Nelikanavainen vahvistin aktiivisella jakosuotimella

Transkriptio

1 Mrkku Kuppinen Neliknvinen vhvistin ktiivisell jkosuotimell Vhvistimen yleisselostus Suunnittelun lähtökohtn on ollut toteutt edullinen mutt kuitenkin lduks ktiivisell jkosuotimell vrustettu stereovhvistin sekä uto- että kotikäyttöön. Auton V (mx.v) jännitteellä suorn toimivll vhvistimell ei voi normlisti suuri tehoj svutt. Tässä esiteltävän vhvistimen suurin knvkohtinen ntoteho Ohmin kuormn on sekin "vin".w MS. Tämä teho on kuitenkin jop enemmänkin kuin trpeeksi, kunhn tuost tehost puristetn kikki irti. Vrsinkin ktiivisen suodtuksen käyttö ssokiuttimelle (suwoofer) menevän tjuuskistn rjottmiseen, pssiivisen suodon sijst lisää selvästi "potku". Kiutinlinjn kytkettävän pssiivisen suotimen keln hukkuu huomttvn pljon teho, vrsinkin jos kel on hlp t.s. ohuest lngst tehty, jolloin siihen voi hukku jop 0% käytettävissä olevst tehost! Tällä neliknvisell vhvistimell voidn kht ssoelementtiä j disknttielementtiä ohjt kutkin omill vhvistinknvilln. Näin svutetn äänenpine, jonk pitäisi rittää jokiselle täysjärkiselle (vähänkään kuulostn huolehtivlle). Vhvistimen vsen sekä oike knv ovt kumpikin kksijkoisi siten, että vin toisen puoliskon signli kulkee esivhvistimen kutt. Esivhvistinpuoli toimii trvittess myös lipäästöisenä jkosuotimen. Tämä onnistuu sentmll tietyn suuruiset kondensttorit piirilevylle merkittyihin pikkoihin. Bssokiuttimen jkotjuuden voi siis sett koko kuulolueen sisällä mihin thns käyttämällä noin mrkn hintisi kondensttoreit, klliiden pssiivisten suotimien sijst. Esimerkkejä eri käyttömhdollisuuksist Neliknvinen vhvistin Vhvistin toimii normlin ljkistisen neliknvisen vhvistimen. Autoon voidn tällöin litt vikkp neljä isomp lisäkiutint tuomn potku liskojen ensisennuskiuttimien rinnlle. Etustett voidn käyttää etu- j tkkiuttimien lnssin säätimenä. Piirilevyllä sijitsevien trimmereiden sijst on kätevämpi käyttää etupneliin sennettv stereopotentiometriä, jok johdotetn trimmereitä vstviin kytkentäpisteisiin (ks. sijoittelupiirroksen pisteet,, ). Edellinen tietenkin vin jos rdiosoittimess ei ole neljää ulostulo lnssinsäätöineen. Neliknvinen vhvistin, joss kksi knv suodtettu ktiivisesti suwooferi vrten Toinen stereopreist toimii etusteen suodttmn suwoofer nton, toinen syöttää pääkiuttimi l. ljkistisi vkiokiuttimi. Etusteeseen on sennettv suodon tuottmiseksi tietyn kokoiset kondensttorit. kotjuus settuu suwooferill 80-0Hz pikkeille. Edellinen riippuu siitä, miten ls pääkiuttimien ssotoisto ulottuu. Etusteell säädetän myös suwooferin tso pääkiuttimien suhteen. Trimmerit riittävät yleensä suwooferin säätöön. os säätöjä rvioidn kokeiltvn usemmin, knntt trimmereiden piklle vlit potentiometri. Aktiivisten kksitiekiuttimien vhvistin Toinen stereopreist toimii etusteen suodttmn ssokiuttimen vhvistimen, kun toinen pri syöttää pssiivisen jkosuotimen kutt disknttielementille trvittvn signlin. Näin molempi elementtejä omll vhvistinknvll ohjmll, on kksitiekiuttimelle stv teho suurin, mitä normlill uton kun jännitteellä toimivill päätesteill on svutettviss. kotjuus sijoittuu Hz välille, riippuen lähinnä käytettävästä diskntist. os olet rkentmss kiutint tietyn vlmiin kiutinrkennussrjn pohjlt, käytä disknttielementin oslt pssiivist jkosuodint sellisenn. Selvitä jkosuotimen jkotjuus j lske suotokondensttorit ssoj vrten vhvistimeen tuon tjuuden mukisiksi. Etusteen tson säätö (ssojen tso) suoritetn vin kerrn trimmereillä. Huom. disknttielementeillä tulisi in käyttää pssiivist suodtust. Aktiivinen suodin ei voi mitenkään estää sitä, että sen perään kytketty vhvistin ei yliohjutuessn ti häiriöiden tki polttisi disknttielementtejä! Sm koskee keskiäänielementtiä. Tekninen rkenne Trkn stereo/knverottelun tkmiseksi vhvistin on toteutettu lähes kksoismonoperitteell. Vsemmll j oikell knvll/päätesteell on omt häiriönpoistosuotimens sekä käyttöjännitettä tsvt j "potku" ntvt elektrolyyttikondensttorit. Näin päätesteet eivät omll kuormitukselln pääse mitenkään sekoittmn vstkkisen puolen signli j stereokuv. Myös esivhvistin/ suwoofer-suodin on knvkohtisesti reguloitu. Päätestein on käytetty SGS-Thomsonin TDA 770B - stereopäätepiirejä, joit kytkennässä on kksi. Piirien ltu on niiden hintn nähden erittäin hyvä. Niiden prhit puoli ovt pieni särö (0.0%/0W), hyvä ylikuormitussuojus j vähäinen ulkoisten komponenttien trve. Piireissä on ns. remote-linj, jok mykistää ulostulon j sett piirin vähän virt kuluttvn tiln, kun linjn ei tule jännitettä. Toiminto on hyödynnetty käyttämällä sitä pehmeään strt-toimintoon, jok on iknstu 0k vstuksen kutt hiljlleen ltutuvll 0µF kondensttorill. Tähän linjn voidn kytkeä rdiosoittimen remote-linj. Esivhvistinos on toteutettu perinteisellä trnsistoritekniikll edullisuutens j vrmn toimintns tki. Trnsistoreiksi on vlittu erittäin pienikohiniset metllikuoriset B 07B trnsistorit. Esivhvistin ohj kummsskin päätepiirissä vin sen toist puolikst. Toinen puoliks s signlins suorn lähteestä. Vsemmll j oikell knvll/piirillä on om sulkkeens. os ksuksess tphtuu jotin virheitä ti kiuttimille menevät johdot menevät oikosulkuun, tphtuu se oletettvimmin vin toisess knvss, poltten vin ko. knvn sulkkeen. Vin etsintä on tällöin huomttvsti helpomp kuin jos olisi käytetty vin yhtä pääsulkett. - -

2 Vhvistimen kytkentäkvio Etuvhvistin (/): vsen j oike identtiset Päätevhvistin: vsen 9V EMOTE V 7 -SUB. X T X POT T 0 -SUOA 7 I TDA 770 VASEN -SUB UOS () -SUB UOS (-) -SUOA UOS (-) -SUOA UOS () 8 9 Virtlähde (/): vsen j oike identtiset Päätevhvistin: oike EMOTE V V (Mx. 8V) Sulke 7 EMOTE S EMOTE 8 HP-KEA 9 D V (PÄÄTE- VAHVISTIMEE) 0 EG. 9V (ETU- VAHVISTIMEE) -SUOA I TDA 770 OIKEA -SUOA UOS () -SUOA UOS (-) -SUB UOS (-) -SUB UOS () Kytkentäkviost Kytkentäkviot on yksinkertistettu näyttämällä vin vhvistimen toinen puolisko niiltä osin kuin ne ovt identtisiä. emote-viivepiiri on kuvttu yllä olevss virtlähdelohkoss. Niitä on kuitenkin vin yksi, joist kumpikin päätepiiri s signlin. Päätepiiriost ovt nekin käytännössä identtiset, mutt sijoittelun vuoksi on niiden nstjärjestykset jouduttu kääntämään päinvstiseksi. Selvyyden vuoksi on molemmst pääteosst esitetty om kytkentäkvions. Etuvhvistimest / suotimest Etuvhvistimen keskimääräinen vhvistus otost ntoon on :. Vhvistust trvitn välillisesti, kosk -piireillä tehtävä suodtus heikentää signli. Esivhvistinosll sdn ikn sekä trpeeksi suuri signlitso että voimkkuuden/tspinon säätö suorn stereoprin suhteen. Pssiivinen suoto ei TDA770 piirin tuloon kytkettynä nn trpeeksi signli, ellei signli ntvn litteen ntotso ole useit volttej. Normlin linjtson suurin ntojännite kun on noin V. piirille pitäisi sd perille 0.7V jännite (trkn) tjuussuodon j lnssinsäätöpotentiometrin jälkeen = mhdoton tehtävä. Suoto etuvhvistimess syntyy vstuksien / j kondensttorien X/X muodostmiss -piireissä. X j X on trkoitettu vlittviksi hlutun tjuuden mukn, vstuksien j olless kiinteästi 8k ohmi. Mikään ei kuitenkn estä sitä että vstukset vlitn säädettäviksi ti niitä vihdetn hluttu jkotjuutt etsiessä. Edellisten vstuksien rvo on kuitenkin pidettävä rvoltn suurehkon, vrsinkin vstuksen oslt. itteell jost signli otetn on myös om lähtöimpednssins, jok normlisti on lueell k -.7k. Tämä lähtöimpednssi pitää summt :een, jkotjuuteen vikuttvksi tekijäksi. on vlittu juuri siksi rvoltn sen verrn suureksi, jott signlilähteen impednssill ei olisi jkotjuuteen suurt vikutust. Myös /X muodostmn, ketjuss toiseen piiriin vikutt T:n kollektorille johtv vstus, jok on huomioitu lskukvss. Siis jos hlut suoritt trimmust vstuksill, on suositeltv vstuslue 8k - 00k välillä. Edellinen trkoitt noin ±0% säätövr lskukvss olevn tjuuden ympärillä. Mitä pienempi vstusrvo, sitä korkempi on jkotjuus j päinvstoin (=suorn suhteess 8k vstukseen). On huomttv että liin suuri :n j :n vstusrvo pudott vstvsti myös etuvhvistimen herkkyyttä. - -

3 Suodtuskondensttoreiden lskent Suodtuksen jyrkkyys riippuu siitä, senntko suodinkondensttorit sekä pikkn X että X. os sennt ne vin pikkn X, on suodtuksen jyrkkyys per oktvi db j jos sennt ne sekä pikkn X että X, on jyrkkyys db. Suwooferkäytössä db suodtus stt oll liin pieni iheutten käytetystä jkotjuudest riippuen kumin, jok johtuu uton pienestä tilst j sen iheuttmst korostumisest n Hz kohdll. Aktiivikiutinkäytössä db jyrkkyys stt oll sopivkin, riippuen siitä onko ssoelementin toistolue muutenkin loppumss jkotjuudell (tippuu joskus jyrkästikin). All lskukv suodinkondensttorin lskemiseksi: db per oktvi: X = 890 / f db per oktvi: X j X = 89 / f - joss ; X(n) = kpsitnssi nnofrdein ; f = hluttu jkotjuus Äänenvoimkkuussäädin vhvistimeen? Kuten edellä on kerrottu lähtöimpednssin vikutuksest, on sm ohjeen niille rkentelijoille, jotk hluisivt lisätä vhvistimen tuloon pää-äänenvoimkkuuspotentiometrin. Tämä on mhdollist, vrsinkin jos käytetään inostn toisen trnsistoristeen /X muodostm, vin db jyrkkyistä suodtust. Tällöin ennen vhvistint sennettvll potentiometrillä ei ole mitään vikutust jkotjuuteen. Suositeltv potentiometrin rvo on - k ohmin logritminen stereopotentiometri. Pää-äänenvoimkkuussäädin - vin toinen knv on piirretty SIGNAAI- MAA /POT SUB. SUB. MAA SUOA SUOA MAA Kytke potentiometri koksilisell mikrofonikpelill siten että pisteisiin tulee johtimien vipp j signli pisteistä j kulkee keskijohtimiss. Käytä kytkentään diodikpeli eli koksilist prikpeli. Potentiometriltä lähtevä signli on jettv neljään kohtn piirilevyllä. Kätevimmin teet kytkennän niin että tuot ensin signlin koksilisesti "Su" tuloihin piirilevyn reunn j jt pelkän "kuumn" eli tulevn signlin keskikrvn hyppylngll suorn tulon "kuumn" pisteeseen, eli :n yläpuolelle (kuvss). Ktso myös rtikkeli "Potentiometrin pupiirilevy" Ulos Sisään Pot On kyllä minittv että säädin lisää huomttvsti johtosekmelsk. Potentiometrin sentmist knntt siis hrkit pri kert, kosk vhvistimen kokeiluun voimkkuussäätöineen voi käyttää mitä thns korvkuulokeliitännällä vrustettu litett. isäksi nykyisissä utordioiss on yleensä A-ulostulot voimkkuus- j lnssinsäätöineen (päätevhvistimien suorst voimkkuudensäädöstä on utoiss luovuttu). oten ylläolev ohje on inostn vinkki erikoiskäyttöä vrten, esim. tietokoneen lisäkiutinkäytössä trvittvn (nopen) äänen voimkkuuden säätöön. os hlut välttämättä sent päävoimkkuussäädön, on suositeltvint tehdä se "Potentiometrin pupiirilevyllä". Artikkelin löydät smlt Ideportin sivult kuin tämän dokumentin. Potentiometrin kytkentä etuvhvistimeen trimmereiden tillle Kuten iemmist teksteistä on tullut ilmi, on piirilevyllä olevien trimmereiden sijst tietyissä tpuksiss kätevämpää käyttää potentiometriä. Potentiometrin nstt on merkitty kirjimill, joiden kytkettäessä tulisi vstt sijoituspiirroksess olevien trimmereiden vstvi nstmerkintöjä. Ktso edellinen juttu päävoimkkuussäätimen sentmisest. Muit käyttömhdollisuuksi Pelkkä ktiivinen jkosuodin Mikään ei estä sitä että päätepiirit unohdetn j käytetään hyväksi inostn etuvhvistinosi j 9V regulttorit sisältävää virtlähdeos. Smll piirilevyllä voidn toteutt näin pelkkä ktiivinen suwoofer-jkosuodin. Signlit otetn tällöin ulos polkojen jälkeen vhvistinpiireille menevistä linjoist; vsen knv I:n pinnistä j oike knv pinnistä. Mlinjt edellisiin sdn vstvsti hyppylngn j (sijoittelupiirroksess) yläpuolisest pisteestä. Käyttöjännite tuodn hroitten suorn piirilevyn hyppylnkojen j yläpuolisiin pisteisiin regulttoreiden tuntumn j käyttöjännitteen mpiuhlle portn piirilevyn keskelle, kondensttorien väliin reikä. Kikki komponentit :n lpuolelt jätetään pois, sekä kondensttorit, j 7. Käytännössä piirilevyn voi ktkist keskeltä poikki. Herkkä stereovhvistin os vstusten j rvoj pudotetn esim. kymmenesosn, ksv etusteen herkkyys jo mikrofonitsoon. Vstvsti kuitenkin jkotjuus X:n j X:n knss nousee kymmenkertiseksi j tekee ensimmäisen suodinsteen hyvin riippuviseksi signlilähteen ntoimpednssist. Tämä tekee db suodon hnklksi lske. Mutt jos et trvitse mitään suotimi j trvitset johonkin herkkää j ldukst vhvistint, voit sen hyvinkin tehdä tällä smll piirilevyllä, vstuksi j muuttmll. Huom. esivhvistin pystyy hyvin syöttämään yhden TDA770 piirin kumpkin knv. Voit siis jättää :t pois j kytkeä hyppylngll :n j piirin välisestä johteest signlin hyppylngll :n (kuvss) lempn juotospisteeseen eli toiseen knvn (signlin on kuljettv esivhvistimest päätepiirille polkon kutt). - -

4 Komponenttien sijoittelupiirros Alreunss olevt kiutin j virtliittimet ovt täysin vlinnisi. os hlut käyttää kuvss olevi kiutinterminlej, kytke niihin päätepiirien lidoilt lähtevät kiutinntojen johdot. Toinen vihtoehto on kotelon pinnlle tulevt kiutinterminlit. Vnhnikisi j ktkoksi iheuttvi DIN-liittimiä ei suositell. os käytät litett koton, et oletettvsti tee vhvistimen remote-toiminnoll mitään. Kytke tällöin remote-linj kiinteästi jännitteeseen. Vstuksen j elkon muodostm viivepiiri tuott tällöin pehmeän strtin vhvistimelle. Autokäytössä voit joutu johdottmn remote-linjn signlien tulopuolelle (sijoittelupiirroksess yläpuoli), kosk remote-signli utordiost lähtiessään monesti siirtyy A-kpelin rinnll erillisessä johdossn. Kuvss suodinkondensttoreiden SI-knnt Kuvss suodinkondensttoreit vrten on litettu knnt preittin. Tällöin kntoj kuluu kikkin kpl, mutt näin khdell rinnkkisell kondensttorill sdn trvittess trkk jkotjuus. Peritteess kyllä yhdet knnt (8kpl) riittävät normlikäytössä, eli jos tyytyy kondensttoreiden 0% välein nousevn yleiseen E- srjn. Mikään ei tietenkään estä juottmst kondensttoreit suorn piirilevylle. Tämä kuitenkin hnkloitt kokeiluj suodinkondensttoreill. -SUOA - SUOA UOS - SUB UOS X X X 0 - X - 0 e I I e T T e 7 7 T e HP- KEA POT POT X 9 D 8 X, - j -SUB 9 D T HP- KEA X X -SUOA - SUOA UOS - SUB UOS Särönilmisin TDA 770 piirin ominisuuksiin kuuluu ulostulon huippurvon säröytymistä eli yliohjutumist ilmisev linj. Tämä linj on piirin nstss 0. Kun särön prosenttimäärä on noin %, lk tämän nstn j käyttöjännitteen väliin kytketty herkkä ledi vilkku. Piirilevyllä ei ole johdint vrten tehtyä erillistä juotospistettä, vn toimintoon trvittv johdin juotetn joko suorn foliopuolelle Ipiirin nstn ti kuten ll olevss kuvss, joss on näytetty oiken knvn särönilmisukytkentä, suorn piirin jlkn. lk knntt titt eteenpäin (kuvss vsemmlle) j juott johdin titetun jln päähän tehtyyn koukkuun, kuten kksiknvisess TDA770 vhvistimess on selostettu (ktso trvittess kuv kyseisestä rtikkelist). ohdin voi hyvin oll ohuint mitä sttuu olemn. ediksi knntt sent pienivirtinen ti superherkkä ledi. Vstuksen rvoksi sopii 80 Ohm /W. SP SP... I 0 80.V M (-) Käyttöjännite (V) emote (V) - -

5 Oslistus Huom. kikki vstukset /W- j elkot V ti enemmän trve yht. T, kpl = B 07 B, kpl = 00nF Polko kpl = 0nF Polko,,, 9 8 kpl =.µf Polko 7 kpl = 7µF Elko 8,, kpl = 00nF Kerko 0 kpl = 700µF Elko kpl = 70µF Elko kpl = 0µF Elko, kpl = 8k Ohm, 7 kpl = 0k Ohm, 8 kpl = 7k Ohm, 9 kpl =.k Ohm, 0 kpl = 0 Ohm kpl = 0k Ohm POT kpl = 7k Ohm trimmeri mm vk I kpl = TDA 770B vhvistin-i I kpl = 7809 regulttori-i D kpl = BYW 7 diodi SP kpl = Sulkepidin.mm (P0 ti EU 990) Sulke kpl = x0mm, A nope HP-KEA kpl = Häiriönpoistokel, ~ 0.0mH (00kierr. ø mm u, ø0mm ilmsydämen ympärillä) äähdytyslevy kpl = suurempi kuin 0x0m² isäksi voidn trvit seurvi komponenttej Signlin sisääntuloliittimet: - kpl ti kpl A-runkoliittimet tulosignleille Virt j remoteliittimet: - kpl -npinen riviliitin virt- j remotetuloille... ti kpl nnihylsy mm, xpun./xmust. Kiutinliittimet kotelon pinnlle (vihtoehto piirilevymlleille) - kpl -npisi johtopikliittimiä kiutinlähtöön Potentiometri esivhvistinpuolelle (vihtoehto trimmereille) - kpl 0k Ohm log. stereopotentiometri Pää-äänenvoimkkuussäädin - kpl k Ohm log. stereopotentiometri Suodtuskondensttorit X, ti kpl => ktso: suodtuksen lskent Särönilmisu: - kpl superherkkä ED etuvstus 80 Ohm Muit: - 8 ti kpl -npinen.mm SI-komponenttiknt suodinkondensttoreille Vhvistin koteloitun Kuvss olev koteloitu Pöyhösen vlmistm mlli sisältää kikki mhdolliset nmut. Etupneliin on litettu sekä pää-äänenvoimkkuussäädin että suwoofer-säädin potentiometrein. isänä on käyttöjännitteen päälläolo ilmisev led j yliohjutumissärön ilmisuledit. Kikki liittimet tässä Pöyhösen versioss on sennettu tkse. Virt tuodn kiutinterminlien väliin, nnihylsyihin. Aivn vsemmss reunss on ulkopuolist remote-tulo vrten nnihylsy, sen lisäksi että etupneliss on kytkin remote-linjn kytkemiseksi käyttöjännitteeseen. Vhvistin voidn näin litt päälle kytkimestä ti remote-lähdön omvst utordiolitteest. Kuvst näkyy myös hyvin kiutinterminlien sennustp. eikk ensin lreunst lken edellisille trvittvt neliömäiset kolot, lit pneli j vhvistin jäähdytyselementteineen tämän jälkeen koteloon j merkitse ruuvinpikt. - -

6 kentminen j testus uot ensin piirilevylle kikki hyppylngt, pssiiviset komponentit j 7809 regulttoripiirit (jätä trnsistorit j päätesteet juottmtt tässä viheess). Piirilevylle merkittyjen X j X pikoille tulevt suotokondensttorit (lskukvt esitetty sivull ). Merkinnät ovt rinnkkin tuplin kosk trkn jkotjuuden viilmiseksi - vrsinkin ktiivikiutinkäytössä - stetn joutu käyttämään kht rinnnkytkettyä kondensttori, joiden yhteenlskettu kpsitnssi tuott trkn tuloksen. os hlut kokeill useit eri jkotjuuksi ti jott pystyisit joskus myöhemmin vihtmn helposti jkotjuutt, juot -npiset SI-piiriknnt kondensttoreit vrten. Voit näin käyttää kondensttoreit joiden rsteri on mm, 7.mm ti 0mm. Kytke virtlähde j mitt jännitteet nyt seurvist pikoist mt vsten; hyppylngoiss j pitäisi oll nyt sm jännite kuin virtlähteessä j vstuksien 9 päissä 9V jännite. os edelliset jännitteet ovt kunnoss, jtk trnsistorien juottmisell. Trnsistorien vhvistuskerroin knntt ensin mitt. Sen tulisi oll välillä Vlitse mhdollisimmn smnsuuruisen vhvistuskertoimen omvt trnsistorit rinnkkin knvien kesken, jott toinen knv ei vhvistisi liik ti liin vähän suhteess toiseen. Trnsistorien vhvistuskerroin stt vihdell jop 0% smss srjss tehtyjen knss. Kksi lknttiin vhvistv trnsistori smss knvss peräkkäin voi iheutt tämän knvn vimenemisen lähes puoleen toisest. Trnsistori stt myös iheutt epämääräistä kohin, jos se on ylikuumennut juotettess ti muuten vin "vuot". Trnsistorien juottmisen tulisikin tphtu vrmll kädellä, niin pikisesti kuin suinkin, kuitenkin huolehtien siitä ettei kylmäjuotoksi pääse syntymään. Mitt edellisen jälkeen jännitteet trnsistorien kollektoreilt. ännitteiden tulisi oll -V luokk. os jännitteet ovt lle V ti yli V, trkist että trnsistorien ympärillä olevt vstuksien rvot ovt oikein j että trnsistorit ovt oikein päin. uot tämän jälkeen kikki trvittvt johdotukset piirilevylle. uot päätepiirit viimeisenä j ruuv ne jäähdytyselementteihin kiinni käyttäen välissä piithn. Älä edes kokeile ilmn thn! Seurvien komponenttien sentmisess tulee oll huolellinen - ktso että elektrolyyttikondensttorit tulevt oikein päin; piirroksess npisuutt merkitsevät j - merkit - ktso j trkist että trnsistorit j regulttorit tulevt kotelokuvns mukisesti piirilevylle j diodit vrmsti oikein päin - kun olet juottnut I-piirit, trkist huolell että nstojen välille ei ole tullut tinsiltoj ohdotuksess tärkeää Käytä tulevien signlien sisääntuloihin j potentiometrien kytkemiseen inostn mikrofonijohto! Pidä nämä johdot mhdollisimmn kukn kiutinjohdoist, virtjohdoist j virtpuolen häiriönpoistokeloist. - - Ktso potentiometrien pikk kvillesssi että jäähdytyselementtien päät eivät tule smlle kohdlle. On ikävää huomt jälkeen päin että potentiometrin reikää pitääkin siirtää. Kiutinpiuhojen eri knvien miinusnpoj ei s yhdistää toisiins! Kiutinjohdot eivät s myöskään koskett uton runkoon ti vhvistimen jäähdytyselementteihin. äähdytyselementit ovt yhteydessä mhn mikropiirien kutt. Älä kuitenkn kytke niiden kutt kulkemn vhvistimen käyttöjännitteen mkontkti. Trvittess eristä elementit. Käytä virtjohtoihin mhdollisimmn lyhyitä, inkin mm² johtoj. iim häiriönpoistokelt sekä isot elektrolyyttikondensttorit joko kontkti- ti kuumliimll kiinni pinopiirilevylle. Edellinen siksi että uton jtkuv tärinä irroitt ost nopemmin kuin uskotk. Irti ti heikosti kiinni olev os stt iheutt tuliplon! Ylläolevss kuvss on vhvistin "pketointi" vill, kokeilujen jäljiltä. Pöyhösen rkentmss vhvistimess näkyy edustll sekä remote-kytkin että 0 000µF kondensttori, jok on trpeellinen, jos vähänkään epäilee että käytössä olev virtlähde ei riitä. Virtlähteen tulisi nt inkin A jtkuv virt normli kotikäyttöä vrten. os käytössä ei ole reguloitu virtlähdettä, vn inostn tssuunnttu muuntj, on kondensttori - ellei toinenkin - trpeen hurinn estämiseksi. Huom. mitt tässä tpuksess jännite heti sen jälkeen kuin olet kondensttorit kytkenyt. ännitteen on oltv lle 8V D ilmn kuorm. Häiriönpoistokelt on Pöyhönen kuvn vhvistimeen sentnut pystyyn. Asennustp ihmetytti hiemn, kunnes koetin kuumliimn pito, jok kyllä yllätti. Siis jos käytössäsi on yhtä hyvää liim kuin Pöyhösellä niin kelt voivt oll missä sennoss thns. Kelt on kuitenkin trkoitettu sennettvksi vk-sentoon j mieluummin vielä lisäksi liimll piirilevyyn. Piirilevyn foliokuv (tiedosto kn_pl.pdf) Piirilevyn foliokuv on kuvttu komponenttipuolelt! os tulostt folion klvolle vlotust vrten, tulee piirilevy vlott klvon mustepuoli kupripuolt vsten. Näin kuvio piirtyy oikeinpäin kuprille j pksullkin klvoll vlotetut piirilevyt ovt trkkkuvioisi, ohuist vedoist huolimtt.

7 Veikko Pöyhönen Ohjeit TDA 770 vhvistimen rkentmiseen j testukseen sekä vähän ominisuuksist Olen koonnut muist rtikkeleist sekä vähän muultkin tietoj, jotk sttvt utt vhvistint rkennelless. Ominisuuksist Yhden piirin teoreettinen teho molemmille knville on, W ohmin kuormll j, V:n jännitteellä. Vhvistimen kokonisteho on yhteensä siis W. Täyden tehon irtismiseksi pitäisi molempiin kiutinulosottoihin liittää usempi kiuttimi. isäksi piiri ei käytännössä pysty syöttämään trvittv virt kiuttimille. Piirin kokonisteho jää siis 0 W:iin. Tässä I-piirissä on erinäisiä suojuksi kuten lijännite-, ylikuormitusylikuumenemis- j oikosulkusuojuksi. os jäähdytyslevy on liin pieni, kuumenee I-piiri tuskin sormell kosketeltvksi. Tästä seuruksen piirin suojukset jvt tehon ls, jolloin stkin vhvistimestsi ulos esim. vin 00 W. os voit koskett I-piiriin sormellsi ilmn että se tuntuu todell kuumlt tehon olless täysillä, on jäähdytyslevysi riittävän suuri. Huomttv on, että vhvistint ei s testt ilmn jäähdytyslevyä! Alkutestuksiss käy hyvin tupkk-skin kokoinen,- mm:n pksuinen lumiinin ti kuprin pl. Vhvistimen olless käytössä tulisi jäähdytyslevyn oll trkoitukseen vlmistettu. TDA-770-piiri on melko epäherkkä ts. herkkyys on n. 70 mv. Useimpien litteiden signlin tso eli jännite ei ole riittävän korke, jott vhvistin soisi kunnoll, vn vhvistin on liitettävä korvkuulokeliitäntään. Yhtä knv kohden voit kytkeä rinnkkin korkeintn kpl :n ohmin kiutint ti kpl 8:n ohmin kiutint, jottei kokonisimpednssi lskisi lle ohmin. Silloin vhvistin nimittäin yliohjutuu j hjo särkien myös mhdollisesti sen edessä olevn litteen (esim. d-soitin), sekä perässä olevt kiuttimet. kentminen Suosittelen että opettj sijoittisi j juottisi itse i-piirin, sillä jos johtimien välille jää tinsiltoj, tuhoutuu piiri virrnkytkemishetkellä välittömästi, jos sisääntulonstn pääsee tssähköä.vrmist että elkot ovt oikeinpäin. os olet käyttänyt vnhoj elkoj stt osien mhduttmisess piirilevylle oll vikeuksi niiden liin suuren koon vuoksi. Kikki ost tulisi sijoitt mhdollisimmn lähelle piirilevyn pint. Diodikpelin eli suojeristetyn prikpelin sukk tulee kytkeä piirilevyn miinus l. mjohtoon j johtimen toisen pään sukk A-liittimen runkoon.virtlähteen jälkeen plus j miinusjohdon väliin tulisi kytkeä 0 000uF:n elko virtlähteen suojelemisiksi j täyden tehon smiseksi vhvistimest. os vhvistimeen sennetn virtkytkin, sen pikk on plusjohdoss em. elkon j piirilevyn välissä. Ennen testust on I-piiriin ehdottomsti sennettv jäähdytyslevy! Testus - Säädä virtlähteen jännitteeksi -V:. - os virtlähteessä on virrnmittussento, käännä se päälle. - Smmut virtlähde kytkimestä. - Kiinnitä ensin piirilevyn miinus sitten plusjohto virtlähteeseen. - Vrmist etteivät kiutinjohdot kosket toisiins eikä sisääntulojohdoiss ole signli. - Kun kytket virrn vhvistimeen, virtmittrin viisri pompp hetkeksi (n.sekunti), sen jälkeen virrnkulutuksen tulisi settu noin 0. mperiin. os virrnkulutus jää korkeksi, on piirilevylläsi oikosulku. os ts virt ei kulu linkn, on jokin johdin poikki, juotos tekemättä ti huono - ti virtlähde unohtui kytkeä päälle. Mikäli vhvistin lk odottmtt kulutt virt, on jokin elkoist todennäköisesti väärinpäin ti sen jännitteenkestävyys on riittämätön ( > V ). os sinull ei ole käytössäsi mpeerimittri, huomt kuitenkin i-piirin lämpeävän voimkksti em. tpuksess. - os tässä viheess kikki on kunnoss, voit kytkeä kiuttimet vhvistimeesi. Virrnkulutuksen tulisi pysyä 0. mpeerin, eikä kiuttimist sisi kuulu mitään. os kuuluu mtl pörinää, virtlähteesi ei ilmeisesti ole reguloitu. - Vst tässä viheess vhvistimen s kytkeä esim korvlppustereoihin! - Kun käännät äänenvoimkkuutt suuremmlle, lisääntyy virrnvoimkkuus smll jop useisiin mpereihin jos virtlähteessä vin riittää teho j käytössäsi olevt kiuttimet ovt riittävän pieniohmiset. Veikko Pöyhönen Suutriln y Emil: veikko.pöyhönen@edu.hel.fi - 7 -