Syysrypsin kylvö kevätviljn Antti Tuulos j Pirjo Mäkelä Soveltvn biologin litos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, emil: ntti.tuulos@helsinki.fi j pirjo.mkel@helsinki.fi Tiivistelmä Syysrypsi on vrteenotettv vihtoehto rypsille. Sen viljelyssä ongelmn muodost kuitenkin kevätj syysmuotoisist viljelyksveist poikkev kylvöjnkoht, heinäkuu, mistä johtuen se joudutn useimmiten kylvämään kesntoon. Toinen merkittävä ongelm on sen heikohko tlvehtiminen. Seosviljely sttisi prnt pitsi syysrypsin tuotnnon knnttvuutt myös ksvuston tlvehtimist. Syysrypsi voidn kylvää keväällä smnikisesti kevätviljn knss, jolloin viljsto korjttisiin syksyllä ksvuston tuleennuttu j rypsisto seurvn vuonn. Tällöin mnmuokkuksen trve myös vähenisi. Seosksvustojen etun voidn pitää ksvuston tehokkmp resurssien hyödyntämistä, erityisesti rvinteiden käytön tehostumist, sekä puhdsksvustoj vähäisempää ksvintuhoojien esiintymistä. Seosksvustojen hittoin voidn pitää eri ksviljien välistä kilpilu, mikä voi vikutt pitsi sdon määrään myös sen ltuun. Toislt vlitsemll seoksiin ksviljej, joiden kehitysrytmi poikke selvästi toisistn, kuten kevät- j syysmuotoisten ksviljien, kilpilu voidn vähentää. Tämä perustuu siihen, että kevätmuotoisen ksviljin lkess tuleentu syysmuotoinen ksvilji lk vst tehokksti muodost biomss. Tällöin kevätmuotoinen ksvilji pystyy muodostmn ksvustons lähes kokonn ilmn kilpilu erityisesti koskien mpäällisiä ksvuston osi. Toisen ksvuvuotenn syysmuotoisell viljelyksvill puolestn ei enää ole kilpilev ksvilji. Selvitimme tutkimuksessmme mhdollisuutt kylvää syysrypsiä keväällä seosksvuston ohrn knss sekä seosksvuston vikutust ohrn ksvuun j stoon sekä syysrypsin ksvuun j erityisesti tlvehtimiseen. Tulosten perusteell näyttäisi siltä, että kevätviljojen, tässä tpuksess ohrn, j syysrypsin seosviljely onnistuu seosksvuston. Ohr kuitenkin johti syysrypsin ksvutiheyden hrvenemiseen ensimmäisen ksvukuden ikn, joten seosksvustoj käytettäessä syysrypsin kylvötiheyttä tulisi lisätä. Syysrypsin sdonmuodostuksen knnlt hitllist kukkvrren kehittymistä ei tphtunut ensimmäisenä ksvukuten huolimtt kevätkylvöstä. Seosksvuston kylvetyt ksvustot myös tlvehtivt premmin kuin rinnkkisess kokeess olleet puhdsksvustot, jotk tuhoutuivt ensimmäisenä vuonn täysin. Suurimmn ongelmn syyrypsin knnlt muodostivt toisen ksvukuten sillä jänikset, ruskot j peurt söivät ksvustot niiden lettu muodost kukkvrsi j linnut söivät jäljelle jääneistä ksveist siemenet niiden lkess täyttyä. Syysrypsi hnkloitti lusksvuston monithoisen ohrn puinti ohrn lkouduttu j piti ksvuston kosten ensimmäisessä kokeess. Toisess kokeess syysrypsi ei iheuttnut sdonkorjuuongelmi. Syysrypsi ei juurikn vikuttnut ohrstoon ti sen ltuun. Asisnt: ohr, sdonmuodostus, seosviljely, syysrypsi Mtloustieteen Päivät 2008. www.smts.fi 1
Johdnto Syysrypsi tuott kevätljikkeit korkemmn sdon hyvissä oloiss, minkä johdost syysljikkeiden viljelyn edistäminen on suotv. Kosk ksviöljyjen kulutus ksv tulevisuudess on öljyksvien viljelyä muutenkin lisättävä. Ihmisrvitsemuksen ohess ksviöljyillä voidn korvt möljyjlosteit. Biopolttoineiden j voiteluineiden lisäksi ksviöljyjä voidn käyttää polymeerien vlmistukseen. Rypsiä pidetään myös hyvänä ksvin monipuolistmn ksvinviljelytiln viljelykierto, jok on usein yksipuoleist, lähinnä kevätviljoist kostuv monokulttuuri. Rypsin syysljikkeit viljellään Suomess huomttvsti kevätljikkeit vähemmän. Pohjoisess syysrypsin kylvö on suoritettv ikisin heinäkuuss, eikä useimmill tiloill ole tuolloin kylvettävissä olev pelto stvill. Ksvukuden lkupuolt on hyvin vike hyödyntää viljelyssä ikisen kylvöjnkohdn tki. Toislt syysljikkeiden huono tlvehtiminen iheutt myös ongelmi. Epäonnistunut tlvehtiminen joht hrvn j epätsiseen ksvustoon j tämän myötä lentuneeseen stotsoon, vikk syysrypsi kompensoikin tlvituhojen iheuttm hrvenemist melko tehokksti hroittumll (Mendhm ym. 1981). Rypsin syysljikkeiden viljelyl voitisiin lisätä kylvämällä siemen smnikisesti ikisen kevätviljn, kuten ohrn yhteydessä. Viljn puinnin jälkeen rypsi jtkisi kehitystään j tlvehtisi normlisti. Kevätviljojen j syysrypsin seosviljely vähentäisi myös muokkustrvett. Menetelmästä on Suomess vähäisiä kokemuksi 1950-luvult (Vlle 1950, 1951, 1952), mutt se ei koskn yleistynyt käytäntöön. Seosviljely on menetelmä, joss kht ti usemp ksvilji viljellään smnikisesti smll peltolohkoll. Historillisesti seosviljely on mnviljelyn vnhin muoto j jälkiä lkeellisist seosviljelyloist on 10 000 vuoden tk Lähi-idästä (Plucknett j Smith 1986). Ongelmksi seosviljelyssä muodostuu ljien välinen kilpilu, jok väistämättä lent inkin toisen ljin sto verrttun puhdsksvustoon (Silvertown 1989). Sen sijn, että tietyt ljit kuolisivt kilpilutilnteess, ne sttvtkin muutt ksvutp siirtämällä resurssej muihin ksvinosiin. Vuorovikutus stt vikutt ljeihin symmetrisesti ti epäsymmetrisesti vikuttmll molempiin ljeihin ti vin toiseen. Ksvien välistä vuorovikutust on enimmäkseen selvitetty seurmll mnpäällisiä ksvinosi, mutt interferenssiä esiintyy myös mnlisten ksvinosien välillä. Eri ljien juuret hylkivät toisin j toislt kilpilu rvinteist j vedestä tphtuu nimenomn mnlisten ksvinosien välillä (Silvertown 1982). Vrsinkin suuren pääjuuren muodostvt kksisirkkiset ljit voivt heikentää mtln juuriston ksvttvien ljien, kuten viljojen ksvu (Hrper 1983). Kilpilu eri resursseist myös muuttuu ksvukuden edetessä. Esiintyessään ksvukuden lun kilpilu on useimmiten kilpilu vedestä j rvinteist. Ksvukuden lopull ksvit kilpilevt tiheän ksvuston rjllisest vlost (Vndermeer 1989). Seosviljely prnt viljelyn kestävyyttä, stt prnt tuottvuutt j joissin tpuksiss jop sto (Vndermeer 1989, Fuki j Trenbth 1993). Seosksvustojen resurssien käyttö poikke puhdsksvustoist siten, että suurempi määrä minerlirvinteit poistuu pellolt seosviljelyn myötä (Midmore 1993, Morris j Grrity 1993). Tämä joht joko rvinteiden käytön suurempn tehokkuuteen ti mhdollisesti trpeeseen lisätä käytettyjen tuotntopnosten määrää (Midmore 1993). Toislt myös luontisten resurssien, kuten vlon- j vedenkäytön tehokkuus prnee. Tiheässä seosksvustoss ksvien lehdet sieppvt suurimmn osn uringon säteilyenergist j vin pieni os säteilystä päätyy mn pinnlle sti (Keting j Crberry 1993). Seosksvustojen vedenkäytön määrä ero vin hiemn puhdsksvustoist, mutt vedenkäytön tehokkuus on seosksvustoiss puhdsksvustoj huomttvsti korkempi, useimmiten yli 18%. Tiheä seosksvusto vähentää hihdunt mn pinnlt j tuulen iheuttm hihdunt ksvien lehdiltä (Morris j Grrity 1993b). Seosksvustot ovt tuottvimpi silloin, kun ksviljien ksvurytmi ero toisistn huomttvsti. Tällöin molempien ksviljien suurin trve rvinteille, vedelle j vlolle osuu eri jnkohtiin jolloin ksvit kilpilevt mhdollisimmn vähän keskenään. Aikisemmin tuleentuvn ljin yksilöiden tulisi sd ksv ilmn suurt vuorovikutust myöhemmin tuleentuvn ljin tholt. Vikk ikisempi lji stt vikutt myöhäisemmän ljin ksvuun, myöhäisemmän ljin pidempi ksvurytmi mhdollist kuitenkin riittävän ksvun ensimmäisen ksviljin sdonkorjuun jälkeen. Tällinen tilnne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun toinen ksviljeist on yksivuotinen j toinen kksivuotinen. Ksviljien ksvurytmin lisäksi myös muut tekijät vikuttvt seosksvuston tuottvuuteen. Näitä tekijöitä ovt pitsi ympäristötekijät, kuten sääolot, mperä j lueell esiintyvät tudit j tuholiset, myös ksviljien perimä (Fuki j Trenbth 1993). Mtloustieteen Päivät 2008. www.smts.fi 2
Tutkimuksen tvoitteen oli selvittää, miten ohrn j syysrypsin kylvötiheys vikutt ohrn ksvuun, sdon ltuun j määrään sekä syysrypsin ksvuun j tlvehtimiseen. Aineisto j menetelmät Syysrypsin kylvöä suojviljn toimivn ohrn tutkittiin Helsingin yliopiston Viikin koetilll (60 N) vuosin 2005-2007 khdess kokeess. Ruudut lnnoitettiin viljn Y5-lnnoksell (N:22-P:5- K:5, Kemir GrowHow Oyj, Suomi) 300 kg h -1. Ensimmäisenä vuonn tutkimuksess käytettiin monithoist Rolfi-ohr j toisen vuonn kksithoist Annbell-ohr syysrypsin olless ensimmäisessä kokeess Slut-ljikett j toisess kokeess Lrgo-ljikett. Ohr kylvettiin toukokuuss 5 cm syvyyteen, jonk jälkeen ruudut jyrättiin. Välittömästi smoihin ruutuihin kylvettiin syysrypsi 2 cm syvyyteen, jonk jälkeen jälkeen ruudut jyrättiin uudelleen. Koeruudun koko oli 10 m 2. Koemlli oli täydellisesti stunnistettu koe neljällä toistoll. Ohrn kylvötiheys oli 550 kpl m -2 molemmiss kokeiss, kun ts ensimmäisenä vuonn syysrypsin kylvötiheys oli 140 kpl m -2 j toisen vuonn 80, 140 ti 190 kpl m -2. Rypsi peitttiin timetoksmivlmisteell (Cruiser OSR, Syngent Crop Protection, Sveitsi) j ohr tridimenoli j imtsliini sisältävällä vlmisteell (Bytn, Byer CropScience, Sks). Tlvehtimisen jälkeen rypsiksvustost torjuttiin rpsikuoriiset (Melighetes eneus F.) pyretriinivlmisteell (Bioruiskute S, Kemir GrowHow Oyj). Ohrst määritettiin ksvustotiheys orstumisen jälkeen sekä tähkätiheys kelttuleentumisviheess. Ksvuston kehitystä seurttiin BBCH-steikon (Biologische Bundesnstllt für Lnd- und Forstwirtschft 1997) mukn. Ohrn biomssn määritystä vrten ksvustost kerättiin näytteet korrenksvun luss, tähkimisviheess sekä jyväntäyttymisviheen luss. Koeruudust kerättiin 10 ksvi, jotk frktioitiin korsiin, lehtiin j tähkiin. Näytteitä kuivttiin 80 C lämpötilss khden vuorokuden jn, minkä jälkeen ne punnittiin. Kelttuleentumisviheess ksvustost kerättiin 50 ksvi, joist määritettiin fytomss, vegettiivinen mss sekä tähkien j jyvien mss j lukumäärä. Lopuksi ruudut puitiin j stu jyvästo kuivttiin j ljiteltiin. Sdost määritettiin hehtolitrpino, itävyys sekä hiili- j typpipitoisuus Elementr vrio MAX CN-typpinlysttorill (Elementr Anlysensysteme GmbH, Sks). Syysrypsistä määritettiin ksvustotiheys timettumisen, ohrn sdonkorjuun sekä tlvehtimisen jälkeen. Ksvuston kehitystä seurttiin BBCH-steikon (Biologische Bundesnstllt für Lnd- und Forstwirtschft 1997) mukn. Rypsin biomssn muodostumist seurttiin ruusukeviheess sekä syksyllä ennen tlvehtimist smoin kuin ohrst. Ensimmäisestä kokeest puitiin sto, jok kuivttiin j ljiteltiin. Tulokset j tulosten trkstelu Syysrypsin kehitysrytmi ei näyttänyt muuttuvn kevätkylvöisyydestä huolimtt vn ksvustot muodostivt kukkvrren vst seurvn ksvukuten tlvehtimisen jälkeen vikk toukokuuss kylvetyt syysrypsit tosin ehtivät muodost sekä mnpäällistä että mnlist biomss huomttvn pljon. Ohr heikensi hiemn syysrypsin biomssn muodostust ensimmäisen ksvukuden ikn (Kuv 1), sillä sekä lehtien että vrren mss oli heinäkuuss j syyskuuss syysrypsin puhdsksvustoiss korkein. Lisäksi ohrksvustoss syysrypsin tiheys lski jop yli 50% ksvukuden ikn oletettvsti ohrn vrjostuksen vuoksi. Tästä johtuen syysrypsin kylvötiheyttä tulisi nost inkin 20% normlist seosksvustoon kylvettäessä. Sdonmuodostuksen knnlt syysrypsin tärkeimpiä ominisuuksi on riittävän vhv tlveentumisen trve. Keski-Euroopss syysrypsin yksi ongelmkoht on kukkvrsien muodostuminen ensimmäisen ksvukuden ikn, jolloin ksvi ei tuot sto. Sekä Lrgo- että Slut-ljike näyttäisikin soveltuvn hyvin kevätkylvöön niiden tlveentumisvtimuksen vuoksi. Mtloustieteen Päivät 2008. www.smts.fi 3
Kuivpino, g 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 A Lehdet Vrret bc b = LSD 0.05 lehdet = LSD 0.05 vrret b b b R80 R140 R190 OR80 OR140 OR190 cde ed bcde Kuivpino, g 5 4.5 4 3.5 3 2.5 2 1.5 1 0.5 0 B Tähkät Lehdet Korret = LSD 0.05 tähkät = LSD 0.05 lehdet = LSD 0.05 korret Ohr OR80 OR140 OR190 Kuv 1. Syysrypsin eri osien kuivpino ksviyksilöä kohti toisess kokeess (2006) ohrn puinnin jälkeen määritettynä (A) j ohrn eri osien kuivpino ksviyksilöä kohden tuleentumisviheess (B). Pylväät ovt 10 ksvin keskirvoj. R80, rypsin puhdsksvusto kylvötiheydellä 80 kpl m -2 ; R140 = rypsin puhdsksvusto kylvötiheydellä 140 kpl m -2 ; R190, rypsin puhdsksvusto kylvötiheydellä 190 kpl m -2 ; ohr, ohrn puhdsksvusto; OR80, ohrn j rypsin seosksvusto rypsin kylvötiheydellä 80 kpl m -2 ; OR140, ohrn j rypsin seosksvusto rypsin kylvötiheydellä 140 kpl m -2 ; OR190, ohrn j rypsin seosksvusto rypsin kylvötiheydellä 190 kpl m -2. Seosksvuston kylvetty syysrypsi tlvehti premmin kuin rinnkkisess kokeess olleet puhdsksvustot. Ensimmäisenä vuonn syysrypsin heinäkuuss kylvetyt puhdsksvustot tuhoutuivt täysin, kun seosksvustoss ksvneiden syysrypsien tiheys lski noin 50% tlven jälkeen. Toisess kokeess ksvustotiheys lski tlven jälkeen noin 70%. Seosksvustojen tlvehtimist sttoi edesutt ohrksvustoist jäänyt sänki, jok sitoi lunt j suojsi siten syysrypsiä pkkselt j tuulelt. Tuhoeläimet kuitenkin iheuttivt kevään j kesän kuluess lähes koko ksvuston j sdon häviämisen molempin vuosin. Erityisesti keväällä jänikset, ruskot j peurt tuhosivt tlvehtineet ksvustot j siementen täyttymisen lettu linnut söivät ne ennen tuleentumist. Perinteisistä rypsin j rpsin tuhoeläimistä rpsikuoriiset eivät iheuttneet huomttv hitt syysrypsille. Rikkksveist erityisesti peltoretikk, juolvehnä j vlvtti olivt ongelmllisi j iheuttivt osltn syysrypsiksvustojen tuhoutumist. Käytännön viljelyssä tulisikin kiinnittää erityistä huomiot lohkojen rikkksvintorjuntn jo edellisen ksvukuden ikn. Tulukko 1. Ohrn sto j sen ltuominisuudet toisess kokeess, vuonn 2006. Ohrn kylvötiheys oli 550 kpl m -2 j rypsin kylvötiheys oli 80, 140 ti 190 kpl m -2. Luvut ovt neljän hvinnon keskirvoj. Smll kirjimell merkityt rvot eivät ero toisistn merkitsevästi. Kylvöseos Sto, kg h -1 Hehtolitrpino, kg 1000 jyvän pino, g Typpipitoisuus, % Ohr, puhdsksvusto 5416 65,6 b 44,7 2,21 Ohr + rypsi, 80 4151 b 63,2 b 43,6 2,24 Ohr + rypsi, 140 4043 b 64,4 b 44,3 2,17 Ohr + rypsi, 190 4850 b 64,5 b 42,9 2,16 LSD 0.05 1972 3,1 4,2 0,26 Ensimmäisessä kokeess viljn ollut monithoinen ohr lkoutui osin phoin. Tällöin syysrypsi lehtevänä lusksvuston vikeutti puinti j piti ohrksvuston kosten loppukesästä. Syysrypsi ei kuitenkn vikeuttnut toisess kokeess viljn olleen kksithoisen ohrn puinti. Ksvunsääteitä käyttämällä voidn vähentää viljksvuston lkoutumist iheuttmtt muutoksi syysrypsin sdonmuodostukseen. Toisen kokeen perusteell syysrypsi ei vikuttnut ohrn jyvien typpipitoisuuteen, hehtolitrn pinoon, 1000 jyvän pinoon (Tulukko 1) ti itävyyteen (noin 97%). Syysrypsi lusksvin heikensi ohrn biomssn muodostust (Kuv 1) vikk ohrsdoiss ei ollutkn merkitsevää ero (Tulukko 1). Johtopäätökset Smiemme tulosten j kokemusten perusteell voidn päätellä, että syysrypsi tlvehtii seosksvutoon kylvettynä premmin kuin puhdsksvustoon kylvettynä. Kevätkylvöä käytettäessä on ensisijisen tärkeätä, että ljikkeet eivät l muodost kukkvrtt ensimmäisen ksvukuden ikn vn vtivt kylmän jkson ennen siirtymistä suvulliseen ksvuviheeseen. Tutkimistmme syysrypsiljikkeist Lrgo j Slut soveltuvt kevätkylvöisiksi. Suurimmt ongelmt syysrypsin kohdll muo- Mtloustieteen Päivät 2008. www.smts.fi 4
dostivt kuitenkin tlvehtimisen jälkeen esiintyvät tuholiset, joist hitllisimpi ovt jänikset, ruskot, peurt j linnut. Seosksvuston ohr ei näyttänyt kärsivän kilpilust, mutt syyrypsiksvusto hrveni ensimmäisen ksvukuden ikn huomttvsti. Syysrypsi j ohr soveltuvt seosksvustoksi, mutt tällöin on lisättävä syysrypsin kylvötiheyttä. Kirjllisuus Biologische Bundesnstllt für Lnd- und Forstwirtschft. 1997. Growth Stges of Mono- nd Dicotyledonous Plnts BBCH-Monogrph. Blckwell Wissenschfts-Verlg, Berliini, Sks. 626 s. Fuki, S. & Trenbth, B.R. 1993. Processes determining intercrop productivity nd yields of component crops. Field Crops Res. 34: 247-271. Hrper, F. 1983. Principles of Arble Crop Production. Grnd Publishing Ltd. The Chucer Press Ltd. Bungy, UK. Ss. 198-229. Keting, B.A. & Crberry, P.S. 1993. Resource cpture nd use in intercropping: solr rdition. Field Crops Res. 34: 273-301. Morris, R.A. & Grrity, D.P. 1993. Resource cpture nd utiliztion in intercropping: wter. Field Crops Res. 34: 303-317. Morris, R.A. & Grrity, D.P. 1993b. Resource cpture nd utiliztion in intercropping: non-nitrogen nutrients. Field Crops Res. 34: 319-334. Mendhm, N.J., Shipwy, P.A. & Scott, R.K. 1981. The effects of delyed sowing nd wether on growth, development nd yield of winter oilseed-rpe (Brssic npus). J. Agric. Sci. 96: 389-416. Midmore, D.J. 1993. Agronomic modifiction of resource use nd intercrop productivity. Field Crops Res. 34: 357-380. Plucknett, D.L. & Smith, N.J.H. 1986. Historicl perspectives of multiple cropping. Teoksess C.A Frncis (toim.). Multiple Cropping Systems. Mcmilln Publishing Co., New York, USA. Ss. 20-39. Silvertown, J.W. 1982. Introduction to Plnt Popultion Ecology. Longmn House, Essex, UK. 209 s. Vlle, O. 1950. Kokemuksi syysrypsin ensimmäisiltä tlousviljelyksiltä Suomess stotuloksi vuosilt 1948 j 1949. Siemenjulkisu 1950. Hnkkijn Ksvinjlostuslitos Tmmisto. Helsinki. Ss. 3-20. Vlle, O. 1951. Syysrypsi voidn kylvää myös suojviljn keväällä. Kokeilutyö käyntiin. Ksviöljy lehti 2. Vlle, O. 1952. Syysrypsin viljelyn nykyinen vihe kokemusten vloss. Mseudun Tulevisuus 43: 3-7. Vndermeer, J. 1989. The Ecology of Intercropping. Cmbridge University Press, Cmbridge, UK. 237 s. Mtloustieteen Päivät 2008. www.smts.fi 5