Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla

Transkriptio

1 YTV MUISTIO 1 Asi 7 / Liite 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 YTV:n hllitus on kokouksessn hyväksynyt Pääkupunkiseudun ilmstostrtegiluonnoksen 2030 lusuntojen j knnnottojen pyytämistä vrten. Ilmstostrtegin päämääränä on tuott yhteinen visio j näkemys toimintlinjoist ksvihuoneksupäästöjen vähentämiseksi. Trkoituksen on myös löytää käytännön keinoj, joill päästöjen vähentämisvelvoitteet voidn svutt. Tvoitteen on myös löytää kupunkien yhteiset, vikuttvimmt toimintlinjt j keinot, joiden pohjlt voidn vlmistell esitys iesopimukseksi kupunkien j kehittämishnkkeisiin mhdollisesti trvittvien muiden ospuolten knss. Kupunkien yhtenevillä toimill ksvihuoneksujen vähentämiseksi voidn vrmist sovittvien keinojen toteuttminen, seurnt j mhdollisesti trvittv rhoitus ospuolten yhteistyönä. Prhiden ksvihuoneksupäästöjä vähentävien käytäntöjen välittyminen yhteisen tiedon kokomisen j toimintmllien kutt edistää seudun päästöjen vähentämistä. Luonnoksen toimintlinjoist j ehdotettujen keinojen vikutuksist on myös teetetty erillinen rviointi. Pääkupunkiseudun ilmstostrtegin 2030 ltiminen todettiin YTV:n tehtäväksi kupunginjohtjien kokouksess elokuuss Ksvihuoneksupäästöjen kehitys pääkupunkiseudull Pääkupunkiseudull syntyy vjt kymmenen prosentti koko mn ksvihuoneksupäästöistä eli noin kuusi tonni hiilidioksidiekvivlentti (CO2- ekv) vuodess sukst kohden. Kulutuksen perusteell lsketut kotitlouksien j plvelusektorin iheuttmt päästöt ovt noin viidennes koko mn vstvist päästöistä. Eniten päästöjä syntyy rkennusten lämmityksessä (43 %), kulutussähkön kulutuksess (28 %) j liikenteessä (23 %). Väestön j tloudellisen toiminnn ksvust johtuen pääkupunkiseudun kokonispäästöt ovt ksvneet seitsemän prosentti vuoden 1990 tsost. Vikk päästöjen ksvu on sähkönkulutuksen oslt ollut voimkst, ovt kukolämmöntuotnnoss j jätehuolloss svutetut päästöjen vähennykset pystyneet kompensoimn tämän niin, että päästöt lskivt sukst kohden trkstelujksoll Jätehuollon päästöt vähentyivät Ämmässuon ktopikkksujen tehokkn tlteenoton tki. Kukolämmön päästöjen väheneminen on pääosin seurust Helsingin Energin siirtymisestä tuotnnossn entistä enemmän kivihiilestä mksuun. Ksvihuonepäästöt ovt kääntyneet uuteen nousuun 2000-luvull. Nopeint päästöjen ksvu on ollut sähkönkulutuksess. Liikenteen kokonispäästöt ovt ksvneet selvästi, mutt sukst kohden pysyneet ennlln. Vuonn 2004 kokonispäästöt olivt 12 % korkemmt kuin vuonn Pääkupunkiseudun ksvihuoneksupäästöt j energinkulutus ksvvt tällä hetkellä nopemmin kuin lueen suksluku. Päästöjen vähentäminen edellyttää tehokkit toimenpiteitä, joss pääkupunkiseudun kuluttjien j energin tuottjien rooli on merkittävä.

2 YTV MUISTIO 2 Sitoumukset j kehitys vuoteen 2030 Tärkein ilmstonmuutoksen hillitsemiseen liittyvistä sopimuksist on vuonn 1994 voimn stunut YK:n ilmstosopimus. Sopimust täsmentää Kioton pöytäkirj, jok tuli voimn Kioton pöytäkirj sett vähennysvelvoitteen vuosiin sti, kuten myös Suomen knsllinen ilmstostrtegi. Kioton sopimus velvoitt pitämään päästöt vuoden 1990 tsoll. Kioton jälkeisen kuden tvoitteist ei ole vielä sovittu. Niroin ilmstokokouksess tämän vuoden mrrskuuss päästiin sopuun jtkoneuvottelujen loittmisest vuonn Knsinvälisen ilmstosopimuksen mukn vähennystvoitteen vuoteen 2030 mennessä on rveltu liikkuvn tsoll %. Ilmn erityisiä toimi pääkupunkiseudun ksvihuoneksujen kokonispäästöjen rvioidn pysyvän suunnilleen ennlln strtegin pohjksi lditun trendilskelmn mukn eikä lskevn kuten sopimukset edellyttävät. Kehityksen on tällöin oletettu jtkuvn tärkeimpien energinkulutukseen vikuttvien muuttujien knnlt suunnilleen smnlisen kuin vuosin Energintuotnnon päästöjen oslt otetn huomioon knsinväliset sopimukset j niiden edellyttämät päästövähenemät. Ilmstostrtegiluonnoksen vlmistelu yhteistyössä sintuntijoiden knss Työ perustuu pääkupunkiseudun kupunginjohtjien päätökseen elokuult 2003, jolloin YTV:lle nnettiin tehtäväksi ksvihuonepäästöjen lskennllisen seurnnn lisäksi vlmistell kupunkien yhteinen ilmstostrtegi. Työtä vrten setettiin Helsingin, Espoon, Vntn j Kuniisten kupunkien edustjist koottu ohjusryhmä. Työ käynnistyi vuonn 2004 perusselvityksillä siitä, mitkä tekijät vikuttvt pääkupunkiseudun ksvihuoneksupäästöihin. Aineistost koottiin tiivis "Kohti pääkupunkiseudun ilmstostrtegi" - rportti, joss kuvtn ksvuhuoneksupäästöihin vikuttvi tekijöitä. Tust-ineiston vlmistelun kuluess on järjestytty myös sidosryhmätpmisi yhdistysten, yritysten, järjestöjen j kupunkien edustjille. Vision j toimintlinjojen vlmistelutyötä jtkettiin kupunkien eri toimintsektoreiden sintuntijoiden yhteistyönä. Kunkin teemn oslt pyrittiin löytämään kupunkien hllinnost ne toimilt, joiden ohjuksell, vlistuksell ti omill päätöksillä voidn suorn vikutt ksvihuoneksupäästöjen vähentämiseen. Työseminreihin koottiin eri toimilojen sintuntijoit j esitteleviä virnhltijoit. Tuloksen syntyivät visiot, joit vielä trkennettiin ohjusryhmässä. Sektorikohtisist visioist johdettiin toimintlinjt j mhdollisi keinoj j mittreit ideoitiin työseminreiss. Vlmistelu on ohjnnut Hilm - johtoryhmä, joss on edustji mm. pääkupunkiseudun kupunkien ympäristönsuojelun, kupunkisuunnittelun, liikenteen- j joukkoliikenteensuunnittelun vstuulueilt sekä YTV:n liikenteen, joukkoliikenteen suunnittelun, jätehuollost, liikenteestä j seutukehityksestä smoin kuin Helsingin Energist. Energiosuuden toimintlinjojen j keino-

3 YTV MUISTIO 3 jen määrittelyyn ovt olleet edustettuin kupunkien lisäksi Helsingin Energi j Fortum. Ilmstostrtegi rportoidn neliosisen sikirjn: Ilmstostrtegin visio Yleiset toimintlinjt - A -osss kuvtn pääkupunkiseudun päästölähteet j - lskelmt sekä kuntien vikutusmhdollisuudet yleisellä tsoll. Os on päivitetty lskentojen oslt j jntsistettu iemmst tustrportist. - Rportin B osn on koottu strtegin tvoite, visiot j näitä toteuttvt toimintlinjt sektoreittin - C-os sisältää kupunkien sintuntijryhmissä syntyneitä ehdotuksi mhdollisiksi keinoiksi ksvihuoneksupäästöjen vähentämiseksi sektoreittin. Lisäksi on ideoitu mhdollisi mittreit päästöjen vähentämisestä. - Osss D trkstelln lopuksi yleisesti ilmstonmuutokseen vikuttvi tekijöitä j sopimuksi. Energitehokkuuden j luonnonvrojen säästävän käytön prneminen joht seudun ksvihuoneksupäästöjen vähenemiseen sekä kilpilukyvyn vhvistumiseen. Ilmstonmuutoksen torjunt tulisi nähdä keskeisenä osn kupunkien suunnittelu j päätöksenteko. Vikutetn vltkunnn j knsinvälisen tson päätöksentekoon Luodn eri hllinnonlojen yhteistyökäytännöt ksvihuoneksupäästöjen vähentämiseksi sekä kehitetään seudun kupunkien yhteistyötä Kupungit toimivt esimerkkeinä j edelläkävijöinä Edellä olevt yleisistä toimintlinjoist erityisesti j tulisi ott huomioon, kun kupunkien toimilt luovt omi toiminttvoitteitn. Ehdotettuin keinon näiden toteuttmiseksi ovt mm. ilmstostrtegin sisällyttäminen kupunkien j sen hllintokuntien omiin strtegioihin, ohjelmiin sekä johtmisjärjestelmään. Sektorikohtiset visiot j toimintlinjt Yleistä visiot on trkennettu eri sektoreiden vstuulueiden oslt j kuvttu toimintlinjt. Ne on selostettu rportin osss B.Toimintlinjt on edelleen purettu ehdotuksiksi keinoist j mhdollisist mittreist, jotk on kirjttu tulukkomuotoon rportin C osn. Kupunkien toimint-lueet, joill on merkittävimmät päästövähennyspotentilit 1. Liikenne 2. Mnkäyttö 3. Sähkö 4. Rkennukset

4 YTV MUISTIO 4 5. Kulutus j jätteet 6. Energintuotnto 1. Liikenne Visio: Liikenteen ksvihuoneksupäästöt ovt vähentyneet inkin 20 %. (vrt. vuoteen 1990). Joukkoliikenne, pyöräily j kävely ovt ensisijisin liikkumismuotoin houkuttelevimpi. Toimintlinjt Vikutetn liikkumisen kysyntään j kulkutpoihin prntmll joukkoliikenteen, kävelyn j pyöräilyn sem j plvelutso Vähennetään kupungin omist toiminnoist iheutuvi liikenteen päästöjä Vähäpäästöisten joneuvojen käyttöä edistetään. Liikenteen j mnkäytön visiot j toimintlinjoj vlmisteltess on otettu huomioon PLJ 2007 luonnoksen linjukset j tustselvitykset liikenteen j mnkäytön oslt. 2. Mnkäyttö Visio: Kestävän yhdyskuntrkenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen j eheyttämiseen rideliikenteeseen tukeutuen. Yhdyskuntrkennett eheytetään Luodn edellytykset uusiutuvn energin tuotnnon lisäämiselle. 3. Sähkönkulutus Visio: Sähkönkulutus sukst kohden on kääntynyt lskuun. Kehitetään kupunkien hnkintmenettelyä energitehokkuuden prnemist tukevksi Prnnetn energikustnnusten kohdistmist kuluttjn j siihen liittyvää tiedonsnti Tiedotus 4. Rkennukset Visio: Rkennusten suunnittelu, hnkint j käyttöä ohjvt elinkrikustnnukset, energitehokkuus, monikäyttöisyys j käyttöste. Rkennukset iheuttvt elinkrens ikn mhdollisimmn vähän hitllisi päästöj. Kupunki toimii esimerkkinä. d Prnnetn uudisrkennusten energitehokkuutt Prnnetn olemss olevien rkennusten energitehokkuutt Lämmitys- j jäähdytystpvlintojen ohjminen Ylläpidon kehittäminen j prntminen

5 YTV MUISTIO 5 5. Kulutus- j jätteet Visio: Kuluttminen on kestävällä tsoll. Syntyvä jätemäärä suhteess tuotntoon j suksmäärään on pienentynyt. d e Kupunkien hnkinnoiss edistetään mterilitehokkuutt Vlistetn kuntlisi jätteen synnyn ehkäisyssä Teollisuuden vlvonnss kiinnitetään huomiot jätteen synnyn ehkäisyyn Plvelutoiminnn jätteiden synnyn ehkäisyä jtketn. Mterilikierrätystä tehostetn. 6. Energituotnto j jkelu Visio: Lämmön, sähkön j jäähdytyksen tuotnto on kilpilukykyistä j ominispäästöiltään edullist sekä pääsiss yhdistettyä. d e Tiivistyvä kupunkirkenteen mhdollisuuksi käytetään hyväksi entistä tehokkmmss energintuotnnoss j -jkeluss. Energiyritykset prntvt edelleen energitehokkuuttn tehostmll toimintns EU:n energitehokkuusdirektiivin mukisesti. Keskitetty energintuotnto kuuluu kokonisuudessn tiukkenevn päästökupn ohjuksen piiriin. EU:n päästökuppjärjestelmä ohj keskistettyä energintuotnto niukkenevien päästöoikeuksien myötä vähäpäästöisempään suuntn. Hjutetun energintuotnnon ekotehokkuutt edistetään j uusiutuvien energilähteiden käyttöä lisätään. Kukolämpöverkko ljennetn j ljentmisen reunehtoj selvitetään. Lisätään energinsäästöneuvont j tutkimust. Ilmstostrtegin rviointi j prht ehdotetust keinoist Strtegityöstä teetettiin rviointi, jonk tvoitteen oli rvioid miten esitetyt toimintlinjukset j keinot vikuttisivt pääkupunkiseudun ksvihuoneksupäästöjen kehitykseen. Lisäksi vertiltiin PKS- kupunkien päästöjä muutmiin muihin kupunkiseutuihin Pohjoismiss j Euroopss. Arviointimuistio: "Pääkupunkiseudun ilmstostrtegin rviointi" on liitteenä. Arviointi sisältää ehdotettujen keinojen kärkilistn: tehokkuudeltn j knnttvuudeltn lupvimmist keinoist. Ilmstostrtegiluonnoksess ehdotetut keinot kohdistuvt pääosin kulutukseen j näyttää siltä, ettei kokonispäästöjä sd lskemn ilmn energintuotntoon kohdistuvi toimi. Energituotntoon kohdistuv ohjus tphtuu pääosin päästökupn kutt. Arvioinniss keinolistn on otettu myös tuotnto. Toinen tärkeä lähtökoht priorisoinnille on ollut win-win-tilnteiden luominen, ts. toimenpiteet ntvt myös muit hyötyjä. Kolmnneksi mrkkinvetoisille

6 YTV MUISTIO 6 toimille on nnettu ljsti til, kosk niiden kustnnustehokkuus on lähtökohtisesti hyvä. Neljänneksi on pyritty luomn yleisempiä keinoj ("lust"), joit voidn hyödyntää ljsti eri sektoreill. Viidenneksi on pyritty vlitsemn vikutukseltn suuri toimenpiteitä, jolloin trnsktio- j hllintokustnnukset jäävät pieniksi. Kuudenneksi pyritään hyödyntämään ktivoivi j motivoiv keinoj, jotk svt ikn pysyviä muutoksi j vikutuksi. Seitsemänneksi kilpilukyvyn prntminen on nähty myönteisenä seikkn. Näillä perustein on rviointimuistioss on esitetty luonnos priorisoitviksi keinoiksi eli lustv Top 10 list on seurv: 1. PKS kuntien omn energinkulutuksen j khk-päästöjen vähentäminen 2. Hnkintmenettely 3. Kivihiilen korvminen kierrätyspolttoineell j ekosähköllä 4. Energin käytön tehostminen kikill tsoill 5. Rideliikenne j iopolttoineet 6. Pientlojen lämmitysjärjestelmät 7. Informtiotoimet 8. Motivtiotoimet 9. Elinkrijttelu j ekolueet 10. Seurnt j tilstointi Vikutusten rvioinnin esiinnostm keino kivihiilen korvmisest kierrätyspolttoineell j ekosähköllä on energiyritysten j päästökupn ohjusmeknismien linen, joten sitä ei ole käsitelty kupunkien ilmstostrtegin keinon vikk sen merkitys on ilmeinen. Päästöjen kehitysrviot Jott ksvihuoneksupäästöt pystytään vuoteen 2050 mennessä vähentämään lle puoleen nykyisestä, mikä on kehittyneiltä milt vdittu päästövähennys ilmstonmuutoksen torjumiseksi, on pääkupunkiseudun päästöt käännettävä selvään lskuun vuoteen 2030 mennessä. Strtegin päästötvoite Ilmstostrtegin tvoitteen on lent pääkupunkiseudun energinkulutust sukst kohden lskettun (sekä hyötyenergin että primäärienergin kulutust) j lent sukskohtiset ksvihuoneksupäästöt tsolle 4,3 tonni/suks eli 39 % trkstelujksoll Käsittely Pääkupunkiseudun Ilmstostrtegiluonnos j ehdotukset keinoist j mittreist lähetetään lusunnoille j täydennettäväksi kupungeille lkuvuodest Lusuntokierroksen perusteell vlmistelln YTV-kupunkien yhteinen näkemys tärkeimmistä keinoist. Smoin kootn plute tvoitteiden toteutumisen seurnt plvelevist mittreist. Ilmstostrtegi on trkoitus hyväksyä tämän jälkeen YTV:n hllituksess j merkittävimpien yhteisten ksvihuoneksupäästöjen vähentämiseen tähtäävien toimien oslt vlmistelln iesopimus. Aiesopimukseen kootn prht toimet, yhteistyöthot j mhdolliset tloudelliset porkknt hnkkeiden edistämiseksi.