Tilinpäätös 2013. Espoon kaupunki Kaupunginhallitus 31.3.2014

Espoon kaupunki Kaupunginhallitus 31.3.2014

ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.1.2 Hallinto 5 1.1.3 Yleinen talouden kehitys 7 1.1.4 Espoon talousalueen kehitys 8 1.1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 13 1.1.6 Henkilöstö 22 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 24 1.1.8 Ympäristö ja kestävä kehitys 27 1.2 SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 29 1.3 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU 33 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 33 1.3.2 Toiminnan rahoitus 36 1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset 39 1.3.4 Kokonaistulot ja -menot 42 1.3.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 43 1.4 KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 44 1.4.1 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt 44 1.4.2 Konsernin toiminnan ohjaus 45 1.4.3 Yhteisöille asetetut tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointi 45 1.4.4 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 46 1.4.5 Keskeiset muutokset konsernirakenteessa 47 1.4.6 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 48 1.4.7 Konsernilainat 51 1.4.8 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä 52 1.4.9 Konsernitilinpäätös ja analyysit 53 1.5 KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 59 2 TOTEUTUMISVERTAILUT 61 2.1 ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN 63 TOTEUTUMINEN 2.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN 92 2.3 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN 115 2.4 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN 119 2.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 133 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 135 3.1 TULOSLASKELMA 137 3.2 RAHOITUSLASKELMA 138 3.3 TASE 139

ESPOON KAUPUNKI 3.4 KONSERNITILINPÄÄTÖS 141 4 LIITETIEDOT 145 4.1 KUNNAN JA KONSERNIN LIITETIEDOT 147 4.2 LIIKELAITOSTEN, TASEYKSIKÖIDEN JA RAHASTOJEN TILINPÄÄTÖKSET 167 4.2.1 Liikelaitokset 167 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELU -LIIKELAITOS 167 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS 175 ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS 181 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS 191 ESPOO CATERING -LIIKELAITOS 202 ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS 211 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS 220 TILAKESKUS-LIIKELAITOS 229 4.2.2 Taseyksiköt 243 SUURPELTO 243 TAPIOLA 254 4.2.3 Rahastot 263 PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO 263 PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO 266 ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO 269 VAHINKORAHASTO 274 SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN RAHASTO 277 5 LUETTELOT JA SELVITYKSET 283 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA, TOSITTEIDEN LAJEISTA JA SÄILYTYKSESTÄ 285 6 ALLEKIRJOITUS JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ 289

ESPOON KAUPUNKI 1 Toimintakertomus 1 TOIMINTAKERTOMUS

ESPOON KAUPUNKI 2 Toimintakertomus

ESPOON KAUPUNKI 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Kertaluontoiset erät ja tuottavuutta lisäävät toimet paransivat kaupungin tulosta Espoon kaupungin tulos vuodelta oli 56 milj. euroa ja vuosikatetta kertyi noin 165 milj. euroa. Tuloksesta kaksi kolmasosaa muodostui kuitenkin kertaluontoisista eristä. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syksyllä hillitsivät kulujen kasvua. Verotuloja tilitettiin 1 307,2 milj. euroa eli 4,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Huomioitaessa tilitykset, jotka olisivat aiemmin tulleet vasta vuonna 2014, oli todellinen verotulojen kasvu 3,9 prosenttia. Elämme talouden hitaan kasvun aikaa ja se näkyy selvästi verotulojen kehityksessä, etenkin yhteisöverossa, jonka tilitykset olivat 6,2 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Kaupungin maksu- ja myyntituotot kasvoivat reilut 10 prosenttia ja olivat yhteensä 278,7 milj. euroa. Kaupungin ulkoiset kulut olivat 1 573,8 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 4 prosenttia. Ulkoisten palvelujen ostoihin käytettiin vuoden aikana 685 milj. euroa ja avustuksiin 142 milj. euroa. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin 228 milj. euroa. Suurin avustus-muoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin lähes 50 milj. euroa. Sekä erikoissairaanhoito että toimeentulo-tuki kasvoivat molemmat merkittävästi edellisvuodesta. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 13 970 ja se kasvoi vuoden aikana 183 henkilöllä. Kasvu kohdentui lähes yksinomaan niihin peruspalveluihin, joissa asiakasmäärä on jatkuvasti kasvanut, kuten sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluihin ja vanhusten palveluihin sekä sivistystoimen opetustoimeen. Kaupungin henkilöstökulut olivat 613,6 milj. euroa ja vuokratyö-voiman käytön kustannukset 27,6 milj. euroa. Kaupungin investointitaso on ennätyksellisen korkea ja investointeja toteutettiin 225 milj. eurolla. Koko kaupunkikonsernin investointitaso oli noin 500 milj. euroa. Espoon asukasmäärä kasvoi lähes 4 000 henkilöllä ja oli vuoden lopussa 260 753. Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Vuonna syntyi ennakkotiedon mukaan noin 3 530 lasta, mikä on lähes 100 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä on lisääntynyt, heidän osuutensa syntyneistä on kasvanut merkittävästi. Näiden ilmiöiden yhteisvaikutuksesta vieraskielisten osuus koko väestönkasvusta on kasvanut ja vuonna se oli noin 75,7 prosenttia. Kuntauudistus on työllistänyt sekä luottamushenkilöitä että virkamiehiä. Metropolialueen esiselvitys valmistui maaliskuussa ja syyskuussa Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti käynnistivät yhteisen kuntajakoselvityksensä. Valtiovarainministeriön päättämään erityiseen kuntajakoselvitykseen valtuustomme kanta on selvä: Espoo ei hyväksy pakkoliitosta. 14 kuntaa käsittävä metropolialue tarvitsee kuitenkin metropolikaavan, jolla seudun kasvua voi ohjata järkevästi, yhdistäen voimavaroja ja tehtäviä valtiolta, Uudenmaan liitolta ja kunnilta.

ESPOON KAUPUNKI 4 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Espoon tiede- ja tutkimusyhteisö, yritykset, kulttuuritoimijat, kaupunki ja kaupunkilaiset rakentavat yhteistyössä poikkeuksellista Espoo Innovation Garden -kokonaisuutta. Euroopan komission ensimmäisessä icapital-kilpailussa innovaatiopuutarhamme ylsi kuuden finalistin joukkoon Euroopan innovaatiopääkaupungiksi. Valmistelimme viime vuonna Espoo-tarinan laajassa vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa. Espoo-tarina antaa hyvän pohjan kaupungin kehittämiselle. Julkisen talouden kestävyysvaje on kuitenkin otettava vakavasti. Vaikka vuoden tilikauden tulos kohosikin ennakoitua paremmaksi poikkeuksellisten kertaerien johdosta, ei se korjaa velvoitteiden ja tulopohjan välistä epäsuhtaa. Olennaista on kaupungin tulojen ja menojen kestävä tasapaino. Kasvavana kaupunkina Espoolla on huomattavat investointi- ja palvelutarpeet. Nykyinen tulos- ja vuosikatetaso eivät riitä investointien rahoittamiseen. Valtuusto päättää kevään aikana talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmasta. Johtamisen kehittäminen jatkuu, ja tilastot työhyvinvoinnin paranemisesta, eläköitymisiän noususta, sairauspoissaolojen vähenemisestä ja espoolaisten tyytyväisyydestä kaupunkimme palveluihin kertovat, että kuljemme oikeaan suuntaan. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

ESPOON KAUPUNKI 5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.2 Hallinto Valtuuston voimasuhteet 31.12. olivat seuraavat: Kansallinen Kokoomus (Kok.) 29 Vihreä liitto (Vihr.) 13 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (SDP) 10 Perussuomalaiset/Sitoutumattomat (PerusS&Sit.) 10 Ruotsalainen kansanpuolue (SFP) 7 Suomen Keskusta (Kesk.) 2 Vasemmistoliitto (Vas.) 2 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 2 jäseniä yhteensä 75 Valtuuston puheenjohtajat 31.12. Valtuuston puheenjohtajana toimi Timo Soini (PerusS&Sit.) ensimmäisenä varapuheenjohtajana Markus Torkki (Kok.) toisena varapuheenjohtajana Sirpa Hertell (Vihr.). Kaupunginhallitus 31.12. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Ari Konttas (Kok.) ensimmäisenä varapuheenjohtajana Tiina Elo (Vihr.) toisena varapuheenjohtajana Markku Sistonen (SDP) kolmantena varapuheenjohtajana Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.). Kaupunginhallituksen, johon kuului 15 jäsentä, kokoonpano 31.12. oli seuraava: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtainen varajäsen Elo Tiina Vihr. Nevalainen Mari Vihr. Gestrin Christina SFP Johansson Ulf SFP Hyrkkö Saara Vihr. Halava Heli Vihr. Juvonen Arja PerusS&Sit. Häggman Bjarne PerusS&Sit. Järvenpää Pertti KD Ahlfors Tiina Vas. Kauma Pia Kok. Äikäs Saija Kok. Kerola Hannele SDP Vilske Jukka SDP Kiijärvi Laura Kok. Jalonen Jaana. Kok. Konttas Ari Kok. Hintsala Mikko Kesk. Laiho Mia Kok. Åkerlund Kirsi Kok. Lehtola Ville Kok. Peltokorpi Mikko Kok. Myllärniemi Jyrki Vihr. Hagerlund Tony Vihr. Sistonen Markku SDP Jungner Maria SDP Sonkeri Seppo PerusS&/Sit. Kilpi Jukka PerusS&Sit. Särkijärvi Jouni J. Kok. Holst Jan Kok. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sekä toimialojen johtajat Juha Metso, Sampo Suihko, Olavi Louko ja Mauri Suuperko.

ESPOON KAUPUNKI 6 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin toimielimien jäsenet (kaupunginhallitus, lauta- ja johtokunnat jaostoineen sekä toimikunnat), kaupunginjohtaja, toimialojen johtajat ja toimielimien alaisten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Tarkemman luettelon tilivelvollisista voi määritellä valtuusto. Määrittely tapahtuu tarkastuslautakunnan valmistelun pohjalta. Viime kädessä harkintavallan siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan kuitenkin katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Tilivelvolliseksi on ollut perusteltua määritellä myös kaupungin konsernijohtoon kuuluva rahoitusjohtaja. Lisäksi tilivelvollisiksi on katsottu tulosyksiköiden päälliköt sekä itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat toimielinten johtosääntöjen mukaisesti. Tarkastuslautakunta on määritellyt tilivelvolliset yhteistyössä tilintarkastajan kanssa ja asia on käsitelty kaupunginhallituksessa 18.5.2009.

ESPOON KAUPUNKI 7 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.3 Yleinen talouden kehitys Tekstin lähde: Valtiovarainministeriö Maailmantalouden kasvu on hitaasti palautumassa, mutta edelleen monissa teollisuusmaissa yksityinen kulutus ja investoinnit kasvavat hitaasti tai pahimmillaan jopa supistuvat. Myös monissa kehittyvissä talouksissa kasvu on ollut odotettua hitaampaa. Tilinpäätösvuonna Suomen talous supistui 1,2 prosenttia ja vuonna 2014 ennustetaan pääsevän vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Vuonna 2015 BKT:n eli kokonaistuotannon kasvuksi muodostuu valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 1,8 prosenttia. Kasvu on historiaan nähden vaimeaa ja vuosien - 2015 kumulatiivinen kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Talouden kasvun ennustetaan olevan pääosin ulkomaankaupan varassa, eikä kotimaisesta kysynnästä arvioida vuonna 2014 olevan talouskasvun vauhdittajaksi. Yksityisten investointien ennustetaan vähenevän 3,6 prosentilla, mikä johtaa alle 16 prosentin investointiasteeseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kotitalouksien näkymien ennakoidaan olevan vaikeat. BKT:n muutos-% vuosineljänneksittäin vuodesta 1992 9 6 3 0-3 -6-9 -12 Lähde: Tilastokeskus Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne heijastuu selvästi työmarkkinoille. Työllisyys supistui koko vuoden ajan ja sen heikkeneminen kiihtyi kesän jälkeen. Työllisyyden ennustetaan heikkenevän edelleen hieman vuonna 2014. Työttömien työnhakijoiden %-osuus työvoimasta kuukausittain vuodesta 2006 14 13 12 11 10 9 8 7 6 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus

ESPOON KAUPUNKI 8 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Valtiovarainministeriön mukaan palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä oleva reaalitulo supistui 1,1 prosenttia vuonna. Tähän vaikutti ennen kaikkea työllisyyden heikkeneminen. Vaikka työllisyyden ennustetaan heikkenevän kuluvan vuonna enää hieman, palkansaajien yhteenlaskettujen reaalitulojen odotetaan supistuvan 0,8 prosenttia ansiokehityksen hidastuessa. Suomen tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyvyn arvioidaan suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitaten heikentyneen vuonna noin 5 prosenttia vuosien 2011 ja 2012 tapaan. Palkkojen nousuvauhti hidastui viime vuonna, mutta työn tuottavuuden kehitys ei ollut riittävää rakennemuutoksen ja suhdanteiden kanssa kamppailevassa teollisuudessa, joten yksikkötyökustannukset nousivat edelleen kilpailijamaita nopeammin. Viime vuonna myös euron vahvistuminen heikensi kustannuskilpailukykyä. Tulevina vuosina koko talouden yksikkötyökustannusten ei enää ennusteta kasvavan kilpailijamaita nopeammin, koska ansiokehitys hidastuu. Sekä vientiteollisuuden vaikeat näkymät että kotimarkkinoiden ostovoiman vaimea kehitys ovat osaltaan johtaneet julkisyhteisöiden alijäämiin vuodesta 2008 alkaen. Talouskasvu tulee olemaan myös lähivuosina vaimeaa, joten kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisyhteisöiden alijäämä vuosina 1992-2012 (milj. euroa) 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000-6 000-8 000 Lähde: Tilastokeskus 1.1.4 Espoon talousalueen kehitys Väestökehitys Espoon väestönkasvu on ollut lähes odotetun mukainen vuoden aikana. Asukasmäärä on kasvanut lähes 4 000 asukkaalla eli 1,5 prosenttia. Kaupungin asukasmäärä oli vuodenvaihteessa 260 753. Ennakkotietojen mukaan kuntien välinen muuttoliike on suuntautunut odotettua enemmän Espoosta poispäin ja jäänee Espoolle noin 100 asukkaan verran tappiolliseksi vuonna, kun vuonna 2012 Espoo sai muuttovoittoa lähes 600 asukasta muista kunnista.

ESPOON KAUPUNKI 9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Ennakkotietojen mukaan vuonna syntyi noin 3 530 lasta, mikä on lähes 100 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä on lisääntynyt, heidän osuutensa syntyneistä ja siten koko väestönkasvusta on kasvanut merkittävästi. Kun vieraskielisten osuus väestönkasvusta vielä vuonna 2000 oli alle 14 prosenttia, oli se vuonna jo 75,7 prosenttia. Kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana ja tämä asettaa isoja haasteita palvelujen järjestämiseen. Myös väestörakenteen muutokset vanhusten ja lasten määrien kasvaessa tuovat omat haasteensa palveluiden järjestämiseen. Vieraskielisten %-osuus vuosittaisesta väestönlisäyksestä vuosina 1992 Lähde: Tilastokeskus Vieraskielisten määrä ylitti 20 000 hengen rajan vuonna 2009 ja 30 000 hengen rajan vuonna. Muutoksen ennustetaan jatkuvan nopeana. Vuonna julkaistun väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Espoossa asuu lähes 65 000 vieraskielistä kaupunkilaista. Ennustettu vieraskielisen väestön kasvu tarkoittaa, että vuonna 2030 kaupunkilaisista 21 prosenttia ja työikäisistä kaupunkilaisista 24 prosenttia on vieraskielisiä. Maahanmuuttajaväestö keskittyy Suomessa suuriin kaupunkeihin, mikä näkyy myös Espoossa. Vuonna Espoossa asui 11 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 48 prosenttia koko maan vieraskielisestä väestöstä. Espoon työikäinen väestö (20-64-vuotiaat) äidinkielen mukaan vuosina 2000 - ja ennuste vuosille 2014-2030

ESPOON KAUPUNKI 10 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Suomessa jo asuvissa maahanmuuttajissa on paljon työvoimapotentiaalia ikärakenteen ja nykyisen työllisyysasteen vuoksi. Suomessa asuvista ulkomaalaisista 80 prosenttia on työikäisiä. Työikäisen väestön kehitys merkitsee myös sitä, että työvoiman kysyntään on jatkossa hyvin vaikea vastata sekä yrityksissä että julkisella sektorilla, jos maahanmuuttajat eivät työllisty nykyistä paremmin. Vuonna 2014 valmistellaan valtuuston käsittelyyn monikulttuurisuusohjelma. Kaupungin tavoitteena on vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja tarttua sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua palvelevalla tavalla. Monikulttuurisuusohjelmaan on kirjattu tähän liittyviä tavoitteita ja keinoja. Painopiste on konkreettisessa kehittämistyössä ja tärkeimpien kehityskulkujen seuraamisessa. Yritystoiminta ja työpaikat Espoossa Espoossa oli vuoden viimeisellä neljänneksellä noin 127 000 työpaikkaa. Määrä nousi selvästi vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikoista yli 15 prosenttia on tukku- ja vähittäiskaupassa. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (suurimpina ryhminä arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä lakiasiain ja laskentatoimen palvelujen, pääkonttorien toiminnan ja liikkeenjohdon konsultoinnin toimiala), teollisuus (suurimpana ryhmänä edelleenkin tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus) sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Informaatio ja viestintä oli viidenneksi suurin työllistäjä, kun kahta vuotta aiemmin se oli työpaikkamäärältään toiseksi suurin toimiala Espoossa. Tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen toimialalla työpaikkojen määrä väheni vuoden aikana. Espoossa on poikkeuksellisen paljon asiantuntijayrityksiä, jotka työllistävät korkeasti koulutettuja. Työpaikkojen määrä Espoossa vuosina 2006 - Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto ja työvoimatutkimus Yllä mainitut tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti 12 000 työikäistä (15 74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin 1 000. Keskivirhe on muutama tuhat henkeä, joten työvoimatutkimuksen tuottamat luvut ovat lähinnä suuntaa-antavia. Työssäkäyntitilaston luvut ovat tarkistettuja ja virallisia, mutta ne valmistuvat aina kaksi vuotta jäljessä. Työssäkäyntitilaston mukaan Espoossa oli 121 000 työpaikkaa vuonna 2011. Määrä nousi edeltävästä vuodesta lähes 2 500:lla. Yritysten liikevaihtoa hallitsevat teollisuus ja kauppa, joiden yhteenlaskettu osuus Espoon yritysten kokonaisliikevaihdosta on 79 prosenttia. Espoon yrityskannasta 83 prosenttia on pieniä alle neljä henkilöä työllistäviä toimipaikkoja. Vaikka yli 250 henkilön toimipaikkoja on hyvin vähän, ne työllistävät kuitenkin noin 20 prosenttia koko Espoon henkilöstöstä.

ESPOON KAUPUNKI 11 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Vuonna YritysEspoon avustuksella perustetuista uusista yrityksistä joka kuudes oli liikejohdon konsultointiin erikoistunut yritys. Toiseksi eniten perustettiin vähittäiskaupan yrityksiä, uusista yrityksistä niitä oli useampi kuin joka kymmenes. Kolmanneksi eniten syntyi ohjelmistoalan yrityksiä eli kahdeksan prosenttia. Merkittävä osuus Espoon yritystoiminnasta sijaitsee Suur-Leppävaaran ja Suur-Tapiolan alueilla. Näiden alueiden osuus on 46 prosenttia koko Espoosta. Henkilöstömäärästä osuus on lähes 70 prosenttia. Työttömyys Joulukuun lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 11 155 ja työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 prosenttia. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1 100 ja 50 vuotta täyttäneitä 3 794. Naisia oli 43,9 prosenttia työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 2 896 eli 26 prosenttia työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 1 139 avointa työpaikkaa. Espoossa oli työttömiä 31,8 prosenttia (2 692 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömien määrä kasvoi 16,9 prosenttia vuodentakaisesta. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Espoossa 57,1 prosenttia vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 71,4 prosenttia vuodentakaista enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 1,4 prosenttia vuodentakaista enemmän. Työttömyys on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti syksystä 2010 lähtien ja kasvu jatkuu edelleen. Nuorisotyöttömyys on kasvanut vuoden 2011 lopusta alkaen ja määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna edelleen joulukuussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu on jatkunut koko vuoden. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon. Työttömyysluvuissa ovat mukana sekä työttömät että lomautetut. Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Työttömien määrä Espoossa 31.12. vuosina 2006-12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto.

ESPOON KAUPUNKI 12 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimeentulotuki Toimeentulotuen menot sekä tuensaajien määrä ovat kasvaneet Espoossa. Toimeentulotukea sai vuoden aikana yhteensä 11 935 kotitaloutta ja 7,5 prosenttia kuntalaisista. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä nousi noin 6 prosenttia (678 kotitaloutta, 723 henkilöä). Vuonna toimeentulotukeen käytettiin 50,2 milj. euroa. Toimeentulotuen kustannukset nousivat edellisvuodesta 7,3 prosenttia. Kustannusten nousuun vaikuttivat tukea saaneiden määrän lisääntyminen, perusosien ja tuen myöntämisessä hyväksyttävien asumismenojen korotukset sekä erilaiset tilapäiset ja tuetut asumisratkaisut. Toimeentulotuen päätösten käsittely toteutui lakisääteisessä ajassa 86-prosenttisesti. Toimeentulotukien määrä ja saajat Espoossa vuosina 2006 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toimeentulotuki, 1 000 euroa 22 629 25 023 27 003 33 437 37 403 41 477 46 755 50 158 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä 8 537 8 003 8 697 9 855 10 499 11 036 11 257 11 935* Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana % asukkaista 6,3 6 6,2 6,7 7,2 7,3 7,4 7,5* (vuoden alun väestö) Lähde: Kuusikko-vertailu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) *perustuu tilinpäätöslukuun Rakennus- ja asuntotuotanto Ennakkotietojen mukaan vuonna Espoossa valmistui uudisrakennuksiin noin 290 000 m 2 :ä kerrosalaa ja 2 400 asuntoa. Kun mukaan lasketaan rakennusten muutokset ja laajennukset, uusia asuntoja valmistui yli 2 500. Edellisvuoteen verrattuna uudisrakennuksiin valmistui kerrosalaa noin kolmannes vähemmän. Uusia asuntoja valmistui vuonna hieman edellisvuotista vähemmän, kun mukaan lasketaan rakennusten muutokset ja laajennukset. Uusia rakennuksia alettiin rakentaa vuonna noin 250 000 k-m 2 :ä, mikä oli noin kolmannes edellisvuotista vähemmän. Uusia asuntoja aloituksissa oli arvion mukaan noin 2 400, kun mukaan lasketaan rakennusten muutokset ja laajennukset. Määrä oli hieman edellisvuotista pienempi. Uudisrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat käsittivät yhteensä noin 530 000 k-m 2 :ä ja 2 100 asuntoa. Uudiskohteisiin myönnetyissä luvissa oli kerrosneliömetrejä kolmannes edellisvuotista enemmän, uusia asuntoja oli reilu neljännes vähemmän. Vuonna valtion tukeman asuntotuotannon määrä pysyi alhaisena kuten edellisenä vuonnakin. Valtion pitkällä korkotuella toteutettavana aloitettiin vuonna kaikkiaan 258 vuokra-asunnon rakentaminen. Näistä Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa oli 198 asuntoa. Asumisoikeusasuntohankkeita aloitettiin 63 asunnon verran ja valtion ns. välimallin lyhyen korkotuen hankkeita 113 asuntoa. Vapaarahoitteista tuotantoa aloitettiin 1 992 asuntoa, joten kaikkiaan asuntotuotanto kuitenkin säilyi korkealla tasolla.

ESPOON KAUPUNKI 13 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Valmistunut asuntotuotanto Espoossa (asuntojen määrä) vuosina 2000-3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Ei vapaarahoitteiset Vapaarahoitteiset Lähteet:Espoon kaupunki, TeklaGIS -rekisteri Espoon kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö, Asunto-ohjelmointi 1.1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Seutuyhteistyö ja metropolipolitiikka Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyö perustui kaupunkien ja kuntien yhteistyösopimuksiin. Espoo edisti yhteistyösopimusten mukaista verkostomaista toimintaa. Sopimukset uusittiin tätä valtuustokautta koskeviksi. Hallituksen metropolipolitiikan sisällöllisinä painopisteinä olivat maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälinen kilpailukyky, maahanmuuttokysymykset ja sosiaalinen eheys. Keinoja olivat mm. kuntien ja valtion väliset aiesopimukset, ohjelmat ja kumppanuushankkeet. Sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelma valmisteltiin yhteistyössä ministeriöiden ja Helsingin seudun kuntien kesken. Muita solmittuja aiesopimuksia toteutettiin aktiivisesti. Espoo saavutti maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa asetetut tavoitteet. Kuntauudistus ja Espoo Jyrki Kataisen hallituksen kuntauudistushanke koostuu kuntarakennelaista, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, kuntalain kokonaisuudistuksesta, kuntien tehtävien arvioinnista, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista sekä metropolialueen metropolihallintoa ja kuntarakennetta koskevista ratkaisuista. Espoo on ollut kuntauudistusta koskevassa edunvalvonnassa johdonmukainen ja aktiivinen. Valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan, ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Espoon mielestä Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon.

ESPOON KAUPUNKI 14 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntarakennelaki ja sen mukainen kuntajaon selvitysvelvollisuus tuli voimaan 1.7.. Selvitysten ja mahdollisten yhdistymisesitysten määräajasta säädetään vielä erikseen. Kuntarakennelain mukaan määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki on hyväksytty eduskunnassa. Kuntien tehtävien arviointi ja kuntalain uudistaminen Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on purkaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita siten, että vuoden 2017 tilanteessa saavutetaan yhden miljardin säästö kuntien toimintamenoissa. Lisäksi miljardi katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin mm. tuottavuutta parantamalla. Marraskuussa kuuden suurimman kaupungin johdon asettama työryhmä kartoitti suunnitteilla tai valmisteilla olevia tehtäviä ja velvoitteita sekä teki väliarvion tehtävistä ja niitä koskevista suosituksista ja normeista, joita poistamalla kunnat voisivat pienentää menojaan. Valtioneuvosto käsitteli maaliskuun kehysriihessä toimenpiteitä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi. Kuntalakia valmistelevan työryhmän määräaika päättyy huhtikuussa. Kuntalain kokonaisuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Metropolialueen esiselvitys Selvityshenkilöiden raportti julkaistiin keväällä. Metropolihallintovaihtoehdoiksi raportissa tarkasteltiin kolmea erilaista kuntajakoselvitysaluetta: 1) kahden suurkunnan ja sopimusyhteistyön malli, 2) vahvojen peruskuntien ja metropolihallinnon malli ja 3) vahvan metropolihallinnon ja vaihtoehtoisten kuntarakenteiden malli. Selvityshenkilöt suosittelivat vahvojen peruskuntien ja metropolihallinnon mallia. Espoon valtuuston antamassa lausunnossa todetaan mm. että metropoliratkaisu on Helsingin seudun ongelmien ratkaisemisen kannalta keskeinen. Metropolialueelle tarvitaan metropolikaava, jolla maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä ohjataan siten, että kasvua voidaan hallita sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Metropolialueen rajaus koskemaan 14 Helsingin seudun kunnan muodostamaa aluetta on Espoon mielestä perusteltu. Aluerajaus on jatkoa nykyiselle Helsingin seudun yhteistyölle ja MAL-aiesopimuksen toteuttamiselle. Espoo pitää metropolialueen esiselvityksessä suositeltua vaihtoehtoa kuntajakoselvityksestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa perusteltuna sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti -selvitys Metropolialueen esiselvityksestä annettujen lausuntojen pohjalta Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen ja Vihdin kunnat päättivät käynnistää yhdistymisselvityksen. Selvityksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää kuntien yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi, hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen turvaamiseksi sekä seudun kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden parantamiseksi. Lisäksi tavoitteena on hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti edistää toimenpiteitä julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Kuntarakennelaki velvoittaa selvittämään kuntien yhdistymisen edellytykset etuineen ja haittoineen sekä valmistelemaan selvityksen pohjalta mahdollisen kuntien yhdistymisesityksen. Selvitys toteutetaan kuntien yhteisenä projektina ja pohjautuu laajaan valmisteluun. Selvityksen pohjalta kunnat arvioivat ja päättävät mahdollisen yhdistymisesityksen ja yhdistymissopimuksen valmistelusta. Yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys Valtiovarainministeriö katsoi perustelluksi selvittää eri vaihtoehtoja kuntien vapaaehtoisesti käynnistämien selvitysten ulkopuolelle jääneiden Helsingin ja Vantaan osalta. Valtiovarainministeriö päätti joulukuussa määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimitettavaksi. Erityisessä kuntajakoselvityksessä tarkastellaan kuntaliitosvaihtoehtoja Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä. Selvitystyö päättyy viimeistään 31.10.2014 mennessä.

ESPOON KAUPUNKI 15 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Metropolihallintoa koskeva lain valmistelu Jyrki Kataisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelmanpäätöksen perusteella valtiovarainministeriö käynnisti myös metropolihallintolain valmistelun. Metropolihallinnon päättävä elin tulisi olemaan vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaisi muun muassa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen sekä metropolialueen kilpailukykyyn liittyviä tehtäviä. Työryhmä valmistelee ehdotukset metropolihallinnon rahoituksen ja päätöksenteon järjestämisestä, metropolihallinnon tehtävistä sekä kuntien, valtion, muiden toimijoiden ja metropolihallinnon välisestä toimivallasta ja työnjaosta. Työryhmän tulee myös tehdä ehdotus metropolihallinnon aluerajauksista. Metropolihallinnon tehtävien tarkka sisältö ja laajuus ovat kytköksissä alueella tapahtuvien kuntaliitosten laajuuteen ja merkittävyyteen. Luonnos hallituksen esitykseksi valmistuu syyskuussa 2014. Uusi hallintorakenne olisi otettavissa käyttöön vuoden 2017 alussa. Valtionosuusuudistus Selvitysmies Arno Miettisen luonnos hallituksen esitykseksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta on lähetetty lausunnolle kuntiin. Kuntien lausuntojen jälkeen hallitus valmistelee lopullisen esityksensä, joka toimitetaan eduskunnan käsittelyyn huhtikuun puolivälissä. Uuden valtionosuusjärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Uudistusehdotuksessa järjestelmää selkiytetään ja yksinkertaistetaan. Valtionosuuskriteerejä on selvästi vähemmän, noin viidesosa aiempaan järjestelmään verrattuna. Valtionosuudet perustuvat jatkossakin valtaosin kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kriteerien sisältöä on ajantasaistettu uusimman tilastotiedon pohjalta. Painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Verotulotasauksen perusteet ovat myös aiempaa käytäntöä paremmat. Toteutuessaan uusi järjestelmä ei olennaisesti muuta Espoon valtionosuusrahoituksen kokonaisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän ehdotus uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi valmistui joulukuussa. Ehdotettu ratkaisu koostuu sosiaali- ja terveysalueista, perustason alueista sekä viidestä erityisvastuualueesta. Valmisteluryhmän lakiluonnokset ovat kunnissa lausunnolla. Uudenmaan maakunta olisi yksi sosiaali- ja terveysalue, jonka sisällä on kuusi perustason aluetta. Perustason alueet muodostuisivat Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Vantaan pohjalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten ja kansallisten tehtävien koordinoimiseksi on lisäksi viisi erityisvastuualuetta (erva), joiden hallintomalli on kuntayhtymä. Niiden tehtävänä on ohjata ja sovittaa yhteen perustason alueiden sekä sosiaali- ja terveysalueiden toimintaa siten, että vältetään päällekkäisyyksiä ja palveluvajeita sekä edistetään voimavarojen tehokasta käyttöä. Valmisteluryhmän väliraportista antamassaan lausunnossa kaupunki totesi muun muassa, että Espoon kannalta nykyinen HYKS-sairaanhoitoalue on toimiva kokonaisuus ja sen tulisi säilyä erityistason palveluja tuottavana yksikkönä. Kaupunki korosti, että Espoo on riittävän vahva toimija myös, mikäli muodostetaan rakenteellisesti järkeviä kokonaisuuksia metropolialueella. Espoo voi olla oma sosiaali- ja terveys-alueensa, joka järjestää erikoissairaanhoidon yhdessä muiden metropolialueen kuntien kanssa. Lisäksi kaupunki totesi, että Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti ovat käynnistäneet kuntaliitosselvityksen ja sen myötä avautuu mahdollisuus myös näiden neljän kunnan yhteiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Selvitysalueen asukasmäärä on yhteensä 335 000 asukasta. Espoo-tarina ja sen toteuttaminen Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille 2014-2017. Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme, minne olemme menossa ja miten sinne päästään. Tavoitteena oli, että Espoo-tarinan tulee olla aikaisempaa strategiaa yksinkertaisempi, selkeämpi ja suuntaa-antavampi. Sen tulee ohjata kaupungin kehittämistä ja suunnata toimintaamme entistä paremmin yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

ESPOON KAUPUNKI 16 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Espoo-tarina valmisteltiin hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna 2025. Osallistamismuotoina olivat kaupunginjohtajan pitämät asukasillat, verkkohaastattelu, esikoululaisten Päivä kaupunginjohtajana -projekti sekä aikuisille ja nuorille suunnatut työpajat. Laajalla osallistamisella ja erityisesti verkkohaastattelun avulla ideoita ja kommentteja kertyi lähes 15 000 kappaletta. Valtuusto ja valtuustoryhmät käsittelivät strategiaperustaa ja tarinaluonnosta seminaareissaan. Espoo-tarinan luonnosta käsiteltiin myös Esimiesareenalla lähes 800 henkilön voimin. Esimiesareena toimi myös Espoo-tarinan toteutuksen käynnistäjänä. Espoo-tarina hyväksyttiin valtuustossa 10.6.. Espoo-tarinan toteuttamiseksi toimialat, tulosyksiköt ja niihin kuuluvat monet toimintayksiköt ovat laatineet omat tarinansa. Niissä kuvataan toiminnan nykytilaa ja haasteita, tavoitetilaa valtuustokauden lopussa ja keinoja, miten sinne päästään. Toimialat ja tulosyksiköt ovat laatineet tarinan lisäksi myös tuloskortit, joihin sisältyvät valtuustoon nähden sitovat tulostavoitteet. Kaupungin suurimpiin haasteisiin vastataan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, jotka ovat Elinvoimaa ikääntyville, Nuorten elinvoimaisuus, Osallistuva Espoo, Kestävä kehitys sekä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys. Ohjelmien tavoitteena on saada aikaa pysyviä muutoksia. Valtuustokauden mittaisilla kehitysohjelmilla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja toimenpiteitä, joiden tuloksia syntyy vuosittain. Projektien ja toimenpiteiden lisäksi ohjelman tavoitteiden mukaista kehittämistyötä voidaan toteuttaa myös aktiivisena yhteistyönä kaupungin eri toimijoiden kanssa. Kehitysohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin valtuustossa 10.6. ja ohjelmasuunnitelmat kaupunginhallituksessa 16.12.. Projekti- ja ohjelmajohtamisen kehittäminen EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen kehittämisen projekti (EsPro) käynnistyi 17.9.2012 ja päättyi 19.9.. EsPro -malli otettiin käyttöön 1.8. alkaen kaikissa uusissa kehittämisprojekteissa. Projektimalli sisältää sanaston, ohjeet, dokumenttipohjat ja sähköiset työtilat kehittämisprojektien johtamiseen ja ohjaukseen. Projekti- ja ohjelmajohtamista tukeva, verkostona toimiva projektitoimisto käynnisti toimintansa 1.6.. Projektitoimisto vastaa mm. projektimallin käyttöönotosta, valmennuksista ja kehittämisestä. Syksyn aikana järjestettiin viisi kaksipäiväistä projektipäällikkö- ja neljä yksipäiväistä omistaja- ja ohjausryhmävalmennusta. Palaute valmennuksista oli erittäin hyvä. Ohjelmajohtamisen mallin kehittämistyö saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä. Malli sisältää ohjelmajohtamisen ohjeen lisäksi ohjeet talousohjaukselle ja arkistoinnille, Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen sanaston sekä dokumenttipohjat ohjelman valmisteluun, suunnitteluun, toteutukseen ja lopetusvaiheeseen. Ohjelmajohtamisen malli otetaan käyttöön kaikissa uusissa kehitysohjelmissa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelu käyntiin Espoo käynnisti syyskaudella talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelun. Ohjelman avulla haetaan kaupungille parempaa rahoitustasapainoa tällä valtuustokaudella ja myös pidemmällä aikavälillä. Valtuusto asetti taloussuunnitelmassa talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden parantamistavoitteen ja kehotti vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kaupunginhallitusta valmistelemaan ohjelman tavoitteen toteuttamiseksi. Valtuusto hyväksyi ohjelman keskeiset linjaukset ja tavoitteet 24.3.2014.

ESPOON KAUPUNKI 17 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Palvelukehitys Innovaatiokilpailulla asiakkuusperustaiseen palvelukehitykseen Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu järjestettiin toisen kerran. Se on kaikille kaupungin työntekijöille ja työyhteisöille avoin ja siihen osallistui 37 hakemusta. Kilpailun tavoitteena on tehdä Espoosta entistä asukas- ja asiakaslähtöisempi sekä kannustaa parantamaan ja kehittämään kaupungin palveluja ja kaupungilla tehtävää työtä. Erityisesti huomiota halutaan kiinnittää sellaisiin uudistuksiin, joissa asiakkaat ja kuntalaiset ovat olleet etusijalla - paremman palvelun saajina tai jopa kehittämistyön yhteistyökumppaneina. Kaikki Espoon innovaatiokilpailun hakemukset ovat mukana myös Laatukeskuksen kansallisessa Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa sekä kansainvälisessä Innovaatioiden innovaatiokilpailussa. Vuonna pääpalkintoja jaettiin kahdelle innovaatiolle sekä yhdelle potentiaaliselle innovaatiolle. Lisäksi molemmissa sarjoissa jaettiin viisi kunniamainintaa. Innovaatiot-sarjan toisen pääpalkinnon voittanut innovaatio Energiatietopalvelu voitti myös Laatukeskuksen järjestämän kansainvälisen innovaatiokilpailun vastuullisten innovaatioiden sarjan. Kyseessä on avoin selainpohjainen energiamuotojen vertailupalvelu uusiutuvaan energiaan siirtymistä harkitseville. Toisen innovaatiot-sarjan pääpalkinnon voitti Kaupungin kehityksen ja palvelujen johtamisen työkalu, Alueraportointi-sovellus, joka on kehitetty kaupungin kehittymisen suunnittelussa, päätöksenteossa ja seurannassa tarvittavan ajantasaisen alueellisen tiedon hallintaan. Potentiaaliset innovaatiot -sarjan voitti innovaatio Kiitolinja, jonka tavoitteena on kiireellisten sijoitusten vähentäminen vaikuttamalla perhetyön pitkiin riskialttiisiin jonotustilanteisiin sekä tekemällä nuoren tilanteen arviointia avoarviointina kotona. Sosiaali- ja terveyspalveluista ketterämpiä Palveluja on kehitetty yhdessä asiakkaiden kanssa. Lääkärin vastaanotolle pääsy on ollut aiempaa nopeampaa ja asiakkaat ovat tyytyväisempiä palveluun. Terveysasemaverkosto laajeni toukokuussa, kun kaupungin vastuulla oleva yksityisen yrityksen tuottama kunnallinen palvelu Oma Lääkärisi Espoontori terveysasema aloitti toimintansa. Diabeteskeskus avattiin toukokuussa ja Tapiolan terveysasemalla avattiin reumakeskus. Espoolaisista yli 75-vuotiaista 92 prosenttia asui omassa kodissaan ja laitoshoidossa tämänikäisistä oli vain 1,9 prosenttia, mikä on valtakunnallisesti merkittävä saavutus. Kotoa kotiin -toimintamallia hiottiin ja kotiutustiimi, kotisairaala, päiväsairaala, päiväkuntoutus, kotihoito ja päivätoiminta varmistivat, että kuntoutuminen jatkuu kotona. Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa selvitettiin seniorien näkemyksiä ikäihmisten palveluista ja yksinäisyyden vähentämisestä, jonka perusteella työstettiin mm. asumisen neuvontapalveluja, omaishoitajien jaksamista tukevat palveluja sekä järjestettiin seniorien Intoa elämään -hyvinvointikursseja. Lapsiperheille suunnattujen palvelujen uusien toimintamallien ansiosta perheneuvolaan pääsi huomattavasti aiempaa nopeammin ja lastenneuvolasta tehtiin kotikäyntejä aiempaa enemmän. Alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän läheisiään palveleva lastenpsykiatrian avohoitoyksikkö avattiin lokakuussa ja Espoon kaupungin, Helsingin diakonissalaitoksen ja Omnian yhteistyönä toteuttaman Vamos Espoon toiminta käynnistyi. Omatila eli lähisuhde- tai perheväkivaltaa kokeneille tarkoitettu matalan kynnyksen palvelu tavoitti kolminkertaisen määrän asiakasperheitä verrattuna aiempaan. Palvelukehityksen kärjet sivistystoimessa Sivistystoimen palveluita kehitettiin ja palvelurakenteita uudistettiin. Jatkossa palveluita tuotetaan entistä enemmän hallintorajoista välittämättä ja tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Palvelutuotantoa tehostetaan myös sijoittamalla palveluita toistensa yhteyteen. Alueellista näkökulmaa vahvistettiin, niin että kaikilla alueilla tarjotaan sivistystoimen peruspalvelut, mutta muu tarjonta voi vaihdella alueen omaleimaisuuden mukaan.

ESPOON KAUPUNKI 18 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntasoinen koulutuksen ja opetuksen kehittämissuunnitelma yhdistää Espoon kehittämistarpeet valtakunnallisiin linjauksiin. Keskeisiä asioita suunnitelmassa ovat koulutustakuu, lasten ja nuorten hyvinvointi, koulutuksen nivelvaiheet sekä maahanmuuttajien koulutus. Kehittämissuunnitelma vahvistaa ja tukee espoolaisten koulutuspolkua varhaiskasvatuksesta aina seniorikoulutukseen saakka sekä korostaa kunkin oppijan omista lähtökohdista rakentuvaa oppimista. Kaikille peruskoulun päättäneille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille pystyttiin tarjoamaan lisäopetuspaikka tai jokin muu koulutusmahdollisuus. Espoon varhaiskasvatussuunnitelma uudistettiin. Uutena painotuksena siinä nostetaan nyt esille erityisesti kasvatus kestävään kehitykseen. Nuorten hyvinvointiin panostettiin erityisesti poikkihallinnollisen Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman projekteilla. Nuoret haastettiin mukaan pohtimaan nuorten hyvinvoinnin kehittämistä. Teknisen ja ympäristötoimen palveluilla verkostokaupungiksi Tekninen ja ympäristötoimi on kehittänyt määrätietoisesti toimintaansa ja asiakaspalveluaan. Toiminnan tehokkuuden ja palvelujen laadun parantamisesta on saatu kuntalaisilta hyvää palautetta. Palveluja on kehitetty yhdessä asiakkaiden kanssa. Sähköisten palvelujen määrä on lisääntynyt. Osa palveluista on tuotettu monituottaja -mallin mukaisesti, jossa kaupunkikeskuskohtaista ydinpalvelujen valikoimaa ja sijoittumista kehitetään asiakaslähtöiseksi. Tekninen ja ympäristötoimi luo edellytyksiä sille, että Espoosta tulee aito viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunki ja että niistä muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut ovat saavutettavissa helposti ja esteettömästi. Keskeisimpiä tehtäviä ovat olleet Länsimetron, Tapiolan ja Suurpellon rakentaminen, kaupunkikeskusten kehittäminen, asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen, Espoon sairaalan rakentaminen, tilojen käytön tehostaminen ja metropolihallinnon valmistelu. Tavoitteena on metroliikenteen avaaminen Espoosta Helsinkiin ja muun joukkoliikenteen sujuva toiminen vuonna 2016 sekä asuntorakentamisen varmistaminen. Kaupungin kasvu edellyttää myös uudistuvaa vesi-, jäte- ja sähköverkostoa sekä kaupunkilaisten virkistysalueista ja ympäristönsuojelusta huolehtimista. Yhteistyö HSY:n ja HSL:n ja muiden metropolialueen toimijoiden kanssa on jatkunut tiiviinä ja toimintaa kehittäen. Tietohallinto Espoon kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet hyväksyttiin kaupungin johtoryhmässä marraskuussa. Alkuvuodesta valtuusto teki päätöksen siitä, että Espoo jatkaa asiakastietojärjestelmien kehittämistä modulaarisina sekä yhteensopiviksi Kanta-arkiston ja kansallisen palveluväylän kanssa. Espoo lähti mukaan Sitran, Tieran ja Lahden kaupungin kanssa palveluväylän pilotointiprojektiin. Espoon tietohallinto on ollut aktiivisesti mukana valtakunnallisessa kokonaisarkkitehtuurityössä sekä kansallisen palveluarkkitehtuurin suunnittelussa. Arkkitehtuurin kuvausväline on kilpailutettu ja käyttöönoton valmistelu aloitettu. ICT-toimintamallin kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää projektin asettamisen yhteydessä sovitun linjauksen pohjalta uusi ICT-toimintamalli sekä ottaa se käyttöön. Projektissa kehitettiin ja määriteltiin kyseinen tavoitetilan toimintamalli, mikä tarkoittaa prossien, infrastruktuurin ja organisaation muodostamaa kokonaisuutta. ICT-toimintamallin käyttöönotosta päätetään valtuustossa talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman yhteydessä.

ESPOON KAUPUNKI 19 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimintojen organisointi Sivistystoimi Toimialan organisaatiota täsmennettiin siten, että vuoden 2014 alusta alkaen toimiala koostuu seuraavista tulosyksiköistä: suomenkielinen opetus, suomenkielinen varhaiskasvatus, svenska rum, liikunta- ja nuorisopalvelut sekä kulttuurin tulosyksikkö. Lisäksi sivistystoimenjohtajan alaisuudessa on toimialan esikunta. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on perusopetuslinja ja lukiolinja. Perusopetuslinjalla otettiin käyttöön alue- ja aluepäällikköjärjestelmä. Opetustoimen tulosyksikössä on myös suunnittelu- ja hallintopalveluyksikkö sekä linjoja tukevia vastuualueita. Kulttuurin tulosyksikkö jakautuu kulttuuripalveluihin, kaupunginorkesteriin, kaupunginmuseoon, kaupunginkirjastoon ja työväenopistoon. Yhdistetty liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikkö koostuu liikuntapalveluista, nuorisopalveluista ja olosuhdepalveluista. Palveluliiketoimi Palveluliiketoimen toimialan uusina liikelaitoksina aloittivat 1.1. Espoo Talouspalvelut -liikelaitos sekä Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos. Nettobudjetoituina tulosyksikköinä käynnistivät toimintansa tietotekniikkapalvelujen ja kaupunkitiedon tulosyksiköt. Lisäksi valmisteltiin yhteispalvelu-yksikön siirtäminen sivistystoimen toimialalta palveluliiketoimeen osaksi kaupunkitiedon tulosyksikköä 1.1.2014 alkaen. Yhteispalvelu-yksikön siirtämisen tavoitteena on selkiinnyttää asiointia sekä parantaa asioinnin kokonaishallintaa. Elinvoimaisuus ja kilpailukyky Pääkaupunkiseudun kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi kaupunki kehittää Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola -aluetta tieteen, taiteen ja talouden voimaan perustuvana, yrityksiä, investointeja ja osaamista houkuttelevana luovana ympäristönä. Innovaatioympäristöä on kehitetty yhdessä yliopiston ja alueen muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Keskeisiä kumppaneita ja toimijoita elinvoimayhteistyössä ovat Aalto-yliopisto, VTT, eri tutkimushankkeet sekä alueen yrittäjyyttä kehittävät organisaatiot. Vuoden alussa on käynnistetty InnoEspoo -kehittämisohjelma, jolla tavoitellaan eri koulutusorganisaatioiden (Aalto, Laurea, Omnia) välistä yhteistyötä. Kaupunki on tukenut Urban Mill -yhteistoimintatilan syntymistä Otaniemeen. Vuoden lopulla laadittiin hakemus EU:n innovaatiopääkaupungiksi. Espoo Innovation Garden -hakemuksen tekemiseen osallistui kaupunkiorganisaation lisäksi merkittävä joukko yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä kulttuurialan toimijoiden edustajia. Suuryritysten ja niiden alihankkijoiden irtisanomisissa korkeasti koulutettujen, nuorten ja vieraskielisten työttömyysluvut ovat kasvaneet. Toisaalta uusia työpaikkoja on syntynyt merkittävässä määrin etenkin uusiin, Nokia-klusterista vapautunutta osaamista hyödyntäviin yrityksiin ja Espooseen sijoittuneisiin, korkean osaamisen kansainvälisiin yrityksiin (mm. Samsung ja Intel). Pääkaupunkiseudun rakennemuutosryhmä on toiminut tiiviisti ja tuloksellisesti uusien urapolkujen löytämiseksi irtisanotuille. TalentMatch -toiminta on vakiintunut keskeiseksi työkaluksi Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtaamisessa. Toiminnan edistämiseen ja rahoitukseen ovat sitoutuneet Espoon lisäksi myös muut pääkaupunkiseudun kunnat, valtio, Uudenmaan ELY ja yksityiset toimijat. Kansainvälisten yritysten Espooseen houkuttelemisessa hyödynnetään Otaniemen Kehitys Oy:n, Greater Helsinki Promotion Oy:n ja Kaato ry:n yhteistyötä ja osaamista. Kaupunki isännöi kansainvälisten sijoittajien tapaamista Slush-tapahtuman yhteydessä Espoossa marraskuussa. Tilaisuuteen osallistui yli 200 sijoittajaa eri puolilta maailmaa.

ESPOON KAUPUNKI 20 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistämisen tehostamiseksi solmitun metropolipolitiikan kolmivuotisen aiesopimuksen toimeenpano alkoi yhdessä Helsingin ja Vantaan kaupunkien, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Helsingin seudun kauppakamarin sekä pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöjen kanssa. Kaupungin ja Uudenmaan TE-toimiston välillä valmisteltiin yhteistyösopimus työllisyyden hoidosta. Näin vuonna 2014 palataan työhallinnon organisaatiomuutoksen jälkeen sopimusperustaiseen yhteistyöhön. Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimusyhteistyöverkosto toteutti vuoden 2014 tutkimushankehaun. Kokonaisrahoitus haussa oli noin 760 000 euroa. Hankehaku kohdistui ensisijassa seudun maankäyttörakenteiden, asukkaiden hyvinvoinnin, koulutuksen, maahanmuuton ja seudun elinvoimaisuuden aihealueisiin. Yhteisen valintaprosessin tuloksena vuoden 2014 haussa valittiin 11 uutta hanketta, joista osa on aiemmin toteutettujen töiden jatkohankkeita. Helsinki Region Infoshare (HRI) -hankkeen päätoimijoita ja -rahoittajia ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Sitra. Kaupungissa uusina aineistoina järjestelmään vietiin tilinpäätös- ja talousarviotiedot sekä teknisen- ja ympäristötoimen perustama alueraportointi-tietokanta. Sopimuksen mukaan toiminta siirtyi vuoden 2014 alusta osaksi kaupunkien omaa perustietotuotantoa. Kaupunki on toiminut aktiivisesti uusien kansallisten ja EU-tason rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi omassa kehittämistoiminnassaan. Kaupungin kehittämistyössä hyödynnetään uusia EU:n ohjelmakauden (vuosina 2014-2020) rahoitusmahdollisuuksia. Shanghain pormestari Yang juhlisti elokuisella Espoon vierailullaan kaupunkien välistä 15-vuotista Sister City -suhdetta. Lokakuussa Shanghaissa allekirjoitettiin yhteistyösopimus (MoU) ZanJiang -teknologiapuiston ja Espoon (Otaniemen) välillä. Kaupunki on myös osallistunut aktiivisesti EUROCITIES-verkoston toimintaan. Tapahtumayhteistyötä tehtiin muun muassa Suomen Taitoluisteluliiton Finlandia Trophy Espoon toteutuksessa. Espoon kaupunki on osallistunut Towns for Fairtrade in Finland and Estonia -hankkeeseen vuoden 2012 toukokuusta lähtien. Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun asti. Kaupunkirakenne ja rakentaminen Länsimetron rakentaminen eteni aikataulussa. Metrotunneleiden louhinnat valmistuivat ja viimeistelytöitä tehtiin vielä vuoden 2014 puolella. Tunnelien ja asemien rakentaminen käynnistyi vuoden aikana. Valtuusto päätti Niittykummun aseman rakentamisesta valmiiksi samassa aikataulussa muiden asemien kanssa. Metron jatkorakentamista käsitellään valtuustossa alkuvuodesta 2014 edellyttäen, että valtio sitoutuu rakennuskustannusten kattamiseen 30 prosentin osuudella. Metroliikenne Matinkylään saakka käynnistyy vuonna 2016. Tapiolan keskuksen uudistaminen eteni. Tapionaukion pysäköintilaitos ja Tapionaukio valmistuivat, metroaseman sekä kalliopysäköintilaitoksen ja keskushuollon louhintatyöt valmistuivat ja sisärakentamistyöt käynnistettiin, entiseen Sokoksen taloon valmistui uusi kauppakeskus Ainoa ja keskusaltaaseen avattiin Jääpuisto. Metroasema sijoitetaan Merituulentien alle ja liityntäbussiterminaali sen yläpuolelle osaksi kaupallista keskustaa. LähiTapiola -ryhmä rakentaa keskuksen itäreunaan uuden Stockmannin tavaratalon, joka valmistunee vuoden 2016 lopussa. Nykyinen Stockmann toimii siihen saakka. Otaniemessä Aalto-yliopiston uuden koulurakennuksen kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu ratkaistiin syksyllä ja kaavoitus käynnistettiin voittaneen ehdotuksen pohjalta. Suurpellon alueella asuu jo yli 2 000 asukasta. Kehä II:n eritasoliittymä valmistui ja muun kunnallistekniikan rakentaminen jatkui. Maakirjan päiväkoti otettiin käyttöön. Suurpellon päiväkodin sekä Opinmäen koulun rakentaminen käynnistyivät. Suurpellon ensimmäinen kauppa saatiin auki väliaikaisena. Leppävaarassa Kartanonpuisto saatiin valmiiksi ja Läkkitorin perusparannus käynnistyi.