V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

Transkriptio

1 I suunt II Mperä j pint Riskinro, I tieliikenn e j tienpito vlttiet 3 j 10, tie 130 Vlttiet 3 j 10 kuuluvt korkeimpn kunnosspitoluo kkn Is (normlisti in pljn). Molemmt tiet ovt merkittäviä vrllisten ineiden kuljetusreittejä. Vltteiden 3 j 10 liittymälue ell virtukseen nähden Kylmälhden vedenottmon yläpuolell. Vlttie 10 kulkee pohjvesilueell noin 0,6 km mtkll j vlttie 3 noin 1,5 km mtkll Kylmälhden vedenottmoll esiintyy selvästi kohonneit kloridipitoisuuksi (40 50 mg/l). Pohjvesisuojuksien rkentminen pienentää tiesuolu sekä mhdollisen onnettomuuden iheuttm päästön kulkeutumisriskiä pohjveteen. Pohjvesisuoju on rvioitu vähentävän sdnnst muodostuvn määrää noin 200 m 3 /d C B Vtivn pohjvesisuoju rkentminen vltteiden 3 j 10 liittymälueell sekä tiellä 130. sähkönjohtv uus ldun seurnt. Uudenmn I PIMA HÄ5 Entinen kkupurk mo I lämmitys öljysäiliöt öljysäiliöt Kiinteistöllä toiminut ikoinn kkupurkmo j lueelle on hudttu kkuj. Kohteest ei ollut käytettävissä trkemp tieto. ell on noin 70 öljysäiliötä, joist os on mnpäällisiä sekä os mnlisi. Säiliöt ovt pääsiss teräksisiä ( ). ell, joss mperä on hyvin vettä hyvin johtv. rvioidn virtvn Aurinkolähteen ti Perttuln suuntn. Perttuln vedenottmo ei ole käytössä. Asutus on keskittynyt pääsiss keski- j pohjoisosiin Miemln j n lueille. en eteläosss on inostn muutmi kiinteistöjä. Kylmälhden vedenottmon läheisyydessä ei ole suinkiinteistöjä Akkupurkmon mhdollisi hittineit ovt mm. kkuhpot, hiilivedyt, elohope j rsksmetllit. Mperän j mhdollisen pilntumisen riski on merkittävä Lämmitysöljynä käytetään pääsiss kevyttä polttoöljyä. Kevyen polttoöljyn pääkomponenttien kulkeutuminen sor- j hiekkmss voi oll huomttv. Lisäksi mnlisten säiliöiden tihkuvuodot ovt vikesti hvittviss. Merkittävä riskitekijä on myös säiliöiden täyttöön liittyvät vhinkotilnteet (ylitäyttö) A A lyijy, elohope, liuottimet Mperän j pilntuneisuuden B B öljyhiilivedyt Knt- pelstuslito tulee pitää öljysäiliörekisteri jntsll. Säännölliset säiliöiden trkstukset. ell tulee ensisijisesti pyrkiä muihin lämmitysmuotoihin. Ympäristönsuojelumää räysten päivitys. omistj omistjt, Knt- pelstuslitos, kunnn Mhd. pin Knt- pelstuslitos

2 I suunt II Mperä j pint Riskinro, I ktopik k HÄ6 Tyryn mnktopikk Toiminnss 70- luvun puolivälistä sti. Alueelle läjitetty iemmin minest (pääsiss humusmit), joiden puhtudest ei ole vrmuutt. Nykyisin lueelle läjitetään inostn puhtit mineksi. ell. Mperä on vettä hyvin johtv minest. rvioidn virtvn Aurinkolähteen ti Perttuln suuntn. Perttuln vedenottmo ei ole käytössä Mnktopiklle toiminnn lkuviheess tuotujen miden puhtudest ei ole vrmuutt. Pohjll ei ole vettä läpäisemättömiä kerroksi. Mnktopikn trkkiluss on todettu mm. sähkönjohtvuuden j nitrttipitoisuuden olevn koholl C C öljyhiilivedyt, rsksmetllit, TOC, sulftti, kloridi ldun trkkilun jtkminen. linn n kupunki I PIMA HÄ7 n sirln ktopikk Jätteet sijoitettu hrjun suppn, jok on jäänyt moottoritien lle 1960-luvun luss. Jätteiden ldust ei ole tieto. Alue on osin peittynyt j misem on muotoiltu melko pljon. Kylmälhden vedenottmon välittömässä läheisyydessä vettä johtvss mperässä Kylmälhden vedenottmon trkkiluss ei ole todettu merkkejä ktopikn vikutuksest C I PIMA HÄ8 Perttuln erityismm ttikoulu Ammttikoulun Ammttikoulun puutrhll on lue sijoittuu ksvihuone, lisäksi lueell on elle. Alueell polttonestesäiliö, muodostuv jost ei ole pohjvesi trkempi purkutuu tietoj. Vnjveteen. suunt lueell ei ole tutkittu mmttikoulun lueell trkemmin.perttul n vedenottmo ei ole käytössä Alueen ldust ei ole trkemp tieto D - typpi- j torjuntineet, öljyhiilivedyt ldun hrjoittj/ kiinteistön omistj Ei kiireellinen

3 I suunt II Mperä j pint Riskinro, I mtlou s peltoviljely en kokonispintlst noin 8 % on pelto. Pohjvesimuodost Peltoviljelyn um rjoittuu osittin peltoihin, jotk ovt pääosin hietvltisi. Hrjun länsipuoleisilt peltolueilt stt suotutu hrjulueelle. iheuttm pilntumisriski muodostuu pääsiss lnnoitteiden j torjunt-ineiden pääsystä mperään j edelleen pohjveteen. Yleisimmin hitt ilmenevät nitrttipitoisuuden kohomisen D D typpi- j torjuntineet, bkteerit suunnitelmn kpl 12.9 h rjoittj I PIMA HÄ20 Miemln mnkto pikk, Sortor Oy:n täyttölue I PIMA HÄ21 Suojelusku nnn mpumrt Mieml I Mieml I PIMA HÄ22 Suojelusku nnn mpumrt Mieml II Mieml Vnhss sorkuopss sijitsev mnktopikk ell, joss, jonk toimint mperä on on päättynyt. hiekk- j sorvltist. kkkoon Miemlnselän suuntn. Hrjusupss on sijinnut mpumrt, jonk toimint on päättynyt. Hrjun reunll sijinnut mpumrt, jonk toimint on päättynyt. ell, joss mperä on hiekk- j sorvltist. Mnpintosss esiinty turvekerros. kkkoon Miemlnselän suuntn. ell, joss mperä on hiekk- j sorvltist. itään Miemlnselän suuntn Alueelle vietyjen minesten ldust ei ole trkemp tieto C - sulftti, rvinteet, metllit, öljyhiilivedyt Ampumrdn merkittävin hitt-ine on lyijy. Yleisesti otten lyijyn liukoisuus j siten myös sen liikkuvuus mperässä ovt vähäistä. Muihin rsksmetlleihin verrttun lyijyn on todettu olevn vähiten liukoinen. Lyijy sitoutuu erityisesti orgniseen inekseen Ampumrdn merkittävin hitt-ine on lyijy. Yleisesti otten lyijyn liukoisuus j siten myös sen liikkuvuus mperässä ovt vähäistä. Muihin rsksmetlleihin verrttun lyijyn on todettu olevn vähiten liukoinen. Lyijy sitoutuu erityisesti orgniseen inekseen D - lyijy, rseeni, ntimoni D - lyijy, rseeni, ntimoni Mperän j pilntuneisuuden Mperän j pilntuneisuuden Mperän j pilntuneisuuden h Ei kiireellinen rjoittj/ki inteistön mnomist j h Ei kiireellinen rjoittj/ki inteistön mnomist j h Ei kiireellinen rjoittj/ki inteistön mnomist j

4 I suunt II Mperä j pint Riskinro, I jätevesi viemäriverk osto en pohjoisreunlle sijoittuu tiiviisti rkennettu suinlue. en keskiosn sijoittuu myös sutust. en eteläosss reunlle sijoittuu jätevesiviemärin runkolinj. en pohjoisosss viemäriverkosto sijoittuu osittin Kylmälhden vedenottmon vlum-lueelle. en keskiosss jätevesiviemärin runkolinjt kulkevt hrjulueen poikki Viemäriverkoston iheuttm pohjvesiriski iheutuu mhdollisist putkirikon iheuttmist viemärivuodoist, joiden seuru jätevettä pääsee kulkeutumn mperään j edelleen pohjveteen. Jätevedenpumppmoi st voi iheutu riski pohjvedelle ylivuototilnteess D - typpi- j ulosteperäiset bkteerit Vedenottmoiden lähilueille sijoittuvt jätevedenpumppmot tulee liittää kukovlvontjärjestel män piiriin j mhdollisiin viemäriverkoston häiriötilnteisiin tulee vrutu vrustmll vedenottmoiden lähilueell sijitsevt jätevedenpumppmot ylivuotosäiliöllä. HS-Vesi Ahvenisto I lämmitys öljysäiliöt öljysäiliöt ell on noin 230 öljysäiliötä, joist os on mnpäällisiä sekä os mnlisi. Säiliöt ovt pääsiss teräksisiä ( ). Asutus on sijoittunut pääsiss itä- j länsireunoille. en itäpuolell Knkntustn- Kuriln välisellä lueell kllio viettää pohjvesilueelle päin. Tältä lueelt pohjvettä stt virrt hrjulueelle päin Lämmitysöljynä käytetään pääsiss kevyttä polttoöljyä. Kevyen polttoöljyn pääkomponenttien kulkeutuminen sor- j hiekkmss voi oll huomttv. Lisäksi mnlisten säiliöiden tihkuvuodot ovt vikesti hvittviss. Merkittävä riskitekijä on myös säiliöiden täyttöön liittyvät vhinkotilnteet (ylitäyttö) A A öljyhiilivedyt Knt- pelstuslito tulee pitää öljysäiliörekisteri jntsll. Säännölliset säiliöiden trkstukset. ell tulee ensisijisesti pyrkiä muihin lämmitysmuotoihin. Ympäristönsuojelumää räysten päivitys. omistjt, Knt- pelstuslitos, kunnn Knt- pelstuslitos Ahvenisto I PIMA HÄ1 Khtoilmm en ktopikk Khtoilmmen yhdyskuntjätte en ktopikk oli käytössä vuosin Ktopikn käyttö loppui moottorirdn rkentmisen myötä, jolloin lue peitettiin mkerroksell. Ktopikk ell. pint esiintyy lle 5 m syvyydellä mnpinnst. hrjulueell luoteeseen Ktopiklle tuotu jätteitä, joist voi liuet hitllisi ineit pohjveteen. Pohjll ei ole vettä läpäisemättömiä kerroksi. Vuosin 2002 j 2011 lueelt otetuiss mnäytteissä on todettu lemmn ohjervon ylittäviä metllipitoisuuksi (As, Zn, Pb). Vuoden 2011 tutkimusten yhteydessä otetut pohjvesinäytteet täyttivät tlousveden ltuvtimukset j - suositukset C B Vuonn 2012 tehty mperätutkim uksi sekä suunt-ntv riskinrvio (FCG).Riskinrv ioinnin perusteell mperässä todetuist hitt-ineist ei iheudu merkittävää kulkeutumis-, terveys- ti ympäristöriskiä, eikä nykytilnteess mperällä ole kuutti puhdistustrvet t. rvinteet, sulftti, metllit, liuottimet, öljyhiilivedyt ldun trkkilu. Mperän kunnostus, mikäli moottorirdn lueell tehdään muutostöitä. linn n kupunki Ei kiireellinen

5 I suunt II Mperä j pint Riskinro, Ahvenisto I PIMA HÄ18 Minesten läjityslue Ahvenisto I moottorir t HÄ13 moottorirt Ktoilmmentien Ktopikk vrrell on sijinnut kksi sornottoluett, jotk on täytetty ell. m-ineksill j pint tiettävästi esiintyy rviolt lueelle on noin 5-10 m sijoitettu jonkin syvyydellä verrn mnpinnst. rkennusjätteitä. hrjulueell luoteeseen. moottorirdll jetn knsllisen j knsinvälisen tson rvokilpiluj sekä hrjoitusj kerhotson tphtumi. Kilpilu- j hrrstetoiminn n lisäksi rt käyttävät mm. uto- j moottoripyöräko ulut. Moottorirdll ei ole polttoineiden vrstointi eikä kiinteää polttoineen jkelupistettä. Moottorirdn vrikkolueen hulevedet johdetn hulevesiviemärii n j edelleen ulkopuolelle. Vrikkolue rtlueen kkkoisosss. Rt-lue ell. pint on noin tsoll m. Rdn korkeustso on noin ,5 m. Alimmilln rdn korkeustso on suolenkin kohdll. Tällä lueell pint on noin 3-4 m syvyydellä mnpinnst. Pohjvesi esiintyy vrikkolueell noin kymmenen metrin syvyydellä mnpinnst. hrjulueell luoteeseen. vedenoton vikutus stt ulottu moottorirdn lueelle vedenoton suuruudest riippuen Mperän j ldust ktopikn lueell ei ole trkemp tieto Moottorirdn toiminnst iheutuv ltu vrntv päästö voi liittyä lähinnä mhdolliseen onnettomuus- ti vhinkotilnteeseen. Tällinen tilnne voisi oll esimerkiksi joneuvon tnkkuksess tphtuv ylitäyttö ti onnettomuustilnteen iheuttm joneuvon polttoinesäiliön rikkoutuminen. Edellä kuvtuiss tilnteiss mhn kulkeutuvn päästön määrä on vähäinen. Näin ollen rdn toimintn liittyvää päästöriskiä voidn pitää vähäisenä C - sulftti, rvinteet, metllit, öljyhiilivedyt D D öljyhiilivedyt, hihtuvt hiilivedyt ldun selvitys Ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. ldun trkkilu. omistj Ei kiireellinen hrjoittj/ linn n kupunki

6 I suunt II Mperä j pint Riskinro, Ahvenisto I mpumr t HÄ2 mpumrt Ampumrt on ollut toiminnss 1965 lähtien. Rdll hrjoitetn urheilummunt pienoiskiväärillä j pistoolill. Alueell ei s mpu hulikoll eikä vstvill seill. Ampumrt ell hrjun ydinlueell. hrjun suuntisesti luoteeseen. Pohjvesi esiintyy noin 5 metrin syvyydellä mnpinnst. pinnn tso lentv vikutus stt ulottu mpumrtlueelle mpumrt-lueell on tehty vuonn 2011 mperä- j pohjvesitutkimuksi mhdollisen pilntuneisuuden selvittämiseksi. Tutkimuksess ei todettu mperän puhdistustrvett. Tutkimuksess hvittujen kohonneiden rseenipitoisuuksien rvioitiin olevn luontisesti koholl D D Vuonn 2008 tustvllien iskemäkohtiin sennettiin muoviset putket luotien keräämiseksi. Vuonn 2010 lyijyn tlteenotto on tehostettu settmll jokisen mpumpikn mlitulun tkse nk. luotiloukut. lyijy, rseeni, ntimoni Ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. ldun trkkilu. h rjoittj Ahvenisto I PIMA HÄ15 Vnhinkod in ktopikk Yhdyskuntjätte en ktopikk, jok on ollut käytössä vuosin Ktopikk peitetty mll j misemoitu vuonn ell suppkuopss, joss mnpintos on soistunutt. hrjulueelle päin. pää hrjuss luoteeseen Aluett tutkittu vuonn Tuloksist ei ole tieto. Pohjvesiriski rvioidn vähäiseksi D - rvinteet, sulftti, metllit, liuottimet, öljyhiilivedyt ldun selvitys omistj Ei kiireellinen

7 I suunt II Mperä j pint Riskinro, Ahvenisto I hutus m HÄ12 Vuorentn hutusm Vuorentn hutusm on perustettu vuonn Hutusmn uusin os, Tuokkoln lue, otettiin käyttöön Hutusmn kokonispintl on 12 hehtri. Hutusm reunll, joss mperä on hietvltist. Hutusmn kkkoisreunll kllio koho pinnn yläpuolelle. rvioidn virtvn hutusmll pohjvesilueelt poispäin Hutusmn iheuttm pilntumisriski on vähäinen. Hutusmiden mhdollisi indikttoreit pohjvedessä voivt oll kohonneet rvinnepitoisuudet, mikrobien esiintyminen sekä kohonnut orgnisten yhdisteiden määrä. Hutusmn hoidoss mhdollisesti käytettävät lnnoitteet voivt myös vikutt ltuun D D rvinteet, mikrobit - Ahvenisto I kremtori o HÄ25 Vuorentn kremtorio Kremtorio on kppelirkennuk sen yhteydessä Vuorentn hutusmn lueell. Kremtorion voimssolev ympäristölup on myönnetty vuonn Tuhkus tphtuu sitä vrten kehitetyissä uuneiss käyttäen lkulämmön lähteenä mksu. Kremtorio reunll, joss mperä on hietvltist. rvioidn virtvn hutusmn lueell pohjvesilueelt poispäin Litoksell ei käsitellä ti vrstoid ympäristölle hitllisi ineit, joten päästöjä mperään ei synny. Kiinteistö on liitetty vesihuoltolito jätevesiverkostoon D Ahvenisto I energint uotnto HÄ26 Keskussir l kttillitos, Eleni Oy Keskussirln yhteydessä toimiv lämpölitos. ell. Keskussirln lueelt on mhdollisesti yhteys kselle Vrstoitvien polttoineiden määrästä j ldust ei ole trkempi tietoj D - Ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. h rjoittj

8 I suunt II Mperä j pint Riskinro, Ahvenisto I pesul HÄ19 Keskussir ln pesul, Knt- sirnhoit opiirin ky Pesuln tuotntomääräks i on määritelty ympäristöluvss noin kg pestyä pyykkiä vuodess. Viimeisimmän vuosirportin mukn tuotnto on ollut noin kg. ell. pint on rviolt noin 40 metrin syvyydessä mnpinnst Pesultoiminnn mhdollinen päästöriski iheutuu pesukemikleist sekä toiminnss muodostuvist jätevesistä. Pesul on luopunut liuotinineit sisältävien thrnpoistoineiden käytöstä. Pohjvettä trkkilln hvintoputkest Vuonn 2015 otetuss näytteessä ei todettu VOC-yhdisteitä D - Ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. ldun trkkilu. h rjoittj Ahvenisto I hutus m HÄ11 hutusm hutusm on perustettu vuonn 1873 j sen kokonispintl on hiemn lle 10 hehtri. Hutusm ell. Alueen mperä on pääsiss hiekk j sor. Etäisyys vedenottokivoihi n on pienimmillään noin 200 m Hutusmn iheuttm pilntumisriski on vähäinen. Hutusmiden mhdollisi indikttoreit pohjvedessä voivt oll kohonneet rvinnepitoisuudet, mikrobien esiintyminen sekä kohonnut orgnisten yhdisteiden määrä. Hutusmn hoidoss mhdollisesti käytettävät lnnoitteet voivt myös vikutt ltuun D D rvinteet, mikrobit ldun trkkilu. linn n seurkunt yhtymä Ahvenisto I mpumr t HÄ3 Pukkuln mpumrt luvuill toiminut vnh metsästysseurn mpumrt. Rdll ollut pienoiskiväärij pistoolirdt. Ampumrt ell vedenottokivojen välittömässä läheisyydessä. Ampumrt suppkuopss, joss mnpintos on soistunutt Ampumrdn merkittävin hitt-ine on lyijy. Yleisesti otten lyijyn liukoisuus j siten myös sen liikkuvuus mperässä ovt vähäistä. Muihin rsksmetlleihin verrttun lyijyn on todettu olevn vähiten liukoinen. Lyijy sitoutuu erityisesti orgniseen inekseen. ksell ei ole todettu kohonneit lyijypitoisuuksi C C lyijy, rseeni, ntimoni - omistj -

9 I suunt II Mperä j pint Riskinro, Ahvenisto I teollisuusj HÄ4 yritystoi mint Lujbetoni Oy, betonituote tehds Betonin j betonituotteiden vlmistus kiinteistöllä loitettiin luvull. Tehtll vlmistetn betonisi seinäelementtejä sekä elementteihin trvittv betoni. Kemiklit j öljyt sekä ongelmjätteet vrstoidn sisällä vlumltll vrustetuiss tiloiss. Trukin polttoinesäiliö, tilvuus 1 m3, on ulkon sfltoidull lueell vlumltss. reun-lueell hrjun liepeellä, joss m-ines on hienojkoist. pint esiintyy noin 10 metrin syvyydellä mnpinnst Tuotnnoss käytettävät kemiklit vrstoidn sisätiloiss suojltiss. Hulevedet johdetn hulevesiviemäriin. Normlitoiminnst iheutuv päästöriski voidn rvioid vähäiseksi D D öljyhiilivedyt, betonin lisäineet, sulftti Ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. ldun trkkilu. hrjoittj Ahvenisto I PIMA HÄ16 Suojelusku nnn mpumrt Luolj Ahvenisto I PIMA HÄ17 Holstiln mnkto pikk Rengontie Ahvenisto I PIMA HÄ18 Tpion Timitrht j Kristmo Timistonti e Kohteest ei ollut käytössä trkempi tietoj. Kohteest ei ollut käytössä trkempi tietoj. Alueell on toiminut puutrh, jonk toimint on päättynyt. Kohteest ei ollut käytössä trkempi tietoj. hrjun ydinlueell imeytysltn kohdll. ell imeytysltiden kkkoispuolell noin 200 metrin etäisyydellä. reun-lueell hrjun liepeellä, joss m-ines on hienojkoist Kohteen päästöriski rvioidn vähäiseksi. trkkiluss ei ole todettu merkkejä mpumrdn vikutuksest Alueell on iemmin sijinnut m-inesten ottolue. Kohteen mperän j ldust ei ole trkemp tieto Timitrhn toiminnst on voinut iheutu rvinteiden j torjunt-ineiden kulkeutumist mperään j pohjveteen. ljuudest ei ole trkemp tieto D - lyijy, rseeni, ntimoni D - öljyhiilivedyt, rsksmetllit, TOC, sulftti, kloridi D - typpi- j torjuntineet Mperän j pilntuneisuuden Mperän j pilntuneisuuden mnomist j h Ei kiireellinen rjoittj/ki inteistön mnomist j Kiireellinen

10 I suunt II Mperä j pint Riskinro, Ahvenisto I hulevesie HÄ14 n imeytys hrjusupp hrjull imeytysltiden j vedenottmon välillä on supp, johon johdetn hulevesiä ljoilt päällystetyiltä lueilt. ell. lueell hrjun suuntisesti kohti luodett j vedenottmo. Alueen mperä on pääsiss hiekk j sor. pint esiintyy lle 5 metrin syvyydellä supn pohjst. Etäisyys lähimpiin kivoihin on noin 600 m ltuun voi kohdistu riskiä, mikäli imeytettävät hulevedet sisältävät kohonneit hitt-inepitoisuuksi D - öljyhiilivedyt, hihtuvt hiilivedyt, rsksmetllit, kloridi Imeytettävien hulevesien ldun Supn reunll on HS-Veden trkkiluputki linn n kupunki/h S-Vesi Ei kiireellinen Ahvenisto I jätevesi viemäriverk osto reun-lueet ovt tiiviisti rkennettuj lueit j viemäriverkosto käsittää suurimmn osn reunvyöhykkee stä. Hrjun ydinlue on pääosin rkentmtont luett. Viemäriverkosto sijoittuu vedenottokivojen sekä imeytyslueiden välittömään läheisyyteen Viemäriverkoston iheuttm pohjvesiriski iheutuu mhdollisist putkirikon iheuttmist viemärivuodoist, joiden seuru jätevettä pääsee kulkeutumn mperään j edelleen pohjveteen. Jätevedenpumppmoi st voi iheutu riski pohjvedelle ylivuototilnteess C - typpi- j ulosteperäiset bkteerit Vedenottmoiden lähilueille sijoittuvt jätevedenpumppmot tulee liittää kukovlvontjärjestel män piiriin j mhdollisiin viemäriverkoston häiriötilnteisiin tulee vrutu vrustmll vedenottmoiden lähilueell sijitsevt jätevedenpumppmot ylivuotosäiliöllä. HS-Vesi Prol I PIMA HÄ10 Vuorentn kyläktopikk Vuorenrntn kylän ktopikk, jonne on viety yhdyskuntjätett ä. Ktopikk on peitetty Kohteest ei ollut käytettävissä trkempi tietoj. Ktopikk ell. kohti PSPRvedenottmo (Hkio), jok noin 1 km etäisyydellä Ktopiklle tuotu jätteitä, joist voi liuet hitllisi ineit pohjveteen. Pohjll ei ole vettä läpäisemättömiä kerroksi B B rvinteet, metllit, liuottimet, öljyt mhdollisen pilntumisen krtoitus. Tutkimustulosten perusteell määritellään mhdolliset jtkoto. mnomist j Kiireellinen

11 I suunt II Mperä j pint Riskinro, Vuortenkyl ä Vuortenkyl ä I jätevesi hjsutu jätevesien käsittely I mtlou s Alueell ei ole kunnllist viemäriverkosto. en pohjoisos linnn puolell. Tällä lueell noin 15 suinkiinteistöä. peltoviljely linnn puolelle sijoittuvn pohjoisosn pint-lst noin kolmnnes on peltoluett. Asutus on keskittynyt elle kpelle pitkittäishrjuselä nteelle Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien kohomisen. Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin Peltolueet sijoittuvt hrjun kpe ydinselännettä reunustville svisilttilueille Peltoviljelyn iheuttm pilntumisriski muodostuu pääsiss lnnoitteiden j torjunt-ineiden pääsystä mperään j edelleen pohjveteen. Yleisimmin hitt ilmenevät nitrttipitoisuuden kohomisen C - typpi- j ulosteperäiset bkteerit D - typpi- j torjuntineet, bkteerit suunnitelmn kpl 12.4 omistj suunnitelmn kpl 12.9 h rjoittj Vuoteen 2018 mennessä rkennusvlvontj HÄ23 Kuljetus Oy Knkinen III minesotto Minesottolup on voimss vuosille M-inesottolue pohjoisosss en keskiosiss, joss m-ines on hiekkvltist. hrjun suuntisesti kkkoon. pint esiintyy noin tsoll Suojvn mnnoskerro puuttuminen j ohut suojkerros iheuttvt muuttumisriskiä D D sulftti, ph, öljyhiilivedyt Mineslupmääräysten mukinen toimint. trkkilu. h rjoittj

12 I suunt II Mperä j pint Riskinro, Knkinen III mtlou s peltoviljely Peltojen osuus kokonispintlst on noin 20 %. Pitkittäishrju rjoittuu eteläosss peltolueisiin, joill mperän pintos on hiethiesu. Pikoitelleen mnpintos on soistunutt Peltoviljelyn iheuttm pilntumisriski muodostuu pääsiss lnnoitteiden j torjunt-ineiden pääsystä mperään j edelleen pohjveteen. Yleisimmin hitt ilmenevät nitrttipitoisuuden kohomisen D D typpi- j torjuntineet, bkteerit suunnitelmn kpl 12.9 h rjoittj Knkinen III Puolustus voimien hrjoitus lue Knkinen III tieliikenn e j tienpito HÄ24 Knkinen III jätevesi viemäriverk osto Hätilän Hätilän hrjoituslu hrjoituslue e sijoittuu osittin pohjoisosn. elle sijoittuvll osll on mm. mmuntoj pienikliiperisill seill j tulenkuvust. Lisäksi luett käytetään krntinheittimis tön tulisemlueen (ei mlilueen). vlttie 10 Vlttie 10 kuuluu läpitlven suolttviin teihin (kunnosspitoluo kk I) j se on merkittävä vrllisten ineiden kuljetusreitti. Jätevesiviemärin runkolinj kulkee poikki vlttien 10 vrress. Knkisten kylän lue on jätevesiviemäröit y. Hrjoituslue sijoittuu elle, joss mperä on hiekkvltist. Pikoitellen pint esiintyy lähellä mnpint. etelään-kkkoon. Tie kulkee pohjvesilueell noin 300 m sekä muodo stumislueell noin 180 m. Mperä on lueell hiet j hiekk. Jätevesiviemärin runkolinj kulke hrjun poikki keskiosss. Knkisten kylä sijoittuu osittin elle Ampum-lueist mperään j pohjveteen kohdistuv kuormitus voi ilmetä lähinnä kohonnein rsksmetllipitoisuuksi n. Yleisesti otten rsksmetllit sitouvt suurelt osin mperään j niiden kulkeutuminen pohjveteen on vähäistä D - ntimoni, rseeni, lyijy Suolu vähentäminen sekä vihtoehtoiset liukkuden torjuntmenetelmät Viemäriverkoston iheuttm pohjvesiriski iheutuu mhdollisist putkirikon iheuttmist viemärivuodoist, joiden seuru jätevettä pääsee kulkeutumn mperään j edelleen pohjveteen. Jätevedenpumppmoi st voi iheutu riski pohjvedelle ylivuototilnteess D D sähkönjohtvuus D - typpi- j ulosteperäiset bkteerit suojelunäkökohtiin tulee kiinnittää erityishuomiot hrjoituslueen pohjvesilueelle sijoittuvll osll. Suolu vähentäminen sekä vihtoehtoiset liukkuden torjuntmenetelmät. Vedenottmoiden lähilueille sijoittuvt jätevedenpumppmot tulee liittää kukovlvontjärjestel män piiriin j mhdollisiin viemäriverkoston häiriötilnteisiin tulee vrutu vrustmll vedenottmoiden lähilueell sijitsevt jätevedenpumppmot ylivuotosäiliöllä. Puolustusv oimt Uudenmn, HS-Vesi