Yoyo-hankkeen toiminta käynnistyi joulukuussa Kolme kuntaa, 17 pilottilukiota, yhteensä noin opiskelijaa

Transkriptio

1 Mitä tuli tehtyä? Yoyo-hankeen toiminta ja saavutukset Laura Savolainen Projektipäällikkö Yoyo-hanke

2 Kuinka kaikki alkoi Yoyo-hankkeen toiminta käynnistyi joulukuussa 2010 Kolme kuntaa, 17 pilottita, yhteensä noin opiskelijaa Espoonlahden Etelä-Tapiolan Leppävaaran Mattlidens gymnasium Alppilan Helsingin kuvataide Helsingin luonnontiede Itäkeskuksen Kallion (Sibelius-) Vuosaaren Helsinge gymnasium Lumon Martinlaakson Sotungin Tikkurilan Vaskivuoren

3 Ohjausryhmä Espoonlahden Etelä-Tapiolan Espoon kuntakoor dinaattori Espoon projektiryhmä Leppävaaran Mattlidens gymnasium Alppilan H:gin kuvataide Kehittämisryhmä Helsingin kuntakoor dinaattori Helsingin projektiryhmä H:gin luonnontiede Kallion Itäkeskuksen Sibelius- Vuosaaren Vantaan kuntakoor dinaattori Vantaan projektiryhmä Helsinge gymnasium Martinlaakson Lumon Sotungin Tikkurilan Vaskivuoren

4 Hankeorganisaatio Monipuolinen ja monitasoinen organisaatio tavoi eena ollut toiminnan juurru aminen eri tasoille mahdollisimman tehokkaasti Toimijoiden innokkuus ja sitoutuneisuus hankkeeseen Hankkeen sisäinen työnjako kuntien ja pilottiiden kesken

5 Mitä olemme tehneet Tavoite: Opiskelijan henkilökohtaisen jatko-opintoihin orientoivan suunnitelman laatiminen Väline: Wilma-lomakkeet Koko koulun osallisuus opinto-ohjaukseen Ryhmänohjaajien kouluttaminen Pienryhmäohjauksen kehittäminen OpeTET-jaksot Aineenopettajille tehdyt jatko-opintomateriaalit Aineenopettajien jatko-opintoiltapäivät

6 Mitä olemme tehneet Lukiokoulutuksen järjestäjien ja iden yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Tutustumiskäynnit korkeakouluihin, osallistuminen laisille räätälöidyille kursseille Yhteistyön kehittäminen työvoimaviranomaisten kanssa Vierailut TE-toimistossa opiskelijoiden kanssa, yhteistyö työvoimaviranomaisten kanssa Yhteistyön kehittäminen alueen elinkeinoelämän kanssa Kesätyöportfolio OpeTET Yritysvierailut

7 Käytänteiden jakaminen Seminaarit, infotilaisuudet, koulutuspäivät, verkostoituminen Pilottiiden vertaistyöskentely Sotunki Leppävaara Itäkeskus Espoonlahti Tikkurila Luonnontiede Etelä-Tapiola Kuvataide Vuosaari Lumo Kallio Vaskivuori Alppila Martinlaakso Mattliden Helsinge Vertaistyöskentely: Onko hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettu? Mitä työparissa kehitettyjä asioita voisi hyödyntää omassa ssanne? Arvio hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen juurtumisesta ja leviämisestä Kehittämisehdotuksia ja kannustuskommentteja työparille

8 Kokemuksia pilottiiden vertaistyöskentelystä Saimme vierailusta paljon vinkkejä oman ohjauksemme kehittämiseen, ja katsomme, että tällaiset vierailut kehittäisivät jatkossakin n opintoohjausta ja etenkin hyvien käytänteiden jakamista. Uudistukset juurtuvat omaan taloon, koska ne on suunniteltu ja kehitelty oman henkilökunnan voimin. Arvioitavaksi jää, kuinka hyvin menetelmät on siirrettävissä toisiin ihin. Vierailu oli kaiken kaikkiaan erittäin avartava ja opettavainen. Saimme havaita, että koulussa on syvällisesti pohdittu, miten toiminnat on organisoitu.

9 Lopputulos: Pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen malli Hankkeen ohjausryhmän ehdotus: Ohjausryhmä ehdotti opinto-ohjauksen kokonaispaketin koostamista listaamalla hankkeen aikana muodostetut ohjauksen selkeät periaatteet, ydinajatukset ja laatukriteerit ja liittämällä niihin työkalupakki hankkeen käytännöistä. (Ohjausryhmän kokous ) Hankkeen kehittämisryhmässä muotoutui ajatus pääkaupunkiseudun ohjauksen mallista, jossa kuvataan laadukkaan ohjauksen kriteerit Mallin työstäminen hanketoimijoiden kesken kevään 2012 aikana Malli julkaistaan hankkeen päätteeksi kesällä 2012 Hankkeen wiki-sivuille kootaan hankkeen aikana kehitetyt ohjauskäytänteet työkalupakiksi Mallin vaikuttavuus valtakunnallisesti

10 Opiskelun ja oppimisen ohjaus Ohjauksen työnjako Opinto-ohjaajan työnkuva Persoonallisen kasvun tukeminen Ohjauksen vuosikello Elämänsuunnittelun ja uravalinnan ohjaus

11 Pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen malli Laadukkaan ohjauksen kriteerit Opiskelija saa sekä jatkuvaa että tarvelähtöistä ohjausta koko ajan Ohjaussuhde on luottamuksellinen ja tavoitteellinen Ohjaus vahvistaa opiskelijan omaa toimijuutta Verkostoyhteistyö on aktiivista ja säännöllistä Ohjauksen toimijoilla on vahva osaaminen Fyysiset tilat ja laitteet ovat ohjauksen kannalta tarkoituksenmukaiset Opiskelija saa ohjausta jatko-opinto- ja urasuunnitteluun koko ajan Ohjaus on riittävää ja se on tasapuolisesti saatavissa Ohjauksen työnjako eri toimijoiden kesken Opiskelija, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat, aineenopettajat, rehtori, koulusihteeri, erityisopettaja, kuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja

12 Pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen malli Lukion opinto-ohjaajan työnkuvan määrittely Henkilökohtainen ohjaus Opinto-ohjauksen kurssit Pienryhmäohjaus Koko koulu ohjaa -periaate Opiskelijahuoltotyö (OHR) Ohjauksellinen verkostoyhteistyö Ammatillinen kehittyminen Ohjauksen vuosikello

13 KIITOS! Laura Savolainen