempi ja kuivempi Maissilla on suuri vedentarve ja kastelu voi joskus olla tarpeen. 6 ha/ 60 lehmää/ sisäruokinta 10

Vältä ylilannoitusta Maissin on ehdittävä tuleentua Karjanlanta on peruslannoite Täydennyslannoitus tehdään Suomen Salpietarilla,Y-lannoitteella tai Pellon NP:llä N Kokonaistarve on 150 kg/ha Käyttää vähän ravinteita alussa Suurin N-tarve 50-70 päivää kylvön jälkeen 11

Maissin lannoitus, Gösta Roempke HS konsult 12

Ravinnetase, kun satotavoite 12 tn ka /ha Gösta Roempke HS konsult kg/ha Maissi käyttää ravinteita N P K 153 31 215 Liete 60 tn/ha 90 36 240 Suomen Salpietari 220 kg/ha 65 Apila viherlannoitus 60 Jokainen ka tn tavoite lisää N tasoa 15 kg 13

Starttilannoitus: TÄRKEÄ! Maissin fosfori, kalium ja rikintarve tulee yleensä tyydytettyä karjanlannan mukana Kylvön yhteydessä suositellaan NP lannosta: merkittävä vaikutus satoon; juuren kasvu Startti P annetaan kylvön yhteydessä, Typpeä annetaan kylvön yhteydessä 30-50 kg/ha esim. Yara Mila Pellon Y2, Y4, Y5, Suomen salpietari Rikin tarve on 10-15 kg/ha, lisäystarve vain,jos karjanlantaa ei ole käytetty aiemmin Lannoite sijoitetaan 5 cm syvyydelle 5 cm kylvörivin sivuun 14

Kylvö erikoiskoneella Lämmin maa 6-8, luomu 8-10 3-5 cm Etelä-pohjoissuunta 75 cm riviväli 15-20 cm taimiväli 65-80000 siementä/ha Myyntierä 1 unit/yksikkö 15

Kylvömäärää voidaan alentaa pohjoisessa Etelä-Suomi 75-80000 kpl/ha Keski-Suomi 65-70000 kpl/ha Kylvä aiemmin Luomu myöhemmin Etelä-pohjoissuunta Maissintaimi kestää jopa 4-6 asteen pakkasen Luomu lisää taimimäärää 10%, koska haraus tuhoaa osan taimista 16

Samco- järjestelmä 17

Samco-järjestelmä, Irlanti Kylvö kasvinsuojelu ja biohajoava katemuovi kaikki samalla ajokerralla Ruiskutetaan maavaikutteinen aine Basf STOMP, hyväksytty maissille, ei tarvita muuta kasvinsuojelua, ei meillä myynnissä vielä Kylvö tarkkuuskylvökoneella joka muovittaa kerralla 2 kylvöriviä Muovikustannus 280 /ha 18

19

Järjestelmän edut Voidaan kylvää aiemmin kylvää kylmempään maahan Nopeuttaa kasvua merkittävästi Korkeampi sato, tärkkelys ja ka Voidaan käyttää myöhäisempiä lajikkeita Kasvinsuojelu helppo Suositellaan esim rotevaa Pioneer pr39v42 lajiketta 20

Miksi lämmin maa maissille, lähde Stamco Itää nopeammin Tarvitaan starttifosfori- tekee paremmat vahvemmat juuret Lämmin maa parantaa fosforin hyväksikäyttöä Maan lämpötila C Fosforin hyväksikäyttö 13 C 31 % 16 C 43 % 18 C 73 % 21 C 100 % 21

Muovi lämmittää 10-15 C 22

Muovin avulla kylvö 14-20 pv aiemmin, Tärkkelyksen muodostumiseen 30-40 lisäpäivää! Tavoite 30% tärkkelystä! 23

Maissin kasvinsuojelu Berner Kertaruiskutus: Harmony 50 SX 15 g/ha Jaettu käsittely: I ruiskutus rikkakasvien ollessa pienellä taimella: Harmony 50 SX 11,25 g/ha/titus 30 g/ha/sito Plus II ruiskutus, kun uudet rikkakasvit ovat pienellä taimella Harmony50 SX 7,5 g / Titus20 g/ha/sitoplus 24

Mekaaninen rikkakasvin torjunta Gösta Roempke HS konsult Hämäysäestys ennen kylvöä ( rikkaruohot aktivoituvat) Haraus ennen pinnalle tuloa 3 lehti vaiheessa rikkaäestys 3-6 kertaa riippuen rikkapaineesta. Jyrsinnällä voidaan korvata äestys Sopiva kun maissi on 10-15 cm Jyrsi ja multaa toisen kerran, kun maissi 30-35 cm. Älä jyrsi liian läheltä juuristoa, max 5 cm syvältä Kun maissilla on 6-8 lehteä älä mene 15 cm lähemmäs, multaus taimiriville estää rikkakasvit Maissi pitää multaamisesta; lämmittää maata parantaa ravinteiden imeytymistä Lopeta jyrsiminen kun taimi ottaa koneen runkoon 25

Rikkakasvintorjunta ; jyrsin 26

27

Tavoitteena maissisäilörehu AVAINSANA Olennaista maissisäilörehussa on kuiva-aine, tärkkelys ja kuidun sulavuus. Ka tavoite 26-30 ja tärkkelystavoite n. 28-30% Ruokintaan halutaan nimenomaan maissin suojattua tärkkelystä, jonka hajoamisnopeus on vain yhdeksän prosenttia per tunti pötsissä. Kun maissisäilörehussa on oikeat sillä voidaan ruokkia turvallisesti vaikka tärkkelystasot näyttäisivätkin korkeilta. 28

Satovertailu Ahvenanmaa ja Kuhmoinen, lajike Activate Ahvenanmaa Maalaji MHht MHht Kyntö Kevät Kevät Liete 50 80 Starttilannoite NP SS KokonaisN 150 200 Kylvö 1.5. 23.5 Kuhmoinen Kylvömäärä 75 000 66 000 Kasvinsuojelu 2 x Harmony + Titus + jyrsinmultaus Sadonkorjuu 14.10 29.9 Ka sato 12 tn 11,5 tn 1 x Harmony + Titus 29

Sadon laatu Ahvenanmaa ja Kuhmoinen Ahvenanmaa Kuhmoinen Ka% 42 27 Rv % 8,7 8,4 D arvo 72 71 Me 11,5 Mj 11,4 OIV 81 81 PVT -59-34 NDF 340 420 Tärkkelys % 37 25 30

Mitä olisi pitänyt tehdä Åland vs Kuhmoinen? Åland N tasoa olisi pitänyt nostaa 50 kg Korkeampi N taso olisi nostanut satotason ja ka sadon Aikaisempi korjuu, korkea ka vaikeuttaa säilöntää Kuhmoinen N tasoa olis pitänyt vähentää 200-> 150kg /ha Kylvö viikko aiemmin, enemmän kasvuaikaa Korjuu 1 vk myöhemmin, ka olisi noussut Tällöin olisi saatu 30 % ka 31

Maissikasvustoa Kuhmoisissa 2013 Kuvassa A-P Vainio ja Juho Helin 32

Pioneer pr39v43 analysointi Valio, Pyydettävä erikseen tärkkelysmääritys hinta perusmääritys n.20 ( meijeri maksaa 50%) + tärkkelys 55 ph 3,7 NH3-N 29 Maitohappo 48 VFA 19 Liukoinen typpi 428 Sokeri 65 ph tavoite 4,43 Koostumus Kuiva-aine 247 Raakavalkuainen 86 NDF 501 D-arvo 678 INDF 88 Tuhka 52 Arvio näytteestä Arvosana 9 Tulkinta 1 Rehuarvot ME 10,7 OIV 78 PVT -32 Syönti-indeksi 116 ME-indeksi 115 33

Maissin edut ruokinnassa Hyvä energiarehu Alentaa ruokintakustannuksia, jos hyvä sato Alentaa maidon tuotantokustannusta, jos hyvä sato Sisältää ohitustärkkelystä Lisää ka syöntiä, typen hyväksikäyttöä ja maitotuotosta Parantaa pitoisuuksia Raisioagro tekee maissille sopivat ruokintasuositukset 34

Maissisäilörehu ruokinnassa Käytännössä 3-6 kg/ka, Englannissa jopa 10 kg Korkeampi tärkkelystaso jopa 20-22 % Lehmän max tärkkelysmäärä on n. 5 kg normaalisti,maissin kanssa jopa 6 kg Parantaa pitoisuuksia maissi on energiakasvi, Valkuaistäydennykseksi apilasinimailassäilörehut Rypsilisä Mikäli tärkkelys ja ka ei tavoitearvossa on normikokovilja parempaa 35

Maissi ruokinnassa 11,7 Mj OIV 100, tärkkelys 18-19% Tila 1 Tila 2 Säilörehu kg ka 8,5 8 Maissisäilörehu 5,5 5,0 Olki 1,0 0,3 Vehnä 5 Ohra-Kaura 4,5 Energiatiiviste 3 Rypsirouhe 1,5 1,5 Suojattu rasva 0,2 0,2 Kivennäiset 0,2 0,2 Robottirehu, pt 3 Yht kg ka 24,9 22,9 K.Maito 37 33 36

VAUHTI 1 Rainataseos Nurmien F1 seos, Timotei Tenho 45 % - Eng.raiheinä Mathilde 20 % - Rainata Hykor 15 % - nurminata Fure 10 % - ruokonata Karolina 5 % - puna-apila Altaswede 5 % Hyvin nopeakasvuinen, monipuolinen seos, joka tuottaa 3 kovaa satoa. Korkea satopotentiaali, korkea sadon rv ja sulavuus. Vyöhykkeille I IIIe Kylvömäärä: 30 35 kg/ha Pakkaus: 20 kg 37

VAUHTI 2 sinimailasseos - Sinim. Plato, ympätty 40 % - Timotei Tenho 20 % - Eng.raiheinä Mathilde 15 % - Rainata Hykor 10 % - nurminata Fure 5 % - ruokonata Karolina 5 %, - puna-apila Altaswede 5 % Sinimailasseoksella saat 3 satoa ilman keinolannoitteita Säilörehuun korkea valkuainen Vyöhykkeille I-IIIe. Kylvömäärä 30 kg/ha. Pakkaus 20 kg 38

Vehnä-vihantarehuherne seos, köyhän miehen maissi Valmis 49/51 sekoitus Selvästi parempi energia ja valkuainen kuin tavallisessa kokoviljasäilörehussa Arvokasta ohitustärkkelystä Me 10 Mj Rv 14-15% Korvaa ruokinnassa viljaa Kylvömäärä 100-200 kg/ha Lannoitteeksi karjanlanta Lajikkeet Anniina-Hubal Säkki 600 kg 39

Korjuutekniikka Vaatii oman ketjun Ajosilppuri/ tarkkuussilppuri, jossa on maissipää ja jyvä cracker Silputaan lyhyeksi 15-20 cm sänki Jos sängen pituutta nostetaan 20 cm lisääntyy rehun energia n. 2-3 %, mutta sato pienenee 5-7 % 41

Sadonkorjuu syyskuun lopussa- lokakuun alussa Kehittyy rivakasti syyskuun lopulla, lokakuussa Pyrkimys saada yli 25 % ka= tärkkelystä Kun halla yli 4 C, korjattava viikon kuluessa Jos lievä halla ei niin kiirettä kun päivälämpötila laskee alle 10 C heikkenee kasvu dramaattisesti- korjuuajankohta lähestyy riippumatta kehitysasteesta 42

Helppo säilöä, Safesil, SiloSolve AS 200, 250 2 l/tn 43

Tiivistä ja painota huolellisesti 44

Lämpeneminen alkaa helposti ellei säilöntäainetta käytetä 45

Activate maissi, Markkinoiden aikaisin, FAO arvo 150 1 Unit = 50000 jyvää 1,5 Unit/ha Riviväli 75 cm, siemenväli 20 cm Korkea ka pitoinen sato Hyvä sulavuus Suuri tähkän osuus Korkea tärkkelyksen osuus Suomessa 26-30% viime kesänä Keskikorkea kasvusto Hyvä laonkesto Activate on peitattu ns. standardpeittausaineella = (Fludioxinil + Metalaxyl M) 5.3.2014 46

Arcade maissi FAO= 160 UUTUUS Hyvin aikainen lajike Hyvät rehuarvot Täydellinen maissisäilörehulajike Korkea tärkkelys Hyvä kuidun sulavuus Hyvät rehuarvot Korkea satotaso FAO luku vain hieman Activatea korkeampi (160) 1 Unit 50000 kpl 1,5 Unit/ha 47

Pioneer pr39v43, Aikainen roteva, hybridimaissi FAO arvo 190 Kylvösyvyys 4-5 cm normaaliolosuhteissa. 1 yksikkö 80000 siementä 85.000-100.000 tainta hehtaarille riviväli 75 cm ja taimiväli 15 cm. Korkea satotaso Nopea kasvuunlähtö keväällä Korkea tärkkelyspitoisuus ja ravintoarvo Sopii viljeltäväksi monilla maalajeilla Tuotti kesän 2013 kokeissa jopa 25 tonnin kuiva-ainesadon/ ha 48

Resepti sulavaan maissisatoon: Valitse aikainen lajike: Activate, Arcade Valitse oikea lohko ja maa(hieta, multa) Kevätkyntö; lämmittää maan Riittävästi karjanlantaa Starttilannoitus Kylvä aikaisemmin, 3-5 cm syvyys Biohajoava muovi kylvön yhteydessä Kylvä tarkasti tarkkuuskylvökoneella Oikea kasvinsuojelu Korjuu, kun jyvä täyttynyt, taikinatuleentuminen 20 cm sänki; hygienia Käytä aina säilöntäainetta; SiloSolve ja Safesil Viljele maissin kaveriksi valkuaispitoista 5.3.2014 säilörehua; Vauhti 1 ja Vauhti 2 Aihe/Esittäjä 49

Etelä-Savo / Jukka Sairanen, Arja Nykänen Lihatilan Skarppiohjelma -hanke Vuonna 2013 kaksi rehumaissikoetta Savonlinnassa. Tila 1 - Maissin viljely onnistui yli odotusten Pioneer lajikkeella - Kylvösyvyys oli liian matala (2 cm, kylvökone Väderstadt), jolloin kylvön jälkeen tullut sadekuuro nosti siemeniä pintaan (Activate ja NK Cheer) Tila 2 - Kasvustosta tuli aukkoinen johtuen siementen rikkoutumisesta ja tukkeutumisesta kolopyörässä (vanha sokerijuurikkaan kylvökone)

Versojen pituus kertoo pääasiassa pellon kasvukunnosta ja kasvuolosuhteista 300 Pituus cm 290 280 270 260 250 240 230 220 210 PioneerActivate Cheer PioneerActivate Cheer Tila 1 Tila 2

Rehuvaunujen kuutiopainona käytetty 450 kg/m 3, analysoidut kuivaainepitoisuudet (239-261g/kg) viljelijöiden mittaamana. 30000 Ka-sato korjuussa kg/ha 25000 20000 15000 10000 5000 0 PioneerActivate Cheer PioneerActivate Cheer Tila 1 Tila 2

D-arvo laski viimeisen kahden viikon aikana, kun lämpösummaa on kertynyt riittävästi. Tila 1 korjasi rehun 2.10. ja Tila 2 korjasi rehun 17.9.

Säilörehumaissi PIONEER PR39V43 Rehumaissi lokakuussa 2013 Kuva: KONEVIESTI / Matti Turtiainen Savonlinna

Kuva: ProAgria / Jukka Sairanen

Kuva: KONEVIESTI / Matti Turtiainen