Oppilaanohjauksen suuntia selvittämässä Kansallisen hankkeen edistysaskeleet kehittävän arvioinnin tutkimusvaa assa Sanna Mäkinen Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi Itä-Suomen yliopisto 2010 sanna.makinen@uef.fi
Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi Tuottaa ajankohtaista tietoa kehittämistyön etenemisestä ja sen tuloksista Tukee kehittämistoimintaa kunnissa ja kouluissa Paikantaa hyviä käytäntöjä sekä kriittisiä kohtia Tekee hankkeen vaikuttavuuden arviointia Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi / Sanna Mäkinen 31.3.2010 2
Tutkiva arviointiryhmä KM Sanna Mäkinen (tutkija) prof. Jyri Manninen (arviointiasiantuntija) prof. Päivi Atjonen (arviointiasiantuntija) prof. Marjatta Vanhalakka-Ruoho (ohjausasiantuntija)
Syksyn 2009 aineistonkeruu Miten sujuu kysely syksyllä 2008 aloittaneille kehittäjille ja toimijoille kysely marraskuussa 2009 n = 341 Haastattelut kolmella paikkakunnalla sidosryhmien teemahaastattelut kolmessa kunnassa lokamarraskuussa 2009 n = 29 (14 yksilö- ja 3 ryhmähaastattelua) Tarkennetut toimintasuunnitelmat lukuvuodelle 2009 2010 Opetushallitukselle toimitetut suunnitelmat lokajoulukuussa 2009 n = 131
Kyselyyn vastaajien taustatietoja 67,7 % 32,3 % Hankkeen koordinaattori 20,9 % ohjausryhmässä 29,6 % työryhmässä 24,4 % Käytännön kehittämisessä 44,1 % 31.3.2010 5
Vastaajien työpaikan sijainti Suuri kaupunki 38,4 % Pieni kaupunki 30,8 % Pieni paikkakunta, haja-asutusalue 31,3 % 31.3.2010 6
Mille toiminnan tasolle oppilaanohjauksen kehittämishankkeessa keskitytään? 54,4 % 37,9 % 7,7 % organisaatiotaso kunnan/kaupungin taso seututaso 31.3.2010 7
Opetustoimella on kehittämisessä vahva rooli Yhteensä 86 % vastaajista (n= 358) edusti opetustoimea ja/tai kouluja Muita vastaajaryhmiä olivat: 2 % työ- ja elinkeinotoimen edustaja 2 % sosiaali- ja terveystoimen edustaja 2 % työnantajataho/ yritys 1% huoltaja 1 % oppilas/ oppilaskunnan edustaja 31.3.2010 8
Opetusalan vastaajat (86 %) opinto-ohjaaja rehtori 18 44 erityisopettaja aineenopettaja 9 9 luokanopettaja 8 kunnan sivistystoimi 6 kuraattori 3 31.3.2010 9
Mitä virallisia tavoitteita hankkeissa on asetettu? Tarkennettujen toimintasuunnitelmien mukaan..
Kehittämiselle asetetut tavoitteet 2009 2010 toimintasuunnitelmissa (n=131): Siirtymä- ja nivelvaihe 84 Opiskelun ja oppimisen ohjaus Moniammatillisuus ja verkostoituminen Koulutus- ja ammattitietouden lisääminen 57,2 64,9 64,9 Koko koulun ohjaus 47,3 Yhteistyö työelämän edustajiin Ohjaustyössä toimivien professionaalisuus Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Ohjauskäytäntöjen dokumentointi Ohjauksen arviointi- ja seurantatieto Tieto- ja viestintävälineet ohjauksessa Nuorten osallisuus ohjauksessa 32,1 28,3 26,7 20,6 19,8 18,3 16 Joustavien oppimispolkujen ohjauskäytännöt 8,4 % 0 20 40 60 80 100
Miten tavoitteet ja kehittämisen kohteet vastaavat toisiaan? Miten sujuu kyselyn tulosten mukaan
Oppilaanohjauksen eri menetelmien kehittäminen Työelämään tutustumiskäytännöt Arvioitu huonosti toimivaksi syksyllä 2008 Erityistä tukea tarvitsevan nuoren ohjaus Ohjaus- ja opetushenkilöstön antama henkilökohtainen ohjaus Oppilaanohjauksen infotilaisuudet, -illat TVT oppilaanohjauksessa Luokkamuotoinen ohjaus Pienryhmäohjaus Monikulttuuriset ohjauskäytännöt 0 20 40 60 % Paljon Hieman Ennallaan Ei tavoitteena/ ei sovellu 31.3.2010 14
Nivelvaiheen käytäntöjen kehittäminen Arvioitu huonosti toimivaksi syksyllä 2008 Nivelten oppilaslähtöinen jäsentäminen: opintoja ennen-alussa-aikana-lopussa Alakoulun oppilaiden yläkouluun tutustuttamisen käytännöt Peruskoulun oppilaiden toisen asteen koulutukseen tutustuttamisen käytännöt Toisen asteen koulutukseen ulkopuolelle jäävien jälkiohjauksen toimintamallit 0 20 40 60 Paljon Hieman Ennallaan Ei tavoitteena/ ei sovellu % 31.3.2010 15
Nivelvaiheiden tiedonkulun kehittäminen Tiedonsiirtokäytännöt koulutuksen eri nivelvaiheissa Arvioitu kehnosti toimivaksi syksyllä 2008 Perusopetuksen päättävien jälkiseurantamallit ATK-pohjaisten hallinto-ohjelmien hyödyntäminen ohjauksen eri vaiheissa 0 20 40 60 % Paljon Hieman Ennallaan Ei tavoitteena/ ei sovellu 31.3.2010 16
Paikallisen yhteistyön kehittyminen Arvioitu kehnosti toimivaksi syksyllä 2008 Oppilaitosten välinen yhteistyö Oppilaitoksen sisäinen yhteistyö Yhteistyö huoltajien kanssa Oppilaitosten ja työ- ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö Oppilaitosten ja työvoimahallinnon välinen yhteistyö Oppilaitosten ja nuorisotoimen välinen yhteistyö 0 20 40 60 % Paljon Hieman Ennallaan Ei tavoitteena/ ei sovellu 31.3.2010 17
Viestinnän ja dokumentaation kehittyminen Oppilaanohjauksen käytäntöjen dokumentoiminen (esim. käsikirja) Arvioitu huonosti toimivaksi syksyllä 2008 Ohjauksen tiedotus- ja viestintäkäytännöt Ohjaukseen liittyvä paikallinen päätöksenteko Ohjauksen muiden toimijoiden (esim. työelämän edustajat) ohjaustietous 0 20 40 60 % Paljon Hieman Ennallaan Ei tavoitteena/ ei sovellu 31.3.2010 18
Yhteistyö muihin tahoihin? en lainkaan jonkin verran varsin paljon paljon Peruskoulut 4 % 18 % 37 % 42 % Toisen asteen oppilaitokset 22 % 31 % 28 % 19 % Oppilaat/oppilaskunnat 15 % 40 % 27 % 18 % Huoltajat/vanhempainyhdistykset 24 % 43 % 22 % 11 % Kunnan virkamiehet/hallinto 20 % 48 % 24 % 8 % Yritykset 38 % 39 % 16 % 7 % Sosiaali- ja terveystoimi 25 % 49 % 19 % 6 % Muut työelämän edustajat 39 % 47 % 10 % 4 % Työ- ja elinkeinohallinto 37 % 49 % 11 % 3 % Kolmas sektori 51 % 40 % 8 % 1 % Nuorisojärjestöt 48 % 42 % 9 % 1 % Kansainväliset yhteistyökumppanit 81 % 15 % 4 % 1 % Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen 31.3.2010 19
Kehittämisen vaikeuttajat Ajan puute 8 43 3 46 Henkilöiden vähäisyys 14 42 5 39 Muutosvastarinta 23 51 6 20 Eriytyneet organisaatiokohtaiset käytännöt 20 51 9 20 Yhteisen tahtotilan luomisen hankaluus 34 45 4 16 Kunta- ja organisaatiomuutokset 43 30 12 15 Toimijoiden yhteistyön puute 40 41 4 15 Muiden toimijoiden heikko sitoutuminen 24 54 8 14 Hallinnon heikko sitoutuminen ja tuki 48 33 6 13 Työelämäyhteistyön ongelmallisuus 31 46 11 12 Tiedonkulun ja viestinnän ongelmat 35 49 5 11 Tiedon ja koulutuksen puute 49 35 5 11 Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön ongelmat 52 34 10 4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei lainkaan jonkin verran Ei sovellu/en tiedä Paljon tai varsin paljon Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen
Miten vahva rooli oppilailla on kehittämisessä? 60 50 40 30 55 20 10 % 33 olematon/ en tiedä mukana jonkin verran 12 mukana paljon 31.3.2010 21
Tärkein tähänastinen saavutus (f = 374 kuvausta) % Yhteistyön paraneminen 26 Nivelvaihetyön tehostuminen 15 TET-toiminnan edistyminen 13 Ohjauksen työkalujen teroittuminen 11 Dokumentoinnin paraneminen 10 Erityisryhmien huomioiminen 7 Uusien ohjausroolien omaksuminen 5 Muut saavutukset 14 Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen
Kuntavierailut syksyllä 2009 Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen 31.3.2010 23
Miten ohjausta määriteltiin?
Miten haastateltavat määrittelivät ohjauksen? f Elämänhallinnan tukea 20 Opinto-ohjausta ja oppimisen tukea 10 Kasvatusta 7 Verkostotoimintaa 4 Empaattista tukea 6 Neuvontaa ja tiedon antamista 3 Ura- ja ammatinvalinnan ohjausta 3 Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen 31.3.2010 25
Mitä koettiin oppilaanohjauksen ja sen kehittämisen vahvuuksiksi ja haasteiksi?
Alueellinen toimintaympäristö VAHVUUDET Yhteistyö (17) Toimintakulttuuri (14) Rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät (11) Osaaminen (10) HAASTEET Yhteistyö (17) Toimintakulttuuri (16) Rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät (14) Osaaminen ja tiedonhallinta (11) Nuorten syrjäytyminen (7) Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen 31.3.2010 27
Ohjauksen kehittäminen VAHVUUDET Yhteistyö (10) Kohdennetut resurssit (4) Koordinaatio (4) Motivaatiotekijät (12) Ohjauksen kasvava näkyvyys (2) HAASTEET Eristyneisyys (11) Toimintakulttuurien erilaisuus (8) Motivaatiotekijät (5) Toiminnan lyhytkestoisuus (5) Henkilö ja organisaatiomuutokset (2) Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen 31.3.2010 28
Miltä kehittämisen yhteistyöverkosto näyttää?
Kolmella paikkakunnalla (haastattelut)...keskeisimmät toimijat sivistys /opetustoimivetoinen ohjausryhmä kehittämistyöryhmät...mukana olleet sidosryhmät opetustoimen hallinto, perusasteen ja toisen asteen oppilaitokset työryhmissä sosiaali ja terveystoimen edustaja, työ ja elinkeinohallinnon edustaja, nuorisotoimen edustaja yhteyksiä muihin sidosryhmiin toisten hankkeiden kautta työryhmien kuulemat eri asiantuntijat ns. kentän mukana olo valmiina olevia alueverkostoja hyödynnetty koulukohtaiset johto ja työryhmät ja oppilaskunnat osallistuneet kouluissa toiminnan organisointi rehtori ja opinto ohjaajavetoista
KESKEISET TOIMIJAT OPPILAANOHJAUKSEN HANKKEESSA OKE - HANKE PERUSKOULUT LUKIOT TOISEN ASTEEN AMMATILLINEN KOULUTUS TOISET HANKKEET TILAA TIIVIIMMÄLLE YHTEISTYÖLLE Sosiaalityö Nuorisotoimi Terveydenhuolto TYÖELÄMÄYHTEYDET -Työ- ja elinkeinotoimistot - TAT - Järjestöt, yhdistykset - Yritykset -Rehtorit ja opinto-ohjaajat, luokanohjaajat - Koulun johtoryhmät ja toimikunnat - Alueverkostot (OHR, OPO) Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen 31.3.2010 31
Haasteita yhteistyössä aiheuttavat Puutteellinen kaupungin tason priorisointi ja valtuutus poikkihallinnollisuuteen Muutokset hallinnossa ja organisaatioissa Johdon sitoutumattomuus poikkihallinnolliseen yhteistyöhön (esim. TE toimisto, sosiaalitoimi) Yhteistyön aloitteen odotus koulutoimijoilta (esim. yritysyhteistyö) Motivaatiopula: ei haluta osallistua (esim. ope TET) Aikapula 31.3.2010 32
Mitä voidaan havaita kehittämisen keinoista ja näkyvistä tuloksista Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen 31.3.2010 33
Kehittämisen keinot RAKENNE KERTA LUONTOINEN Hankeyhteistyö Ohjaussuunnitelman tai -strategian luominen Uusien käytäntöjen kokeilu Kertaluontoinen arviointija palautetiedon keruu Hankkeen koulutustapahtumat ja seminaarit Käytäntöjen mallintaminen Moniammatilliset ja poikkihallinnolliset työryhmät Pysyvät puitteet vertaisoppimiseen Toimijoiden verkostoituminen ja tiimiytyminen Jatkuva arviointija palautetieto Tukimateriaalin keruu + toiminnan dokumentointi perehdytyskansioon PYSYVÄ LUONTOINEN YKSILÖ 31.3.2010 34
Näkyviä tuloksia / mainittu haastatteluissa Ei näkyviä tuloksia/3 Kertaluontoisten tapahtumien järjestäminen (koulutukset, messut)/2 Uusien ohjauskäytäntöjen kokeilu/5 Ohjauksen arviointi/2 Tietoisuuden lisääntyminen ohjauksesta/7 Asenteiden muuttuminen/2 Ohjausosaamisen kasvu/5 Ohjauskäytäntöjen systematisointi/4 Materiaalisten ja aikaresurssien parantuminen/3 Verkostoyhteistyön viriäminen/14 31.3.2010 35
Kehittämisen näkyviä tuloksia VERKOTTUMINEN yhteistyöpaikkojen ja yhtenäisyyksien etsiminen tietoisuus rakenteista ja edellytyksistä MALLINTAMINEN Metodeista ja käytännöistä tiedottaminen Dokumentaatio DIALOGISUUS Johdon ja operatiivisen tason vuorovaikutus Vertaisoppiminen 31.3.2010 36
Kriittisiä kysymyksiä Kehitetäänkö sitä, mikä ei toimi hyvin? Kehitetäänkö jo ennalta hyvin toimivia käytäntöjä? Muistetaanko oppilaat ja vanhemmat rakennekehittelyiden tuoksinassa? Ovatko johto ja toimijat oppilaitosten seinien sisällä riittävästi mukana? Johdetaanko ja koordinoidaanko kehittämistä pätevästi? Miten poikkihallinnollisuus toteutuu: ovatko yhteistyötahot ja sidosryhmät koulutoimen ulkopuolelta riittävästi mukana? Muistetaanko horisontaalinen ja vertikaalinen vuoropuhelu eri toimijoiden kesken
VALTUUTUS ohjausryhmä HORISONTAALINEN DIALOGI VERTIKAALINEN DIALOGI Palaute Arviointi Seuranta Verkostotapaamiset Koulutus Suunnittelu- ja neuvottelufoorumit KOORDINOINTI esim. työryhmät
Millä eväillä eteenpäin? Juurruttaminen rehtorit, opinto-ohjaajat ja alueverkostot tärkeitä muutosagentteja Käytäntöjen levittäminen ilmapiiri, rakenteet ja välineet käytäntöjen jakamiselle Palaute oppilaat ja vanhemmat Toiminnan näkyvät tulokset mitattavuus, näyttö Viestintä paitsi opetustoimijoiden sisäinen, myös poikkihallinnollinen ja julkinen Poikkihallinnollisuus miten vahvistaa yli sektorisia ohjausja tukirakenteita? Oppilaanohjaus ennaltaehkäisevää ohjausta linkitykset uudelleen integroivaan ohjaukseen?
Kiitos ajastanne! www.uef.fi